Elämä on ja opettaa - Asioita, joita en ymmärrä

Seuraava artikkeli on poikkeuksellisesti vähän enemmän ajatustenvirtaa ja kokoelma joistain ajankohtaisista asioista tai tapahtumista elämässä, joita en voi täysin käsittää. Tai oikeammin sanottuna en ymmärrä toimintalogiikkaa ja järjenjuoksua niiden päätösten takana. Itse pyrin tekemään päätöksiä rationaalisesti, kauaskantoisesti ja mahdollisimman monen eri faktan pohjalta, jotta tulos olisi kaikille paras mahdollinen. Näissä seuraavissa tapauksissa näin ei ole ja se pistää miettimään. Jos jostain asiasta vaietaan, tai tiedotetaan hyvin vähän, herättää se aina epäilyni. Jos joku ammuu kuin lehmä ja näyttää lehmältä, niin se yleensä on lehmä, vaikka muuta vakuuteltaisiin. Mitä avoimempaa päätöksenteko ja tiedotus on, sitä enemmän se herättää luottamustani. Tältä pohjalta sitten itse tapauksiin.

Korkorahastojen toiminta, riski ja duraatio - Tikittääkö aikapommi?

Korkosijoituksia suositellaan monille säästäjille. Niitä pidetään yleisesti ottaen vähäriskisinä. Toisin kuin osakkeiden kohdalla, arvon ei pitäisi juurikaan heitellä, eikä sijoitus todennäköisesti tuota tappiotakaan. Pieni riski tietysti korreloi pienten tuottojen kanssa, joten rikkauksia ei koroilla haalita. Sinun ei myöskään tarvitse vaivata päätäsi sijoittaessasi korkorahastoon. Pankkisetä tai -täti väittää, että korkorahastoon sijoittaminen on niin vaivatonta, koska sinun ei tarvitse tietää yritysten tuloskunnon arvioinnista, markkinoiden tunnelmista tai tulevaisuuden suunnasta yhtään mitään. Totta ehkä osittain, mutta maailma ei ole koskaan täysin mustavalkoinen. Todennäköisesti et oikeasti tiedä korkorahastojen toimintaperiaatteesta mitään ja saatat tehdä jopa elämäsi kalleimman virheen. Tämä siksi, koska et tiedä, mitä et oikeasti tiedä. Oletat vain asioiden toimivan niin, kuin luulet. Luulo ei ole kuitenkaan tiedon väärti ja tietämättäsi voit joutua ojasta allikkoon. Tässä artikkelissa on "salaisuus", jota lehdissä ei paljon käsitellä. Asia, jota ei etenkään korkorahastojen myyjä sinulle kerro.

Osakesalkkuni vuonna 2018 - Tapahtumarikas vuosi

Vuosi 2018 oli suurimmalle osalle sijoittajista aika tapahtumarikas. Helsingin pörssin osingot huomioiva tuottoindeksi OMX Helsinki GI laski -4,67 % vuodessa. Hyvän tuoton tekeminen osakepoiminnalla oli ylipäänsä haasteellista, koska vain pieni osa yhtiöiden osakekursseista nousi edes plussan puolelle. Suurin osa laski ja osa todella roimastikin. Miten meni omalla kohdallani? Salkkuni tuotto voitti muun muassa Arvopaperin osakepoimijat, jossa kaikki neljä kisasalkkua kokeneilta ja nimekkäiltä sijoittajilta jäivät tappiolle. Vuonna 2018 osakesalkkuni tuotto oli noin 4,09 %. Tuota voi pitää erittäin hyvänä ottaen huomioon vallitsevan markkinatilanteen. Vaikka joku olisikin tiennyt, että vuonna 2018 osakemarkkinoilla tullaan laskettelemaan alaspäin, niin eipä olisi kannattanut salkkua myydä. Olisi jäänyt nämäkin tuotot saamatta.

Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu yleensä vain kuluja. Kukaan ei pysty ajoittamaan toimeksiantoja markkinoilla täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Jostain olen lukenut karrikoidun vertauksen: "Toimi siten, kuin sinulla olisi elämäsi aikana vain 10 mahdollisuutta ostaa tai myydä". Tuota ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta virkkeessä on kyllä pointti. Keskity olennaiseen ja unohda kaikki muu hötkyily. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa. Joskus on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa. Silloin toimeksiannon tekeminen on järkevää.

