22. marraskuuta 2022

Kulutetun veden hinta - Paljonko vesi oikeasti maksaa

Kevät on yhtiökokousten aikaa ja monen taloyhtiön yhtiökokoukset ovatkin silloin käsillä. Yhtiökokoushan on se paikka, jossa osakkeenomistajat voivat paikalla ollessaan tai valtakirjan valtuuttamina vaikuttaa taloyhtiönsä asioihin ja osallistua päätöksentekoon. Energiakriisin ja nousseiden sähkönhintojen myötä monessa taloyhtiössä pidetäänkin ylimääräisiä yhtiökokouksia energiasäästötoimenpiteiden johdosta. Myös oman taloyhtiöni yhtiökokous kokoontui äskettäin. Kerrostalo jossa asun on suhteellisen uusi ja rakennettu 2009 lopulla, joten mitään isoja remontteja tai vastaavaa kunnossapitotarvetta ei ole näköpiirissä. Vuonna 2014 vesimaksu taloyhtiössäni oli 17,50 euroa/asukas/kk ja nyt vuonna 2022 vesimaksu on 22 euroa asukasta kohden kuukaudessa. Nousua vajaassa vuosikymmenessä noin 26 %. Onko se sopiva hinta vedelle, vai paljonko sen oikeastaan pitäisi maksaa? Suomessahan vettä riittää, joten luulisi sen olevan halpaa? Toisaalta veden käsittely kuitenkin maksaa ja pitäähän sitä vesi-infrastruktuuriakin ylläpitää.


7. marraskuuta 2022

Miksi siirryin pörssisähköön - Uhka vai mahdollisuus?

Nykyinen määräaikainen sähkösopimukseni umpeutui nyt syksyllä 2022 ja tarkan markan miehenä olin jo tietenkin kilpailuttamassa uutta sähköntoimittajaa. Kilpailuttaminenhan on erittäin yksinkertaista, helppoa ja nopeaa ja olen tästä kirjoittanutkin jo artikkelin: Sähkön kilpailuttaminen ja halvin sähköyhtiö. Jokainen vähänkään uutisia seuraava kuitenkin tietää, että sähkö on nyt historiaan nähden kallista. Venäjän aloittama sota on nostanut energian hintaa, samoin tekee päästökauppa, joka ajaa niin sanotun viimeisen tuotantomuodon hintoja ylös. Myös Norjan huono vesitilanne on nostanut säädettävän ja halvan vesivoiman hintaa, eikä Olkiluoto 3 aja vielä täysillä. Onhan noita ongelmia. Tuohon kun vielä lisätään joustamattoman sähköpörssin vakuuksien hurja nousu, niin halvasta sähköstä määräaikaisella sopimuksella on turha haaveilla. Olisiko pörssisähkö sitten vaihtoehto, vai onko se varmin tie tuhoon?
 

28. lokakuuta 2022

Sähkölaitteiden virrankulutus - Valmiustilan kulutus ei enää yllätä

Petteri Järvinen kirjoitti aikoinaan Tietokone-lehdessä 3/2007 mielenkiintoisen kolumnin: "Ydinvoimala sinun vuoksesi". Se herätti silloin minut ja varmasti monet muutkin lehden lukijat ajattelemaan, paljonko sähkölaitteet oikeasti kuluttavat energiaa valmiustilassa. Järvisen käyttämä kulutusmittari näytti karuja lukemia muun muassa videoiden ja vahvistimien virrankulutuksesta valmiustilan osalta. Johtopäätös saaduista tuloksista oli kärjistäen se, että jos kaikkien suomalaisten turhaan valmiustilassa nukkuvat laitteet sammutettaisiin oikeaoppisesti, uutta ydinvoimalaakaan ei tarvittaisi. Kolumnin tulokset tuntuivat aika hurjilta, joten päätin itsekin ottaa kulutusmittarin käteen ja viettää vuoden 2014 kauniin kesäpäivän laitteiden tehoja ja kulutuksia mittaillen, kirjahyllyjen ja kaappien takana ryömien.


