18. joulukuuta 2020

Koronahysteria - Testaaminen, maskipakko ja muita ajatuksia

Lainaan tässä alussa Charles Darwinia: "Tiedemiehellä ei pitäisi olla toiveita tai mieltymyksiä, pelkästään kivinen sydän." Vaikuttaa aika julmalta, mutta hyvinkin ymmärrettävä lähestymistapa. Nykyinen koronapuhe on vähän järjetöntä ja enemmän täynnä joukkohysteriaa. Ajattelin, että en jaksa tähän blogiin enää koronasta mitään kirjoita, mutta nähtävästi pakko, kun faktojen puute mediassa turhauttaa. Ajattelin ensin päivittää vanhoja artikkeleitani: Koronavirus COVID-19 - Mitä siitä pitäisi ajatella ja Korona, lomautukset ja tulevaisuus - Koronan hoitokin tappaa, jotka käsittelevät koronaa. Tajusin kuitenkin, että niissä on jo historian arvoa. Ne ovat sen aikansa tuotteita ja kertovat jotain myös kirjoittajasta. Katsotaan onko mieleni muuttunut tiettyjen asioiden kohdalla. Ainakin osakemarkkinoiden ennustus osui lopulta ihan oikeaan.

17. joulukuuta 2020

Feelia ruokakauppa - Valmisruokaa uudella prosessilla

Näin aluksi on heti pakko mainita, että tämän artikkelin takana on vähän oma lehmä ojassa. Osallistuin loppusyksyllä 2019 Fodelian osakeantiin, joka omistaa muun muassa suomalaisen elintarvikealan yrityksen Feelian, josta tässä kirjoitan. Katselin Inderesin sivuilta yhtiöesittelyn webcastin ja olin osittain vakuuttunut, mutta myös vähän hämmästynyt ja hämmentynyt. Pyhännälle vuonna 2007 perustetussa Feeliassa tuntui olevan paljonkin käyttämätöntä potentiaalia. Näitä valmisruokia käytetään muun muassa kuntien kouluissa, päiväkodeissa, hoivalaitoksissa, tukuissa ja ravintoloissa. Saattaapa näitä valmisruokia olla vaikkapa keiton muodossa jossain urheilutapahtuman maalissa, tai vaikkapa ruokarekan muodossa hiihtokisoissa. Vertailun vuoksi Feelian liikevaihto vuonna 2018 oli 9,4 miljoonaa euroa ja se työllisti noin 50 työntekijää tuotantokapasiteetilla 7 miljoonaa kg valmisruokaa (kapasiteetista noin 60 % käytössä).




27. marraskuuta 2020

Oculus Quest 2 - Kokemuksia toisesta sukupolvesta

Pessimisti ei pety. Näin moni ajatteli, kun ensimmäisiä huhuja ja kuvia Oculuksen kehityksen alla olevasta uudesta laitteesta vuosi nettiin. Halvempi hinta, kevyempi kokonaisuus ja julkaisu ennen vuoden vaihdetta ei voi viitata oikein mihinkään muuhun kuin minimaalisesti paranneltuun versioon. Vähän niin kuin PlayStation Slim-malli vanhojen versioiden rinnalla. Voi kuinka väärässä yleisö olikaan. Paras tapa luoda tulevaisuus on keksiä se itse ja Oculus löi kaikki ällikällä. Vanhaa versiota satasen halvempi hinta ja resoluutioltaan paljon parempi laite, jossa vieläpä markkinoiden uusinta rautaa. Kaikki paketoituna muutaman saturaisen hintaan, kun muut vertailukohdat maksavat noin 2-3 x saman verran. Todella tehokasta kehitystyötä, ottaen huomioon että vanha malli julkaistiin toukokuussa 2019 ja uusi Snapdragon XR2 prosessori juuri vuodenvaihteen jälkeen.



5. marraskuuta 2020

Pikseli Arcade - Kokemuksia virtuaalitodellisuuspuistosta

Virtuaalitodellisuus on tullut jäädäkseen. Se hiipii hitaasti, mutta varmasti eteenpäin ja on siirtymässä pienen piirin harrastuksesta vähän isompiin saappaisiin. Arvioiden mukaan esimerkiksi Oculus Quest -laitetta on myyty noin 400 000 kappaletta vuoden 2019 loppuun mennessä ja PlayStation VR pakettia samaan ajanjaksoon mennessä noin 5 miljoonaa kappaletta. Vertailun vuoksi muutama VR pelikin on myynyt yli miljoonan kopion. Tällaista kehitystä ei siis kannata vähätellä. Tästäkin blogista löytyy tämä artikkeli mukaan luettuna neljä juttua virtuaalitodellisuudesta. Vaikka kovin monella ei ehkä ole vielä omia virtuaalitodellisuuslaseja, niin moni on varmasti päässyt testaamaan niitä esimerkiksi kaverillaan. Jos tällaista tilaisuutta ei ole, niin nyt on myös mahdollista päästä kokeilemaan virtuaalitodellisuutta ja sen ihmeitä Pikseli Arcadessa, joka on Suomen ensimmäinen VR-puisto.

Pikseli Arcade virtuaalipuisto ja sen pelitila. Kuvan lähde: Poikien Äidit -blogi.

