Vesipostit pääkaupunkiseudulla - Ilmaista vettä päiväretkelle

Kesällä hellettä piisaa ja vähänkään pidemmille reissuille pitää juomavettä varata mukaan riittävästi. Esimerkiksi itselläni on peukalosääntö, että yksi 0,75 litran juomapullo kuluu noin tunnissa. Joskus tämä riittävästi saattaa olla se ongelma, koska vesi painaa ja määräänsä enempää sitä ei jaksa/pysty kantamaan. Vaikkapa maantiepyörääni ei saa kahta juomapulloa enempää. Tietenkin kaupasta voi ostaa virvokkeita ja täyttää juomapullot vaikka vessan kraanasta (lukusuositus: Pyörälenkki: Sastamala-Urjala-Loppi-Helsinki, 222 km päivässä). Tällöin täytyy kuitenkin kantaa mukana myös lukkoa, joka harvoin on matkassa. Jos on kaverin kanssa reissussa, niin silloin tuo ei ole ongelma, kun toinen voi vahtia kulkupelejä.

Koronavilkku - Miten koronasovellus oikeasti toimii?

Suomen ainut ja virallinen koronatartuntojen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-sovellus on nyt vihdoin ja viimein julkaistu (31.8.2020). Sarkastisesti voisi sanoa, että ei siinä kauaa kestänytkään, tätähän oli jo koko kesä odoteltu. Sovellus on periaatteessa ladattavissa älypuhelimille Applen ja Googlen sovelluskaupoista, mutta paras tapa toistaiseksi on ladata se Koronavilkku.fi -sivuston kautta. Joku voisi ihmetellä, että miksi sitä ei heti julkaisussa saa virallisista kauppapaikoista, vaikka tätä on työstetty kuukausikaupalla ja julkistuspäivämääräkin on ollut tiedossa? Nähtävästi jollekin tuli yllätyksenä, että Applen ja Googlen kauppapaikoilla sovellusten indeksointikin kestää jonkin aikaa. Sovelluksia ei välttämättä löydy heti julkaisun jälkeen. Semmoista toimintaa taas koronan kanssa. Olisiko kannattanut rummuttaa ohjelmaa vasta sitten, kun se kauppapaikaltakin oikeasti löytyy?

Tradeka Tuotto-osuus - Kannattaisiko sijoittaa?

Kirjoitin vähän aikaa sitten OP Tuotto-osuudesta, josta saa 3,25 % koron (vuonna 2022 saa vielä lisäkoron 1,25 %). Se on varovaiselle sijoittajalle ihan kelpo parkkipaikka rahoille, kun säästötileiltä ei saa oikeastaan juuri mitään. Bank Norwegian tarjoaa 0,75 % ja määräaikaistalletuksista (12 kk) paras Big Bank tarjoaa 1,5 %. OP Tuotto-osuudessa pitää tietenkin ottaa reunaehdot ja riskit huomioon. Jos uskot inflaation lähtevän tästä pitkäaikaiseen laukkaan, niin rahan arvo tuossa kyllä sulaa. Pääoma on myös lukittuna todella pitkän aikaa, joten suurta osaa varallisuudesta ei kannata tuohon sitoa. Toisaalta kevyempi verotus puoltaa sijoituspäätöstä. Kilpailukykyisistä tuotto-osuuksista OP ryhmän kanssa kilpailee myös Tradeka, joka tarjoaa 3,5 % tuoton. Minkälaisena näen tässä riskit ja kannattaisiko tuohon sitten sijoittaa? Jos et ole vielä tietoinen mitä tarkoittaa tuotto-osuus, niin kannattaa lukea tuo tekstini OP tuotto-osuuksista. Siellä asiat on kerrottu erittäin kattavasti, enkä ala tässä kaikkia kertaamaan. 

OP Tuotto-osuus - Kannattaisiko sijoittaa?

