Osakesalkkuni vuonna 2023 - Suomi mörnii

Suurimmalle osalle sijoittajista vuosi 2023 oli tappion vuosi, ainakin jos sijoitti pelkästään Suomeen. Helsingin pörssin tuottoindeksi OMX Helsinki GI laski vuodessa noin -1,8 %. Saksassa puolestaan noustiin noin 20 % ja Jenkkilässä teknologiasektorilla vieläkin enemmän. Käytännössä kotimainen pörssimme mörni koko vuoden muihin nähden. Inderesin mallisalkkukin tuotti noin 4 %. Oma salkkuni tuotti 2,44 % vuonna 2023. Jos suurin osa salkustani on suomalaisia osakkeita, niin ei kai sitä voi oikein kovin paljon paremmin pärjätä? Viime vuonna salkun arvo oli noin 391 000 euroa ja nyt vuoden lopussa päädyttiin arvoon 426 000 euroa. Omaa pääomaa tuli sijoitettua jopa 25 000 euroa. Mitä kaikkea sitä salkussa sitten tapahtui?

Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu vain kuluja. Kukaan ei pysty ajoittamaan toimeksiantoja markkinoilla täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Jostain olen lukenut karrikoidun vertauksen: "Toimi siten, kuin sinulla olisi elämäsi aikana vain 10 mahdollisuutta ostaa tai myydä". Tuota ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta virkkeessä on kyllä pointti. Keskity olennaiseen ja unohda kaikki muu hötkyily. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa. Joskus on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa. Silloin toimeksiannon tekeminen on järkevää.

Osakesalkkuni vuonna 2022 - Osinkoennätys ja torjuntavoitto

Piensijoittajalle vuosi 2022 oli karu. Suurin osa teki tappiota. Inderesin foorumin mukaan yli puolet teki tappiota vähintään -30 %. Hyvää sisältöä Inderesillä tuottava Verneri Pulkkinen kertoi itse pannuttaneensa salkun tuotoksi huimat -40 %. Kuplaisia osakkeita ja korkojen nousu, niin katastrofi on valmis. Inderesin mallisalkkukin laski noin -28 %. Samaan aikaan yleisindeksi OMXHGI tuotti noin -12 %. Oma salkkuni tuotti lähes saman verran, eli -12,4 %. Kai sitä voi pitää jonkinlaisena torjuntavoittona, että ei pahemmin tullut lunta tupaan. Onhan tässä käynnissä sota, energiakriisi, inflaatio, todella nopea korkojen nousu ja kohta taantumaakin pukkaa. Voisihan sitä huonomminkin mennä. Samaan aikaan osinkoja kilahteli tilille muhkeasti. Tähän vuoteen salkku lähti noin 420 000 eurosta ja päätyi noin 391 000 euroon siitäkin huolimatta, että omaa pääomaa tuli sijoitettua jopa 23 000 euroa. Mitä kaikkea sitä salkussa sitten tapahtui?

Osakesalkkuni vuonna 2021 - Hävisin indeksille

Vuonna 2020 osakesalkkuni nousi noin 28 % ja voitti indeksin reilusti. Tänä vuonna tarina on toinen ja rehellisesti sanoen sain indeksiltä turpaan. Oma osakesalkkuni nousi 5,4 % vuonna 2021, kun OMX Helsinki Cap GI, eli Helsingin pörssin tuottoindeksi nousi noin 21 %. Rehellinen häviö suoraan kanveesiin tyrmättynä. Onhan se sentään positiivinen tuotto, mutta jos häviää vertailuindeksille noin pahasti, niin pitäisi vähintään kyseenalaistaa oma toiminta ja osakevalinta. Ei tunnu kovin kivalta katsella muiden sijoittajien tuottograafeja, kun ne sojottavat koilliseen jopa useiden kymmenien prosenttien tuotolla. Toisaalta olisihan tuo tuotto normaalimaailmassa ihan kelpo, kun pitkän aikavälin keskiarvona pidetään sitä 7 % tuottoa. Vaikka indeksille prosenteissa hävisinkin, niin euroilla sitä kuitenkin eletään ja salkku kasvoikin karvan alle 400k eurosta noin 21 600 euroa. Vuoden 2021 osakesalkkuni arvo onkin noin 420 300 euroa. Pitää myös muistaa, että suuriosa sijoittajista alkaa pienentämään riskejä, kun pääomaa alkaa enemmälti kertymään. Tämä tarkoittaa hajautusta vähän tylsempiin ja turvallisempiin osakkeisiin, jolloin kokonaistuotossa on hankalampaa päästä mihinkään satojen prosenttien tuottoihin