3. marraskuuta 2020

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2019

Omasta mielestäni se on vähän outoa, että joku vaikkapa työpaikkani pöytäkeskusteluissa hämmästelee sitä, että pidän kirjanpitoa. Itse puolestaan hämmästelen aina vastakkaista kantaa, vaikka en sitä ääneen yleensä sanokaan. Jostain syystä lottokansa ei vain halua nähdä sitä, miten paljon kaikkeen turhaan tuleekaan kulutettua. Jos kaikki kertyvä raha valuu surutta menoihin, niin ehkä kirjanpito silloin tuntuu turhaa. Miksi laskea yhtään mitään, kun tulokseksi saadaan nolla? Sinänsä logiikka tässä ontuu, koska juurikin kädestä suuhun eläessä kirjanpito on se tärkein väline muutoksen toteuttamisessa. Se on kuitenkin ihan varmaa, että jos ei seuraa tulojaan ja menojaan, eikä saa (tai edes halua saada) talouden kassavirtaa plussalle, niin säästämisestä saati sitten rikastumisesta on turha haaveilla. Paradoksaalista tässä asiassa onkin, että rikas ei kirjanpitoa yleensä tarvitsi, mutta sitä todennäköisesti pitää ja köyhä puolestaan ei, vaikka sitä juurikin eniten tarvitsisi. Vähän sama ristiriita löytyy myös liikunnan puolelta, kun sitä eniten tarvitsevat hyödyntävät sitä vähiten.



23. lokakuuta 2020

Maksatko turhaan vakuutuksistasi?

Miksi ihmiset lottoavat? Monen mielestä on hauskaa haaveilla siitä, mitä tekisi jos voitto osuisi omalle kohdalle. Haaveilu ei ole kiellettyä ja saahan sitä aina unelmoida mahdottomasta. Miksi en itse lottoa? Siksi, että päävoiton saaminen on erittäin epätodennäköistä (vain yksi 15 miljoonasta) ja pelin odotusarvo on negatiivinen. Veikkaus kertoo loton palautusprosentin olevan noin 41.4 %. Tilastollisesti tämä siis tarkoittaa sitä, että jos pitkässä juoksussa panostat lottoon 1000 euroa, saat pieninä voittoina takaisin 414 euroa. Olet siis hävinnyt noin 600 euroa. Jos pelaat joka viikko täyden kupongin verran kolmenkymmenen vuoden ajan, häviät vain varmasti rahasi. Pankkiiriliike Alexandria itse asiassa laski, että 8 % tuotolla nämä hävitetyt lottorahat olisivat tuottaneet 30 vuodessa noin 71 000 euroa.



28. syyskuuta 2020

Omenamehun teko - Näin mehustat itse omenasi

Vuosi 2018 on taas erinomainen omenavuosi. Omenapuiden oksat notkuvat omenien painosta ja maa omenapuiden alla on täynnä pudokkaita. Satokausi on suhteellisen lyhyt ja jos omenapuita on paljon, niin hyviä omenoita kertyy sitä tahtia, että niitä ei sellaisenaan pysty millään kuluttamaan riittävää määrää. Omenoihin melkein hukkuu ja lehdistä ja uutisista saa lukea, miten ihmiset kärräävät omenoita biojätteeksi. Todella surullista, kun vaihtoehtojakin löytyisi. Mitä tekee käsistään näppärä, vähän omatoimisuutta ja aikaa omaava henkilö? Rakentaa itse omenoiden rouhijan ja hankkii rahalla käsikäyttöisen puristimen, jolla sato muutetaan mehuksi. Seuraavasta lisää tässä artikkelissa. Länsiväylä-lehti on myös tehnyt tästä mehustamisesta jutun lehteensä otsikolla: Omenat mehuksi porakoneen avulla.

Omenoiden murskaus itse kehitetyllä laitteella. Kuvan lähde: Päivi Tuovinen, Länsiväylä.


Mustikan poiminta - Vinkki tehokkaampaan mustikan putsaukseen

Syksy on tulossa ja marjat kannattaisi poimia metsästä parempaan säilöön, samoin on tietysti sienten ja omenoiden kohdalla. Luonnonvarakeskus kertoi, että mustikkasato oli vuonna 2015 keskiarvon yläpuolella ja monin paikoin runsas, noin 30 kiloa hehtaarilla. Kaupunkilaisia on hankala saada ilman Pokemon Go-peliä metsään, sillä edelleen yli 90 % sadon marjoista jää poimimatta Suomen metsistä, vaikka joka toinen suomalainen marjastaa. Laskennallinen sato vuonna 2015 oli n. 500 miljoonaa kg ja vuotuinen kokonaispoiminta 45 miljoonaa kg. Vain noin 10 % mustikkasadosta kerätään siis vuosittain talteen, kun mukaan lasketaan kotitalouksien keräämät marjat (lähde). Toisaalta luonnonmarjojen taloudellinen arvo kipusi yli 120 miljoonaan euroon, joten ihan mistään nappikaupasta ei ole kyse.



