25. maaliskuuta 2020

Korona, lomautukset ja tulevaisuus - Koronan hoitokin tappaa

Omasta mielestäni on vähän kummallista, että taloudesta ei puhuta korona-kriisissä niin paljon, kuin siitä ehkä pitäisi. Joka päivä mediassa on esillä vain uudet sairastuneet. Heitän hypoteettisen kysymyksen, johon ei tietenkään ole oikeaa vastausta. Onko Suomen torjuntatoimet ja menettely korona-kriisissä onnistunut, jos tautiin kuolee vaikkapa vain 10? Entä vaikkapa 300 kuolleen kohdalla? Mitä jos kuolleita olisikin sitten 1 000, tai jokin muu hatusta heitetty luku? Kukaan ei tietenkään toivo, että oma perheenjäsen tai läheinen menehtyy, se nyt on selvä. Ei kukaan kuolemia toivo. Toisaalta on kyllä tekopyhää ja naivia ajattelua, että jo yhden ihmishengen säästäminen on sen väärti, että valtio ja yhteiskunta velkaantuu vaikkapa 15 miljardia (hatusta heitetty luku). Voitte haukkua kirjoittajaa kylmäksi ja empatiakyvyttömäksi, mutta vertailun vuoksi kuitenkin 90-luvun lamassa itsemurhia tapahtui noin 1520 kpl pelkästään vuonna 1990. Antaa ehkä perspektiiviä ajatteluun.

Tilastokeskuksen graafi itsemurhakuolleisuudesta.

Lääke ei saa olla tautia pahempi


90-luvun laman aikaan kannattaa ottaa huomioon, että työttömyys, stressi, masennus, alkoholismi ja moni muu asia vaikutti myös ihmisten terveyteen pitkäksi aikaa, jopa vuosikymmeneksi. Kun toiselle kumartaa, niin toiselle pyllistää. Jos koronassa ei haluta kuolleita ja koko talous suljetaan, niin tästäkin tulee väistämättä ruumiita. Ei välttämättä niin nopeasti kuin koronasta, mutta ruumiita tulee varmasti. Koronan hoitokin siis tappaa, jos talous jää kakkoseksi. Niiden pitäisikin kulkea rinta rinnan ja samanaikaisesti. Moni yksityisyrittäjä, kulttuuri- ja palvelualan työntekijä on tällä hetkellä lähes hirttosilmukka kaulassa. En hämmästelisi yhtään, jos Sortterin lainavertailu ja esimerkiksi kulutusluottoja tarjoavien yhtiöiden suosio ampaisisi tällaisessa epätoivoisessa tilanteessa kattoon (näkeekö tätä dataa mistään). Vertailun vuoksi taas: Jos NoHo Partners Oyj  (suomalainen ravintola-alan pörssiyhtiö) tarvitsee rahoituksen uudelleenjärjestelyä selviytyäkseen, niin jokainen voi kuvitella pienempien ja vähemmän muskeleita omaavien ravintoloiden tilanteen. Jos mitään ei tehdä, niin kohta ravintoloista ei ole koronan jälkeen yksikään pystyssä.

Tiedätte varmaan toimintaohjeen lentokoneessa, kun happinaamarit tippuvat alas. Auta ensin itseäsi, jotta pystyt myöhemmin auttamaan myös muita. Jos Suomella menisi korona-kriisin hoitoon vaikkapa 15 miljardia, niin se on pois muualta. Vaikka raha onkin yhteistä ja valtion kassasta, niin se pitää maksaa tulevaisuudessa tavalla tai toisella. Olkoon sitten veronkorotuksina, tai palvelujen karsimisina. Niin sinisilmäinen ei voi olla, että ei tajua tuolla olevan myös negatiivisia vaikutuksia. En väitä, että tuo tilanne olisi heti edessä. Jossain vaiheessa voidaan kuitenkin joutua pysähtymään tilanteeseen, jossa mietitään mihin yhteisiä varoja enää pystytään käyttämään. Kun 15 miljardia meni poikkeusolojen takia koronaan, niin emme ehkä pystykään huolehtimaan enää nykyisellä tasolla vähäosaisista, terveydenhuollosta yms. Tietenkään se 15 miljardia (jonka tässä heitin vain hatusta) ei ole raja, mutta jossain vaiheessa se velkakin tulee väistämättä vastaan. Myös tätä pitäisi ajatella enemmän.

