Sähköfätti tuli taloon - Tunturi Tribe sähköpyörä

Nyt se sitten vihdoinkin tapahtui. Olen jo reilut pari vuotta fiilistellyt ja pohtinut sähköpyörän ostoa. Hinta on kuitenkin aina vähän hirvittänyt ja kun tuosta olin vihdoin päässyt yli, niin sopivia pyöriä ei ole löytynyt. Tuntui vähän siltä, että kaikilta merkeiltä oli mallit loppu ja uutta saisi odotella vähintään puoli vuotta tai enemmän. Aika monesta pyörästä myös puuttui niinkin tarpeelliset jutut, kuin kiinnike tavaratelineelle ja juomapullolle. Nyt kuitenkin eteisestäni löytyy sähköinen Tunturi Tribe läskipyörä. Pyörä on hankittu syyskuussa 2022 Verkkokauppa.comista ja hintaa tuli noin 2 900 euroa. Oikeastaan ostohinta oli himpun verran enemmän, mutta Verkkokauppa ystävällisesti hyvitti erotuksen lahjakortilla, kun pyörän hinta oli kuukauden sisällä laskenut ja sanoin palauttavani pyörän ja ostavani uuden takaisin.

Miksi juuri läskipyörä?

Tunturi Tribe on toinen sähköpyöräni ja kaiken kaikkiaan kolmas läskipyörä, jonka olen omistanut. Kaikki pyöräni voi tarkistaa tämän linkin takaa. Miksi päädyin läskipyörään? Maantiepyörään sähkö on turha, koska sen polkeminen on jo todella kevyttä ja keskinopeuskin yli sen, milloin sähkömoottori toimii. Pyöräilen pelkästään työmatkaa noin 5 000 km vuodessa ja tästä puolet tulee tehtyä syksyllä ja talvella. Pääkaupunkiseudulla tiet ovat talvisin välillä niin huonosti hoidettuja, että läskipyörä on tarpeen. Välillä tulee kuljetettua sivulaukuissa myös aika paljon tavaraa ja ilmatäytteinen SUP-lautakin on tullut hankittua kesällä 2022, joten kuljetustarve vain kasvaa. Maastossakin tulee joskus ajeltua, mutta joustohaarukoita en jaksa huoltaa, tai niiden ylläpitoa kustantaa. Jousitettu maastopyörä ei siis ole vaihtoehto, mutta jotain pehmeyttä kaipaisi. Näistä syistä fatbike on se valinta. Sähkö tuo tähän sitten oman mausteensa.

Millainen on Tunturi Tribe sähköläskipyörä - Komponenttilista

Tunturi Tribe on jäykkäkeulainen sähköfatbike, joten joustohaarukoiden huollosta ei tarvitse murehtia. Isojen renkaiden paineita säätämällä (Schwalbe Jumbo Jim 26x4,8) saa aina sopivan jouston haluttuihin olosuhteisiin. Asfaltille kovemmat paineet ja juurakkopolkuihin sitten matalammat. Komponenttilista koostuu Deoren osista, eli ei sitä parasta, mutta erittäin toimivaa. Takavaihtajana Shimano RD-M4120 Deore Shadow 10-v, vaihdevipuina Shimano SL-M4100 Deore 10-v ja jarruina Shimano ML-4100/MT410 Deore hydraulinen. Nuo lähinnä tiedoksi itselleni, jotta myöhemmin varaosia etsiessäni tiedän helposti mitä pyörässä onkaan kiinni. Riittää kun vain naputtelen tämän artikkelin otsikon. Pitää muuten vielä mainita positiivisena asiana, että pyörästä löytyy läpiakselit, jotka tuovat tukevuutta. Ei mitään helposti irrotettavia ja löystyviä pikalikkuja, joita vieläkin läskipyörissä usein näkee.

Tunturi Tribessä on vain yksi eturatas, eli etuvaihtajaa ei ole ollenkaan. Kuten sanottua, niin takana on siis 10 vaihdetta. Joku voi miettiä, onko 10 vaihetta riittävästi? Lyhyesti sanoen kyllä, se on paras valinta. Ensinnäkin 10 vaihteisen osat ovat ovat paljon halvemmat, kuin esimerkiksi 11 vaihteisen. Esimerkiksi itse omistan 11 vaihteisen White 3 Fat Pro läskipyörän, jonka voimansiirto on Sram GX 11 -sarjaa ja maksaa hunajaa. Jo pelkkä eturattaan, kasetin, keskiön, ketjun ja rissojen uusiminen maksoi 240 euroa. Tunturin voimansiirron uusii paljon halvemmalla. Tunturi Triben takapakka on 11-42T ja eturatas 34T. Noilla välityksillä polkee hyvin jyrkempääkin mäkeä ylös ja vauhtia riittää vielä tasaisella. Kaikkein pienintä ratasta tulee käytettyä ehkä vain alamäessä. Välitys on siis mietitty hyvin sähköpyörään sopivaksi ja itse ainakin huomaan käyttäväni koko rataspakan välityksiä hyväksi. 