26. elokuuta 2020

Garmin Forerunner 110 - Rikkoontuneen rannekkeen korjaus

Joskus sitä oikeasti miettii, miksi esineitä ei ole suunniteltu kestämään pidempään? Taloudellisesti valmistajan ei ole ehkä järkevää suunnitella laitettaan kestämään vaikka 15 vuotta. Mieluummin myyt tuona aikana henkilölle kolme tuotetta yhden sijasta. Toisaalta jos laite hajoaa parissa vuodessa, niin todennäköisesti kuluttaja kiertää saman valmistajan muut mallit ja koko merkin kaukaa. Joskus tuo korjaaminenkin on tehty todella hankalaksi, tai jopa mahdottomaksi. En edes jaksa kirjoittaa tuosta laitteiden suunnitellusta vanhentamisesta, johon jotkut valmistajat ovat todetusti syyllistyneet. Näin tarkan markan ihmisenä en tietenkään haluaisi heittää jotain hyödyllistä ja toimivaa tuotetta pois, jos siinä on vain pieni vika, joka pienellä fiksauksella ehkä korjaantuisi. Rahansäästö ei tässä kuitenkaan edes ole pääasia. Olen utelias ja haluan oppia korjaamaan asioita. Mikä onkaan kivempaa, kuin saada jokin laite omin kätösin taas toimintakuntoon. Myös ympäristö kiittää, kun tavaraa ei joudu roskiin ja uutta ei valmisteta.


4. elokuuta 2020

Melontaa Nuuksion Pitkäjärvellä - Laskujokea Nupurinjärveen

Kuinka moni lukijoistani tietääkään, mistä blogini "kansikuva" on peräisin? Väittäisin, että tuskin kovinkaan moni. Etusivun kuvat ovat peräisin Nuuksion Pitkäjärven rannalta Solvallan urheiluopistolta. En edes tarkkaan muista milloin ne on otettu, mutta hämärä muistikuva olisi vuoden 2012 Snowflakes multisport kisan jälkeen, joka Nuuksion Solvallassa järjestettiin. Vaikka blogini onkin pääosin keskittynyt säästämiseen ja sijoittamiseen, niin kaikenlainen liikunta ja seikkailu on kuitenkin myös suuressa osassa. Olisi jotenkin harmillista, jos pääsee kokemaan liikunnan parissa kaikkia hienoja asioita, eikä niitä voisi jakaa myös muiden kesken lukijoille löydettäväksi ja myöhemmin ehkä koettavaksi.

Nuuksion Pitkäjärven melontalaituria.

28. heinäkuuta 2020

Melontaa Vantaanjoella - Keravanjokea Tikkurilaan

Puritaanisille melojille ainoa oikea paikka on lähteä merille melomaan, koska se tarjoaa eniten haastetta ja vapautta. Merellä voit meloa mihin ilmansuuntaan tahansa ja vain mielikuvitus määrää reitin. Joudut kuitenkin tarkkailemaan enemmän ympäristöä ja muita merellä liikkujia. Jonkinlainen kartta ja suunnistusvaistokin pitää olla, koska merellä voi myös eksyä. Sääolotkin pitää selvittää ennen lähtöä, että myrsky ei yllätä ja tuulensuunta on tiedossa. Jos meri ei jostain syystä houkuttele, niin voi kokeilla meloa järvessä, tai joessa. Järvivaihtoehdoista pääkaupunkiseudulta löytyy Oittaan Bodomjärvi, Laaksolahden Pitkäjärvi, tai Nuuksion Pitkäjärvi, josta voi jatkaa laskujokea pitkin Nupurinjärveen asti. Melottavia jokia löytyä oikeastaan vain yksi iso joki, joka tarjoaa helpon mahdollisuuden pidempään melontareissuun ja tämä joki on Vantaanjoki.

Melontaranta ja Tapaninvainion uimaranta. Kaljakellujia vuosimallia 2020.

17. heinäkuuta 2020

Oikia sipsikauppa - Real Snacksin sipsit

Kirjoittelin vähän aikaa sitten Feelian ruokakaupasta. Pyhännällä sijaitseva tehdas tuottaa valmisruokaa aivan uudella tekniikalla. Valmisruoka on autoklaavitekniikalla vakuumissa valmistettu, jolloin säilyvyysaika on valtaosalle tuotteista jopa 6 kk. Kuluttajan ja kauppiaan etu säilyvyydessä on ilmeinen. Lisäksi valikoimasta 90 % on kotimaista raaka-ainetta. Koska potentiaali tuotteissa ja itse firmassa on melkoinen, niin olen myös sen osakkeenomistaja Fodelian kautta. Sijoitus on suhteellisen merkittävä. Fodelia omistaa myös toisen yhtiön: Real Snacks Oy:n. Tämä saattaa olla joillekin tuttu sipseistä. Osakkeenomistajana haluan tietenkin tuntea sijoitukseni myös lukujen takaa. Millaisia tuotteet ovat ja onko niillä kilpailukykyä? Kiitos blogiyhteistyön pääsinkin tutustumaan vähän tarkemmin sipsivalmistaja Real Snacksin tuotteisiin, tarkemmin sanoen sen Oikia brändiin ja itse sipsikauppaan. Kiitokset tästä Real Snacks Oy:n toimitusjohtaja Arja Kastariselle.

Kuvankaappaus Oikia sipsikaupan etusivusta. Brändin tyyli on aika hauska.

2. heinäkuuta 2020

Lasitettu parveke - Vehreä puutarha ja monikäyttöinen lisähuone

Kirjoitin tämän jutun parvekkeestani alun perin kevättalvella 2014. Jotenkin hauska lukea blogini varhaisimpia tekstejä näinkin monen vuoden takaa. Oikeastaan mikään kirjoitustyylissä, tai artikkelin ydinviestissä ei ole muuttunut. Parvekekin näyttää hämmästyttävän samalta :) Julkaisen jutun uudestaan osin päivitettynä, koska asiasta on niin paljon uutta sanottavaa vähän erilaisesta näkökulmasta. Ensimmäinen on luonnonmukainen lannoittaminen ja toinen on sitten parvekkeen sisustamisesta tekokukilla. Molemmat sivuavat myös sopivasti säästämisen ja minimalismin ydinajatusta. Näistä enemmän artikkelin lopussa. Lopetetankin tämän esipuheen tähän ja siirrytään itse alkuperäiseen juttuun.