Koronaa ja sen hoitoa ei pidä tietenkään vähätellä, mutta annan taas perspektiiviä sille 14 600 tautiin nyt maailmassa kuolleelle (kirjoitushetki 23.3.2020). Mitä muita taudinaiheuttajia maailmalla liikkuukaan ja paljonko niihin vuosittain maailmalla kuolee? Tuberkuloosi on bakteerin aiheuttama tuttu ja vaarallinen keuhkotauti, maailmassa 1,3 miljoonaa kuolonuhria vuodessa. Hiv 770 000 uhria vuodessa. Joka talvi Suomeenkin saapuva ja vuosittain maailmaa kiertävä influenssa tappaa jopa noin 650 000 uhria vuodessa. Keuhkokuumetta aiheuttava pneumokokki 500 000 uhria vuodessa ja malaria noin 400 000 uhria maailmalla vuosittain. Näihin lukuihin verrattuna koronaan voisi kuolla vielä 100x määrä, niin sitten oltaisiin vasta tuberkuloosin tasolla. Nyt kun miettii sitä palstatilaa, toimenpiteitä ja rahamäärää, mitä koronan vuoksi on tehty, niin vastaavalla tuberkuloosiin kuolleet olisi saatu helposti minimoitua.

Tiivistän vielä ajatuksen lyhyeksi. Hirveän kauan koronaa ei voi rajoittaa, kun talous menee alta. Jos talous oikeasti kaatuu kaikkineen, niin terveysvaikutus voi olla pahempi kuin viruksesta itsestään. Koko taloutta ei voi päästää kaatumaan. Mistä terveydenhoito saisi siloin rahaa?



Sosiaalisen etäisyyden tehokkuus  - Miten pitäisi toimia?


Jossakin vaiheessa saadaan varmasti tarkka analyysi siitä, miten asiat olisi pitänyt hoitaa, missä ehkä mokattiin ja mitä siitä voidaan oppia. Tähän on kuitenkin vielä aikaa ja erinomaista pohdintaa toimista koronaa vastaan on netti täynnä. Mielestäni paras ja silmiä avaava kirjoitus koronasta ja toimista sen kanssa on englanninkielinen: Coronavirus: The Hammer and the Dance. Jos et ole sitä lukenut, niin lue. Jos olet lukenut sen vain yhden kerran, niin lue vähintään toisen kerran. Juttu on todella pitkä ja sen sisäistämiseen menee noin tunti lukuaikaa. Kaikki perustelut ovat mielestäni kuitenkin timanttia. Itselläni stressi loppui täysin, kun pääsin artikkelin loppuun. En osaa oikein selittää tunnetta. Ehkä se on tietoisuus ja jonkinlainen konkretia siitä, millä ja miten toimimalla homma saataisiin pakettiin mahdollisimman pienillä tuhoilla.

Coronavirus: The Hammer and the Dance -artikkelin pääpointti tukahduttamisstrategiassa ja sen jälkeen. Valitaan tehokkaimmat ja kustannuksiltaan järkevimmät toimet, jotta R < 1. 


Nostaisin esiin tuon linkin tukahduttamisstrategiasta sen, että se käytännössä siis tähtää tarttuvuustekijän laskemiseen alle yhden, kuten Kiinan Hubeissakin tehtiin. Tartuntaketju pyritään siis katkaisemaan. Toimet valitaan siten, että ne ovat tehokkaita ja kustannuksiltaan ne järkevimmät. Väännetään vielä rautalangasta. Jos koronan tarttuvuusluku on 2.5, niin jokainen potilas tartuttaa siis 2,5 potilasta lisää. Kun tätä ketjua edetään kymmenen linkkiä, niin ollaan tilanteessa, että ensimmäinen potilas onkin tartuttanut noin 9 500 muuta. Siksi tartuntaketjua pitää rajoittaa, eli tarttuvuustekijän R pitäisi olla mieluusti alle 1.

