Sonyn 4K -televisio arkikäytössä

Aina joulun tai suuren urheilutapahtuman kynnyksellä joku varmasti harkitsee uuden television hankintaa. Paperilla 4K television edut kuulostavat erinomaisilta. 4K televisiossa on neljä kertaa enemmän pikseleitä, kuin 1080p näytöllä varustetussa televisiossa. Kuvan pitäisikin siis olla paljon tarkempi. Tämä kuitenkin vain sillä ehdolla, että lähdemateriaali on tarpeeksi hyvälaatuista ja katsoja istuu riittävän lähellä ruutua. Jos katseluetäisyys on liian kaukana, ei kultasilmäkään huomaa kuvassa eroa. Vaikka nyt paljon rummutetaankin UHD-elokuvia (Ultra Hight Definition), eli 4K teräväpiirtoa sisältäviä elokuvia, niin aika harvassa tätä materiaalia vielä löytyy järkevään hintaan. Todennäköisesti petyt, jos odotat pääseväsi nauttimaan vanhoista klassikoista täydessä alkuperäisloistossaan. Näistä asioista kirjoitinkin informatiivisen artikkelin: Kannattaako 4k television hankinta. Johtopäätös jutussa oli oikeastaan se, että 4K ei välttämättä ole autuaaksi tekevä mullistus, vaikka media näin haluaa kuluttajille asian markkinoida.

Sonyn 55" 4K HDR television ohjelmaopas.

Piiloindeksointi - Huijaus, jota ei ole kriminalisoitu

Luin tuossa joskus Nordnetin talousvalmentaja Martin Paasin blogiartikkelin: Ihmiskunnan suurin puhallus: piiloindeksointi. Artikkeli oli niin mainiosti kirjoitettu, että nyt on ihan pakko lainata osaa tekstistä. Vaikka aihe ei sinänsä ole mikään uusi tai ihmeellinen, niin kirjoittajan näkökulma on kuitenkin erilainen ja sopii blogini aihealueeseen kuin nenä päähän. Toisekseen en ole aiheesta tänne oikeastaan mitään kirjoittanut, joten pakkohan tästä on siis lyhyt artikkeli kirjoittaa. Samaa aihetta on käsitellyt myös Random Walker kirjoituksessaan: Sijoitusmaailman suurin ”huijaus", jota tulen tässä myös lainaamaan.

Kenellä meneekään sormi suuhun tietotekniikan kanssa?

Oletko joskus tavannut vanhemman henkilön, joka on ostanut kalliin älypuhelimen, mutta ei osaa käyttää sitä yhtään? Esimerkiksi tekstiviestin lähettäminen sillä on uppo-outoa. Tai SIM-kortin vaihto-operaatio on täysin hakusessa. Olisihan näitä vaikka kuinka. Aika usein tämä avuttomuus vaikuttaa vähän huvittavalta, kun melkein vaippaikäinen taapero hallitsee jo tietotekniikkaa paremmin ja joutuu opettamaan omia vanhempiaan tai isovanhempiaan sen käytössä. Toisaalta jaan kyllä osittain huolen tietotekniikan käytöstä, vaikka tästäkin blogista löytyy jo useita vinkkejä pienelektroniikan korjaukseen. Nykyisin pitäisi tietää kaikesta kaikki, jotta satavarmasti saisi homman toimimaan. Ja siltikin jää pieni mahdollisuus, että joku juttu kusee, koska on kuitenkin kyse tietotekniikasta. Vaikka netin kaikki informaatio on olemassa, niin silti varmaa tietoa tietoteknisistä asiasta on vaikea kaivaa. Otan tässä esiin kaksi eri esimerkkiä.

Television takana USB-hubi hyötykäytössä, jossa kiinni vanhoja muistitikkuja.

Puhelinmyynnin kieltäminen - Robinson palvelu

Puhelinmyyjät tuskastuttavat varmasti monia. Mikä voisikaan olla ärsyttävämpää, kuin rauhallisen koti-illan häiritseminen turhien tavaroiden tai palveluiden tuputuksella. Ei, en tilaa Pelaaja-lehteä, tai Aku Ankkaa, jota olen viimeksi lukenut 10 vuotta sitten. Ei, en halua ilmaisia sukkia "vain postikulujen hinnalla" ja en ole vaihtamassa puhelinliittymää tai sähköyhtiötä, joihin olen jo tyytyväinen ja varmasti kilpailuttanut ne halvimpaan hintaan. Puhelinmyyjät tekevät tietysti vain työtään ja se heille sallittakoon. Näin kuluttajan näkökulmasta on kuitenkin vaikea kuvitella kenenkään nauttivan tällaisesta suoramarkkinoinnista. Puhelinmyyjää tuskin siis yllättää, että luurin päästä saa kuulla törkeyksiä, haistattelua ja muuta epäasiallista käytöstä ihan riittävästi. Ihmisistä nyt vain löytyy aina sellaisia yksilöitä, joiden mielestä tällainenkin sopimaton käytös on oikeutettua, kun jo kolmas puhelinmyyjä soittaa viikon sisällä.

