31. joulukuuta 2021

Rahan tekoa ei voi estää - Toiminta ja pikavoitot listautumisanneissa

Muistan vielä hämärästi, kun lähes vuosikymmen sitten olin sijoitusurani alussa. Silloin en pahemmin korviani lotkauttanut listautumisanteihin. Olisi ehkä kannattanut. Silloin ehkä ajattelin, että miksi vaivautua ottamaan selvää jostakin uudesta yhtiöstä, selvittää miten sitä voi merkitä ja milloin. Listautumisanti ja kaikki siihen liittyvä muutenkin kuulostaa aloittelijalle vähän kryptiseltä. On ylimerkintää, markkinatakaajaa ja vaikka mitä. Nyt on kuitenkin karttunut enemmän kokemusta ja järkeä. Aika ja kulttuurikin on vähän eri näköinen ja myös välineet kehittyneet. Näkökantani on muuttunut täysin ja nyt pidän jo vähän tyhmänä olla osallistumatta. Pikavoittoa ei voi nyt ihan selviönä pitää, mutta tilastollisesti katsoen näihin on lähes poikkeuksetta kannattanut osallistua. Vertaus on vähän sama kuin se, että kumarrutko poimimaan maasta satasen setelin, jos siellä sellainen oletettavasti makaa?


Listautumisannin tarkoitus

Rautalangasta vääntäen listautumisannilla (IPO, eli englanniksi Initial Public Offering) tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiö pyrkii julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Tarkoituksena on kerätä rahaa markkinoilta ja tämän vastineeksi sijoittajat saavat kiinnostavan yhtiön osakkeita, eli palan arvonnousupotentiaalia omaavaa yritystä. Pääomien keräämisen ohella tärkeää on myös saada yrityksen nimeä esille yhteistyökumppaneiden, yleisön ja työntekijöiden silmissä. 

Useimmiten listautuneen yhtiön osake nousee ensimmäisinä päivinä, koska osakkeen lopullinen hinta pyritään asettamaan siten, että se saisi hyvän alun pörssissä. Jos listautuneen osakkeen hinta laskisi pörssissä, pidettäisiin sitä huonona alkuna. Tämä toisi siten huonoa mainetta niin yhtiölle, kuin sen listanneelle pääjärjestäjällekin. Tätähän ei kukaan halua, joten mieluummin yhtiö siis hinnoitellaan alakanttiin, kuin yläkanttiin. Tuntuu ihan loogiselta. Jokainen tietää varmaankin sananlaskun: "Huijaa minua kerran ja häpeä on sinun. Huijaa minua kahdesti ja häpeä on minun" Sikamaisen kalliilla ei siis kannata mitä tahansa paskaa myydä, jos maine vähänkään kiinnostaa.

Listautumiset Helsingin pörssiin ajalta 2000-2020. Kuvan lähde: Pörssisäätiö. Vuonna 2021 rikottiin teknokuplan aikainen ennätys ja listautumisia oli 29 kpl. Itse osallistuin näistä 14 kappaleeseen.



Listautuminen teknisesti - Mitä on hyvä tietää


Ennen merkinnän tekemistä sijoittajan kannattaa tietää mihin on sijoittamassa, eli mielellään lukea kaikki avaintieto- ja listalleottoesitteet ynnä muut sellaiset. Aika usein uusi firma kertoo itsestään esimerkiksi InderesTV:n yhtiöesittelyssä, joista itse pidän ja tykkään niitä katsella. 

Listautuva yhtiö kertoo myös IPOn yhteydessä listautumiseen liittyvän aikataulun ja tärkeät päivämäärät, kuten sen milloin listautuminen alkaa, milloin se voidaan aikaisintaan keskeyttää yms. Varsinkin todella suosituissa anneissa tuo keskeytyspäivämäärä ja tarkka kellonaika on syytä merkitä kalenteriin, koska se on viimeisin hetki tehdä merkintä. Muuten anti on täynnä ja lopetetaan. Esitteiden lomassa sijoittajan kannattaa tarkastella ja pohtia myös yhtiön tunnuslukuja oikean osakekohtaisen hinnan puntaroimiseen. 