Pyörän koko ja geometria voi arveluttaa

Pyörä on kokoa 43 cm (muuta kokoa ei taida olla myynnissä) ja Verkkokauppa.com sanoo sen sopivan 165-177 cm ajajille. Itse olen 180 cm ja pyörän saapuessa ja sitä sovittaessa tokaisin jo itselleni: "perkele, liian pieni runko". Vähän ohjaustankoa ja vanhasta pyörästä otettua Cane Creekin Thundbuster joustosatulaa tarkemmin sovittaessa koko tuntui kuitenkin juuri ja juuri passelilta. Asento on kuitenkin vanhaan Whiten läskipyörään nähden todella erilainen. Sekin on muuten kokoa 43 cm, eli 17 tuumaa. Ei heti uskoisi, että molemmissa on sama runkokoko.

Tunturi Triben maavara esimerkiksi tukin ylitykseen on 26 cm, mikä on paljon verrattuna esimerkiksi vanhan White läskipyöräni 23,5 cm maavaraan. Muutenkin mittasuhteet tuntuvat isoilta ja vähän erikoisilta. Tunturissa ohajustanko on 110 cm korkeudella. Se on 10 korkeammalla, kuin olen Whiten läskipyörällä tottunut ajamaan. Tunturissa satulakin on 104 cm korkeudella, kun vanhassa läskipyörässä tämä on 99 cm korkeudella. Etäisyys satulan kärjestä ohaustankoon on kuitenkin lyhyempi, eli 49 cm verrattuna vanhan pyörän 51 cm. Tuntuma onkin, että ajaisi korkeaa linja-autoa.

Käytännössä Tunturi Tribessä istutaan siis erittäin korkealla ja pystyssä. Ajoasento on kaukana agressiivisesta ja enemmän cruisailu-tyylinen. En osaa vielä lyhyellä kokemuksella sanoa, miten se toimii maastossa. Voisi kuitenkin ajatella, että ei välttämättä niin hyvin, mihin olen tottunut. Työmatkoilla tuo on kuitenkin tuntunut ihan hyvältä ja tykkään erityisesti satulasta takapuolen alla. Jotenkin myös polkeminen tuntuu nyt enemmän pakaroissa, kuin reisissä, mitä voi pitää positiivisena asiana. Ihmettelen kuitenkin sitä, että mistään ei löydy tietoja pyörän geometriasta ja mittasuhteista. Tuo on ihan perusjuttu pyöriä myytäessä.

Tunturi Triben ohjaamo. Vasemmassa reunassa näkyy juuri ja juuri säädin eri avustuksille. Oikealla vaihdevipu ja kilikello. Keskellä itse näyttö, joka on todella simppeli, mutta toimiva. Avustustasona näkyy eco-moodi ja nopeutena nyt 0 km/h.

Sähkömoottori ja akku

Pyörästä löytyy Shimano STEPS 7000 -moottori. Se ei ole uusinta uutta, mutta hinta/laatu-suhteella mielestäni se paras. Miksi maksaa ekstraa uusimmasta iteraatiosta, joka ei tuo oikein mitään parempaa. Enempää vääntöä en todellakaan kaipaa ja uudempi malli on tietojen mukaan vieläpä vähän äänekkäämpi, kuin tämä. Oikeasti en edes ymmärrä, miten tuota voisi enää parantaa? Moottori ja veto toimii kuin unelma. En keksi mitään pahaa sanottavaa. 

Akkuna toimii Shimano BT-E8014 Lithium-ion 36 V ja 11,4 Ah. Toisin sanoen varausta on 418 Wh. Hivenen enemmän sähköpyöriin perehtynyt tietää, että tuo ei ole kovin paljon, koska uusin samankokoinen on 630 Wh (Shimano STEPS BT-E8016 maksaa 799 €). Tuosta siis risuja tunturi Tribelle :( Laturina toimii 42 V ja 1.8 A Shimano EC-E6002. Kun jännitteen ja virran kertoo keskenään, niin saadaan lataustehoksi noin 75,6 W. 418 Wh akku tuolla latausteholla tarkoittaa tyhjästä täyteen noin 5 tuntia ja 30 minuuttia. Ohjekirjassa sanotaan 6,5 tuntia. Näillä sähkönhinnoilla (30 senttiä/kWh) lataus maksaisi noin 15 senttiä, eli yhden panttitölkin verran. Jos on tehnyt sopimuksen pörssisähköstä, niin tuon voi ladata hyvällä tuurilla lähes ilmaiseksi (tuulisina päivinä hinta negatiivinen, joten maksetaan vain siirrosta).

