18. helmikuuta 2020

Kuukausisäästäjän liioiteltu tuotto-odotus - Matematiikka vääristää

Törmäsin vähän aikaa sitten Piksussa Svenne Holmstrom vanhempaan tekstiin, jossa käsiteltiin kuukausisäästäjän tuotto-odotusta ja miten sitä ainakin alussa liioitellaan. Sama juttu tuli myöhemmin vastaan myös Iltalehdessä. Syy tähän tuotto-odotuksen liioitteluun on siis oikeastaan tekninen ja liittyy väärin käytettyyn laskentatapaan. Tätä virheellistä matematiikkaa viljellään etenkin pankin myyntipuheissa. Avaankin sitä tässä artikkelissa vähän myöhemmin. Teksti oli kuitenkin pitkästä aikaa erilainen ja siinä oli tavallaan uusi näkökulma, jota en ole aikaisemmin tullut ajatelleeksikaan. Jopa tällainen mielestään jo vähän kaikesta kirjoittanut ja kaiken nähnyt sijoitusbloggarikin oppi asiasta jotain uutta ja mielenkiintoista.


4. helmikuuta 2020

Totuus osakesäästötilistä - Se puuttuva näkokulma

Välillä tuntuu, että ei tiedä itkeäkö vai nauraa, kun seuraa suomalaista mediaa ja uutisointia ylipäänsä. En tiedä missä vaiheessa päädyttiin klikkiotsikointiin ja suoranaiseen valehteluun. Järjen käyttö näyttää olevan jo kiellettyä ja asia-artikkeleista löytyy lähes poikkeuksetta virheitä, tai ainakaan koko totuutta ei kerrota. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia, joten toinenkin näkökulma kannattaisi huomioida. Onko se tahallista, vai eikö vain jakseta tehdä työtä kunnolla ja selvittää faktoja perusteellisesti? Olen seurannut keskustelua osakesäästötilistä ja siinäkin näyttää pari asiaa unohtuneen tyystin. Esimerkiksi Markkinaraadissa Kauppalehden uutispäällikkö Janne Pöysti sanoi, että osakesäästötili sopii parhaiten pitkän aikavälin sijoittajille. Noinhan sitä väitetään, mutta totuus saattaa olla yllättäen jotain ihan muuta. Se selviäisi, jos homman jaksaa laskea auki ja vähän pohtia asiaa monelta kantilta. Harva jaksaa, joten päätinpä laskea totuuden auki kaikille lukijoille.



7. tammikuuta 2020

Näin meitä vieläkin huijataan - OP-sijoitusvakuutus ja sijoituskori 50

Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Tämä on varmasti kaikille tuttu sananlasku. Entä jos pyytäjä ei olekaan kertonut maksajalle kaikkea oleellista tietoa? Eikö silloin ole kyse huijauksesta? Kuka muistaa vuosien takaa Nordean Mermaid sijoitukset, joissa asiakkaille annettiin vähintäänkin harhaanjohtavaa tietoa? Tai jutun, jossa pankki kehotti myymään perityt osakkeet ja sijoittamaan pankin omiin rahastoihin. Tässä välissä pitikin maksaa isot verot ja asiakas menetti myös opintotukensa. Näitä tapauksia on niin paljon. Ei mikään ihme, että aikoinaan Finanssivalvonta lätkäisikin iäkkäiden sijoitusneuvonnasta jättisakot Nordealle ja Helsingin OP:lle. Valitettavasti näitä juttuja riittäisi vaikka kuinka, esimerkiksi: Perheenisä menetti kaikki säästönsä. Absurdein on ehkä se, että sijoitusmyyjä ei kestänyt Alexandriassa: ”Valheiden kertominen asiakkaille alkoi käydä liian raskaaksi”.


6. tammikuuta 2020

Naisen euro on oikeasti enemmän kuin miehen euro

Naisten palkkapäivää vietetään 31.10. Sen tarkoituksena on herätellä muistuttamaan, että naisen euro on noin 83 senttiä. Ajatus olisi tietenkin hieno ja jalo, jos fakta olisi totta. Mutta kun se ei ole. Paskapuhetta kaikki. Verenpaineeni nousee aina, kun kuulen tällaista potaskaa. Tähän kohtaan sopiikin hyvin lähes kaikkien tuntema sanonta vähän muokattuna: "Valhe, emävalhe, naisen euro on 80 senttiä." Tilastoilla kikkailemalla ja niitä väärin tulkitsemalla saadaan musta näyttämään valkoiselta. Tällainen väärä uskomus sitten leviää mediassa kuin syöpä, kun kukaan ei uskalla sitä kyseenalaistaa. Koska jokin feministi- tai marttakerho varmaan lyttää tämän blogijutun jo pelkän otsikon perusteella ja lukematta, niin jokainen voi tykönään kuvitella, miten poliitikolle kävisi. Jos miespoliitikko asettuisi asiassa vastateloin ja uskaltaisi kiistää väitteen naisten pienemmästä eurosta, niin varmasti olisi sellainen show käynnissä, että sitä ei kukaan täysjärkinen jaksaisi.