Mutta paljonko kaupankäyntiin meneekään rahaa? Nordnetissä vähän kauppaa käyville minimikulut ovat 9 euroa/toimeksianto suomalaisilla osakkeilla. Jos teen vuodessa muutaman kaupan, niin eihän siitä kovin montaa kymppiä tule. Eihän? Ongelma on tietysti se, että ihmisen muisti on suhteellisen lyhyt ja vajavainen. Totuus kaupankäyntiaktiivisuudesta voi hyvin olla aivan jotain muuta, mitä kuvittelet luulevasi. Laskeskelinkin yhtenä kesäpäivänä parvekkeen sohvalla löhöillen omaa kaupankäyntiaktiivisuuttani. Paljonko kauppaa on eri vuosina tehty ja kuinka suuri summa rahaa onkaan vaihtunut osto- ja myyntitoimeksiannoissa. Miltä trendi yleensäkin näyttää ja onko se nousemaan vai laskemaan päin. Omasta mielestäni erittäin kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa. Tehkääpä itse sama harjoitus. Tulen päivittämään tätä artikkelia aina vuosittain.

Onko lähimaksaminen oikeasti turvallista?

“Se tekisi 12,95 euroa kiitos,” sanoo tavaratalon kassa. Otan lompakon takin taskusta ja kosketan kassan maksupäätettä, jossa lähimaksun logo näkyy. Odotan sekunnin tai kaksi ja kuulen pitkän piippauksen. Jes - veloitus on tehty. Ei kortin tai kolikoiden kaivelua, pin-koodin näppäilyä, tai nimmarin raapustusta kuittiin. Helppoa, luotettavaa ja turvallista, näin meille ainakin kerrotaan. Kaikki tämä on tietenkin totta, mutta kaikilla asioilla on myös se toinen puoli, jonka haluaisin tuoda esiin. Kun jokapäiväinen elämä on täynnä erilaista ja monimutkaista tietotekniikkaa, niin harva todella ymmärtää, miten jokin prosessi sen takana toimii. Tavallisen tallaajan onkin aika vaikeaa suojautua kaikelta tietotekniikkaan liittyvältä huijaukselta ja väärinkäytöltä. Kärjistetysti, jos ennen piti vain huolehtia siitä, että liian suuri setelituppo ei katoa jonkun pitkäkyntisen näpistelijän mukaan housujen takataskusta, niin nyt on maailma muuttunut aika paljon. Nykyään rikolliset ovat ovelia ja fiksuja.

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2018

Vuosi alkaa olemaan jo melkein paketissa ja nyt on ehkä sopiva hetki julkaista perinteinen kirjanpitoni. Paljonko vuodessa kertyi tuloja ja paljonko menoja. Miten ne jakautuivat, oliko eroja viime vuoteen verrattuna ja jos oli, niin mikä sen selittää. Lopuksi vielä yleistä jorinaa ja jonkinlainen johdatus starttaavaan vuoteen. Jos jotakuta kiinnostaa, niin hoidan kirjanpitoni taulukkolaskentaohjelmassa (Macin NeoOffice). Kirjaan siihen menoni yleensä kerran viikossa kuittien ja laskujen pohjalta ja tällöin hommaan menee se minuutti tai kaksi. Omasta mielestäni erittäin vaivatonta. Sinänsä en näitä numeroita tarvitsisi oman talouden suunnitteluun, mutta jotain kiehtovaa tällaisessa taulukkolaskentapornossa on :) On se vain jonkinlainen palkinto, kun numeroiden pohjalta näkee selkeästi, miten oma talous kulkee ja kun dataa on kertynyt jo melkein kymmenen vuoden verran. Tällaisessa manuaalisessa kirjanpidossa on myös se hyvä puoli, että vähintään kerran kuussa tulee seurattua omia verkkopankkitapahtumia, jolloin siellä ei pääse tapahtumaan mitään yllättäviä, tai epämääräisiä veloituksia.

Halvin puhelinliittymä peruskäyttöön

Olen tässä blogissa kertonut muun muassa turhista vakuutuksista ja halvimmasta työttömyyskassasta. Nyt säästövinkkien seuraavaa osaa jatkaa halvimman puhelinliittymän metsästys. Olen halunnut kirjoittaa tästä aikoja sitten, mutta vasta nyt aihe nousi todella ajankohtaiseksi. Ensiksi kuitenkin vähän taustaa. Käytän älypuhelinta pääosin kaikkeen muuhun, kuin puhumiseen. Kanssakäyminen ihmisten kanssa hoituu pääosin WhatsAppilla. Palveluista sadetutka, Twitter, ResQ, karttasovellukset yms kuluttavat itselläni jonkin verran dataa, mutta mikään netissä roikkuva, kissavideoita katsova himosurffaaja en kännykällä todellakaan ole. Dataa kuluu siis maltillisesti, yleensä noin 150 Mt kuukaudessa. Kotoa kerrostalosta löytyy yhtiövastikkeellinen, 5,1 euroa/kk maksava Saunalahti Huoneistokaista (internet + kaapeli tv). Taloyhtiön hallitus on jo kilpailuttanut tämän 10 megaisen yhteyden ja uudeksi hinnaksi tuli vieläkin halvempi 3,2 euroa/kk. Halpaa kuin saippua ja melkein jo hävettää maksaa noin vähän :)