Kantama kesällä

Entäs se kantama? Avustustasoja on 3: eco, trial ja boost. Noiden antamaa avustusta/voimaa voi vielä säätää kännykällä (Shimanon E-Tube sovellus ja bluetooth yhteys) kolmen eri tason välillä. Itse käytän työmatkalla 95 % ajasta pienintä avustusta ja muutama isompi nyppylä mennään trial-moodilla. Riippuu paljon alustasta, renkaiden paineista, ajajasta, tuulesta yms, mutta itse pääsen tuolla noin 140 km matkan. Varmuusvara huomioiden se on viikon työmatkat. Näin ollen latailen akkua noin viikon välein. Kun akulle luvataan 1000 lataussykliä, jolloin kapasiteetista jäljellä vielä 60 %, niin tuon pitäisi helposti kestää vähintään 20 vuotta. Silloinkin ajoillani tulee vasta noin 600 lataussykliä (20 vuotta * 30 latausta/vuosi ) ja pyöräkin varmasti jo vaihtunut aikojen saatossa.

Tunturi Tribe varusteltuna lokasuojilla, tarakalla valoilla yms. Yksi panttitölkki rahoittaa akun latauksen tyhjästä täyteen. Tässä siis 5 viikon "työmatkakulut".

Painoa pyörällä on 22,5 kg (moottori 2,8 kg ja akku 2,55 kg), joten sitä ei enää nostella kovin helposti, kuten vaikkapa maantiepyörää. Ei se toki ole vielä mitään verrattuna joskus omistamaani Drymer Leisureen, joka painoi 60 kg. Olen asentanut Tunturi Tribeen luonnollisesti tavaratelineen, juomapullon ja lokasuojat. X-Treme fatbike lokasuojia pitää hehkuttaa sen verran, että ne maksoivat noin vajaa 30 € ja ne on ostettu E-Villestä. Tuota parempia lokasuojia ei läskipyörään taida saada ja olisi pitänyt asentaa ne myös vanhaan pyörääni, mutta noita ei vielä silloin taidettu myydä ja kärvistelin paljon huonommilla. Tavarateline on hankittu aikoinaan XXL:stä hintaan 30 € (Bits tavarateline levyjarrullisiin pyöriin) ja tuota sai hiukan väännellä, että sopi Tunturiin. Runkotakuu Tunturi Tribellä on 5-vuotta ja muut osat 2-vuotta (myös sähköosat).

Mihin joku voi tarvita sähköpyörää - Toisiko se jopa säästöä?

Onko tuosta sähköstä sitten hyötyä? Ehdottomasti. Pienimmällä avustuksella pyörä rullaa jo kevyesti, mutta silti tuntuu pyöräilyltä. Boost-asetuksella tuolla ajaa helposti pääkaupunkiseudun korkeimman mäen, eli Malminkartanon huipun ylös, eikä välttämättä edes hengästy. Mikä onkaan hienompaa, kuin raskaan työpäivän jälkeen hypätä sähköpyörän satulaan ja vastatuulessa ensimmäisen jyrkemmän mäen juuressa painaa vasemmalla peukalolla yhtä näppäintä ja huristella trial-moodilla ylös. 

Tunturi Tribellä edestakainen työmatkani (26 km) kestää noin 1 h 14 minuuttia. Kesällä maantiepyörällä aika on sama, mutta vanhalla läskipyörällä tähän meni noin 1 h 34 minuuttia. 20 minuutin ajansäästö päivässä. Talvisin varmasti vielä enemmän, koska silloin voi mennä jo yli tunti suuntaansa. Onpa sitä joskus tullut tunkattua pyörää melkein pari tuntia 10 senttisten kinosten läpi :) Pitäähän tuolle säästetylle ajalle joku arvo laskea (voisin tehdä esim ylitöitä, kun muuten rasitustaso laskee ja palautuminen paranee tai vain nukkua pidempään). Vuodessa tällä pyörällä tulisi ajettua noin 100 edestakaista työmatkaa. Ajassa säästö vähintään (100 x 20 min = 2000 min) noin 30 tuntia. Jos tuntipalkka olisi vaikkapa nettona 13 €/h, niin ajan"säästö" olisi noin 430 euroa. Voin vain kuvitella sen edun, kun tällä ajaa talvella 10 cm lumikinoksissa. Joko etu on todella huima, tai sitten akun varaus hyytyy pakkasessa, eikä kestä kunnon ajoa. Saapahan nähdä, mutta uskon kaiken toimivan erinomaisesti, kunhan akun vie aina lämpimään ajon päätyttyä. Tulisi jo kunnon lumimyrsky :) 

