Fatbiken rengaspaine talvella ja ideaalikaasun yhtälö

Suurin osa läskipyörällä ajavista tietää varmasti seuraavan tunteen. Kesällä ajaessa pyörä rullaa iloisesti ja nopeudessa ei paljon jäädä tavallisille kapeampirenkaisille pyörille. Sitten talvi yllättää ja paukkupakkaset saapuvat. Yhtäkkiä fatbikellä ajo tuntuu melkein tervan juomiselta. Kesän 23 km/h keskinopeus on tippunut johonkin 18 km/h tasolle, tai jopa alle. Jopa jyrkkäänkin alamäkeen saa jo polkea, että vauhti kasvaisi. Onko pyörässä jotain vikaa, vai vain vanhuus iskenyt ja polkijasta veto loppu? Oikeasti kyseessä on ihan fysiikkaan perustuva ilmiö. Kyse on tietenkin "väärästä" rengaspaineesta, joka koskee oikeastaan vain paksupyörällä ajavia. Olen tästä joskus kirjoittanut läskipyöräilyyn liittyen, mutta ajattelin jalostaa tämän ihan artikkelin muotoon. Löytyypähän sitten helpommin jo otsikon perusteella ja on selkeämpi lukea.

Sähköfätti tuli taloon - Tunturi Tribe sähköpyörä

Nyt se sitten vihdoinkin tapahtui. Olen jo reilut pari vuotta fiilistellyt ja pohtinut sähköpyörän ostoa. Hinta oli kuitenkin aina vähän hirvittänyt ja kun olin vihdoin ja viimein päässyt yli tuosta mentaalisesta aidasta, niin sopivia pyöriä ei vain koronan aikana löytynyt. Tuntui vähän siltä, että kaikilta merkeiltä oli mallit loppu ja uutta saisi odotella vähintään puoli vuotta tai enemmän. Aika monesta pyörästä myös puuttui niinkin tarpeelliset jutut, kuin kiinnike tavaratelineelle ja juomapullolle. Nyt kuitenkin eteisestäni löytyy sähköinen Tunturi Tribe läskipyörä. Pyörä on hankittu syyskuussa 2022 Verkkokauppa.comista ja hintaa tuli noin 2 900 euroa. Oikeastaan ostohinta oli himpun verran enemmän, mutta Verkkokauppa ystävällisesti hyvitti erotuksen lahjakortilla, kun pyörän hinta oli kuukauden sisällä laskenut ja sanoin palauttavani pyörän ja ostavani uuden takaisin.

Sähköpyörän kantama - Hitaammalla vauhdilla 30 % pidemmälle

Mikä vaikuttaa eniten sähköpyörän kantamaan? Jos kysyt tätä vähänkään sähköpyörää käyttävältä, niin lista menisi suurin piirtein näin isoimmasta pienimpään: avustustaso, maasto, ajajan paino, rengaspaine, sää ja sitten jotain marginaalisia asioita. On tietenkin loogista, että mitä suurempaa avustustasoa käytät ja mitä vähemmän itse poljet, niin sitä vähemmän akussa riittää virtaa. Väärä rengaspaine hidastaa myös menoa ja se on helppo todeta vaikkapa rullauskokeella. Maaston ja sään vaikutuskin on osittain loogista, koska yritäpä polkea upottavassa hiekassa tai pahassa vastatuulessa. Siinä saa tehdä jo tosissaan töitä. Ajajan paino on jo vähän hankalampi tapaus. Tietenkin jos poljet pelkkää ylämäkeä, niin tämän huomaa. Ylämäen jälkeen on kuitenkin aina alamäki ja saat tämän energian tavallaan takaisin. Jos et paljon kiihdyttele tai pysähtele, niin ei sitä massaa juuri huomaa.

Läskipyörien uusi kuningasperhe - White 3 Fat Pro ja Lite

Norjalainen urheilukauppaketju XXL Store on rantautunut Suomeen rytinällä ja teki jo ensimmäisenä toimintavuotenaan Suomessa pienen positiivisen tuloksen. Kauppaketjun hinnoittelu on aggressiivista, tuotteet hyviä ja hinnat erittäin kilpailukykyisiä. Firmalta löytyy myös oma White-pyörämerkki, jonka alta löytyy eri malleja, muun muassa läskipyörä. Fillari lehti arvioi vuoden 2014 White 2Fat Interceptor läskipyörän yhdeksi parhaista läskipyöristä koskaan. Yleensä pyöristä julkaistaan joka vuosi hivenen päivitetty versio ja Whiten 3 Fat Pro on tämän läskipyörämallin kolmas sukupolvi. Koska jo aikaisemmat mallit ovat olleet niitä testanneiden ja käyttäneiden mielelestä erinomaisia ja keränneet hyviä arvosteluja, niin uskalsin vihdoin ja viimein "päivittää" oman Kona Wo läskipyöräni vähän parempaan versioon.