Työnantajan lisäeläkejärjestely - Mandatum Lifen sijoitusten hoitopalvelu

Työnantajani (iso kansainvälinen pörssissä listaamaton suuryritys) on tehnyt päätöksen liittää kaikki työntekijät lisäeläkejärjestelyyn. Jokaiselle talon työntekijälle siivoojasta ihan ylimpään pomoon asti maksetaan sama summa, jonka konsernin johto vuosittain päättää. Ensimmäisenä vuotena 2014 se oli kaikille kokoaikaisille työntekijöille noin 2 070 euroa ja osa-aikaisille tehtyjen työtuntien suhteessa. Lisäeläkejärjestelyn tarkoitus on tietenkin sitouttaa nykyiset työntekijät yritykseen ja palkita jo vanhoja, kokeneita ja uskollisia työntekijöitä. Samalla tietenkin välitetään myös viestiä, että kaikki työntekijät alimmasta portaasta ihan ylimpään ovat yhtä tärkeitä. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissakin tuolla voi olla jo merkitystä. Vähän kuitenkin epäilen, osataanko tuota potentiaalia markkinoida oikein.

Miksi haluan tästä aiheesta sitten kirjoittaa? Ensinnäkin haluan näyttää ja kertoa esimerkillä, millaisen ja millä ehdoilla suuryritys voi neuvotella ryhmäeläkevakuutuksen. Toisekseen haluan näyttää, miten Mandatum Lifen hoitopalvelu toimii, miten se tuottaa ja millaiset kulut ovat. Pitkässä juoksussa vain sillä on merkitystä. Koska puhtailla luvuilla ja pelkästään näin paperilla järjestely vaikuttaa vähän abstraktilta, niin haluan myös itse ihan konkreettisesti nähdä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Tätä työnantajan lisäeläkejärjestelyä tullaan päivittämään aina vuosittain, kun jotain uutta ja mainittavaa tapahtuu.

Osakesalkkuni vuonna 2020

Vuosi 2020 oli varmasti monelle sijoittajalle tapahtumarikas vuosi koronan takia. Kriisi on ollut harvinaisen syvä, nopea ja yllättävä. Kolmessa kuukaudessa -35 % pohjiin ja siitä ylös on ollut pörssin maailmanennätys. Epätavallisuudesta kertoo jotain se, että jos harrastit kuukausisijoittamista, niin tällaisella sijoittamisella ei juuri edes keritty ostamaan osakkeita pohjahintaan. Ajoittaminen ja markkinanäkemyksen otto on ollut kannattavampaa, kuin indeksisijoittaminen. Vuonna 2020 osakesalkkuni tuotto oli noin 28,8 %. Tuota voi pitää todella hyvänä tuloksena ottaen huomioon vallitseva markkinatilanne. Vertailun vuoksi Helsingin pörssin osingot huomioiva tuottoindeksi OMX Helsinki Cap GI tuotti 12,33 % vuodessa. En edes tajunnut salkkuni nousseen noin paljon kuin vasta tätä raporttia kirjoittaessani. Kiva yllätys :) Pakko sen on olla kuitenkin totta, koska vuonna 2019 salkun arvo velattomana oli noin 300 860 euroa ja tänä vuonna jo huikea 398 422 euroa. Karvan verran alle 400 kiloeuroa siis. Uutta pääomaa lisäsin 10 000 euron edestä.

