2. maaliskuuta 2021

Koronavilkku - Miten koronasovellus oikeasti toimii?

Suomen ainut ja virallinen koronatartuntojen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-sovellus on nyt vihdoin ja viimein julkaistu (31.8.2020). Sarkastisesti voisi sanoa, että ei siinä kauaa kestänytkään, tätähän oli jo koko kesä odoteltu. Sovellus on periaatteessa ladattavissa älypuhelimille Applen ja Googlen sovelluskaupoista, mutta paras tapa toistaiseksi on ladata se Koronavilkku.fi -sivuston kautta. Joku voisi ihmetellä, että miksi sitä ei heti julkaisussa saa virallisista kauppapaikoista, vaikka tätä on työstetty kuukausikaupalla ja julkistuspäivämääräkin on ollut tiedossa? Nähtävästi jollekin tuli yllätyksenä, että Applen ja Googlen kauppapaikoilla sovellusten indeksointikin kestää jonkin aikaa. Sovelluksia ei välttämättä löydy heti julkaisun jälkeen. Semmoista toimintaa taas koronan kanssa. Olisiko kannattanut rummuttaa ohjelmaa vasta sitten, kun se kauppapaikaltakin oikeasti löytyy?



27. helmikuuta 2021

Puhelinmyynnin kieltäminen - Robinson palvelu

Puhelinmyyjät tuskastuttavat varmasti monia. Mikä voisikaan olla ärsyttävämpää, kuin rauhallisen koti-illan häiritseminen turhien tavaroiden tai palveluiden tuputuksella. Ei, en tilaa Pelaaja-lehteä tai Aku Ankkaa, jota olen viimeksi lukenut varmaan reilut 10 vuotta sitten. Ei, en halua ilmaisia sukkia "vain postikulujen hinnalla" ja en ole vaihtamassa puhelinliittymää tai sähköyhtiötä, joihin olen jo tyytyväinen ja varmasti kilpailuttanut ne halvimpaan hintaan. Puhelinmyyjät tekevät tietysti vain työtään ja se heille sallittakoon. Näin kuluttajan näkökulmasta on kuitenkin vaikea kuvitella kenenkään nauttivan tällaisesta suoramarkkinoinnista. Puhelinmyyjää tuskin siis yllättää, että luurin päästä saa kuulla törkeyksiä, haistattelua ja muuta epäasiallista käytöstä ihan riittävästi. Ihmisistä nyt vain löytyy aina sellaisia yksilöitä, joiden mielestä tällainenkin sopimaton käytös on oikeutettua, kun jo kolmas puhelinmyyjä soittaa viikon sisällä.



20. helmikuuta 2021

Sähkön kilpailuttaminen ja halvin sähköyhtiö



Kirjoitin jokin aika sitten sähkölaitteiden virrankulutuksesta niiden valmiustilan osalta ja lopputulos oli enemmän tai vähemmän se, että valmiustilaa kannattaa välttää. Artikkelissa Tekniikka&Talouden mukaan jopa 10 % kotien sähköstä kuluu laitteiden valmiustilaan. Itse sain osin teoreettisilla laskelmilla osuudeksi jopa noin 30 %. Sammuttamalla aina kaikki mahdolliset laitteet, voi säästö sähkölaskussa siis olla hyvinkin merkittävä. Kun sähkönkäyttöä näin toimimalla on saatu vähennettyä, niin seuraava looginen askel on tietenkin itse sähkön kilpailuttaminen ja halvimman sähköyhtiön löytäminen. Ensiksi kuitenkin vähän teoriaa ja eväitä oman sähkönkulutuksen seurantaan, tietoa sähkömarkkinoista ja sähkön hintakehityksestä. Katsotaan myös paljonko on teoreettinen säästö kilpailuttamisessa ja kuinka moni suomalainen näin toimiikaan, jotta lukijalle muodostuu asiasta riittävä kokonaisuus.

17. helmikuuta 2021

Sähköverkkotoiminta, hinnoittelu ja voitto - Tapaus Caruna



Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, koska se on sähköverkon omistajan yksinoikeus eli monopoli. Teoriassa kilpailutus voisi olla mahdollista, mutta käytännössä ei ole mitään järkeä rakentaa kalliilla kilpailevaa sähköverkkoa toisen samanlaisen rinnalle. Investoinnin kulut tuplaantuisivat, käyttö puolittuisi ja kilpailu laskisi tuottoja. Ei siihen lähtisi kukaan täysijärkinen investoimaan. Käytännössä tämän kuitenkin viimeistään kieltää sähkömarkkinalaki, joka määrää siirtoverkon yksinoikeudeksi, samalle alueelle ei saa rakentaa toista. Tämä lainsäädäntö taas luo aivan pöljiä tilanteita, kun esimerkiksi Lempäälän omavarainen energiantuotanto blokataan. Tietenkin kilpailu pitäisi sallia, jos sen joku vielä edellä mainituilla perusteillakin kokee järkeväksi.