IPO:n osallistuminen Nordnetin kautta on helppoa, valitaan vain yhtiötapahtumat ja sieltä valitaan listautuminen. Luetaan ohjeet ja vastataan tarjoukseen.


Listautumisen yhteydessä yhtiö kertoo vähimmäismäärän osakkeita, jotka sijoittajan pitää merkitä antiin osallistuakseen. Yleensä vähimmäismäärä on rahassa mitaten noin parin sadan euron luokkaa. Kun sijoittaja merkitsee halutun määrän osakkeita, täytyy hänellä olla tähän varatut rahat valmiina omalla sijoitustilillään ja ne varataan tähän merkintään. Merkinnästä ei aiheudu sijoittajalle kuluja, koska pörssiin listautuva yhtiö maksaa tämän kulun.

Merkintäaika kestää tavallisesti 1–2 viikkoa, mutta ylimerkintätilanteessa se voidaan keskeyttää nopeammin. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kysyntä listautumisyhtiön osakkeille on kovaa ja niitä ei riitä kaikille haluttua määrää. Tällöin yhtiö voi tarjota kaikille kiinnostuneille jonkin minimimäärän ja tämän yli tietyn prosenttiosuuden mukaan. Esimerkiksi 50 osaketta + 15 % merkinnästä ylimenevä määrä. Prosenttiosuus voi hyvin vaihdella vaikkapa välillä 1,36 % tasosta (Spinnovan tapauksessa) noin puoleen. Sijoittaja.fi mukaan leikkuri on ollut keskimäärin 36,2 % (kaikki IPOt viimeisen 9 vuoden ajalta). Paukalosäännöllä siis minimimerkinnän lisäksi saadaan vain kolmasosa halutusta määrästä. Lähes kaikki on mahdollista ja vasta merkintäajan jälkeen tietää, paljonko tuleekaan oikeasti saamaan. Ylimääräiset merkintärahat palautetaan sijoittajalle muutamassa pankkipäivässä. 

Tulevien listautumisten leikkuria voi yrittää hahmotella alla olevan kuvan avulla. Jos yleisöannissa olisi vaikkapa tarjolla miljoona osaketta hintaan 10 €/osake ja sitä merkitsisi 10 000 henkilöä 100 kappaletta, niin jo tonnin sijoituksella anti olisi merkitty täyteen. Harva näitä merkintämääriä osaa ennustaa, joten paukalosääntö on ihan hyvä.

Listautumisantien merkintämääriä (vasen akseli) ja leikkurin vaikutus (oikea akseli). Data kerätty Viisas Raha 4/2021 lehdestä ja yhtiöiden tiedotteista Cision palvelun kautta. 

Noin 39 % yleisöannin merkinnöistä listautumisanteihin tehdään OST-tilin kautta. Suositun Orthexin antiin osallistui noin 14 000 merkitsijää ja kun leikkurin arvo on nolla, saatiin vain minimimerkintä.


Miksi kaikki on nyt vähän helpompaa - Positiiviset tekijät

Listautumismarkkina käy kuumana, kun rahaa on nyt aivan liikaa ja korot ovat nollassa. Jokaiseen positiivisen tuotto-odotuksen omaavaan kohteeseen tuntuu riihikuivaa riittävän. Reilu vuosi sitten avattu OST-tili (osakesäästötili) myös mahdollistaa sen, että voitoista ei tarvitse maksaa veroja. Tämä jos mikä mahdollistaa pientenkin voittojen tavoittelun, kun suurin osa tuotosta ei valukaan verokarhun pankkiholvia lihottamaan. Kolmanneksi tietoa ja analyysia on jo piensijoittajille helposti saatavilla. Jos listautumisanti on vähänkään merkittävä ja suurta yleisöä kiinnostava, niin Inderesin analyysi, videokommentti tai haastattelu, Karo Hämäläinen Taloustaidossa, tai yleensäkin sijoitusfoorumit sen kyllä perkaa. Tästä sitten voit vetää omat johtopäätökset osallistumisen järkevyyteen. Viimeinen asia on laskeneet kaupankäyntikulut. Esimerkiksi Nordnetin Private Bankin asiakkaana minimikulut ovat 5 €.