Kulut laskevat mutta lisäarvottomuudella rahastetaan - Mandatum Life

Turhauttava ja hämmentynyt olo. Nyt ei ole kyse koronasta tai ihmissuhdeasioista, vaan sijoittamisesta ja tuosta iänikuisesta asiakkaan puijaamisesta. Ei siitä ole kauaakaan kun kerroin lukijani kokemuksista siitä, miten huonosti hänen varojaan OP olisi hoitanut. Kirjoitin tuon taustoista pitkän artikkelin: Näin meitä vieläkin huijataan - OP-sijoitusvakuutus ja sijoituskori 50. Se kannattaa lukaista, jos ei ole sitä tehnyt. Pähkinänkuoressa ehkä se, että mihinkään sanottuihin neuvoihin, tuottoihin, tai kuluihin ei oikein voinut luottaa ja paska haisi kulman takaa asti. Tätähän ei tietenkään suoraan kerrottu, mutta sen saattoi lukujen takaa todeta, jos vain tiesi mitä katsoa. Harva valitettavasti osaa, eikä sen taidon saati ammattilaisen kyseenalaistamisen pitäisi olla nykypäivää. Valitettavasti finanssialalla on edelleen käytetyn autokauppiaan maine ja tällä menolla se myös pysyy siellä. Oikeastaan ihmettelen, että muiden toimijoiden vertaispaineella ei saada kupruja ja huonoa yrityskulttuuria kuriin. Sitten on tietenkin erikseen nuo harmaalla alueella olevat asiat, kuten: Kuukausisäästäjän liioiteltu tuotto-odotus - Matematiikka vääristää, piiloindeksointi ja asuntorahastojen omat ongelmansa. Niistä ei kuitenkaan sen enempää, vaan mennään itse artikkelin pointtiin.

Osakesalkkuni vuonna 2018 - Tapahtumarikas vuosi

Vuosi 2018 oli suurimmalle osalle sijoittajista aika tapahtumarikas. Helsingin pörssin osingot huomioiva tuottoindeksi OMX Helsinki GI laski -4,67 % vuodessa. Hyvän tuoton tekeminen osakepoiminnalla oli ylipäänsä haasteellista, koska vain pieni osa yhtiöiden osakekursseista nousi edes plussan puolelle. Suurin osa laski ja osa todella roimastikin. Miten meni omalla kohdallani? Salkkuni tuotto voitti muun muassa Arvopaperin osakepoimijat, jossa kaikki neljä kisasalkkua kokeneilta ja nimekkäiltä sijoittajilta jäivät tappiolle. Vuonna 2018 osakesalkkuni tuotto oli noin 4,09 %. Tuota voi pitää erittäin hyvänä ottaen huomioon vallitsevan markkinatilanteen. Vaikka joku olisikin tiennyt, että vuonna 2018 osakemarkkinoilla tullaan laskettelemaan alaspäin, niin eipä olisi kannattanut salkkua myydä. Olisi jäänyt nämäkin tuotot saamatta.

Osakesalkku vuonna 2017

Suomen tunnetuin osakesäästäjä Erkki Sinkko arvioi pörssivuotta 2017 kohtalaisen hyväksi. Sijoittajakonkari pohti mennyttä pörssivuotta Helsingin Stockmannin kahvilassa. Itse puolestani istuskelen omalla sohvallani läppäri sylissä ja avaan sen tiedot taas lukijoilleni jokavuotiseen tapaan. Salkkuni arvo nousi vuonna 2017 Nordnetin Salkkuraportti-tilastojen mukaan noin 12 %, kun samaan aikaan vertailuindeksi OMX Helsinki Cap tuotto nousi noin 11,5 %. Kesällä oltiin vielä indeksiä jäljellä, mutta lopulta päästiin hitusen ohi. Tuuria vai taitoa, sitä ei kukaan tiedä, mutta tavoite taloudellisesti riippumattomaksi lähenee taas vääjäämättä (periaatteessa summa meni juuri rikki). Salkun markkina arvo on nyt noin 259 950 euroa. Tästä noin 19 500 euroa on rahoitettu halvalla Superluotolla, joten salkun velaton arvo on noin 240 400 euroa (29.12.2017). Salkku nousi viime vuoteen verrattuna noin reilut 30 000 euroa. Vähän hirvittää, kun kasa paisuu silmissä kuin pullataikina :)

Kaiken kaikkiaan sijoitusvuosi sujui siis mallikkaasti. Poikkeuksellisen tästä vuodesta tekee se, että en periaatteessa myynyt yhtään osakkeita. Katselin vuoden lopussa salkkuni tapahtumia ja huomasin, että myyntejä on tullut tehtyä tasan 0 kpl. Siksi päätinkin myydä Nestettä noin 970 eurolla, jotta voin käyttää hyväksi sijoittajan verosuunnittelua. Tällöin alle 1 000 euron myynneistä ei tarvitse maksaa veroja. Noin 240 % noussutta Nestettä myydessä säästö veroissa noin 175 €. Ei paljon, mutta kaikki säästö on kotiin päin. Osinkoja salkkuni kerrytti tänä vuonna bruttona 9 900 euroa ja nettona noin 7 660 euroa.

