Fatbiken rengaspaine talvella ja ideaalikaasun yhtälö

Suurin osa läskipyörällä ajavista tietää varmasti seuraavan tunteen. Kesällä ajaessa pyörä rullaa iloisesti ja nopeudessa ei paljon jäädä tavallisille kapeampirenkaisille pyörille. Sitten talvi yllättää ja paukkupakkaset saapuvat. Yhtäkkiä fatbikellä ajo tuntuu melkein tervan juomiselta. Kesän 23 km/h keskinopeus on tippunut johonkin 18 km/h tasolle, tai jopa alle. Jopa jyrkkäänkin alamäkeen saa jo polkea, että vauhti kasvaisi. Onko pyörässä jotain vikaa, vai vain vanhuus iskenyt ja polkijasta veto loppu? Oikeasti kyseessä on ihan fysiikkaan perustuva ilmiö. Kyse on tietenkin "väärästä" rengaspaineesta, joka koskee oikeastaan vain paksupyörällä ajavia. Olen tästä joskus kirjoittanut läskipyöräilyyn liittyen, mutta ajattelin jalostaa tämän ihan artikkelin muotoon. Löytyypähän sitten helpommin jo otsikon perusteella ja on selkeämpi lukea.

Sähköpyörän kantama - Hitaammalla vauhdilla 30 % pidemmälle

Mikä vaikuttaa eniten sähköpyörän kantamaan? Jos kysyt tätä vähänkään sähköpyörää käyttävältä, niin lista menisi suurin piirtein näin isoimmasta pienimpään: avustustaso, maasto, ajajan paino, rengaspaine, sää ja sitten jotain marginaalisia asioita. On tietenkin loogista, että mitä suurempaa avustustasoa käytät ja mitä vähemmän itse poljet, niin sitä vähemmän akussa riittää virtaa. Väärä rengaspaine hidastaa myös menoa ja se on helppo todeta vaikkapa rullauskokeella. Maaston ja sään vaikutuskin on osittain loogista, koska yritäpä polkea upottavassa hiekassa tai pahassa vastatuulessa. Siinä saa tehdä jo tosissaan töitä. Ajajan paino on jo vähän hankalampi tapaus. Tietenkin jos poljet pelkkää ylämäkeä, niin tämän huomaa. Ylämäen jälkeen on kuitenkin aina alamäki ja saat tämän energian tavallaan takaisin. Jos et paljon kiihdyttele tai pysähtele, niin ei sitä massaa juuri huomaa.

Pakastamisen fysiikkaa - Miksi lämpötila on -18 C?

Ihmiset toimivat paljon autopilotilla. Aika moni asia tehdään tietyllä tavalla, koska näin on aina tehty ja se on osoittautunut järkeväksi. Kädet pestään ennen syömistä, hampaat harjataan ennen nukkumaanmenoa ja kesän marjat säilötään pakastamalla. Kuinka moni on joskus pysähtynyt miettimään, miksi jokin asia tehdään niin kuin se tehdään? Miksi pakastimen lämpötila on juurikin -18 °C, eikä vaikkapa pari astetta vähemmän? Eikö -16 °C olisi riittävä, tai paljon kylmempi -22 °C vähintään parempi? Kysyvä ei tieltä eksy ja kausaliteetin ymmärtäminen on tie oppimiseen. Tämä teksti syntyi tekoälyn ansiosta. Pohdiskelin aikoinaan pari vuotta sitten yllä olevaa kysymystä. Ravintolatyöntekijänä kyselin tästä myös töissä, mutta kenelläkään ei ollut antaa tästä "tieteellistä" selitystä, joka olisi tyydyttänyt itseäni. Tähän ei myöskään löytynyt hyvää vastausta Googlella. Nyt muistin kysyä asiasta myös tekoälyltä ja pienen sparrailun jälkeen olen nyt paljon fiksumpi. Uskoisin vastauksen kiinnostavan myös tämän blogin lukijoita, joten siksi tällainen vähän tynkä juttu.