Sähköpyörän huonot puolet

Koska sähköpyörässä on enemmän tehoja ja vääntöä, niin se tietenkin kuluttaa enemmän etenkin takarengasta ja voimansiirtoa. Todennäköisesti siirryn kierrättämään kolmea eri ketjua, jotta eturatas ja takapakka kuluisi mahdollisimman vähän. Harmittavasti Tunturin sähköpyörässä ketju on jo sen verran pitkä (124 lenkkiä) verrattuna vaikkapa vanhaan Whiten läskipyörään (113 lenkkiä), että tuohon joutuu ostamaan kaksi erillistä ketjua ja liittämään niitä yhteen (116 maksimi lenkkimäärä myytävissä ketjuissa). Tietenkin sähköpyöriin myydään omia pidempiä ketjuja, mutta ne on testeissä osoitetteu toistaiseksi kalliimmiksi ja huonoimmiksi.

Toisekseen sähköpyörä on kallis ja siten myös hyvä kohde varkaille. Akku kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan matkaan ja lukita pyörä hyvällä kaarilukolla. Juuri tuota enempää ei voi tehdä, jos pyörän jättää julkiselle paikalle. Olen myös pohtinut pyörään asennettavan GPS-sirun hankkimista. Vaihtoehtoja olisi varmaankin BikeFinder 2.0 ja BikeTrax sähköpyörän GPS- seurantalaite. Molemmat noin 200 € luokkaa + vuosimaksu noin 40 €. Jos jollain on noista kokemuksia, niin kuulisin mielelläni kommentteja.

Tunturi Tribe "valmiina". Eturenkaaseen lisätty punainen tarranauha. Molempiin lokasuojiin tehty vähän pidennystä, jotta veden ja kuran roiskuminen minimoituu.

Puoli vuotta käyttöä takana - Päivitys 4.4.2023. 

Pyörään on vaihdettu ensimmäinen ketju, kun venymä sillä oli noin 0,7 % ja ajoa takana 1 400 km. Toinen ketju meni vaihtoon noin 3 000 km kohdalla. Tulen kierrättämään tuossa todennäköisesti 3 eri ketjua, jonka jälkeen menee rattaat vaihtoon. Veikkaisin kilometrejä kertyneen silloin vajaa 12 000 km. White 3 Fat Pro läskipyörällä tuli aikoinaan ajettua 7 vuoden aikana noin 15 000 km, jonka jälkeen voimansiirto meni uusiksi. Sähköpyörä syö luonnollisesti voimansiirtoa enemmän, mutta toisaalta kalliimpana pidän siitä paremmin huolta. Saa siis nähdä kuinka pitkälle päästään.

Talvipyöränä tuo on toiminut todella hyvin. Puskee hyvin läpi 10 cm auraamattomista kinoksista. Ei edes tule hiki. Itse asiassa vauhtia on jopa liikaa siihen nähden, kun paksussa lumessa ohjaus tahtoo kärsiä. Akkua tällainen syö vinhasti ja todella huonossa säässä (vastatuuli, -10 C ja auraamatonta lunta vajaa 10 cm) virtaa kuluu melkein 100 % enemmän, kuin kesällä. Jokainen lumessa tunkannut tosin tietää, että se on raskasta puuhaa, joten virrankulutus ei ole ihme. Huonoimmillaan ajan tuolla siis 2 edestakaista työmatkaa neljän sijaan, jonka jälkeen pitää ladata. 

Jossain se sähköfatinkin raja tulee vastaan. Tarpeeksi paksu ja murtuva hankikanto, jolloin takapyörä ei saa pitoa ja sutii.

Vajaan vuoden käytöllä pahimmat viat/ominaisuudet ovat tulleet esiin. Miksi akun varaus näytetään vain viiden palkin tarkkuudella, eikä tarkasti prosentteina? Sillä on suuri ero onko varausta juuri ja juuri kaksi palkkia (esim 41 %) vai täydet kaksi (esim 59 %). Kerran loppui akku tuon takia, kun arvioin keston väärin :( Toinen ärsyttävä asia on takavaihtajan todella pieni ohjainpyörä. Talvella alimman rissapyörän ei tarvitse kerätä juuri yhtään jäätyvää sohjoa päälleen, kun se jo "ropsottaa" ketjua. Ketju ei siis enää kulje pienen rissan ohjaamana, vaan pyörivän jääpaakun päällä pitäen meteliä ja nykien takavaihtajaa. Tuo korjaantuu veistelemällä jäät pois tai vain varovasti ajamalla ketjun syödessä pikkuhiljaa jäätä. Isompi rissapyörä tuskin valittaisi loskasta näin paljon. 

Olisi pitänyt hommata pyörä jo aikapäiviä sitten, en vaihtaisi pois enää mistään hinnasta.

(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 13.10.2022 ja nyt päivitetty)