Saksalaiset lähdeverot takaisin - Palautukset osinkoverosta

Joku tuntee varmaan lauseen: "Saksa on paska maa". Sitaatti ei ole peräisin sijoittajan suusta, mutta voisi erittäin hyvin ollakin. Vaikka Suomen ja Saksan välillä on voimassa oleva verosopimus, niin silti Saksa kohtelee ulkomaisia sijoittajia huonosti verottaen liikaa näiden osinkoja. Tämän kaltoin kohtelun takia saksalaisten osinkojen kohdalla häviää yhteensä noin 11,4 % tuotosta. Miksi? Teknisestihän homma toimii siten, että Saksa perii kiinteää 25 % osinkoveroa. Tästä Suomen verottaja hyväksilukee maiden välisen verosopimuksen perusteella kuitenkin vain 15 %. Tämän lisäksi Saksassa on vielä käytössä solidaarisuusvero, joka lisää veroastetta 1,4 %-yksiköllä (Solidaarisuusvero 5,5 % lasketaan ennakonpidätyksestä).

Tarvittavat paperit leimattuna ja Saksaan postitusta vaille valmiita. Kuka huomaa veroviraston virheen keskimmäisessä paperissa? Onneksi tällä ei ollut vaikutusta lopputulokseen. Kuva vanhemmasta vuoden 2017 prosessista.

Eläminen osinkotuloilla - Salkkuni osinkotuotot ja suhde kokonaismenoihin

Jokainen on varmaan kuullut aforismin, että tärkeintä ei ole päämäärä, vaan matka ja sillä kerätyt opit. Pienten haasteiden kautta oppii aina jotain uutta ja yllättävää itsestään. Näin on myös sijoittamisessa ja säästämisessä. Nopeasti ja hätiköiden syntyy harvoin mitään hyvää ja kestävää. Yleensä paras lopputulos saavutetaan vain pitkän kaavan kautta. Esimerkiksi itse tykkään katsella, kun sijoitussalkku tuottaa vuosittain kasvavia osinkoja. Otan mieluummin tylsän ja tasaisen tappavasti osinkotuloa kasvattavan salkun, jolla kattaa elämisen kuluja, kuin markkina-arvolla miljoonaan yltävän ja kalliin teknosalkun, jonka volatiliteetti on suuri. Tykkään siis pelata mieluummin vähän varman päälle, kuin suurella riskillä. Tässä artikkelissa käsitellään sitä, onko osinkotuloilla mahdollista elää, millainen on elintaso ja miten se mahdollisesti saavutetaan. Artikkelia tullaan päivittämään noin kerran vuodessa, jotta se pysyy tilanteen tasalla.

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2021

Reilu vuosikymmen kirjanpitoa takana ja big data kertoo (artikkelini: Reilut 10 vuotta kirjanpitoa - Näkyykö inflaation vaikutus?), että kulutukseni on tippunut tässä ajassa noin 18,75 %, kun kuluttajahintaindeksi on noussut 15,5 %. Samalla myös ansiotuloni ovat kasvaneet vuosikymmenessä noin 25 %. Miksi kerroin tuon? Se on oikeastaan esimerkki siitä, että näitä pitkän ajan trendejä ei voi nähdä muuten kuin pitkäjänteisesti kuluja ja menoja kirjaamalla. Toinen asia sitten on, tekeekö tuolla tiedolla yhtään mitään? Ei välttämättä, mutta ei siitä haittaakaan ole. 

