Sienestäminen on siis todellista downshiftausta parhaimmillaan. Ennen sienimetsään menoa pitää tietenkin tietää, mitä sieniä poimia. Ota vaikkapa mukaan kaveri, joka tuntee kerättävät sienet ja opettaa tiedon sinulle. Samalla on sitten helppoa vaihtaa kuulumiset. Itse kerään tällä hetkellä vain suppilovahveroita ja kanttarelleja. Ne on helppo tunnistaa, eikä sekoittumisvaaraa muihin sieniin ole. Erilaiset rouskut ja haperotkin olisi kiva osata, mutta tällä tiedolla nyt mennään ja se on toistaiseksi riittänyt vallan mainiosti. Aina on sienireissuilta palattu kotiin lähes kori täynnä. Ongelmaksi sienten kanssa voikin (yllätys yllätys) nousta niiden liian suuri määrä ja säilöminen. Mitä tehdä, jos vaikkapa suppilovahveroita löytää jo yhden reissun jälkeen ämpäreittäin? Helpoin ratkaisu tähän on sienten kuivaaminen.
![]() |
| Suppilovahveroita piiloutuneena aluskasvillisuuden joukkoon. Nämä veijarit löytää vain melkein päälle astumalla. Voi sitä löytämisen onnea :) |