Nämä kaikki yhdessä takaavat sen, että jokainen listautumisanti tulee yleensä ylimerkityksi. Toisin sanoen sijoittajat haluaisivat laittaa siihen rahaa ja merkitä osakkeita paljon enemmän, kuin niitä on tarjolla. Kysyntä voittaa tarjonnan. Ylimerkintä ja listautumisannin logiikka yhdessä tekee siis pikavoittojen tavoittelusta positiivisen odotusarvon peliä.


Listautumisantien tuotto historiassa

Mitä sitten tarkoitan pikavoitolla ja paljonko se yleensä on ollut? Yleensä sillä tarkoitetaan sitä, että listautunut yhtiö myydään heti listautumisen ensimmäisenä päivänä. Tuotto on ollut suurin piirtein 5-15 % luokkaa. Ylimerkinnän ja siitä seuraavan leikkurin takia sijoitettu rahamäärä on kuitenkin ollut niin pieni, että yleensä puhutaan noin kymmenien eurojen tai reilun 100 € tuotosta. Tämä sillä edellytyksellä, että on sijoittanut OST-tilin kautta ja kaupankäyntikulut ovat minimaaliset. 

Sijoittaja.fi kertoo, että keskiarvotuotto 9 viimeisen vuoden aikana on ollut 22,8 % vuoden aikana ja sijoitussummalla painotettu keskiarvo olisi 2012 lähtien 10,8 % ensimmäisen vuoden aikana. Käytännössä siis silmät kiinni IPOihin osallistumalla olisi vuodessa saanut jo melkoisen tuoton. Historia ei ole tae tulevasta, mutta onhan tuossa melkein kymmenen vuoden dataa jo taustalla.


Vuoden 2021 pikavoittoni - Noin puoleen IPOista osallistuttu

Näyttää melkein siltä, että olen osallistunut lähes kaikkiin listautumisanteihin, mutta muutamia on tullut jätettyä ihan tietoisesti väliin. Näitä ovat olleet Nightingale, Alexandria, Virala, Toivo ja Bioretec. Kaikki vuoden 2021 annit ovat olleet kohdallani spekulatiivisia ja ne on myyty melkein pääsääntöisesti heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. 

Nordnetin näyttämät arkistovastaukseni kaikkiin listautumisanteihin. Tältä vuodelta listalta puuttuu Netum, johon ei Nordnetin kautta voinut osallistua. Vertailun vuoksi it-huumassa vuonna 1999 listautui 28 yhtiötä ja nyt vuonna 2021 yhteensä 29 kpl. Aikaisemman vuoden listautujista Fodeliaa ja Titaniumia löytyy salkusta ja niitä olen lisäillytkin.


Yhteensä vuonna 2021 IPOja oli 29 kpl ja näistä osallistuin melkein puoleen, eli 14 listautujaan. Tähän saakka nämä 13 kpl IPOja ovat tuottaneet noin 1 425 euroa ennen veroja ja kaupankäyntikuluja. Puhdasta voittoa siis vähän alle 1 400 euroa. Keskiarvona voitto on ollut 107,8 €/sijoitus. Mielestäni riski-tuotto suhde on näissä ollut kohdillaan. Pienellä vaivalla ja pienellä riskillä pieni tuotto. Ei tuo nyt isossa salkussa juurikaan vaikuta, mutta toisaalta onhan se jo puolet vuoden ruokakuluistani. Toisin päin ajatellen yhden listautumisannin tuotolla käyn esimerkiksi ravintola Red Onionin buffetissa syömässä melkein kaksi viikkoa. Itse asiassa teinkin artikkelin: Onko ravintolassa syöminen kallista? - Vuosi lounasbuffettia takana. Osallistumalla listautumisanteihin pikavoitto mielessä rahoitin koko vuoden ravintolasyömisen.