 

Kulutetun veden hinta - Paljonko vesi oikeasti maksaa

Kevät on yhtiökokousten aikaa ja monen taloyhtiön yhtiökokoukset ovatkin silloin käsillä. Yhtiökokoushan on se paikka, jossa osakkeenomistajat voivat paikalla ollessaan tai valtakirjan valtuuttamina vaikuttaa taloyhtiönsä asioihin ja osallistua päätöksentekoon. Energiakriisin ja nousseiden sähkönhintojen myötä monessa taloyhtiössä pidetäänkin ylimääräisiä yhtiökokouksia energiasäästötoimenpiteiden johdosta. Myös oman taloyhtiöni yhtiökokous kokoontui äskettäin. Kerrostalo jossa asun on suhteellisen uusi ja rakennettu 2009 lopulla, joten mitään isoja remontteja tai vastaavaa kunnossapitotarvetta ei ole näköpiirissä. Vuonna 2014 vesimaksu taloyhtiössäni oli 17,50 euroa/asukas/kk ja nyt vuonna 2022 vesimaksu on 22 euroa asukasta kohden kuukaudessa. Nousua vajaassa vuosikymmenessä noin 26 %. Onko se sopiva hinta vedelle, vai paljonko sen oikeastaan pitäisi maksaa? Suomessahan vettä riittää, joten luulisi sen olevan halpaa? Toisaalta veden käsittely kuitenkin maksaa ja pitäähän sitä vesi-infrastruktuuriakin ylläpitää.

Maksatko turhaan vakuutuksistasi?

Miksi ihmiset lottoavat? Monen mielestä on hauskaa haaveilla siitä, mitä tekisi jos voitto osuisi omalle kohdalle. Haaveilu ei ole kiellettyä ja saahan sitä aina unelmoida mahdottomasta. Miksi en itse lottoa? Siksi, että päävoiton saaminen on erittäin epätodennäköistä (vain yksi 15 miljoonasta) ja pelin odotusarvo on negatiivinen. Veikkaus kertoo loton palautusprosentin olevan noin 41.4 %. Tilastollisesti tämä siis tarkoittaa sitä, että jos pitkässä juoksussa panostaa lottoon 1 000 euroa, saa pieninä voittoina takaisin 414 euroa. Olet siis hävinnyt noin 600 euroa. Jos pelaat joka viikko täyden kupongin verran kolmenkymmenen vuoden ajan, häviät vain varmasti rahasi. Pankkiiriliike Alexandria itse asiassa laski, että 8 % tuotolla nämä hävitetyt lottorahat olisivat tuottaneet 30 vuodessa noin 71 000 euroa.

Koronarokote - Mitä siitä ajattelen

Edustan tervettä skeptisyyttä viranomaisia ja instituutioita kohtaan. Sen voi nähdä esimerkiksi artikkeleista: Piiloindeksointi - Huijaus, jota ei ole kriminalisoitu, Muoviroskan erilliskeräys - Onko muovin kierrätys oikeasti järkevää, tai vaikkapa Naisen euro on oikeasti enemmän kuin miehen euro, sekä OP-sijoitusvakuutus savijaloilla. Viimeisimpinä tietenkin Koronahysteria - Testaaminen, maskipakko ja muita ajatuksia. Artikkeleista saa olla mitä mieltä tahansa, mutta koska media ei halua nostaa niitä ja niiden sisältämiä faktoja julkisuuteen, niin koen sen jotenkin omaksi velvollisuudekseni. Jos tunnut tietävän jostain asiasta enemmän kuin vaikkapa naapurisi ja se on juuri sillä hetkellä tärkeää, niin eikö siitä kannattaisi silloin asiallisesti ja faktat edellä keskustella? Vain näin voi oppia ja itsensä kehittäminen ja oppiminen kun loppupeleissä on ehkä elämässä se tärkein juttu. 

Koronahysteria - Testaaminen, maskipakko ja muita ajatuksia

Lainaan tässä alussa Charles Darwinia: "Tiedemiehellä ei pitäisi olla toiveita tai mieltymyksiä, pelkästään kivinen sydän." Vaikuttaa aika julmalta, mutta hyvinkin ymmärrettävä lähestymistapa. Nykyinen koronapuhe on vähän järjetöntä ja enemmän täynnä joukkohysteriaa. Ajattelin, että en jaksa tähän blogiin enää koronasta mitään kirjoita, mutta nähtävästi pakko, kun faktojen puute mediassa turhauttaa. Ajattelin ensin päivittää vanhoja artikkeleitani: Koronavirus COVID-19 - Mitä siitä pitäisi ajatella ja Korona, lomautukset ja tulevaisuus - Koronan hoitokin tappaa, jotka käsittelevät koronaa. Tajusin kuitenkin, että niissä on jo historian arvoa. Ne ovat sen aikansa tuotteita ja kertovat jotain myös kirjoittajasta. Katsotaan onko mieleni muuttunut tiettyjen asioiden kohdalla. Ainakin osakemarkkinoiden ennustus osui lopulta ihan oikeaan.