Talletustilien korot ovat nollassa. Kirjoitushetkellä säästötilille parasta tuottoa tarjoaa Bank Norwegian 0,75 % korolla ja määräaikaistalletuksissa paras on virolainen Bigbank luvaten 0,9 % koron, kun talletusaika on 24 kk. Noista molemmista olen kirjoittanut hyvät artikkelit, jotka kannattaa lukaista. Riskiä on siis otettava, jos oikeastaan haluaa nollasta vähänkään suurempaa tuottoa. Mihin riskiä karttava sijoittaja voisi sitten enää sijoittaa, jos haluaa leivän päälle jotain muutakin kuin voita? Jos edes vähemmän heiluviin arvo-yhtiöiden osakkeisiin ei halua tai uskalla sijoittaa, niin mitä jää jäljelle? Ehkäpä asunnot ja metsä? Nekin tosin vaativat paneutumista, aikaa ja vaivaa. Rahastojen kautta niiden sisään pääsisi pienemmällä rahalla, mutta silloin kulut ovat suuremmat ja tuotto pienempi. Eikä niissäkään riski loista poissaolollaan. Yksi vaihtoehto voisikin olla oman osuuspankin Tuotto-osuus. Siis mikä?

Vain tyhmät eivät liity työttömyyskassaan - Halvin työttömyyskassa

Myönnetään heti alkuun, että otsikko on hieman provosoiva, koska tarkoituksena on puhua tärkeästä asiasta. Jos otsikko olisi yhtään tylsempi, harva jaksaisi lukea sitä pidemmälle. Vaikka otsikolla haetaankin tarkoituksellisesti näkyvyyttä, pitää väite silti täysin paikkansa ja perusteluihin tutustutaankin seuraavissa kappaleissa tarkemmin. Jotta aihe tulisi käsiteltyä kunnolla ja tarpeeksi selkeästi, pitää kuitenkin ensiksi tutustua tarkemmin siihen, mitä ovat tähän liittyen tärkeimmät termit, eli työttömyyskassa, peruspäiväraha ja ansiosidonnainen työttömyysturva? Tämän jälkeen voidaankin sitten perehtyä kysymyksiin kannattaako työttömyyskassan jäsenyys ja miksi siihen pitäisikään liittyä?

Veroilmoitus ja veronpalautus 2021 - Mitä verovähennyksiä?

Esitäytetty veroilmoitus tippuu postilaatikkoon suurimmalle osalle keväällä huhtikuun aikana ja kahvipöydissä käy keskustelu veronpalautusten suuruudesta. Tuliko sitä nyt taas mätkyjä vai palautusta. Veroilmoituksen täyttöä ei kannata jättää viime tinkaan, vaikka sen täydentäminen tuntuisikin vaikealta ja ärsyttävältä. Verottaja ei automaattisesti tee veroilmoitukseesi vähennyksiä, vaan ne pitää itse osata vaatia. Jos korjattavaa ei ole, veroilmoitusta ei tietenkään tarvitse palauttaa, mutta vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä korjaa ja täydentää veroilmoitustaan, kertoo Yle

.

Sähköhammasharjan epämääräinen puhelinmyyntikampanja

Olen jo melkein vuosikymmen sitten rajoittanut puhelinmyyjien soittojen määrää liittymällä Robinson -palveluun. Hommahan maksaa vain parin panttitölkin verran, eli noin 0,39 € ja on voimassa 3 vuotta. Olenkin kirjoittanut tuosta hyvän artikkelin: Puhelinmyynnin kieltäminen - Robinson palvelu. Ainut huono puoli tuossa palvelussa on se, että sen muistaa uusia vasta sitten kun se on loppunut ja puhelinmyyjät taas soittelevat. Pitäisi laittaa aina ylös, milloin on tuonne soittanut, jotta voisi uusia palvelun ennen kuin korppikotkat haistavat haaskan :) Itselläni ei sinällään ole mitään puhelinmyyjiä vastaaan. Työtä siinä missä mikä tahansa muukin homma ja vaatii varmasti tietynlaista luonnetta, osaamista ja ihmistuntemusta. Karsastan kuitenkin sitä, että jotain geneeristä tuotetta tuputetaan lähes jokaiselle vähän epämääräisillä ehdoilla. Esimerkiksi sähkösopimuksia kaupataan puhelimitse, mutta kuka oikeasti pystyy luurin päässä arvioimaan tuleeko tietty kWh ja kuukausimaksu halvemmaksi kuin toinen? Tuo pitää oikeasti laskea auki, ennen kuin voi tarttua mihinkään tarjoukseen. 