Kirjoitushetkellä (2014) eletään maaliskuun alkua ja Etelä-Suomessa on melkein kaikki lumet sulaneet. On vain rippeitä jäljellä siellä täällä teitten varsilla ja ojan penkoissa. Öisin on hädin tuskin enää pakkasta ja päivisin pysytään muutama aste plussan puolella. Kirjoitushetkellä ulkona on reilut viitisen astetta lämmintä, mutta tuuli on melkoinen saaden sään tuntumaan kolealta ja kylmältä. Kevät on tuloillaan, mutta talvi pitää sitä vielä hyvin otteessaan. Kirjoittelen juuri (8.3.2014) tätä artikkelia ulkona pelkissä shortseissa ja ilman paitaa.  Aivan, ilman paitaa pelkissä shortseissa. Päälläni on vielä aurinkolasit ja lippalakki. Mahtaa olla näky naapuruston vanhoille rouville ja viereisen tontin työmiehille. No en sentään nakuile parvekkeellani :)

Sohva, vähän aurinkoa ja jotain lukemista, mitä muuta kesältä vaaditaan. Kuva vuodelta 2013.

30. kesäkuuta 2020

Sonyn 4K -televisio arkikäytössä

Aina joulun tai suuren urheilutapahtuman kynnyksellä joku varmasti harkitsee uuden television hankintaa. Paperilla 4K television edut kuulostavat erinomaisilta. 4K televisiossa on neljä kertaa enemmän pikseleitä, kuin 1080p näytöllä varustetussa televisiossa. Kuvan pitäisikin siis olla paljon tarkempi. Tämä kuitenkin vain sillä ehdolla, että lähdemateriaali on tarpeeksi hyvälaatuista ja katsoja istuu riittävän lähellä ruutua. Jos katseluetäisyys on liian kaukana, ei kultasilmäkään huomaa kuvassa eroa. Vaikka nyt paljon rummutetaankin UHD-elokuvia (Ultra Hight Definition), eli 4K teräväpiirtoa sisältäviä elokuvia, niin aika harvassa tätä materiaalia vielä löytyy järkevään hintaan. Todennäköisesti petyt, jos odotat pääseväsi nauttimaan vanhoista klassikoista täydessä alkuperäisloistossaan. Näistä asioista kirjoitinkin informatiivisen artikkelin: Kannattaako 4k television hankinta. Johtopäätös jutussa oli oikeastaan se, että 4K ei välttämättä ole autuaaksi tekevä mullistus, vaikka media näin haluaa kuluttajille asian markkinoida.

Sonyn 55" 4K HDR television ohjelmaopas.

24. kesäkuuta 2020

Ursan aurinkokuntamalli - Tutustu retkeilemällä mittakaavaan

Rakastan avaruutta. Tunnen jotain kummallista vetovoimaa ja kunnioitusta tuota tyhjyyttä ja äärettömyyttä kohtaan. Suunnaton mittakaava, maailmankaikkeuden ikä ja harmonia tekee jotenkin nöyräksi. Vaikka tiedämme avaruudesta jo paljon, niin toisaalta todella moni asia on täysi mysteeri. Edes Auringon toiminnasta, tai Kuun synnystä ei olla tiedeyhteisössä varmoja. Jotenkin hämmentävää, että ne ovat "melkein" tuossa vieressä, vaikuttavat jokapäiväiseen elämään ja silti niitä ei täysin tunneta. Tavalliselle tallaajalle tällä tiedolla ei välttämättä ole nyt konkreettista merkitystä, mutta jokainen meistä pohjimmiltaan haluaa tietää, mistä olemme tulleet ja miten elämä syntyi.


17. kesäkuuta 2020

Kulut laskevat mutta lisäarvottomuudella rahastetaan - Mandatum Life

Turhauttava ja hämmentynyt olo. Nyt ei ole kyse koronasta tai ihmissuhdeasioista, vaan sijoittamisesta ja tuosta iänikuisesta asiakkaan puijaamisesta. Ei siitä ole kauaakaan kun kerroin lukijani kokemuksista siitä, miten huonosti hänen varojaan OP olisi hoitanut. Kirjoitin tuon taustoista pitkän artikkelin: Näin meitä vieläkin huijataan - OP-sijoitusvakuutus ja sijoituskori 50. Se kannattaa lukaista, jos ei ole sitä tehnyt. Pähkinänkuoressa ehkä se, että mihinkään sanottuihin neuvoihin, tuottoihin, tai kuluihin ei oikein voinut luottaa ja paska haisi kulman takaa asti. Tätähän ei tietenkään suoraan kerrottu, mutta sen saattoi lukujen takaa todeta, jos vain tiesi mitä katsoa. Harva valitettavasti osaa, eikä sen taidon saati ammattilaisen kyseenalaistamisen pitäisi olla nykypäivää. Valitettavasti finanssialalla on edelleen käytetyn autokauppiaan maine ja tällä menolla se myös pysyy siellä. Oikeastaan ihmettelen, että muiden toimijoiden vertaispaineella ei saada kupruja ja huonoa yrityskulttuuria kuriin. Sitten on tietenkin erikseen nuo harmaalla alueella olevat asiat, kuten: Kuukausisäästäjän liioiteltu tuotto-odotus - Matematiikka vääristää, piiloindeksointi ja asuntorahastojen omat ongelmansa. Niistä ei kuitenkaan sen enempää, vaan mennään itse artikkelin pointtiin.