Korona, lomautukset ja tulevaisuus - Koronan hoitokin tappaa

Omasta mielestäni on vähän kummallista, että taloudesta ei puhuta korona-kriisissä niin paljon, kuin siitä ehkä pitäisi. Joka päivä mediassa on esillä vain uudet sairastuneet. Heitän hypoteettisen kysymyksen, johon ei tietenkään ole oikeaa vastausta. Onko Suomen torjuntatoimet ja menettely korona-kriisissä onnistunut, jos tautiin kuolee vaikkapa vain 10? Entä vaikkapa 300 kuolleen kohdalla? Mitä jos kuolleita olisikin sitten 1 000, tai jokin muu hatusta heitetty luku? Kukaan ei tietenkään toivo, että oma perheenjäsen tai läheinen menehtyy, se nyt on selvä. Ei kukaan kuolemia toivo. Toisaalta on kyllä tekopyhää ja naivia ajattelua, että jo yhden ihmishengen säästäminen on sen väärti, että valtio ja yhteiskunta velkaantuu vaikkapa 15 miljardia (hatusta heitetty luku). Voitte haukkua kirjoittajaa kylmäksi ja empatiakyvyttömäksi, mutta vertailun vuoksi kuitenkin 90-luvun lamassa itsemurhia tapahtui noin 1520 kpl pelkästään vuonna 1990. Antaa ehkä perspektiiviä ajatteluun.

Tilastokeskuksen graafi itsemurhakuolleisuudesta.

Koronavirus COVID-19 - Mitä siitä pitäisi ajatella?

Koronavirus on ollut pari kuukautta tapetilla. Osa pitää sitä melkein maailmanloppuna ja osa vain vähän flunssaa pahempana. Miten onkaan? Ajattelin siksi koota tähän pienen tietopaketin aiheesta. Mikä on koronavirus, miten se leviää, mikä on kuolleisuus ja onko karanteenissa mitään järkeä? Ristiriitaista, tai ainakin puutteellista tietoa taudista on paljon. Myöskään avoimuus keskustelussa ei ole mielestäni sitä, mitä sen pitäisi nykypäivänä olla. Aina tarvitaan perustelut, miksi jotkin toimenpiteet ovat tarpeen, tai tarpeettomat ja miten niihin tuloksiin päädytty. Luvut ja päättelyketju pitää avata ja sitä tässä yritän tehdä. Kerron myös mistä voi parhaiten seurata tarkkoja lukuja maailmalta ja muita mielenkiintoisia knoppitietoja. Artikkelin lopusta löytyy sitten myös vähän sijoittamiseen ja osakemarkkinoihin sivuava kappale, kun joku sitä kuitenkin miettii ja varmasti kysyisi. Kun puhun tässä artikkelissa koronaviruksesta, niin se tarkoittaa COVID-19 tapausta, ellei toisin mainita. Pyrin päivittämään tätä juttua, jos merkittävää uutta tietoa asiasta tulee. Itse käytän lukujeni lähteinä pääasiassa Our World in Data-sivustoa.

Piiloindeksointi - Huijaus, jota ei ole kriminalisoitu

Luin tuossa joskus Nordnetin talousvalmentaja Martin Paasin blogiartikkelin: Ihmiskunnan suurin puhallus: piiloindeksointi. Artikkeli oli niin mainiosti kirjoitettu, että nyt on ihan pakko lainata osaa tekstistä. Vaikka aihe ei sinänsä ole mikään uusi tai ihmeellinen, niin kirjoittajan näkökulma on kuitenkin erilainen ja sopii blogini aihealueeseen kuin nenä päähän. Toisekseen en ole aiheesta tänne oikeastaan mitään kirjoittanut, joten pakkohan tästä on siis lyhyt artikkeli kirjoittaa. Samaa aihetta on käsitellyt myös Random Walker kirjoituksessaan: Sijoitusmaailman suurin ”huijaus", jota tulen tässä myös lainaamaan.

Kannattaako 4k television hankinta?