Blogini harvinaisimmat kuvat - Top 10 erikoisuudet

Lähes jokaisesta blogista löytyy jokin "suosituimmat artikkelit" -kooste, tai muu vastaava. Onhan se ihan hyvää palvelua kerätä kiinnostavimmat jutut helposti lukijoiden saataville. Olen itsekin harkinnut sellaisen kirjoittamista, mutta toisaalta se menisi ehkä vähän hukkaan. Blogini alaraunasta nimittäin löytyy jo automaattisesti generoituva Top 6 lista suosituimmista artikkeleista viikon, kuukauden ja koko olemassaolon ajalta. Myös etusivu -välilehden kautta pääsee tutustumaan omasta mielestäni timanttiseen kirjoituskokoelmaan. Tuntuisi siis jotenkin tyhmältä lähteä tuosta vielä erikseen mitään kirjoittamaan. Sitten tulikin mieleen erikoinen näkökulma. Mitä jos listaisinkin harvinaisimmat blogistani löytyvät kuvat. Sellaiset joita ei todennäköisesti keneltäkään muulta löydy. Mitä näiden kuvien takana piileekään? Seuraava artikkeli ei liity pätkääkään sijoittamiseen, vaan on puhdasta iltapäivälehtien viihdettä. 

Halvin puhelinliittymä peruskäyttöön

Olen tässä blogissa kertonut muun muassa turhista vakuutuksista ja halvimmasta työttömyyskassasta. Nyt olisi taas ajankohtaista perata halvimman puhelinliittymän metsästystä. Itselleni halvin ei välttämättä ole lukijalle se halvin, joten kerrottakoon ensiksi vähän taustaa. Käytän älypuhelinta pääosin kaikkeen muuhun, kuin puhumiseen. Kanssakäyminen ihmisten kanssa hoituu pääosin WhatsAppilla, tai Slackilla. Palveluista sadetutka, Twitter, ResQ, karttasovellukset yms kuluttavat itselläni jonkin verran dataa, mutta mikään netissä roikkuva, kissavideoita katsova himosurffaaja en kännykällä todellakaan ole. Dataa kuluu siis maltillisesti, yleensä noin 1 Gt kuukaudessa. Kotoa kerrostalosta löytyy yhtiövastikkeellinen, 3,1 euroa/kk maksava Saunalahti Huoneistokaista (internet + kaapeli tv). Taloyhtiön hallitus on kilpailuttanut tämän 100 megaisen yhteyden ja sehän on halpaa kuin saippua. Melkein jo hävettää maksaa noin vähän :)

Saksalaiset lähdeverot takaisin - Palautukset osinkoverosta

Joku tuntee varmaan lauseen: "Saksa on paska maa". Sitaatti ei ole peräisin sijoittajan suusta, mutta voisi erittäin hyvin ollakin. Vaikka Suomen ja Saksan välillä on voimassa oleva verosopimus, niin silti Saksa kohtelee ulkomaisia sijoittajia huonosti verottaen liikaa näiden osinkoja. Tämän kaltoin kohtelun takia saksalaisten osinkojen kohdalla häviää yhteensä noin 11,4 % tuotosta. Miksi? Teknisestihän homma toimii siten, että Saksa perii kiinteää 25 % osinkoveroa. Tästä Suomen verottaja hyväksilukee maiden välisen verosopimuksen perusteella kuitenkin vain 15 %. Tämän lisäksi Saksassa on vielä käytössä solidaarisuusvero, joka lisää veroastetta 1,4 %-yksiköllä (Solidaarisuusvero 5,5 % lasketaan ennakonpidätyksestä).