Työnantajan lisäeläkejärjestely - Mandatum Lifen sijoitusten hoitopalvelu

Työnantajani (iso kansainvälinen pörssissä listaamaton suuryritys) on tehnyt päätöksen liittää kaikki työntekijät lisäeläkejärjestelyyn. Jokaiselle talon työntekijälle siivoojasta ihan ylimpään pomoon asti maksetaan sama summa, jonka konsernin johto vuosittain päättää. Ensimmäisenä vuotena 2014 se oli kaikille kokoaikaisille työntekijöille noin 2 070 euroa ja osa-aikaisille tehtyjen työtuntien suhteessa. Lisäeläkejärjestelyn tarkoitus on tietenkin sitouttaa nykyiset työntekijät yritykseen ja palkita jo vanhoja, kokeneita ja uskollisia työntekijöitä. Samalla tietenkin välitetään myös viestiä, että kaikki työntekijät alimmasta portaasta ihan ylimpään ovat yhtä tärkeitä. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissakin tuolla voi olla jo merkitystä. Vähän kuitenkin epäilen, osataanko tuota potentiaalia markkinoida oikein.

Miksi haluan tästä aiheesta sitten kirjoittaa? Ensinnäkin haluan näyttää ja kertoa esimerkillä, millaisen ja millä ehdoilla suuryritys voi neuvotella ryhmäeläkevakuutuksen. Toisekseen haluan näyttää, miten Mandatum Lifen hoitopalvelu toimii, miten se tuottaa ja millaiset kulut ovat. Pitkässä juoksussa vain sillä on merkitystä. Koska puhtailla luvuilla ja pelkästään näin paperilla järjestely vaikuttaa vähän abstraktilta, niin haluan myös itse ihan konkreettisesti nähdä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Tätä työnantajan lisäeläkejärjestelyä tullaan päivittämään aina vuosittain, kun jotain uutta ja mainittavaa tapahtuu.


27. toukokuuta 2020

Onko lähimaksaminen oikeasti turvallista ja muita tietoturva-aukkoja

“Se tekisi 12,95 euroa kiitos,” sanoo tavaratalon kassa. Otan lompakon takin taskusta ja kosketan kassan maksupäätettä, jossa lähimaksun logo näkyy. Odotan sekunnin tai kaksi ja kuulen pitkän piippauksen. Jes - veloitus on tehty. Ei kortin tai kolikoiden kaivelua, pin-koodin näppäilyä, tai nimmarin raapustusta kuittiin. Helppoa, luotettavaa ja turvallista, näin meille ainakin kerrotaan. Kaikki tämä on tietenkin totta, mutta kaikilla asioilla on myös se toinen puoli, jonka haluaisin tuoda esiin. Kun jokapäiväinen elämä on täynnä erilaista ja monimutkaista tietotekniikkaa, niin harva todella ymmärtää, miten jokin prosessi sen takana toimii. Tavallisen tallaajan onkin aika vaikeaa suojautua kaikelta tietotekniikkaan liittyvältä huijaukselta ja väärinkäytöltä. Kärjistetysti, jos ennen piti vain huolehtia siitä, että liian suuri setelituppo ei katoa jonkun pitkäkyntisen näpistelijän mukaan housujen takataskusta, niin nyt on maailma muuttunut aika paljon. Nykyään rikolliset ovat ovelia ja fiksuja.



14. toukokuuta 2020

Museokortti - Yli 200 museon kulttuurimatka

Kuinka moni on kuullut, tai tietää, mikä on Museokortti? Tuo keltainen, pankkikortin kokoinen NFC-sirulla varustettu muoviläpyskä on yli 300 museon yhteislippu. Museokortti on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen. Kortti maksaa 69 euroa (vertailun vuoksi 59 euroa vuonna 2016) ja sillä pääsee siis reiluun 300 eri kohteeseen eri puolille Suomea. Listauksen mukana olevista 297 museosta (vertailun vuoksi muuten lokakuussa 2016 museoita oli 236 kpl) löytyy Museot.fi palvelusta tästä linkistä. Jos päätät vaikka kiertää kiinnostavimmat museot kesäloman aikana pyörällä, niin kaikki museot löytyy myös selkeästi karttapohjalta tästä linkistä. Sieltä vain poimimaan oman kiinnostuksen mukaan.


4. toukokuuta 2020

Nordnet osakevälittäjänä - Ennen oli asiat paremmin

Asiat ovat paremmin kuin luulet ja maailma ylimalkaan muuttuu paremmaksi. Jos muuta väität, niin kannattaa lukea kirja Faktojen Maailma. Jopa Bill Gates on sanonut, että se on yksi tärkeimmistä kirjoista, jonka hän on koskaan lukenut. Seuraava artikkeli ei kuitenkaan ole kirja-arvostelu, vaan äskeinen kommentti toimi vähän aasinsiltana historian ja nykyisyyden välillä. Vaikka ennen ei ehkä ollutkaan paremmin, niin tästäkin huolimatta haluan nyt hetken leikkiä mielensäpahoittajaa. Haluan valittaa siitä, että ennen Nordnet oli paljon parempi. Sinänsä hassua, että käytän tämän artikkelin pohjana vanhaa julkaisematonta juttua, jonka piti olla otsikoituna: Miksi itse suosin Nordnettiä? Tätä en ole kuitenkaan koskaan julkaissut, koska yksikään perustelu ei ole enää kovin merkityksellinen ja näyttäydy niin positiivisessa valossa, että haluaisin tai voisin sitä hehkuttaa. Hassua, miten asiat ovat muutamassa vuodessa muuttuneet.