Joku saattoi äsken huomata, että olin osallistunut 14 listautumiseen, mutta voitto oli laskettu 13 kpl mukaan. Tämä johtuu siitä, että OST-tililläni on EcoUp-yhtiö, joka ei tuottanut pikavoittoja. Se on jäänyt salkun pohjalle odottamaan parempia aikoja ja on tällä hetkellä miinuksella noin -13 % eli noin 200 euroa. Aina ei voi onnistua :)


Listautumisannin riskit - Kärjistetty esimerkki

Jokaisessa listautumisessa on tietenkin omanlaisensa riskinsä ja nämä yhtiökohtaiset riskit selviävät hyvin listautumisantiesitteestä. Otan tässä kuitenkin esiin sen, mistä esimerkiksi Aki Pyysing puhui uusimmassa Pörssipäivässä. Koska listautumisannit ovat yleensä ylimerkittyjä, niin sijoittajilla on houkutus merkitä osakkeita enemmän, kuin todellisuudessa haluavat. Jos aavistelet saavasi osakkeita esimerkiksi vain 10 % siitä mitä toivoisit, niin houkutus onkin suuri merkitä niitä 10 x määrällä. Eihän kukaan halua vain pientä keräilyerää listautumisesta. Esimerkiksi itse merkitsen usein 2-3 x määrällä, jos vain rahavarat antavat myöten.

Tässä on kuitenkin se riski, että jos ylimerkintää ei tapahdukaan, niin koko 10 x potti voikin jäädä käteen. Ehkä yritys ei ollutkaan niin kiinnostava, kuin oletit, tai siitä paljastui jotain negatiivista vähän tarkemmalla tutkimisella. Pahimmassa tapauksessa mukaan astuu vielä markkinariski, jonka takia tunnelma pörssissä muuttui mollivoittoiseksi. Kysyntää ei pahemmin ole ja päästäksesi nopeasti eroon liian isosta positiostasi myyt kaiken laitaan suurella alennuksella. Tulos - 15 % heti aloituspäivästä. Lopputuloksena 200 euron pikavoiton (oletus 10 % nousu) tavoittelun takia sijoititkin 10 x 2 0000 €, josta tulikin tappiota 3 000 €. Ei mennyt ihan putkeen :(

Vähän pienempi riski on myös se, että listautumisanti on niin suosittu, että saat vain rippeitä. Esimerkiksi Kempoweria kaikki sijoittajat saivat vain 19 kpl, joka tekee rahassa noin 109 euroa. Jos kaupankäyntikulusi olisivat 9 euroa/toimeksianto, niin osakkeen pitäisi nousta noin 10 %, jotta jäisit kaupankäyntikulujen jälkeen omillesi. Pikavoittojen tavoittelu voisi turhauttaa, kun osake ei nousekaan tarpeeksi. Silloin joudut myymään tappiolla, tai vaihtoehtoisesti säilyttämään pientä riviä salkussasi toivoen sen joskus nousevan.


Pikavoiton tavoittelijoita paapotaan - Vakauttamisjärjestäjäkin tukee

Välillä tuntuu, että meitä listautumisantiin osallistuvia sijoittajia paapotaan jo liikaa ja kääritään melkein pumpuliin, jotta mitään pahaa ei sattuisi. Esimerkiksi piskuinen Bioretec -yhtiö peruutti 4.6.2021 listautumisen, kun sitä ei merkitty moninkertaisesti täyteen. Haluttu rahamäärä sijoittajilta kyllä saatiin, mutta merkintöjä ei järjestäjän mielestä saavutettu riittävästi. Käytännössä listautumisanti siis keskeytettiin, koska ylimerkintä oli vain lievä ja kurssi olisi mahdollisesti laskenut ensimmäisenä päivänä. Sijoittajien ei siis oikein anneta kantaa edes riskiä? Voi pyhä sylvi sentään. Tästä voi melkein tehdä johtopäätöksen, että kannattaa merkitä IPO:ssa kunnolla ekstraa. Jos se näyttäisikin menevän huonosti, niin kyllä järjestäjä katsoo perään ja pelastaa. It is party time...