Tarvittavat paperit leimattuna ja Saksaan postitusta vaille valmiita. Kuka huomaa veroviraston virheen keskimmäisessä paperissa? Onneksi tällä ei ollut vaikutusta lopputulokseen. Kuva vanhemmasta vuoden 2017 prosessista.

Eläminen osinkotuloilla - Salkkuni osinkotuotot ja suhde kokonaismenoihin

Jokainen on varmaan kuullut aforismin, että tärkeintä ei ole päämäärä, vaan matka ja sillä kerätyt opit. Pienten haasteiden kautta oppii aina jotain uutta ja yllättävää itsestään. Näin on myös sijoittamisessa ja säästämisessä. Nopeasti ja hätiköiden syntyy harvoin mitään hyvää ja kestävää. Yleensä paras lopputulos saavutetaan vain pitkän kaavan kautta. Esimerkiksi itse tykkään katsella, kun sijoitussalkku tuottaa vuosittain kasvavia osinkoja. Otan mieluummin tylsän ja tasaisen tappavasti osinkotuloa kasvattavan salkun, jolla kattaa elämisen kuluja, kuin markkina-arvolla miljoonaan yltävän ja kalliin teknosalkun, jonka volatiliteetti on suuri. Tykkään siis pelata mieluummin vähän varman päälle, kuin suurella riskillä. Tässä artikkelissa käsitellään sitä, onko osinkotuloilla mahdollista elää, millainen on elintaso ja miten se mahdollisesti saavutetaan. Artikkelia tullaan päivittämään noin kerran vuodessa, jotta se pysyy tilanteen tasalla.

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2021

Reilu vuosikymmen kirjanpitoa takana ja big data kertoo (artikkelini: Reilut 10 vuotta kirjanpitoa - Näkyykö inflaation vaikutus?), että kulutukseni on tippunut tässä ajassa noin 18,75 %, kun kuluttajahintaindeksi on noussut 15,5 %. Samalla myös ansiotuloni ovat kasvaneet vuosikymmenessä noin 25 %. Miksi kerroin tuon? Se on oikeastaan esimerkki siitä, että näitä pitkän ajan trendejä ei voi nähdä muuten kuin pitkäjänteisesti kuluja ja menoja kirjaamalla. Toinen asia sitten on, tekeekö tuolla tiedolla yhtään mitään? Ei välttämättä, mutta ei siitä haittaakaan ole. 

Osakesalkkuni vuonna 2021 - Hävisin indeksille

Vuonna 2020 osakesalkkuni nousi noin 28 % ja voitti indeksin reilusti. Tänä vuonna tarina on toinen ja rehellisesti sanoen sain indeksiltä turpaan. Oma osakesalkkuni nousi 5,4 % vuonna 2021, kun OMX Helsinki Cap GI, eli Helsingin pörssin tuottoindeksi nousi noin 21 %. Rehellinen häviö suoraan kanveesiin tyrmättynä. Onhan se sentään positiivinen tuotto, mutta jos häviää vertailuindeksille noin pahasti, niin pitäisi vähintään kyseenalaistaa oma toiminta ja osakevalinta. Ei tunnu kovin kivalta katsella muiden sijoittajien tuottograafeja, kun ne sojottavat koilliseen jopa useiden kymmenien prosenttien tuotolla. Toisaalta olisihan tuo tuotto normaalimaailmassa ihan kelpo, kun pitkän aikavälin keskiarvona pidetään sitä 7 % tuottoa. Vaikka indeksille prosenteissa hävisinkin, niin euroilla sitä kuitenkin eletään ja salkku kasvoikin karvan alle 400k eurosta noin 21 600 euroa. Vuoden 2021 osakesalkkuni arvo onkin noin 420 300 euroa. Pitää myös muistaa, että suuriosa sijoittajista alkaa pienentämään riskejä, kun pääomaa alkaa enemmälti kertymään. Tämä tarkoittaa hajautusta vähän tylsempiin ja turvallisempiin osakkeisiin, jolloin kokonaistuotossa on hankalampaa päästä mihinkään satojen prosenttien tuottoihin