24. huhtikuuta 2020

Kokemuksia Challenge Furai nojapyörästä - Kahden kesän testi

Pyöräilen vuodessa vähintään 7 000 kilometriä, joista suurin osa, eli noin 5 000 km on työmatkaa (tähän liittyen kannattaa lukea artikkelini: HeiaHeialla kirjaat liikkumisesi - Paljonko liikun). Kilometrimäärä huomioiden ei ole siis ihan sama millä pyörällä matkaa teen. Mitä parempi pyörä, niin sitä mukavampaa ja helpompaa on matkaa taittaa. Tämä pätee etenkin pidemmillä pyöräreissuilla, joita on kesällä mukava heittää yksin, tai vaikka veljeni kanssa. Olen pitkään haaveillutkin omistavani nojapyörän. Katettu nojapyörä olisi tietenkin se kallein ja paras mahdollinen valinta, mutta ainakaan vielä en ole sellaista hankkinut. Joka kevät siitä kuitenkin haaveilen ja olenkin kirjoittanut kinnerin eduista pyöräilyssä. Kiitos bloggaamisen olen myös päässyt testaamaan Kaarikinneri Oy:n kautta Ice Sprint X trikeä. Tästäkin olen kirjoittanut juttua, joka kiinnostuneiden kannattaa lukea. Mikä niissä nojapyörissä sitten kiinnostaa? Lyhyesti sanoen rento ja mukava ajoasento, jolloin kaikki tärinä, selän, takapuolen tai käsien puutuminen yms vaivat ovat poissa vaikka millaisessa maastossa ajelisi ja kuinka pitkään tahansa.


13. huhtikuuta 2020

Tähtäimessä osakkeet - Kuinka kääntää tappiotkin voitoiksi

Törmäsin sattumalta Heikki Keskivälin uuteen sijoituskirjaan Pörssipäivän yhdessä jaksossa, jossa hän oli haastateltavana. Siinä Keskiväli kertoi, miten aloitti osakesijoittamisen vuonna 2010 valitsemalla salkkuunsa tuttuja nimiä Helsingin pörssistä. Sijoitusuran alussa osakevalinta tuli tehtyä ilman kunnon analyysiä lähinnä fiiliksen ja yrityksen nimen pohjalta. Kuten arvata saattaa, markkinat koettelivat tällaista naiivia ja haparoivaa sijoittajaa, jonka salkun arvosta hävisi eurokriisissä puolet. Luovuttamisen sijaan Keskiväli opettelikin sijoittamista määrätietoisesti, tutustui laajasti alan kirjallisuuteen, ja päätti lopulta koota kokemuksensa kansien väliin. Keskivälin mukaan onnistuminen ja epäonnistuminen ovat sijoittamisessa yhtä tärkeitä ja parhaat sijoittajat oppivat molemmista, koska osakemarkkinoilla ei ole aina toimivia ja valmiita ratkaisuja kaikkeen. Näin koronakriisin aikaan tällainen sijoituskirja tuntuukin erittäin kiinnostavalta ja ajankohtaiselta. Pakkohan se on päästä lukemaan.


3. huhtikuuta 2020

Ilmaiset lähiliikuntapaikat ja ulkokuntoiluvälineet palvelukartalla

Moni on varmasti luvannut itselleen uudenvuodenlupauksena, että liikkuu enemmän ja pitää itsestään parempaa huolta. Todennäköisesti tämän johdosta on tullut hommattua kuntosalikortti, mutta ei siellä salilla ole kuitenkaan paljon tullut käytyä. On niin monta tekosyytä. Aika ei muka riitä, sali on kaukana, paikka on ruuhkainen jne. Joku voi jopa ajatella, että eihän tällainen pulkannaru kehtaa sinne salille mennä pieniä käsipainoja nostelemaan. Motivaatio ei vain riitä salille asti ja häpeä painaa, kun rahaakin on mennyt hukkaan. Silti sitä haluaisi joskus tehdä myös jotain voimatreeniä. Vaikka fyysistä voimaa ei tarvitsisi normaalissa arjessa, niin hyöty siitä on kuitenkin ilmeinen. Lihastohtorin blogia lainaten: "Puutteelliset maksimivoimatasot ovat usein kuntoilijalla erittäin suuri rajoittava tekijä suorituskyvyn kohottamiselle". Näin on varsinkin vanhempien ihmisten kohdalla. Lihasvoiman merkityksen tajuaa usein vasta, kun sen menettää. Kun vanhempi ihminen ei enää jaksa nousta rappusia kunnolla ylös, tai sängystä nousemiseen tarvitaan tukea, niin tulevaisuus näyttää karulta. Jos maksimivoimaa ei ruveta harjoittelemaan, niin lihaskadosta seuraa luukato. Tästä on enää pieni askel laitoshoitoon, kun lonkka murtuu seuraavan kaatumisen yhteydessä. Lonkkamurtuman jälkeen joka kolmas yli 70 -vuotias kuoleekin vuoden sisällä.