Sähkölasku koostuu kolmesta osasta: itse energiasta, sähkön siirrosta ja veroista. Kukin on noin kolmasosan koko sähkölaskustasi. Luonnollisilla monopoliyhtiöillä ei ole mitään markkinoilta tulevia paineita tai luontevia kannustimia tarjota asiakkaille hyvää palvelua kohtuulliseen hintaan. Insentiivi toiminnan tehostamiseen siis puuttuu. Valvovilla viranomaisilla on siis suuri haaste siitä, että sähköverkkoyhtiöt toimivat yleisen edun ja kuluttajien mukaisesti. Sähkönsiirron hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto. Miten se onkaan asiassa pärjännyt?

28. tammikuuta 2021

Osakesäästötilin omituisuuksia - Tiesitkö tämän?

Maailma on täynnä hyviä kirjoja ja niiden viihteellisiä tarinoita. Otan tähän alustukseen yhden Faktojen Maailma -kirjasta. Yksi asia, joka vääristää maailmankuvaamme on oletus ja yleistämisen tarve. Kun jokin asia toimii meillä, oletamme sen toimivan myös muualla. Jos muistikuvani on oikein, niin kirjassa henkilö oli vierailemassa jossain kehitysmaan suurkaupungissa. Hänellä oli kiire juhlimaan ystävien kanssa ja porukka oli menossa juuri hissiin. Kirjan henkilö oli vähän muista jäljessä ja oli myöhästyä hissistä ystävien siihen jo siirtyessä. Hissien ovien jo sulkeutuessa hän päättikin laittaa käden oven väliin, jotta ovi ei menisi kiinni. Se oli kuitenkin todella typerä virhe. Vaikka meillä hissien ovien välissä on sensori ja automatiikkaa, niin näin ei välttämättä kehitysmaissa olekaan. Tämä hissi olikin vanha ja käsi meni sairaalakuntoon. Tarinan opetus ja alustus on siis se, että yleistäminen voi johtaa harhaan.


13. tammikuuta 2021

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2020

Olen nyt pitänyt tasan 10 vuotta kirjanpitoa. Hassua, että vuoden 2020 kirjanpitoni vastaa melkein yksi yhteen jo vuosikymmen sitten tekemääni. Luulisi lukujen muuttuneen jo jonkin verran inflaation ja varallisuuden nousun myötä, mutta ei. Tiedä sitten onko tuo hyvä vai huono juttu, jos tulot ja menot ovat aina pyörineet samoissa raameissa. Joko en ole muuttunut ihmisenä ja kuluttajana, tai sitten vain olen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti myös kunnianhimon puuttuminen ja sosiaalisen median vertaispaineen vähyys (en käytä esim. Facebookia) voi selittää sen, että tulot ja menot eivät ole kasvaneet. Kirjoittelen tuosta kymmenen vuoden tuloksista sitten vähän myöhemmin, kun saan luvut ja tekstin lopullisesti päivitettyä. Kärjistäen en siis kuitenkaan olisi kirjanpitoa koskaan edes tarvinnut, jos se on vuosi vuodelta lähes samanlainen. 


2. tammikuuta 2021

Osakesalkkuni vuonna 2020

Vuosi 2020 oli varmasti monelle sijoittajalle tapahtumarikas vuosi koronan takia. Kriisi on ollut harvinaisen syvä, nopea ja yllättävä. Kolmessa kuukaudessa -35 % pohjiin ja siitä ylös on ollut pörssin maailmanennätys. Epätavallisuudesta kertoo jotain se, että jos harrastit kuukausisijoittamista, niin tällaisella sijoittamisella ei juuri edes keritty ostamaan osakkeita pohjahintaan. Ajoittaminen ja markkinanäkemyksen otto on ollut kannattavampaa, kuin indeksisijoittaminen. Vuonna 2020 osakesalkkuni tuotto oli noin 28,8 %. Tuota voi pitää todella hyvänä tuloksena ottaen huomioon vallitseva markkinatilanne. Vertailun vuoksi Helsingin pörssin osingot huomioiva tuottoindeksi OMX Helsinki Cap GI tuotti 12,33 % vuodessa. En edes tajunnut salkkuni nousseen noin paljon kuin vasta tätä raporttia kirjoittaessani. Kiva yllätys :) Pakko sen on olla kuitenkin totta, koska vuonna 2019 salkun arvo velattomana oli noin 300 860 euroa ja tänä vuonna jo huikea 398 422 euroa. Karvan verran alle 400 kiloeuroa siis. Uutta pääomaa lisäsin 10 000 euron edestä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...