18. lokakuuta 2022

Kokemuksia Takeoff lentosimulaattorista - Airbus A320:n puikoissa

Oletko koskaan halunnut lentää matkustajalentokonetta ja miettinyt millaista siellä ohjaamon puolella oikein olisikaan? Onko Lentoturmatutkinta -sarja mahdollisesti yksi suosikeistasi ja sen perusteella tunnet palavaa halua tarttua matkustajalentokoneen puikkoihin. Lentoturmatutkinta -sarjan perusteella luulet tietäväsi miten lennetään ja miten erikoisiin tilanteisiin pitäisi reagoida, mikä voi johtaa virheeseen ja mitä kaikkea pitää yleensäkin huomioida. Jos vastaus kaikkeen äskeiseen on kyllä, niin sinua on lykästänyt. Vantaan Ilmailumuseon tiloissa lentokentän kupeessa sijaitseekin Takeoff lentosimulaattori, jossa pääsee Airbus A320 matkustajakoneen puikkoihin. Veljellä oli jo viime vuoden lopulla liikuntasetelit vanhenemassa, joten hän päätti ostaa lahjakortin simulaattoriin, koska parempaakaan ei keksinyt. Olin tästä mahdollisuudesta vähän vihjaillut, kun entinen työkaverini oli tuolla joskus käynyt ja mielenkiintoiseksi kuvaillut. Pääsimmekin veljen kanssa vihdoin ja viimein testaamaan Takeoff lentosimulaattoria ja tässä lyhyesti kokemuksista. 


13. lokakuuta 2022

Sähköfätti tuli taloon - Tunturi Tribe sähköpyörä

Nyt se sitten vihdoinkin tapahtui. Olen jo reilut pari vuotta fiilistellyt ja pohtinut sähköpyörän ostoa. Hinta on kuitenkin aina vähän hirvittänyt ja kun tuosta olin vihdoin päässyt yli, niin sopivia pyöriä ei ole löytynyt. Tuntui vähän siltä, että kaikilta merkeiltä oli mallit loppu ja uutta saisi odotella vähintään puoli vuotta tai enemmän. Aika monesta pyörästä myös puuttui niinkin tarpeelliset jutut, kuin kiinnike tavaratelineelle ja juomapullolle. Nyt kuitenkin eteisestäni löytyy sähköinen Tunturi Tribe läskipyörä. Pyörä on hankittu syyskuussa 2022 Verkkokauppa.comista ja hintaa tuli noin 2 900 euroa. Oikeastaan ostohinta oli himpun verran enemmän, mutta Verkkokauppa ystävällisesti hyvitti erotuksen lahjakortilla, kun pyörän hinta oli kuukauden sisällä laskenut ja sanoin palauttavani pyörän ja ostavani uuden takaisin.

4. lokakuuta 2022

Läskipyörien uusi kuningasperhe - White 3 Fat Pro ja Lite

Norjalainen urheilukauppaketju XXL Store on rantautunut Suomeen rytinällä ja teki jo ensimmäisenä toimintavuotenaan Suomessa pienen positiivisen tuloksen. Kauppaketjun hinnoittelu on aggressiivista, tuotteet hyviä ja hinnat erittäin kilpailukykyisiä. Firmalta löytyy myös oma White-pyörämerkki, jonka alta löytyy eri malleja, muun muassa läskipyörä. Fillari lehti arvioi vuoden 2014 White 2Fat Interceptor läskipyörän yhdeksi parhaista läskipyöristä koskaan. Yleensä pyöristä julkaistaan joka vuosi hivenen päivitetty versio ja Whiten 3 Fat Pro on tämän läskipyörämallin kolmas sukupolvi. Koska jo aikaisemmat mallit ovat olleet niitä testanneiden ja käyttäneiden mielelestä erinomaisia ja keränneet hyviä arvosteluja, niin uskalsin vihdoin ja viimein "päivittää" oman Kona Wo läskipyöräni vähän parempaan versioon.


14. syyskuuta 2022

Omenamehun teko - Näin mehustat itse omenasi

Vuosi 2018 on taas erinomainen omenavuosi. Omenapuiden oksat notkuvat omenien painosta ja maa omenapuiden alla on täynnä pudokkaita. Satokausi on suhteellisen lyhyt ja jos omenapuita on paljon, niin hyviä omenoita kertyy sitä tahtia, että niitä ei sellaisenaan pysty millään kuluttamaan riittävää määrää. Omenoihin melkein hukkuu ja lehdistä ja uutisista saa lukea, miten ihmiset kärräävät omenoita biojätteeksi. Todella surullista, kun vaihtoehtojakin löytyisi. Mitä tekee käsistään näppärä, vähän omatoimisuutta ja aikaa omaava henkilö? Rakentaa itse omenoiden rouhijan ja hankkii rahalla käsikäyttöisen puristimen, jolla sato muutetaan mehuksi. Seuraavasta lisää tässä artikkelissa. Länsiväylä-lehti on myös tehnyt tästä mehustamisesta jutun lehteensä otsikolla: Omenat mehuksi porakoneen avulla.