Sitten on vielä tuo vähän teknisempi juttu, eli vakauttamisjärjestäjä, jonka syvällinen ymmärtäminen menee oikeastaan itseltänikin vähän yli hilseen. Päälistalle pyrkivillä yhtiöillä nähdään silloin tällöin järjestäjien toimesta vakautustoimenpiteitä ensimmäisen pörssissä vietetyn kuukauden aikana. Mutkat suoriksi vetäen IPO-järjestäjä ostaa yrityksen osakkeita, jos sen kurssi laskee alle listautumisen hinnan. Listautumisannin merkinnän jälkeen pikavoiton tavoittelijoiden on siis vaikea tehdä edes tappiota, jos vakauttamisjärjestäjä on mukana ja tekee tukiostoja. Silloin IPO omaa erittäin pienen riskin. Tämä tosin maksaa, joten harvemmin vakauttamisjärjestäjää nähdään. 

Teknisesti toimenpiteessä on kyse siitä, että annin järjestäjä myy lisäosakeoption antiin (esim. 115 % annista). Jos kurssi nousee, niin annin järjestäjä ei tietenkään tee tukiostoja, vaan käyttää mahdolliuuden ostaa nousseet osakkeet ennalta sovittuun antihintaan. Jos kurssi laskee, niin järjestäjä tekee tukiostoja listautumista halvempaan hintaan. Vakautustoimenpiteiden jälkeen palautetaan lainatut osakkeet takaisin. Näin vakauttaja käytännössä siis osti saman määrän osakkeita markkinoilta halvemmalla, kuin palautti takaisin. Lyhyt positio on siis katettu ja suljettu. Tätä toimenpidettä kutsutaan termillä greenshoe. Minua viisaammat ja asioista paremmin perillä olevat voivat korjata, jos olen väärässä, mutta noin jotenkin se menee. 


Yhteenveto - Listautumisanteihin kannattaa osallistua

Listautumisanteja voisi pitää sijoittamisen anomalioina ja melkein ilmaisina lounaina. Uutta ja kiinnostavaa yhtiötä tarjotaan pienellä alennuksella pörssiin. Jos on vähääkään aikaa ja rahaa, niin olisi tyhmää olla osallistumatta. Järki kannattaa kuitenkin pitää mukana ja sijoittaa sopiva summa vain sellaiseen, minkä ymmärtää. Hyödynnä kaikki saatavilla oleva materiaali, analyyseja löytyy hyvin. 

Lähes 10 vuoden data kertoo, että listautujat nousevat keskimäärin noin 20 % vuoden aikana, joten periaatteessa tikkaakin heittävä apina onnistuisi. Oikeastaan kannattaisi siis osallistua listautumisantiin pikavoittojen mielessä ja tämän jälkeen ostaa lisää niitä parhaalta tuntuvia yhtiöitä, jos vain raha antaa myöden. Listautumisantien riskejä vähentää myös se, että järjestäjä saattaa keskeyttää annin, jos merkintöjä ei saavuteta riittävästi. Myös vakauttamisjärjestäjä antaa tukea listautumisanteihin. Näiden asioiden vuoksi ainakin itse pidän OST-tilillä aina noin 10 % osuuden käteisenä IPOja varten.


Webinaari: Miten listautumiset ovat tuottaneet?

Jos pikavoitot ja listautumisannit kiinnostavat, niin Sijoittaja.fi on tehnyt näistä tuotoista ja niiden aikajaksoista ajankohtaisen videon. Lopussa myös katsojien kysymyksiä. Suosittelen katsomaan. 


(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 25.6.2021 ja nyt päivitetty)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...