Myyrmäen ulkokuntoiluvälineitä. Kaukana taustalla trampoliineja ja kiipeilyseinä. Kuva keväältä 2020.

25. maaliskuuta 2020

Korona, lomautukset ja tulevaisuus - Koronan hoitokin tappaa

Omasta mielestäni on vähän kummallista, että taloudesta ei puhuta korona-kriisissä niin paljon, kuin siitä ehkä pitäisi. Joka päivä mediassa on esillä vain uudet sairastuneet. Heitän hypoteettisen kysymyksen, johon ei tietenkään ole oikeaa vastausta. Onko Suomen torjuntatoimet ja menettely korona-kriisissä onnistunut, jos tautiin kuolee vaikkapa vain 10? Entä vaikkapa 300 kuolleen kohdalla? Mitä jos kuolleita olisikin sitten 1 000, tai jokin muu hatusta heitetty luku? Kukaan ei tietenkään toivo, että oma perheenjäsen tai läheinen menehtyy, se nyt on selvä. Ei kukaan kuolemia toivo. Toisaalta on kyllä tekopyhää ja naivia ajattelua, että jo yhden ihmishengen säästäminen on sen väärti, että valtio ja yhteiskunta velkaantuu vaikkapa 15 miljardia (hatusta heitetty luku). Voitte haukkua kirjoittajaa kylmäksi ja empatiakyvyttömäksi, mutta vertailun vuoksi kuitenkin 90-luvun lamassa itsemurhia tapahtui noin 1520 kpl pelkästään vuonna 1990. Antaa ehkä perspektiiviä ajatteluun.

Tilastokeskuksen graafi itsemurhakuolleisuudesta.

19. maaliskuuta 2020

Koronavirus COVID-19 - Mitä siitä pitäisi ajatella?

Koronavirus on ollut pari kuukautta tapetilla. Osa pitää sitä melkein maailmanloppuna ja osa vain vähän flunssaa pahempana. Miten onkaan? Ajattelin siksi koota tähän pienen tietopaketin aiheesta. Mikä on koronavirus, miten se leviää, mikä on kuolleisuus ja onko karanteenissa mitään järkeä? Ristiriitaista, tai ainakin puutteellista tietoa taudista on paljon. Myöskään avoimuus keskustelussa ei ole mielestäni sitä, mitä sen pitäisi nykypäivänä olla. Aina tarvitaan perustelut, miksi jotkin toimenpiteet ovat tarpeen, tai tarpeettomat ja miten niihin tuloksiin päädytty. Luvut ja päättelyketju pitää avata ja sitä tässä yritän tehdä. Kerron myös mistä voi parhaiten seurata tarkkoja lukuja maailmalta ja muita mielenkiintoisia knoppitietoja. Artikkelin lopusta löytyy sitten myös vähän sijoittamiseen ja osakemarkkinoihin sivuava kappale, kun joku sitä kuitenkin miettii ja varmasti kysyisi. Kun puhun tässä artikkelissa koronaviruksesta, niin se tarkoittaa COVID-19 tapausta, ellei toisin mainita. Pyrin päivittämään tätä juttua, jos merkittävää uutta tietoa asiasta tulee. Itse käytän lukujeni lähteinä pääasiassa Our World in Data-sivustoa.


10. maaliskuuta 2020

Virtuaalitodellisuuden toteutus ja tekniset haasteet - Case Oculus Quest

Virtuaalitodellisuus alkaa kohta olemaan jo valtavirtaa, kun hinnat laskevat ja tekniikka kehittyy. Vaikka virtuaalitodellisuuden luominen näin äkkiseltään tuntuisikin helpolta hommalta, on sen taustalla olevassa tekniikassa ja toteutuksessa erinäisiä haasteita. Seuraava artikkeli onkin vähän insinöörimäisempi katsaus siihen, miten Oculus Quest VR-laitteella on pyritty taklaamaan näitä hankaluuksia. Näitä oppeja, termejä ja tekniikan tuntemusta voi sitten soveltaa tuleviin VR-laitteisiin, kun pohtii mahdollisen oston järkevyyttä. Kirjoitan tätä omasta mielenkiinnostani, enkä missään nimessä ole alan asiantuntija. Suomeksi asiasta ei valitettavasti löydy juurikaan juttuja, joten ehkä tämä auttaa joitakin tarpomaan pahimmassa termiviidakossa virtuaalitodellisuuden parissa. Ainakin tiedonnälkäisille nörteille jotain naposteltavaa, muut voivat ehkä kakoa kurkkuaan :)


2. maaliskuuta 2020

Minifutuurit pähkinänkuoressa - Mihin ja miten niitä voi käyttää

Lueskelin yksi päivä sijoitusjuttuja ja katselin sekä ihmettelin, miten kallis Elisan osakkeesta onkaan tullut. Vähän kuin Orionista aikoinaan. Siinä tuli sitten mieleen, että voisiko tätä osaketta ehkä shortata jotenkin? Miten voisin hyötyä Elisan osakekurssin mahdollisesta laskusta tulevaisuudessa. Päädyinkin lopulta lukemaan tietoa minifutuureista ja jopa ostamaan sellaisen pienellä positiolla. Aluksi ajattelin, että minifutuurien ymmärtäminen ja opiskelu on turhaa. Niillä ei tee mitään ja niistä ei varmasti ota selkoa kukaan muu kuin tohtoritason tutkinnon suorittanut matemaatikko. Voi miten väärin pienessä mielessä voikaan ajatella. Riskejä minifutuureissa toki on, mutta voin luvata, että tämän artikkelin luettuasi ymmärrät minifutuureista kaiken tarpeellisen. Saatat jopa myöhemmin soveltaa näitä oppeja, jos hyvä paikka sattuu pörssissä eteen.