Tietysti voi olla kokonaan vastaamatta tuntemattomiin numeroihin, mutta kun samasta numerosta yritetään soittaa viikon aikana joka toinen päivä ja numerohausta tiedät sen olevan puhelinmyyjä, niin ei voi kun nauraa ja ihmetellä myyjän sinnikkyyttä. Äänettömälläkään puhelinta ei viitsisi tämän takia pitää. Kännykän tarkoituksenahan on olla tavoitettavissa, joten harva uskaltaa siksi olla vastaamatta tuntemattomiinkin puheluihin. Ties vaikka UPS-kuriiripalvelun jamppa osaisi vihdoinkin soittaa puhelimella ja sopia lähetysaikaa, tai sitten jokin lehtitoimittaja haluaisi tehdä sinusta haastattelua, tai pyytää ohjelmaan.

Postijärjestelmän päätemaksu - Maksatko naapurisi säästöt verkkokaupassa?

Verkkokaupoista ostaminen on se juttu. Kukapa ei suosisi sitä kivijalkakauppojen sijaan. Voit tehdä ostoksia milloin haluat, vertailla ja kilpailuttaa kaiken helposti. Saat haluamasi tuotteen yleensä halvemmalla ulkomailta, kuin vaikkapa täältä kotimaasta. Ei ihme, että verkkokauppa kasvaa ja kukoistaa. Sehän on vain hyvä asia, eikö? Asioilla on yleensä kuitenkin myös se toinen puoli, jota moni ei tule ajatelleeksi. Ehkä pitäisi. Todennäköisesti sinäkään et ole näitä asioita tajunnut pysähtyä miettimään. Siksi ajattelinkin nostaa näitä asioita esille. Riittää, että edes yksi vaivautuu asioita miettimään ja mahdollisesti muuttamaan kulutuskäyttäytymistään.

Elämä on ja opettaa - Asioita, joita en ymmärrä

Seuraava artikkeli on poikkeuksellisesti vähän enemmän ajatustenvirtaa ja kokoelma joistain ajankohtaisista asioista tai tapahtumista elämässä, joita en voi täysin käsittää. Tai oikeammin sanottuna en ymmärrä toimintalogiikkaa ja järjenjuoksua niiden päätösten takana. Itse pyrin tekemään päätöksiä rationaalisesti, kauaskantoisesti ja mahdollisimman monen eri faktan pohjalta, jotta tulos olisi kaikille paras mahdollinen. Näissä seuraavissa tapauksissa näin ei ole ja se pistää miettimään. Jos jostain asiasta vaietaan, tai tiedotetaan hyvin vähän, herättää se aina epäilyni. Jos joku ammuu kuin lehmä ja näyttää lehmältä, niin se yleensä on lehmä, vaikka muuta vakuuteltaisiin. Mitä avoimempaa päätöksenteko ja tiedotus on, sitä enemmän se herättää luottamustani. Tältä pohjalta sitten itse tapauksiin.

Korkorahastojen toiminta, riski ja duraatio - Tikittääkö aikapommi?

Korkosijoituksia suositellaan monille säästäjille. Niitä pidetään yleisesti ottaen vähäriskisinä. Toisin kuin osakkeiden kohdalla, arvon ei pitäisi juurikaan heitellä, eikä sijoitus todennäköisesti tuota tappiotakaan. Pieni riski tietysti korreloi pienten tuottojen kanssa, joten rikkauksia ei koroilla haalita. Sinun ei myöskään tarvitse vaivata päätäsi sijoittaessasi korkorahastoon. Pankkisetä tai -täti väittää, että korkorahastoon sijoittaminen on niin vaivatonta, koska sinun ei tarvitse tietää yritysten tuloskunnon arvioinnista, markkinoiden tunnelmista tai tulevaisuuden suunnasta yhtään mitään. Totta ehkä osittain, mutta maailma ei ole koskaan täysin mustavalkoinen. Todennäköisesti et oikeasti tiedä korkorahastojen toimintaperiaatteesta mitään ja saatat tehdä jopa elämäsi kalleimman virheen. Tämä siksi, koska et tiedä, mitä et oikeasti tiedä. Oletat vain asioiden toimivan niin, kuin luulet. Luulo ei ole kuitenkaan tiedon väärti ja tietämättäsi voit joutua ojasta allikkoon. Tässä artikkelissa on "salaisuus", jota lehdissä ei paljon käsitellä. Asia, jota ei etenkään korkorahastojen myyjä sinulle kerro.