Omenoiden murskaus itse kehitetyllä laitteella. Kuvan lähde: Päivi Tuovinen, Länsiväylä.


Huonekasvit helposti kerrostaloon - Floreti kukkateline

Tykkään katsella Leijonan Luola -ohjelmaa, niin amerikkalaista, kuin suomalaistakin versiota. On jotenkin hienoa nähdä, mitä kaikkea uutta ihmismieli pystyykään keksimään tai kehittämään ja miten oma idea saadaan markkinoitua bisnesenkeleille. Joskus pienikin keksintö tai idea on nerokas ja tuottaa keksijälleen kivasti rahaa. Hyvin monet keksinnöt ovat kuitenkin turhia ja aika usein idean isä arvottaa tuotostaan aivan taivaisiin. En ymmärrä, miten kukaan voi päätyä yrityksen arvossa vaikkapa miljoonaan, jos myyntiä ei ole ja konkreettisesti ideasta on vain pari PowerPoint -kalvoa. Vähän surullista ja turhauttavaa, jos ihmisiltä puuttuu realismi ja logiikka edes välttävään yrityksen arvonmääritykseen. Taloudellista uusavuttomuutta.

Aina kaikki hyvätkään ideat eivät saa bisnesenkeleitä sijoittamaan. Yksi tällainen (kausi 2, jakso 6) oli ikkunaan ruuvattava kukkateline, joka sai alkunsa keksijän vaimon huomautuksesta. Ylimääräiset ja tilaa vievät tavarat piti saada pois pöydältä, mutta huonekasveja ei oikein saanut mihinkään. Keksijä Pauli Lagerstedt katseli pientä reikää ikkunassa ja ajatteli kokeilla autotallissa siihen jotain näppärää. Näin syntyi Floreti kukkateline. Tilaa säästävä sisustuselementti, joka kiinnittyy tavalliseen reiälliseen ikkunanpokaan ilman työkaluja. Floreti kukkatelinettä kehuttiin kyllä Leijonan Luolassa, mutta kukaan ei sijoittanut siihen, koska tuotto-riski-suhdetta ei nähty tarpeeksi hyvänä. Myyntiä keksinnöllä oli noin 300 kappaletta ohjelmaan tullessa.



Lasitettu parveke - Vehreä puutarha ja monikäyttöinen lisähuone

Kirjoitin tämän jutun parvekkeestani alun perin kevättalvella 2014. Jotenkin hauska lukea blogini varhaisimpia tekstejä näinkin monen vuoden takaa. Oikeastaan mikään kirjoitustyylissä, tai artikkelin ydinviestissä ei ole muuttunut. Parvekekin näyttää edelleen hämmästyttävän samalta :) Julkaisen jutun uudestaan osin päivitettynä, koska asiasta on niin paljon uutta sanottavaa vähän erilaisesta näkökulmasta. Ensimmäinen on luonnonmukainen lannoittaminen ja toinen on sitten parvekkeen sisustaminen tekokukilla. Molemmat sivuavat myös sopivasti säästämisen ja minimalismin ydinajatusta. Näistä enemmän artikkelin lopussa. Lopetankin lyhyen esipuheen tähän ja siirrytään itse alkuperäiseen juttuun.

Kirjoitushetkellä (2014) eletään maaliskuun alkua ja Etelä-Suomessa on melkein kaikki lumet sulaneet. On vain rippeitä jäljellä siellä täällä teitten varsilla ja ojan penkoissa. Öisin on hädin tuskin enää pakkasta ja päivisin pysytään muutama aste plussan puolella. Kirjoitushetkellä ulkona on reilut viitisen astetta lämmintä, mutta tuuli on melkoinen saaden sään tuntumaan kolealta ja kylmältä. Kevät on tuloillaan, mutta talvi pitää sitä vielä hyvin otteessaan. Kirjoittelen juuri (8.3.2014) tätä artikkelia ulkona pelkissä shortseissa ja ilman paitaa.  Aivan, ilman paitaa pelkissä shortseissa. Päälläni on vielä aurinkolasit ja lippalakki. Mahtaa olla näky naapuruston vanhoille rouville ja viereisen tontin työmiehille. No en sentään nakuile parvekkeellani :)

Sohva, vähän aurinkoa ja jotain lukemista, mitä muuta kesältä vaaditaan. Kuva vuodelta 2013. Noin 10 vuotta myöhemmin sisustus on edelleen lähes sama. Sama sohva, tuoli, pikkupöydät ja jopa aurinkosuojaverhot ovat samat. Vain osa kasveista on uusittu ja läppäri päivittynyt.