Ongelmana taistelussa koronaa vastaan on tietenkin se, että meillä on vajavaiset tiedot asiasta, emmekä tiedä vielä kaikkea. Etenkin sosiaalinen etäisyys herättää tunteita. Tuntuu toki absurdilta ja välinpitämättömältä, että esimerkiksi Venäläinen lääkäri on todettu supertartuttajaksi piittaamattomuutensa takia. Painotan, että sosiaalisen median kautta esiin nostetuista tapauksista (baarissa ihmisiä yms) ei voi päätellä sitä tehokkuutta, miten massat ovat noudattaneet ohjeita. Ei voi pelkän fiiliksen, yleisen mielipiteen ja arkikokemuksen perusteella määrätä vaikkapa ulkonaliikkumiskieltoa. Miten arvioidaan toimien tehokkuutta? Esimerkiksi Telia kerää asiakkailtaan sijaintitietoja, vaikka gps olisi pois päältä. Anonyymeillä seurantatiedoilla tätä voidaan sitten käyttää väkijoukkojen liikkeiden seuraamiseen. Tuntuu aika itsestään selvältä, että kun tähän alustaan yhdistää vaikkapa big datan osaajia, tilastotieteilijöitä ja epidemiologeja, niin lockdownien ja rajoitusten muutosten tehokkuudesta saadaan jotain konkretiaa. Nyt on vain arvauksia. Tällaisen toiminnan käyttöönoton pitäisi olla aivan itsestään selvää, niin kuin Etelä Koreassa yms (11 muutakin maata jo tekee). Jostain syystä näin ei vain ole meillä... (Päivitys 1.9.2020 julkaistiin Koronavilkku)

Vähän vielä tuosta ravintoloiden sulkemisesta, kun kaikki halutaan kieltää ja sulkea. Kaikki ravintolat eivät ole samanlaisia. Vaikea nähdä ongelmana sitä, että suuressa tilassa on muutama ihminen syömässä ja jokaisen välillä on vähintään 5 metriä turvaväliä. Esimerkiksi Kainuun maakunnassa (jossa ei ole havaittu koronaa) voisi hyvin pitää ravintoloita auki. Jos kaikki ravintolat suljetaan poikkeuksetta, niin se näkyy varmasti ruokakaupoissa suurempina asiakasmäärinä ja mahdollisina jonoina. Koronariski ruokakaupassa kasvaa varmasti. Mitä jos joudumme tilanteeseen, jossa ruokakauppoihin pääsee enää muutama ihminen kerrallaan. Siinä tilanteessa on hyvä arvioida, onko sopivaa pitää huoltovarmuuden kannalta osaa ruokaravintoloista auki, jolloin niistä saisi noutoruokaa? Kaikki ravintolatoiminta ei siis ole ongelmallista, vaan nimenomaan kokoontuminen pieneen tilaan aiheuttaa ongelman. Sanon tässä ihan suoraan, että itsekin olen käynyt lockdownin aikana ravintolassa syömässä. Joku voi pitää tuomittavana, itse en näe syyllistämiselle oikein perusteluja, jos ravintola on yllä kuvatun kaltainen. Melkein olisi tuomittavampaa, jos et ole tukemassa näiden ruokapaikkojen toimintaa. Asialla on aina kaksi puolta. Tuntuu vähän, että poliittisessa painostuksessa ei tehdä oikein perusteltavissa olevia päätöksiä.