Harvinaista herkkua - Fatbikellä helmikuun hankikannoilla

Vuoden 2014 talvi oli poikkeuksellisen pilvinen ja siksi pimeä. Aurinkoa ei paljon talvella näkynyt. Vuoden 2015 helmikuussa puolestaan on saanut nauttia poikkeuksellisen kivasta säästä. Olin päässyt ottamaan jo aurinkoa lasitetulla parvekkeellani pelkissä shortseissa (varjossa 13 C ja auringossa 20 C). Helmikuussa päivän pituuskin kasvaa noin 5 min päivässä, joten vihdoin siitä auringonvalostakin pääsee kunnolla nauttimaan. Hiihtämäänkin on päässyt. Jotain olen kuitenkin odottanut kuin pikkulapsi joulupukkia. Mitä tapahtuu, kun suojasäällä aurinko lämmittää pellolla olevia lumimassoja ja korkeapaineen vallitessa pilvettömänä yönä tulee sitten kunnon pakkaset? Tällöin muodostuu tietysti kova, jopa kävelyä kestävä hankikanto (tunnetaan myös termeillä kantohanki tai kestohanki). Heikosti sitoutuneet uuden lumen kiteet siis osittain sulavat auringossa, jolloin lumen vesiarvo ja tiheys kasvavat. Sulaneet lumikiteet muuttuvat pakkasella pyöristyneiksi ja lujasti sitoutuneiksi rakeiksi ja kun koko rakenne oikein kunnolla jäätyy, syntyy vähän kuin jääkansi.

Hankikannon syntymiseen tarvitaan siis juuri tietyt ja tarkat olosuhteet. Kävelyä kestävä hankikanto on vieläkin harvinaisempi ja siitä ei välttämättä näin etelässä edes joka vuosi pääse nauttimaan. Jos on niin onnekas, että joku kevätaamu pääsee sitä suksilla kokeilemaan, niin jo päivällä se on todennäköisesti poissa ja vuoden aikana hankikanto voi kestää vain päivän tai pari. Harvinaista herkkua siis. Esimerkiksi vuonna 2014 en päässyt hankikannoille kertaakaan hiihtämään. Vuoden 2015 helmikuu on kuitenkin ollut positiivinen yllätys. Hankikanto on kestänyt jo pari päivää laskiaissunnuntaista laskiaistiistaihin. Vuonna 2017 hankikanto puolestaan saapuikin vasta maaliskuun lopussa.

Kengänjälki hangella - Läskipyörän kantavuus ja pintapaine

Kevätaurinko on alkanut jo pilkistää pilvien takaa ja lämmittää mukavasti. Valoisa aika lisääntyy ihan siivillä ja kesän läheneminen tuo lisää energiaa. Helmikuun lumihangissa ja auringonpaisteessa on aina jotain maagista. Jos hyvä tuuri kävisi, niin pääsisi koko päiväksi ajelemaan fatbikellä hankikantoja pitkin: Harvinaista herkkua - Fatbikellä helmikuun hankikannoilla. Se on ehkäpä parasta, mitä helmikuussa voi tehdä housut jalassa :) Vielä tänään (16.2.2016) ei hanki ihan kestänyt pidempää seikkailua, mutta lähellä jo oltiin. Toivottavasti samanlaisia säitä vielä tulee, että pääsen testailemaan myös 3 Fat Pro -läskipyörän ominaisuuksia samalle reitille, missä ajoin Kona Wo -läskipyörällä. Hankikanto ja läskipyörä, tuo ihana pari ja samalla mysteeri.

Fatbike vuoden arkikäytössä - Ajatuksia läskipyöräilystä

Isot renkaat omaavista läskipyöristä on tullut jo jonkinlainen hitti ja lähes jokaiselta pyörävalmistajalta saa jos jonkinlaista mallia kohtuulliseen, lompakkoa vähemmän köyhdyttävään hintaan. Oman läskipyörän ostin kokeilumielessä vuoden 2014 alussa, siitä löytyy juttu: Läski tuli taloon - Kona Wo fatbike. Paksupyörällä on nyt kertynyt vuoden verran enemmän tai vähemmän ajokokemusta ja ajokilometrejä, joten ajattelin jakaa joitain mietteitä aiheesta. Heti ensiksi kuitenkin pieni varoituksen sana. Jos et harrasta polkupyöräilyä tai et tykkää tippaakaan fysiikasta, niin lopeta lukeminen jo tähän ja vilkaise vain artikkelin kauniit kuvat. Tämä teksti sisältää lähes poikkeuksetta vain pelkkää "tylsää pyöräilijöiden rakastamaa teknisempää paskanjauhantaa" :D Sallittakoon nyt siis tällaisen termin käyttö, koska siltä se varmaan ymmärtämättömien korviin kuulostaa.

Läski tuli taloon - Kona Wo fatbike

Nyt se sitten tuli vihdoinkin hommattua. Läskipyörä, paksupyörä, lumipyörä, fatbike, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Käytettäköön siitä kuitenkin selvyyden ja yleisyyden vuoksi englanninkielistä termiä fatbike. Fatbikehan on hankaliin olosuhteisiin, alunperin Alaskaan talviin tai New Mexicon aavikko-olosuhteisiin kehitetty maastopyörä ylisuurilla vanteilla ja niihin sopivilla renkailla. Tästä nimikin siis juontaa juurensa. Kun normaalit maastopyörän renkaat ovat halkaisijaltaan 26" ja leveydeltään noin 2,2", niin fatbiken renkaat ovat 29 tuumaiset (teknisesti 26", mutta oikeasti 29") ja leveydeltään kaksinkertaiset, eli noin 3,8-5". Kokona 4-tuumaa on siis reilut 10 cm, eli normaalin jalanjäljen leveys. Monsterirenkaat siis, joita kuvat eivät tuo oikeuksiinsa :)