7. syyskuuta 2022

Pyörälenkki: Lohjan paras nähtävyys - Tytyri Elämyskaivos, 100 km

 Vaikka olenkin asunut pääkaupunkiseudulla jo vaikka kuinka kauan, niin en ole koskaan kuullut Tytyrin Elämyskaivoksesta. Olisi ehkä pitänyt kuulla, koska sehän on Lohjan suurimpia nähtävyyksiä. Syvällä maan alla on entinen kalkkikivikaivos, johon yleisöllä on mahdollisuus tutustua pientä pääsymaksua vastaan oppaan johdolla. Sisäinen pikkupoika ei voi tietenkään vastustaa tällaista kiusausta, joten päätimmekin veljen kanssa heittää sopivan pyörälenkin Lohjan suuntaan ja tutustua Tytyriin vähän tarkemmin. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: sopivan pitkä ja kesäinen pyörälenkki, sekä vähän uutta ja yllätyksellisyyttä maustettuna pienellä historian havinallla ja uuden oppimisella.



11. elokuuta 2022

Freezing Order - Tositarinoita rahanpesusta ja salamurhista

Ei ole olemassa eroa venäjän hallinnon ja järjestäytyneen rikollisuuden välillä. Itänaapurin vallankahvassa on hullu mafiapomo, joka voi tehdä mitä vain. Valitettavasti tähän tilanteeseen on jo pitkään suhtauduttu kuin juoppoon vaimonhakkaajaan: Ollaan vähän hissukseen, jotta ei vain ärsytettäisi sitä ja jouduttaisi hankaluuksiin. Milloin tällainen suunnitelma on oikeasti toiminut? En olisi itse koskaan uskonut, että Putin hyökkää Ukrainaan, vaikka sotajoukkoja olikin rajoille koottu. Niin se hullu kuitenkin teki. Vain historiaa paremmin tuntemalla voi ymmärtää nykypäivää. Kirja Freezing Order: Tositarina rahanpesusta, salamurhista ja hengenvaarallisesta kamppailusta Vladimir Putinia vastaan sopiikin hyvin tähän ajankuvaan. Se on jatko-osa Bill Browderin kirjalle Red Notice: Kuinka minusta tuli Putinin vihollinen numero yksi, josta olen tässä blogissani kertonut.  


27. heinäkuuta 2022

Pyörälenkki: Inkoon kautta Raaseporin linnaan, 150 km

Vaikka pyöräily on omasta mielestäni todella hienoa ja rentouttavaa, niin siinä on yksi ongelma. Etenkin pitkien matkojen pyöräilyssä hyvien reittien ja kohteiden keksiminen alkaa tuntua jo vaikealta. Voihan sitä huvikseen katsella lähialueen maisemia, mutta jos haluaa kunnon pyöräilyfiilikseen, niin reitin pitää olla vähintään pari tuntia ja matkan mielellään yli 70 km. Kun Tuusulanjärvi on kierretty, Rautatiemuseoon menty, Vanhaan Porvooseen on polkaistu useammin kuin jaksaa laskea ja niin edelleen, niin mitä jääkään jäljelle? Tytyrin Elämyskaivoksellekin Lohjalle on tullut jo polkaistua. Mitä jos mentäisiinkin katsomaan Raaseporin linnaa. Ei yhtään huonompi ehdotus.

Raaseporin linna taustalla vasemmalla, etualalla lipunmyynti. Kuva vuodelta 2022.