Tästä päästään taas siihen, että koronatestauksilla pitäisi kerätä enemmän dataa ja ottaa anonyymi matkapuhelintieto käyttöön. Jos päätösten tueksi ei ole esittää edes jonkinlaista dataa, niin minun, sinun tai jonkun muun arvaus toimien tehokkuudesta on yhtä hyvä, kuin kenen tahansa muun. Onko se järkevää päätöksentekoa? Mitä jos kerätty data esimerkiksi osoittaisi, että koulujen sulkeminen itse asiassa nostaakin R-lukua ja kaikkien ravintoloiden sulkeminen on se hyödyttömin ja ennen kaikkea taloudelle kaikkein kallein keino tarttuvuustekijän laskemisessa. Toivottavasti olen väärässä, mutta Ruotsin strategia tuntuu nyt järkevämmältä. Sitä ei ole valinnut hallitus poliittisen painostuksen alaisena, vaan kansanterveysviranomainen ja joukko asiantuntijoita tutkimustietoon perustuen. Kovia toimia tehdään tarvittaessa. Jos löisin vetoa, niin betsaisin Ruotsin puolesta, että lasku koronataistelusta on Suomea vähäisempi. Oikean strategian ja linjan sitten aika näyttä.


Tilastot ja infektiokuolleisuus - Väännetään rautalankaa


Moni tietää varmasti lauseen vale, emävale, tilasto. Tässä kriisin keskellä pitäisikin myös muistaa, että tilastot voivat valehdella ja koronan kohdalla ne tekevät juuri näin. Vähän puolin ja toisin. Käsittelen tässä kuitenkin vain asiaa, joka on jäänyt mielestäni eniten mediassa pimentoon. Äkkiseltään voi tuntua hiuksien halkomiselta, mutta siinä on suuri ero kuoliko potilas koronaan, vai koronassa. Vain ensimmäisessä on kausaliteetti, eli syy– seuraussuhde, jossa toinen aiheuttaa toisen. Jälkimmäisessä ei. Esimerkiksi Saksassa kuolee ihan normaalisti päivittäin noin 2 500 ihmistä. Ei liene siis mikään ihme, että todella monta huonokuntoista potilasta kuolee luonnollisesti päivittäin ihan ilman koronan myötävaikutustakin, vaikka tauti heillä olisikin. Kun viruksen voi havaita noin 14 päivää, niin todella moni päätyy tilastoissa kuolleeksi koronassa, vaikka ei koronaan kuollutkaan. Nyt Saksassa kaikki koronaan kuolleet 94 kpl (23.3) on siis aika lillukanvarsi normaaliin kuolleisuuteen nähden.

Jos tuo kausaliteetti ei auennut, niin analogia tässä voisi olla seuraava. Vanha betonisilta autoliikenteelle on rakennettu huonosti. Sen raudoitus on rakennettu virheellisesti ja sillan tukirakenne on veden vaikutuksesta päässyt sisältä ruostumaan aikojen saatossa. Tilanne pahenee hetki hetkeltä ja on kriittinen. Silta ei todellisuudessa kestä juuri yhtään painoa, vaikka päällisin puolin hyvältä näyttäisikin. Kun rekka ajaa sillan yli, se romahtaa. Hajosiko silta siis viimeiseksi tapahtuneeseen rekan ylitykseen vai todellisuudessa rakennusvirheeseen? Jos rekka ei olisi ylittänyt siltaa, niin seuraavana päivänä todennäköisesti jo pelkkä henkilöauto olisi sillan kuitenkin romauttanut.