Osakesalkkuni Nordnetin palvelussa vuoden 2017 lopussa.

Osakesalkku vuonna 2016

Sijoitusvuosi 2016 tuli ja meni. Moni analyytikko ja ennustaja povasi vuodesta huonoa sijoittajien kannalta. Toisin kuitenkin kävi. Salkkuni arvo nousi vuonna 2016 Nordnetin tilastojen mukaan noin 16 %, kun samaan aikaan vertailuindeksi OMX Helsinki Cap nousi noin reilut 8 %. Tuuria vai taitoa, sitä ei kukaan tiedä, mutta tavoite taloudellisesti riippumattomaksi lähenee vääjäämättä. Salkun markkina arvo on nyt noin 218 500 euroa. Tästä noin 10 000 euroa on rahoitettu halvalla Superluotolla, joten salkun velaton arvo on noin 208 600 euroa (2.1.2017).

Salkun lainoitus ja toiminta pörssikorjauksen lähestyessä

Viime aikoina (artikkeli kirjoitettu 22.10.2014) pörssit ovat olleet laskussa ja sijoittajat ovat nähneet vain miinusmerkkisiä lukuja osakesalkuissaan. Salkun arvon sulaminen ja oman eläkekassan pieneneminen ei tietenkään ole kivaa katseltavaa, mutta laskusta ei mielestäni pidä huolestua. Itselläni ei ainakaan nouse tuskanhiki pintaan, eikä hikikarpalot virtaa otsallani, vaikka näin voisi moni luullakin. Herkimmillä ja vähemmän kokeneemmilla piensijoittajilla on varmaan jo lorahtanut lusikallinen "jännitystä" housuun, hyperventilaatiopussi on jo käytössä ja osakesalkkuakin myyty paniikissa kurssien suhatessa alas. Kokemus ja maltillisuus on kuitenkin nyt viisautta, eikä pienestä kurssilaskusta pidä yleensäkään hätääntyä. Mitä riski oikeasti on? Onko nyt huono hetki sijoittaa, kun pörssikurssit heiluvat ja miten ajattelin itse toimia?

Maailmanloppu ja pörssikurssien laskuako luvassa verenpunaisin luvuin? Tuomionpäivän neljä ratsastajaa. Kuvan lähde: Wikimedia.

Mistä tunnistaa pörssikurssien huipun? Oikea vastaus on tietysti ei mistään, vaan sen saa tietää vasta jälkikäteen. Ensimmäisenä tuhon ennusmerkkinä pidetään kuitenkin ehkä ylimielisyyttä, pelon ja ahneuden välistä taistoa. Laskumarkkina alkaa, kun kaikki ovat sitä mieltä, että pörssiin kannattaa sijoittaa viimeisetkin roposet ja lisäksi vielä velkaa käyttäen. Jopa taksikuskitkin suosittelevat silloin sinulle osakkeisiin sijoittamista varmana nakkina. Tätä ennusmerkkiä ei ole vielä ilmassa, vaan epäilijöitä osakkeiden yliarvostuksesta riittää. Toinen merkki on ehkä halvalla lainarahalla tapahtuvat kalliit yritysostot ja ylisuuret listautumisannit, joista on nähty kylläkin muutamia merkkejä. Ei siis vielä hätää tälläkään rintamalla. Kolmas ennusmerkki olisi ehkäpä yrityslainojen ja valtiolainojen riskilisien nousu, eli tuottovaateen nousu, kun sijoittajat alkavat epäillä yritysten ja valtioiden maksukykyä. Tätäkään ei ole näköpiirissä, vaan sijoittajat tyytyvät jopa naurettavan pieneen tuottoon. Sitten on vielä alhainen työttömyys ja keskuspankkien ohjauskorkojen nosto, joista molemmista saadaan nähdä vielä vain unta. En osaa ennustaa tulevaa, mutta kaiken kaikkiaan en ole siis kovinkaan huolissani. Osakkeet eivät toki ole mitenkään halpoja, mutta mihin raha virtaa...? Riskitön tuotto on ennätysalhainen, mikä pönkittää korkeampia arvostustasoja osakkeissa.