19. heinäkuuta 2022

Pyörälenkki: Helsinki-Porvoo-Helsinki, 120 km

Kesä on pyörämatkailun aikaa ja lämmin sekä hyvä sää saa aina himopyöräilijät liikkeelle. Siis nuo trikoisiin pukeutuneet, maantiepyörillä tykittävät karjut, joiden reidet ja pakarat ovat kuin ravihevosella :) Kesälomien alkaminen ja erinomainen kesäsää näkyy myös tämän blogin statistiikassa, kun pyöräilyaiheiset jutut nousevat aina tilastoissa. Mikäs onkaan sen parempaa, kuin heittää pidempi lenkki erinomaisessa säässä auringon pilkottaessa pilvettömältä taivaalta polkupyörän viilettäessä keltaisen ja tuoksuvan rypsipellon ohi. Kuten kaikki maantiepyöräilijät tietävät, vasta jossain Kehä 3:sen ulkopuolella voi oikeasti vasta tuntea pyöräilevänsä. Liikennevalot, huonot risteykset, koiranulkoiluttajat, pimeät mutkat jne loistavat poissaolollaan. Lähes kaikki ongelmat poistuvat, kun siirrytään pois keskustasta maaseudun autoteille tai sen pientareelle ajamaan. 


25. kesäkuuta 2022

Vesipostit pääkaupunkiseudulla - Ilmaista vettä päiväretkelle

Kesällä hellettä piisaa ja vähänkään pidemmille reissuille pitää juomavettä varata mukaan riittävästi. Esimerkiksi itselläni on peukalosääntö, että yksi 0,75 litran juomapullo kuluu noin tunnissa. Joskus tämä riittävästi saattaa olla se ongelma, koska vesi painaa ja määräänsä enempää sitä ei jaksa/pysty kantamaan. Vaikkapa maantiepyörääni ei saa kahta juomapulloa enempää. Tietenkin kaupasta voi ostaa virvokkeita ja täyttää juomapullot vaikka vessan kraanasta (lukusuositus: Pyörälenkki: Sastamala-Urjala-Loppi-Helsinki, 222 km päivässä). Tällöin täytyy kuitenkin kantaa mukana myös lukkoa, joka harvoin on matkassa. Jos on kaverin kanssa reissussa, niin silloin tuo ei ole ongelma, kun toinen voi vahtia kulkupelejä.


5. toukokuuta 2022

Koronavilkku - Miten koronasovellus oikeasti toimii?

Suomen ainut ja virallinen koronatartuntojen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-sovellus on nyt vihdoin ja viimein julkaistu (31.8.2020). Sarkastisesti voisi sanoa, että ei siinä kauaa kestänytkään, tätähän oli jo koko kesä odoteltu. Sovellus on periaatteessa ladattavissa älypuhelimille Applen ja Googlen sovelluskaupoista, mutta paras tapa toistaiseksi on ladata se Koronavilkku.fi -sivuston kautta. Joku voisi ihmetellä, että miksi sitä ei heti julkaisussa saa virallisista kauppapaikoista, vaikka tätä on työstetty kuukausikaupalla ja julkistuspäivämääräkin on ollut tiedossa? Nähtävästi jollekin tuli yllätyksenä, että Applen ja Googlen kauppapaikoilla sovellusten indeksointikin kestää jonkin aikaa. Sovelluksia ei välttämättä löydy heti julkaisun jälkeen. Semmoista toimintaa taas koronan kanssa. Olisiko kannattanut rummuttaa ohjelmaa vasta sitten, kun se kauppapaikaltakin oikeasti löytyy?



20. huhtikuuta 2022

Tradeka Tuotto-osuus - Kannattaisiko sijoittaa?

Kirjoitin vähän aikaa sitten OP Tuotto-osuudesta, josta saa 3,25 % koron (vuonna 2022 saa vielä lisäkoron 1,25 %). Se on varovaiselle sijoittajalle ihan kelpo parkkipaikka rahoille, kun säästötileiltä ei saa oikeastaan juuri mitään. Bank Norwegian tarjoaa 0,75 % ja määräaikaistalletuksista (12 kk) paras Big Bank tarjoaa 1,5 %. OP Tuotto-osuudessa pitää tietenkin ottaa reunaehdot ja riskit huomioon. Jos uskot inflaation lähtevän tästä pitkäaikaiseen laukkaan, niin rahan arvo tuossa kyllä sulaa. Pääoma on myös lukittuna todella pitkän aikaa, joten suurta osaa varallisuudesta ei kannata tuohon sitoa. Toisaalta kevyempi verotus puoltaa sijoituspäätöstä. Kilpailukykyisistä tuotto-osuuksista OP ryhmän kanssa kilpailee myös Tradeka, joka tarjoaa 3,5 % tuoton. Minkälaisena näen tässä riskit ja kannattaisiko tuohon sitten sijoittaa? Jos et ole vielä tietoinen mitä tarkoittaa tuotto-osuus, niin kannattaa lukea tuo tekstini OP tuotto-osuuksista. Siellä asiat on kerrottu erittäin kattavasti, enkä ala tässä kaikkia kertaamaan. 