Osakesalkkuni vuonna 2021 - Hävisin indeksille

Vuonna 2020 osakesalkkuni nousi noin 28 % ja voitti indeksin reilusti. Tänä vuonna tarina on toinen ja rehellisesti sanoen sain indeksiltä turpaan. Oma osakesalkkuni nousi 5,4 % vuonna 2021, kun OMX Helsinki Cap GI, eli Helsingin pörssin tuottoindeksi nousi noin 21 %. Rehellinen häviö suoraan kanveesiin tyrmättynä. Onhan se sentään positiivinen tuotto, mutta jos häviää vertailuindeksille noin pahasti, niin pitäisi vähintään kyseenalaistaa oma toiminta ja osakevalinta. Ei tunnu kovin kivalta katsella muiden sijoittajien tuottograafeja, kun ne sojottavat koilliseen jopa useiden kymmenien prosenttien tuotolla. Toisaalta olisihan tuo tuotto normaalimaailmassa ihan kelpo, kun pitkän aikavälin keskiarvona pidetään sitä 7 % tuottoa. Vaikka indeksille prosenteissa hävisinkin, niin euroilla sitä kuitenkin eletään ja salkku kasvoikin karvan alle 400k eurosta noin 21 600 euroa. Vuoden 2021 osakesalkkuni arvo onkin noin 420 300 euroa. Pitää myös muistaa, että suuriosa sijoittajista alkaa pienentämään riskejä, kun pääomaa alkaa enemmälti kertymään. Tämä tarkoittaa hajautusta vähän tylsempiin ja turvallisempiin osakkeisiin, jolloin kokonaistuotossa on hankalampaa päästä mihinkään satojen prosenttien tuottoihin

Rahan tekoa ei voi estää - Toiminta ja pikavoitot listautumisanneissa

Muistan vielä hämärästi, kun lähes vuosikymmen sitten olin sijoitusurani alussa. Silloin en pahemmin korviani lotkauttanut listautumisanteihin. Olisi ehkä kannattanut. Silloin ehkä ajattelin, että miksi vaivautua ottamaan selvää jostakin uudesta yhtiöstä, selvittää miten sitä voi merkitä ja milloin. Listautumisanti ja kaikki siihen liittyvä muutenkin kuulostaa aloittelijalle vähän kryptiseltä. On ylimerkintää, markkinatakaajaa ja vaikka mitä. Nyt on kuitenkin karttunut enemmän kokemusta ja järkeä. Aika ja kulttuurikin on vähän eri näköinen ja myös välineet kehittyneet. Näkökantani on muuttunut täysin ja nyt pidän jo vähän tyhmänä olla osallistumatta. Pikavoittoa ei voi nyt ihan selviönä pitää, mutta tilastollisesti katsoen näihin on lähes poikkeuksetta kannattanut osallistua. Vertaus on vähän sama kuin se, että kumarrutko poimimaan maasta satasen setelin, jos siellä sellainen oletettavasti makaa?

Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu vain kuluja. Kukaan ei pysty ajoittamaan toimeksiantoja markkinoilla täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Jostain olen lukenut karrikoidun vertauksen: "Toimi siten, kuin sinulla olisi elämäsi aikana vain 10 mahdollisuutta ostaa tai myydä". Tuota ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta virkkeessä on kyllä pointti. Keskity olennaiseen ja unohda kaikki muu hötkyily. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa. Joskus on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa. Silloin toimeksiannon tekeminen on järkevää.

Liikuntasetelit tai SporttiPassi vanhenee? - Vinkkejä käyttöön

Mitä jos vaikkapa 150 euron arvosta liikuntaseteleitä uhkaa käydä vanhaksi, mihin niitä esimerkiksi itse käyttäisin? Erilaiset liikuntasetelit ja SporttiPassi (ePassi) käyvät moneen paikkaan, joten on melkeinpä ihme, jos niitä ei saa itse kulumaan. Elämäntilanteita on kuitenkin monia ja korona on heittänyt lusikkansa tähän soppaan. Moni liikuntapaikka onkin ollut suljettuna, jolloin liikuntaseteleitä ei ole yksinkertaisesti päässyt käyttämään. Esimerkiksi itselläni oli vielä vuoden 2021 lopussa käyttämättä noin 140 euron arvosta liikunta- ja kulttuurietua ja 60 euron arvosta pelkkää liikuntaetua ladattuna SmartumPay-sovellukseen.