1. maaliskuuta 2020

Kuukausisäästäjän liioiteltu tuotto-odotus - Matematiikka vääristää

Törmäsin vähän aikaa sitten Piksussa Svenne Holmstrom vanhempaan tekstiin, jossa käsiteltiin kuukausisäästäjän tuotto-odotusta ja miten sitä ainakin alussa liioitellaan. Sama juttu tuli myöhemmin vastaan myös Iltalehdessä. Syy tähän tuotto-odotuksen liioitteluun on siis oikeastaan tekninen ja liittyy väärin käytettyyn laskentatapaan. Tätä virheellistä matematiikkaa viljellään etenkin pankin myyntipuheissa. Avaankin sitä tässä artikkelissa vähän myöhemmin. Teksti oli kuitenkin pitkästä aikaa erilainen ja siinä oli tavallaan uusi näkökulma, jota en ole aikaisemmin tullut ajatelleeksikaan. Jopa tällainen mielestään jo vähän kaikesta kirjoittanut ja kaiken nähnyt sijoitusbloggarikin oppi asiasta jotain uutta ja mielenkiintoista.


4. helmikuuta 2020

Totuus osakesäästötilistä - Se puuttuva näkokulma

Välillä tuntuu, että ei tiedä itkeäkö vai nauraa, kun seuraa suomalaista mediaa ja uutisointia ylipäänsä. En tiedä missä vaiheessa päädyttiin klikkiotsikointiin ja suoranaiseen valehteluun. Järjen käyttö näyttää olevan jo kiellettyä ja asia-artikkeleista löytyy lähes poikkeuksetta virheitä, tai ainakaan koko totuutta ei kerrota. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia, joten toinenkin näkökulma kannattaisi huomioida. Onko se tahallista, vai eikö vain jakseta tehdä työtä kunnolla ja selvittää faktoja perusteellisesti? Olen seurannut keskustelua osakesäästötilistä ja siinäkin näyttää pari asiaa unohtuneen tyystin. Esimerkiksi Markkinaraadissa Kauppalehden uutispäällikkö Janne Pöysti sanoi, että osakesäästötili sopii parhaiten pitkän aikavälin sijoittajille. Noinhan sitä väitetään, mutta totuus saattaa olla yllättäen jotain ihan muuta. Se selviäisi, jos homman jaksaa laskea auki ja vähän pohtia asiaa monelta kantilta. Harva jaksaa, joten päätinpä laskea totuuden auki kaikille lukijoille.



7. tammikuuta 2020

Näin meitä vieläkin huijataan - OP-sijoitusvakuutus ja sijoituskori 50

Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Tämä on varmasti kaikille tuttu sananlasku. Entä jos pyytäjä ei olekaan kertonut maksajalle kaikkea oleellista tietoa? Eikö silloin ole kyse huijauksesta? Kuka muistaa vuosien takaa Nordean Mermaid sijoitukset, joissa asiakkaille annettiin vähintäänkin harhaanjohtavaa tietoa? Tai jutun, jossa pankki kehotti myymään perityt osakkeet ja sijoittamaan pankin omiin rahastoihin. Tässä välissä pitikin maksaa isot verot ja asiakas menetti myös opintotukensa. Näitä tapauksia on niin paljon. Ei mikään ihme, että aikoinaan Finanssivalvonta lätkäisikin iäkkäiden sijoitusneuvonnasta jättisakot Nordealle ja Helsingin OP:lle. Valitettavasti näitä juttuja riittäisi vaikka kuinka, esimerkiksi: Perheenisä menetti kaikki säästönsä. Absurdein on ehkä se, että sijoitusmyyjä ei kestänyt Alexandriassa: ”Valheiden kertominen asiakkaille alkoi käydä liian raskaaksi”.


6. tammikuuta 2020

Naisen euro on oikeasti enemmän kuin miehen euro

Naisten palkkapäivää vietetään 31.10. Sen tarkoituksena on herätellä muistuttamaan, että naisen euro on noin 83 senttiä. Ajatus olisi tietenkin hieno ja jalo, jos fakta olisi totta. Mutta kun se ei ole. Paskapuhetta kaikki. Verenpaineeni nousee aina, kun kuulen tällaista potaskaa. Tähän kohtaan sopiikin hyvin lähes kaikkien tuntema sanonta vähän muokattuna: "Valhe, emävalhe, naisen euro on 80 senttiä." Tilastoilla kikkailemalla ja niitä väärin tulkitsemalla saadaan musta näyttämään valkoiselta. Tällainen väärä uskomus sitten leviää mediassa kuin syöpä, kun kukaan ei uskalla sitä kyseenalaistaa. Koska jokin feministi- tai marttakerho varmaan lyttää tämän blogijutun jo pelkän otsikon perusteella ja lukematta, niin jokainen voi tykönään kuvitella, miten poliitikolle kävisi. Jos miespoliitikko asettuisi asiassa vastateloin ja uskaltaisi kiistää väitteen naisten pienemmästä eurosta, niin varmasti olisi sellainen show käynnissä, että sitä ei kukaan täysjärkinen jaksaisi.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...