31. joulukuuta 2019

Osakesalkkuni vuonna 2019

Kuinka moni on törmännyt termiin "Fuck you" -raha, eli suomeksi käännettynä "Haista paska" -raha? Käytännössä termi siis tarkoittaa sivuun kerättyä varallisuutta ja selkänojaa, joka mahdollistaa kaiken sen tekemisen, jota itse pohjimmiltasi haluaa. Ei siis tarvitse hyppiä muiden pillin mukaan. Jos siis vaikkapa pomosi sanoo, että joku asia on pakko tehdä, niin voit surutta haistatella pitkät, jos kehotus on ansaittu. Edes lopareiden ottaminen ei pelota, kun olet oman elämäsi herra. Rakastan jotenkin tuota termiä, kauneinta mitä rahalla saa :D Toimikoon tämä aasinsiltana ja ehkä motivaattorina salkkukatsaukseen, kun taas on sijoitusvuosi takana. Osakesalkkuni tuotti 16,9 %, kun osingot huomioiva OMX Helsinki CAP GI tuotti samaan aikaan noin 20,45 %. Pikkuisen jäin siis vertailuindeksille. Syynä tähän luonnollisesti Nokian ja Nordean pulkkamäki ja näiden kyseisten osakkeiden suuri painoarvo salkussa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että jos olisin sijoittanut rapakon taakse, niin S&P500 indeksi nousi noin 29 %. Hyvä opetus siitä, miksi sijoittajan kannattaa tähyillä USA:n suuntaan. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.



Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2019

Omasta mielestäni se on vähän outoa, että joku vaikkapa työpaikkani pöytäkeskusteluissa hämmästelee sitä, että pidän kirjanpitoa. Itse puolestaan hämmästelen aina vastakkaista kantaa, vaikka en sitä ääneen yleensä sanokaan. Jostain syystä lottokansa ei vain halua nähdä sitä, miten paljon kaikkeen turhaan tuleekaan kulutettua. Jos kaikki kertyvä raha valuu surutta menoihin, niin ehkä kirjanpito silloin tuntuu turhaa. Miksi laskea yhtään mitään, kun tulokseksi saadaan nolla? Sinänsä logiikka tässä ontuu, koska juurikin kädestä suuhun eläessä kirjanpito on se tärkein väline muutoksen toteuttamisessa. Se on kuitenkin ihan varmaa, että jos ei seuraa tulojaan ja menojaan, eikä saa (tai edes halua saada) talouden kassavirtaa plussalle, niin säästämisestä saati sitten rikastumisesta on turha haaveilla. Paradoksaalista tässä asiassa onkin, että rikas ei kirjanpitoa yleensä tarvitsi, mutta sitä todennäköisesti pitää ja köyhä puolestaan ei, vaikka sitä juurikin eniten tarvitsisi. Vähän sama ristiriita löytyy myös liikunnan puolelta, kun sitä eniten tarvitsevat hyödyntävät sitä vähiten.



Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu yleensä vain kuluja. Kukaan ei pysty ajoittamaan toimeksiantoja markkinoilla täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Jostain olen lukenut karrikoidun vertauksen: "Toimi siten, kuin sinulla olisi elämäsi aikana vain 10 mahdollisuutta ostaa tai myydä". Tuota ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta virkkeessä on kyllä pointti. Keskity olennaiseen ja unohda kaikki muu hötkyily. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa. Joskus on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa. Silloin toimeksiannon tekeminen on järkevää.


Mutta paljonko kaupankäyntiin meneekään rahaa? Nordnetissä vähän kauppaa käyville minimikulut ovat 9 euroa/toimeksianto suomalaisilla osakkeilla. Jos teen vuodessa muutaman kaupan, niin eihän siitä kovin montaa kymppiä tule. Eihän? Ongelma on tietysti se, että ihmisen muisti on suhteellisen lyhyt ja vajavainen. Totuus kaupankäyntiaktiivisuudesta voi hyvin olla aivan jotain muuta, mitä kuvittelet luulevasi. Laskeskelinkin yhtenä kesäpäivänä parvekkeen sohvalla löhöillen omaa kaupankäyntiaktiivisuuttani. Paljonko kauppaa on eri vuosina tehty ja kuinka suuri summa rahaa onkaan vaihtunut osto- ja myyntitoimeksiannoissa. Miltä trendi yleensäkin näyttää ja onko se nousemaan vai laskemaan päin. Omasta mielestäni erittäin kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa. Tehkääpä itse sama harjoitus. Tulen päivittämään tätä artikkelia aina vuosittain.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...