12. huhtikuuta 2022

OP Tuotto-osuus - Kannattaisiko sijoittaa?

Talletustilien korot ovat nollassa. Kirjoitushetkellä säästötilille parasta tuottoa tarjoaa Bank Norwegian 0,75 % korolla ja määräaikaistalletuksissa paras on virolainen Bigbank luvaten 0,9 % koron, kun talletusaika on 24 kk. Noista molemmista olen kirjoittanut hyvät artikkelit, jotka kannattaa lukaista. Riskiä on siis otettava, jos oikeastaan haluaa nollasta vähänkään suurempaa tuottoa. Mihin riskiä karttava sijoittaja voisi sitten enää sijoittaa, jos haluaa leivän päälle jotain muutakin kuin voita? Jos edes vähemmän heiluviin arvo-yhtiöiden osakkeisiin ei halua tai uskalla sijoittaa, niin mitä jää jäljelle? Ehkäpä asunnot ja metsä? Nekin tosin vaativat paneutumista, aikaa ja vaivaa. Rahastojen kautta niiden sisään pääsisi pienemmällä rahalla, mutta silloin kulut ovat suuremmat ja tuotto pienempi. Eikä niissäkään riski loista poissaolollaan. Yksi vaihtoehto voisikin olla oman osuuspankin Tuotto-osuus. Siis mikä?

7. huhtikuuta 2022

Vain tyhmät eivät liity työttömyyskassaan - Halvin työttömyyskassa

Myönnetään heti alkuun, että otsikko on hieman provosoiva, koska tarkoituksena on puhua tärkeästä asiasta. Jos otsikko olisi yhtään tylsempi, harva jaksaisi lukea sitä pidemmälle. Vaikka otsikolla haetaankin tarkoituksellisesti näkyvyyttä, pitää väite silti täysin paikkansa ja perusteluihin tutustutaankin seuraavissa kappaleissa tarkemmin. Jotta aihe tulisi käsiteltyä kunnolla ja tarpeeksi selkeästi, pitää kuitenkin ensiksi tutustua tarkemmin siihen, mitä ovat tähän liittyen tärkeimmät termit, eli työttömyyskassa, peruspäiväraha ja ansiosidonnainen työttömyysturva? Tämän jälkeen voidaankin sitten perehtyä kysymyksiin kannattaako työttömyyskassan jäsenyys ja miksi siihen pitäisikään liittyä?



18. maaliskuuta 2022

Veroilmoitus ja veronpalautus 2021 - Mitä verovähennyksiä?


Esitäytetty veroilmoitus tippuu postilaatikkoon suurimmalle osalle keväällä huhtikuun aikana ja kahvipöydissä käy keskustelu veronpalautusten suuruudesta. Tuliko sitä nyt taas mätkyjä vai palautusta. Veroilmoituksen täyttöä ei kannata jättää viime tinkaan, vaikka sen täydentäminen tuntuisikin vaikealta ja ärsyttävältä. Verottaja ei automaattisesti tee veroilmoitukseesi vähennyksiä, vaan ne pitää itse osata vaatia. Jos korjattavaa ei ole, veroilmoitusta ei tietenkään tarvitse palauttaa, mutta vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä korjaa ja täydentää veroilmoitustaan, kertoo Yle

.