Active Share - Aidosti aktiiviset rahastot vs. oma salkkuni

Aktiivisesti hoidettujen rahastojen menestys on ollut surkeaa verrattuna passiivisiin etf-rahastoihin eli pörssinoteerattuihin indeksiosuusrahastoihin, kertoo sijoituspalveluyhtiö IndexHelsingin julkistama selvitys. IndexHelsinki vertasi 23 rahastoluokasta yhteensä 237 suomalaisen rahaston tuottoa kutakin rahastoluokkaa vastaaviin vertailuindekseihin ja indeksiä seuraavan pörssinoteeratun sijoitusrahaston etf:n tuottoon. Karu tulos oli, että aktiivisesti hoidetuista osakerahastoista vain 11,5 prosenttia on menestynyt viiden vuoden tuottohistorialtaan paremmin kuin rahaston vertailuindeksi tai indeksiä seuraava etf-rahasto.

Kirjoitin kauan aikaa sitten omasta mielestäni erinomaisen artikkelin: Piiloindeksointi - Huijaus, jota ei ole kriminalisoitu. Lyhyesti sanoen siinä kritisoitiin vakiintunutta tapaa, jolla indeksiä passiivisesti seuraavat rahastonhoitajat veloittavat sijoittajilta aktiivisuuden verukkeella suurempia salkunhoitokuluja, kuin oikeasti pitäisi. Monet rahastot siis sanovat pyrkivänsä aktiivisella salkunhoidolla vertailuindeksiä parempaan tuottoon ja perivät työstä asiaankuuluvat palkkiot, vaikka todellisuudessa rahastosalkut muistuttavat hämmentävän paljon vertailuindeksiään. Tästä ei todellakaan kannata maksaa ja toiminta muistuttaa lähestulkoon huijausta.

Rahastoraportin lokakuu 2015 mukaiset tuotot. Aktiiviset vs. indeksi. Kuvan lähde: Tinpie.

Suhteellisen tylsää sijoittamista - Osakesalkkuni vuonna 2015

Faktat lyhyesti. Vuosi 2015 tuli ja meni. Osakesalkkuni markkina-arvo kasvoi vuodessa 12,82 % (luku Nordnetin palvelusta). Salkun koko oli vuoden 2015 viimeisenä päivänä noin 183 000 euroa, josta sijoituslainaa kuitenkin reilut 11 000 euroa. Salkun arvo laina vähennettynä oli 170 821 euroa. Salkun realisoimaton "voitto" vuoden lopussa oli noin vajaa 37 000 euroa.

Onko se hyvin vai huonosti, riippuu tietysti siitä, katsotaanko tuottoa suhteellisesti vai absoluuttisesti. Miljonäärille kyseessä on vielä ihan karkkirahat, mutta tavalliselle mattimeikäläiselle kyseessä on jo isot rahat. Aloitin sijoittamisen hitaasti vuonna 2008, josta tahti ja korkoa korolle efekti on kiihtynyt. Jos keskivertosuomalaiselle jäisi vuodessa säästöön vaikkapa 2 000 euroa (lähde Taloussanomat), niin hän saisi työskennellä vajaat 20 vuotta saadakseen säästöön tuon samaisen voiton. Voi luoja, sehän on melkein jo puolet työuran pituudesta! Salkun suuruutta voi myös suhteuttaa siihen, että pelkkä sen yhden prosentin nousu (tai lasku) tarkoittaa rahassa 1 700 euroa. Sehän on suurin piirtein bruttopalkkani verran kuukaudessa ja lähes keskivertoihmisen nettosäästösumma vuodessa.  Jännää ja melkein jo pelottavaa.

Kuukausittaista kassavirtaa - Global X Superdivident EFT

Kiinnostaako tasainen kuukausittainen kassavirta, kuten asuntosijoittamisessa? Saat samalla hyvän hajautuksen niin maantieteellisesti kuin sektoreittainkin ja tuotoksi noin reilut 6 % vuodessa. Et joudu myöskään maksamaan tästä suuria kuluja tai käyttämään tähän sijoittamiseen paljon omaa aikaa. Mikä se semmoinen sijoitustuote onkaan, WinCapita 2.0 ? No ei tietenkään, vaan Global X SuperDividend ETF (kaupankäyntitunnus SDIV), joka on vähän aika sitten päätynyt myös omaan salkkuuni.