Ennen oli telkkarin osto jotenkin helpompaa. Hankittiin vain painava kuvaputki tv, jonka kaveriksi liitettiin videonauhuri ja mahdollisesti yksi pelikonsoli. Siinäpä se. Eroja ei juuri ollut ja kaikki toimi niin kuin piti. Päätä ei tarvinnut vaivata teknisellä jargonilla. Nyt jos eläkkeelle päässyt vanhempi seniorikansalainen haluaa päivittää vanhan telkkarinsa, niin en yhtään hämmästy, jos sormi menee suuhun jo kodinkoneliikkeen ovesta sisään astuessa. On LCD ja plasma, OLED ja LED, 3D TV, HDTV,  HD ready, Full HD, UHD ja 4k. Termistö jatkuu vielä liitäntöjen puolella: USB ja Scart, löytyy VGA, HDMI 1.1, 1.2, HDMI 2.0:kin löytyy. Jos noista termeistä on ihme ja kumma selvinnyt, niin sitten jo muistihäiriöistä kärsivän eläkeläisen takataskusta pitäisi löytyä diplomi-insinöörin tutkinto kuvanpakkauksesta ja mielellään myös erilaisista äänistandardeista, jotta tajuaisi jotain H.264/MPEG-4 AVC, VP9 ja VP10:n merkityksestä saati niiden eroista. Kopionsuojauksestakin pitäisi olla lukenut vähintään kandidaatin opinnot. Eipä ole helppoa nykyään tuo television ostaminen. Vain yksi asia on varmaa, rahaa sen ostamiseen tarvitaan edelleen :D

Ebola-epidemia - Taudin historia ja nykyhetki

Kaikkien aikojen suurin ja pahin Ebola-epidemia historiassa riehuu Länsi-Afrikassa. Yritykset saada epidemia kuriin kangertelevat. Ebola on yksi maailman vaarallisimmista taudeista ja vaarana on, että se leviää hallitsemattomasti rajojen yli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan epidemian kulkeutuminen Länsi-Afrikasta Suomeen on erittäin epätodennäköistä. Sanomalehtien otsikot ja palstatila Ebolaan liittyen ovat kuitenkin kasvaneet. Media heijastelee omia pelkojamme, epidemiasta näytetään pääosin vain sen pahin puoli: Röykkiöittäin kuolleita ihmisiä ja lääkäreitä suojapukuihin verhoutuneina, missään ei juurikaan kerrota parantumistarinoita Ebolan uhreista tai auttamiskertomuksia heitä hoitaneista lääkäreistä. Media hakee näin enemmän lukijoita ja hyödyntää tätä pelkoa. Vielä ei kuitenkaan povata maailmanloppua. Uhkakuvat ovat todellisia, mutta liioiteltuja. Mistä kaikki alkoikaan Ebolan kohdalla ja mihin on nyt tultu? Tiede ja historia Ebolan takana on mielenkiintoista, joten ajattelin jatkaa vielä yleissivistävää ja luonnontieteen popularisointiin pureutuvaa "Tieteen takana"-osiota, jonka ensimmäinen juttu oli Biotekniikka hyttysaseena.

Biotekniikkaa hyttysaseena - VectoBac G:n toimnta

Hyttyset, nuo inisevät ja pistävät pirulaiset ärsyttävät joka kesä niitä, jotka liikkuvat ja viettävät aikaa jossain muuallakin kuin vain kaupunkien keskustoissa. Sattumoisin silmiini osui Talouselämän lyhyt juttu ruotsalaisten hyttysaseesta, jota levitetään helikopterista. Pahoina hyttyskesinä Nedre Dalälvenin rantojen asukkaat Ruotsissa ovat joutuneet monina kesinä pysymään sisätiloissa. Nyt sota hyttysiä vastaan on kuitenkin voitettu ja alueella on niin vähän hyttysiä, että paikallisella leirintäalueella riittää kävijöitä, kertoo Talouselämä. Salainen ase on biologinen torjunta-aine Vectobac G. Aine sisältää BTI:tä, eli Bacillus thuringiensis istraliensisia, joka hyökkää hyttysen toukkien ruoansulatuskanavaa vastaan. Ainetta on käytetty jo vuodesta 2002 lähtien. Mitä tämä hyttysase siis oikeasti on ja miten se toimii? VectoBac G on tietenkin liikesalaisuus, mutta jotainhan aiheesta saa aina selville tarpeeksi syvältä kaivamalla. Aihe ei liity blogiini oikeastaan millään tavalla, mutta tiede sen takana on mielenkiintoista ja yleissivistys ei ole koskaan pahasta.