Sähköhammasharjan epämääräinen puhelinmyyntikampanja

Olen jo melkein vuosikymmen sitten rajoittanut puhelinmyyjien soittojen määrää liittymällä Robinson -palveluun. Hommahan maksaa vain parin panttitölkin verran, eli noin 0,39 € ja on voimassa 3 vuotta. Olenkin kirjoittanut tuosta hyvän artikkelin: Puhelinmyynnin kieltäminen - Robinson palvelu. Ainut huono puoli tuossa palvelussa on se, että sen muistaa uusia vasta sitten kun se on loppunut ja puhelinmyyjät taas soittelevat. Pitäisi laittaa aina ylös, milloin on tuonne soittanut, jotta voisi uusia palvelun ennen kuin korppikotkat haistavat haaskan :) Itselläni ei sinällään ole mitään puhelinmyyjiä vastaaan. Työtä siinä missä mikä tahansa muukin homma ja vaatii varmasti tietynlaista luonnetta, osaamista ja ihmistuntemusta. Karsastan kuitenkin sitä, että jotain geneeristä tuotetta tuputetaan lähes jokaiselle vähän epämääräisillä ehdoilla. Esimerkiksi sähkösopimuksia kaupataan puhelimitse, mutta kuka oikeasti pystyy luurin päässä arvioimaan tuleeko tietty kWh ja kuukausimaksu halvemmaksi kuin toinen? Tuo pitää oikeasti laskea auki, ennen kuin voi tarttua mihinkään tarjoukseen. 


9. helmikuuta 2022

Blogini harvinaisimmat kuvat - Top 10 erikoisuudet

Lähes jokaisesta blogista löytyy jokin "suosituimmat artikkelit" -kooste, tai muu vastaava. Onhan se ihan hyvää palvelua kerätä kiinnostavimmat jutut helposti lukijoiden saataville. Olen itsekin harkinnut sellaisen kirjoittamista, mutta toisaalta se menisi ehkä vähän hukkaan. Blogini alaraunasta nimittäin löytyy jo automaattisesti generoituva Top 6 lista suosituimmista artikkeleista viikon, kuukauden ja koko olemassaolon ajalta. Myös etusivu -välilehden kautta pääsee tutustumaan omasta mielestäni timanttiseen kirjoituskokoelmaan. Tuntuisi siis jotenkin tyhmältä lähteä tuosta vielä erikseen mitään kirjoittamaan. Sitten tulikin mieleen erikoinen näkökulma. Mitä jos listaisinkin harvinaisimmat blogistani löytyvät kuvat. Sellaiset joita ei todennäköisesti keneltäkään muulta löydy. Mitä näiden kuvien takana piileekään? Seuraava artikkeli ei liity pätkääkään sijoittamiseen, vaan on puhdasta iltapäivälehtien viihdettä. 


8. helmikuuta 2022

Halvin puhelinliittymä peruskäyttöön

Olen tässä blogissa kertonut muun muassa turhista vakuutuksista ja halvimmasta työttömyyskassasta. Nyt olisi taas ajankohtaista perata halvimman puhelinliittymän metsästystä. Itselleni halvin ei välttämättä ole lukijalle se halvin, joten kerrottakoon ensiksi vähän taustaa. Käytän älypuhelinta pääosin kaikkeen muuhun, kuin puhumiseen. Kanssakäyminen ihmisten kanssa hoituu pääosin WhatsAppilla, tai Slackilla. Palveluista sadetutka, Twitter, ResQ, karttasovellukset yms kuluttavat itselläni jonkin verran dataa, mutta mikään netissä roikkuva, kissavideoita katsova himosurffaaja en kännykällä todellakaan ole. Dataa kuluu siis maltillisesti, yleensä noin 1 Gt kuukaudessa. Kotoa kerrostalosta löytyy yhtiövastikkeellinen, 3,1 euroa/kk maksava Saunalahti Huoneistokaista (internet + kaapeli tv). Taloyhtiön hallitus on kilpailuttanut tämän 100 megaisen yhteyden ja sehän on halpaa kuin saippua. Melkein jo hävettää maksaa noin vähän :)


19. tammikuuta 2022

Saksalaiset lähdeverot takaisin - Palautukset osinkoverosta

Joku tuntee varmaan lauseen: "Saksa on paska maa". Sitaatti ei ole peräisin sijoittajan suusta, mutta voisi erittäin hyvin ollakin. Vaikka Suomen ja Saksan välillä on voimassa oleva verosopimus, niin silti Saksa kohtelee ulkomaisia sijoittajia huonosti verottaen liikaa näiden osinkoja. Tämän kaltoin kohtelun takia saksalaisten osinkojen kohdalla häviää yhteensä noin 11,4 % tuotosta. Miksi? Teknisestihän homma toimii siten, että Saksa perii kiinteää 25 % osinkoveroa. Tästä Suomen verottaja hyväksilukee maiden välisen verosopimuksen perusteella kuitenkin vain 15 %. Tämän lisäksi Saksassa on vielä käytössä solidaarisuusvero, joka lisää veroastetta 1,4 %-yksiköllä (Solidaarisuusvero 5,5 % lasketaan ennakonpidätyksestä).