Mitä osakesalkulleni kuuluukaan - Osakesalkku vuonna 2014

Vuotta 2014 on jäljellä vielä pari viikkoa, mutta ajattelin kuitenkin jo nyt kirjoittaa lyhyesti osakesalkkuni tilanteesta ja tapahtumista vuoden varrelta. Miten minä sijoitan - Tilanne ennen ja nyt -artikkelissa avasin ensimmäistä kertaa osakesalkkuani. Kerroin myös mistä kaikki alkoi ja miksi sijoitan, mikä on tavoitteeni ja mitä virheitä ja epäonnistumisia on tullutkaan tehtyä. Suosittelen lukaisemaan jutun, jotta tiedätte paremmin missä mennään. Juurikaan paljon ei ole tapahtunut vajaassa vuodessa artikkelin julkaisun jälkeen. Se on oikeastaan ihan hyvä asia, sillä hötkyily yleensä vain pila pitkäjänteisen sijoittajan tuottoja.

Talousuutiset ja -lehdet ovat joka päivä täynnä erilaisia uutisia, vinkkejä, neuvoja ja kaikenmoista nousukauden tai laman povausta. Todellisuudessa tämä talousuutisointi on kuitenkin vain pelkkää kohinaa ja sitä voidaan korkeintaan pitää jonkinlaisena viihteenä, josta eri osapuolet saavat vain palkkansa. Vakavasti otettavia neuvoja tästä viihteestä ei kannata hakea. Joku viisas onkin joskus sanonut, että oikea sijoittaminen on lähes yhtä jännää kuin katsoisi maalin kuivumista seinällä. Ei taida kommentti olla ihan väärässä. Jotain pientä on kuitenkin salkussani tapahtunut ja siitä enemmän alla. Jos noin kerran vuodessa julkaisemani salkkukatsaus ei riitä, niin tilannettani voi seurata Sharevillen puolella nimimerkillä Downshiftaaja.

Miten minä sijoitan - Tilanne ennen ja nyt

Olen avannut tässä blogissani omaa kirjanpitoani ja budjettia, josta selviää paljonko ansiotuloni ovat olleet viime vuosina, kuinka paljon kulutan rahaa mihinkin asiaan ja tietysti se, kuinka paljon rahaa jää säästöön. Olen kertonut myös aikaisin aloitetun säästämisen merkityksestä ja korkoa korolle efektin ymmärtämisestä. Viivyttely niin elämässä yleensä kuin säästämisessäkin on myrkkyä tulevaisuutta ajatellen. Johtopäätös tästä oikeastaan on se, että jos säästät ja sijoitat kurinalaisesti, niin rahasi tuottavat paremmin, kuin itse pystyt ansaitsemaan. Säästetty raha kannattaa siis aina laittaa poikimaan ja tekemään töitä puolestasi, näin kerrytät varallisuuttasi jopa nukkuessasikin. Korkoa korolle efektin ymmärtäminen sekä kurinalainen ja pitkäjänteinen säästäminen ja sijoittaminen onkin ainut tapa tulla rikkaaksi. Ehkäpä jopa taloudellisesti riippumattomaksi, jos niin oikeasti haluaa.

Olen kirjoittanut omasta tavoitteestani: Taloudellinen riippumattomuus - Eläkkeelle 45 -vuotiaana. Artikkelissa tutustuttiin säästöasteeseen ja siihen, miten se vaikuttaa tarvittavan työuran pituuteen. Samalla pohdiskeltiin sitä, kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen. Loppupäätelmäksi sain itselleni 22-vuoden työrupeaman ja 240 000 euron sijoitusomaisuuden. Jos nyt vuonna 2014 saavuttaisin tämän tavoitteen, olisin siis taloudellisesti riippumaton ja voisin halutessani jäädä "eläkkeelle".

Lyhyt alustus ja kaikki äsken mainitut artikkelit ja niiden sisältämä viisaus neuvoineen ja esimerkkeineen olisi tavallaan turhaa, jos en myös raottaisi omaa sijoitussalkkuani. Missä nyt mennään? Miksi sijoitan, miten minä sijoitan? Miten olen sen ennen tehnyt ja miten sen nyt teen? Mitä virheitä ja onnistumisia on tullut tehtyä matkan varrella. Mistä sijoitussalkkuni nyt koostuu ja kuinka suuri se on? Näihin kaikkiin pyrin löytämään vastauksen uteliaille blogin lukijoille. Toivottavasti siitä on jollekin apua, sillä kaikkia virheitä ei itse kannata tehdä, vaan viisautta on ottaa oppia muiden tekemistä virheistä ja onnistumisista.