Sotshin olympialaiset - Putinin omituiset ja korruptoituneet olympialaiset

Sotshin talvikisat lähestyvät helmikuussa 6. - 23.2.2014 ja kansa janoaa mitaleja sekä menestystä. Olympialaiset ovat urheilun suola ja ne herättävät paljon tunteita sekä odotuksia. Niissä liikkuu myös paljon rahaa ja raha tuo mukanaan muun muassa korruptiota ja vääryyttä. Ulkolinja: Putinin olympialaiset (katso Yle Areenasta olympialaisiin asti) on erittäin mielenkiintoinen dokumentti tästä talvikisoihin valmistautumisesta ja huikeasta rakennusurakasta. Välillä dokumenttia katsoessa ihan puistattaa ja pistää vihaksi, miten tämä kaikki voi olla mahdollista.

Korruptio ja tapahtuneet vääryydet ovat sitä luokkaa, että niitä ei voi edes uskoa todeksi. Siksi niistä ei ole juuri mitään puhuttukaan. Brittiläinen sanomalehti The Telegraph on kertonut, että dokumentin tuottajalle Simone Baumannille tarjottiin yli 700 000:ta euroa (noin kaksi kertaa elokuvan tuotantokulujen verran), jotta dokumenttia ei esitettäisi. Helsingin sanomat kertoo, että kansainvälinen olympiakomitea raivostui paljastuksista jo etukäteen ja kielsi olympia-sanan käytön elokuvan nimessä. Alkuperäinen dokumentin nimi onkin siksi Putin's Games. Dokumentti sai maailman ensi-iltansa marraskuussa Amsterdamin Idfa-dokumenttielokuvafestivaalilla. Dokumenttia on kuvattu kaksi ja puoli vuotta. Dokumentin tekijä Alexander Gentelev on aikaisemmin tehnyt dokumenttia muun muassa venäläisistä mafiosoista.

"Mafiadokumentti oli helpompi tehdä. Rikolliset pitävät lupauksensa ja antavat haastatteluita, mutta Venäjällä viranomaiset juoksevat kameroita karkuun", kertoo tekijä.

Sotshin keskusareena. Kuva Yle

Miksi osakesijoittaminen ei kiinnosta - myyttejä sijoittamisesta

Konkarisijoittaja Erkki Sinkko on joskus ihmeissään todennut, että ihmiset juoksevat marketeissa senttien perässä ja pihtaavat, mutta taloudellisesti tuottoisa harrastus, eli osakesäästäminen ja vaurastumisen mahdollisuus ei kiinnosta. Osakesäästäjien määrä onkin Suomessa edelleen alhainen, jos sitä verrataan esimerkiksi Ruotsiin. Osasyy tähän on varmasti Suomen kireä verotus, mutta kyllä perimmäinen syy on aivan jossain muualla suomalaisten asenteissa ja tietämättömyydessä. Edes ministereillä tai kansanedustajilla ei ole merkittäviä osakesijoituksia.

Rahasta puhuminen ei ole mitenkään tavatonta vaikkapa työporukan kesken, mutta kuinka monta kertaa olet puhunut sijoittamisesta? Aika harvalla on oikeasti kokemusta ja tietämystä asiasta. Mielipiteet ja asenteet sijoittamisesta kyllä tuodaan esille ja yleensä ottaen ne ovat negatiivisia. Kunnon faktoihin pohjautuvaa keskustelua asiasta on kuitenkin erittäin vaikea käydä, kun asiaa hallitsee pelko, tietämättömyys ja suorastaan väärät tiedot. Sijoittajien menestys ja siitä syntyvä kateellisuus ei ainakaan paranna tilannetta. Tuntuu, että sijoittaminen on vieläkin tabu, jota pitää perustella, jos sitä uskaltaa edes jollekin kertoa harrastavansa. Mikä on suomalaisen osakesäästämisen ja sijoittamisen tulevaisuus, jos suurin osa kansasta ajattelee sijoittamisen olevan uhkapeliä tai vain pörssirikkaiden hieno harrastus? Toivottavasti seuraavat myytit saadaan lopulta joskus murrettua ja asenteet osakesäästämistä ja sijoittamista kohtaan käännettyä enemmän positiiviseen suuntaan.