Tarvittavat paperit leimattuna ja Saksaan postitusta vaille valmiita. Kuka huomaa veroviraston virheen keskimmäisessä paperissa? Onneksi tällä ei ollut vaikutusta lopputulokseen. Kuva vanhemmasta vuoden 2017 prosessista.

14. tammikuuta 2022

Eläminen osinkotuloilla - Salkkuni osinkotuotot ja suhde kokonaismenoihin

Jokainen on varmaan kuullut aforismin, että tärkeintä ei ole päämäärä, vaan matka ja sillä kerätyt opit. Pienten haasteiden kautta oppii aina jotain uutta ja yllättävää itsestään. Näin on myös sijoittamisessa ja säästämisessä. Nopeasti ja hätiköiden syntyy harvoin mitään hyvää ja kestävää. Yleensä paras lopputulos saavutetaan vain pitkän kaavan kautta. Esimerkiksi itse tykkään katsella, kun sijoitussalkku tuottaa vuosittain kasvavia osinkoja. Otan mieluummin tylsän ja tasaisen tappavasti osinkotuloa kasvattavan salkun, jolla kattaa elämisen kuluja, kuin markkina-arvolla miljoonaan yltävän ja kalliin teknosalkun, jonka volatiliteetti on suuri. Tykkään siis pelata mieluummin vähän varman päälle, kuin suurella riskillä. Tässä artikkelissa käsitellään sitä, onko osinkotuloilla mahdollista elää, millainen on elintaso ja miten se mahdollisesti saavutetaan. Artikkelia tullaan päivittämään noin kerran vuodessa, jotta se pysyy tilanteen tasalla.



9. tammikuuta 2022

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2021

Reilu vuosikymmen kirjanpitoa takana ja big data kertoo (artikkelini: Reilut 10 vuotta kirjanpitoa - Näkyykö inflaation vaikutus?), että kulutukseni on tippunut tässä ajassa noin 18,75 %, kun kuluttajahintaindeksi on noussut 15,5 %. Samalla myös ansiotuloni ovat kasvaneet vuosikymmenessä noin 25 %. Miksi kerroin tuon? Se on oikeastaan esimerkki siitä, että näitä pitkän ajan trendejä ei voi nähdä muuten kuin pitkäjänteisesti kuluja ja menoja kirjaamalla. Toinen asia sitten on, tekeekö tuolla tiedolla yhtään mitään? Ei välttämättä, mutta ei siitä haittaakaan ole. 


6. tammikuuta 2022

Osakesalkkuni vuonna 2021 - Hävisin indeksille

Vuonna 2020 osakesalkkuni nousi noin 28 % ja voitti indeksin reilusti. Tänä vuonna tarina on toinen ja rehellisesti sanoen sain indeksiltä turpaan. Oma osakesalkkuni nousi 5,4 % vuonna 2021, kun OMX Helsinki Cap GI, eli Helsingin pörssin tuottoindeksi nousi noin 21 %. Rehellinen häviö suoraan kanveesiin tyrmättynä. Onhan se sentään positiivinen tuotto, mutta jos häviää vertailuindeksille noin pahasti, niin pitäisi vähintään kyseenalaistaa oma toiminta ja osakevalinta. Ei tunnu kovin kivalta katsella muiden sijoittajien tuottograafeja, kun ne sojottavat koilliseen jopa useiden kymmenien prosenttien tuotolla. Toisaalta olisihan tuo tuotto normaalimaailmassa ihan kelpo, kun pitkän aikavälin keskiarvona pidetään sitä 7 % tuottoa. Vaikka indeksille prosenteissa hävisinkin, niin euroilla sitä kuitenkin eletään ja salkku kasvoikin karvan alle 400k eurosta noin 21 600 euroa. Vuoden 2021 osakesalkkuni arvo onkin noin 420 300 euroa. Pitää myös muistaa, että suuriosa sijoittajista alkaa pienentämään riskejä, kun pääomaa alkaa enemmälti kertymään. Tämä tarkoittaa hajautusta vähän tylsempiin ja turvallisempiin osakkeisiin, jolloin kokonaistuotossa on hankalampaa päästä mihinkään satojen prosenttien tuottoihin


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...