Toinen asia, mitä en ole julkisuudessa nähnyt juurikaan käsiteltävän on tapauskuolleisuuden ja infektiokuolleisuuden ero. Koronaviruksen tappavuudenhan sanotaan olevan noin 1 %. Tämä on siis tapauskuolleisuus (CFR eli case fatality rate) potilailla, joilla on todennettu korona. Suurin osa sairastaa taudin kuitenkin lievänä ja heitä ei siis koskaan tulla tilastoimaan, vaikka todellisuudessa potilaita olisivatkin. Kun tämä ryhmä lasketaan tilastoihin mukaan, saadaan infektiokuolleisuus (IFR eli infected fatality rate). Toisin sanoen koronaepidemian päätyttyä tapauskuolleisuus yliarvioi todellista infektiokuolleisuutta. THL:n skenaarioissa (kuva alla) infektiokuolleisuus on siis noin 0,1 %. Moni on sosiaalisessa mediassa ihmetellyt tätä, kun ei tajua eroa tapaus- ja infektiokuolleisuuden välillä. Mistä tuo 0,1 % on sitten arvioitu? Avoimuus ja perustelut tästä puuttuvat, mitä ei voi nykypäivänä mitenkään ymmärtää. Tätä ihmettelee myös Juhana Vartiainen blogissaan. En yhtään ihmettelekään, että viranomaisten toiminta kyseenalaistetaan. Sitä saa mitä tilaa. Jonkinlaista tukea tälle THL:n luvulle voi kuitenkin saada CEBM/University of Oxfordin arviosta, jossa infektiokuolleisuus on 0.2 %. Sekin on kuitenkin vähintään tuplasti pessimistisempi arvio, kuin meillä tällä hetkellä on.

THL:n korona-ennuste eri skenaarioissa. Oletuksissa 1 % tartunnoista vaatii sairaalahoitoa ja näistä 25 % tehohoitoa. Kuolemantapauksia ennustetaan 0,1 %. Huomaa, että tämä on laskettu kaikista oletetuista tartunnoista (infektiokuolleisuus), ei nyt mediassa raportoiduista luvuista (tapauskuolleisuus). 



Lomautuksen hinta - työttömyyskassa tuo turvaa


Spekuloin tässä lopuksi sitä, paljonko itselleni olisi hinta lomautuksesta vs. muut vaihtoehdot. Blogini vasemmasta reunasta jokainen voi lukaista, että ansiotuloja kertyy ravintola-alalta. Auts! Tarkemmin en halua tuota työnantajaa avata, mutta ei kovin hyvä juttu töiden kannalta koronaa ajatellen. Hommat kyllä jatkuisivat 100 % varmuudella joskus koronan hellittäessä ja jonkin verran töitä löytyisi varmasti siirtymällä tekemään firman sisällä jotain muita hommia. Käytännössä työnantaja voi kai nyt tehdä lomautuspäätöksen ilman edeltäviä yt-neuvotteluja poikkeustilanteen takia. Lomautusilmoitus on annettava 5 päivän varoajalla. Lomautuksen alkaessa asetetaan ns. omavastuuaika, jonka ajalta ei makseta päivärahaa. Omavastuuaika on viiden arkipäivän mittainen




Olen siinä mielessä hyvässä asemassa, että osakesalkku (joskin laskee pörssissä) luo turvaa ja olen työttömyyskassan jäsen. Saisin siis ansiosidonnaista päivärahaa. Mutta kuinka paljon, kun bruttopalkka kuuden kuukauden ajalta olisi keskimäärin 1 214 e/kk (työtunteja tällöin noin 20h/viikko)? Laskurilla arvioitu päivärahan määrä olisi noin 42,87 €/päivä, tai 921,71 €/kk. Jos tekisin firmassa muita hommia sen päivän viikossa, niin summa vielä nousisi tuosta. Vertailun vuoksi peruspäiväraha olisi muuten 33,66 e/päivä, eli 723,7 euroa/kk. Ansiosidonnainen päivärahani olisi siis noin 198 e/kk enemmän, kuin normaali peruspäiväraha työttömällä ja noin 76 % normipalkasta. Kannattaa siis kuulua JATTK-työttömyyskassaan, jonka kulut ovat 72 e/vuodessa (huom. maksu on vielä verovähennyskelpoinen)

Pörssin meno on aika masentavaa katseltavaa, mutta toisaalta työttömyyskassan jäsenyys ja osakesalkku selkänojana helpottaa. Arvatkaa kuinka monella noista työkavereista on säästöjä tilillä, saati näin isoa osakesalkkua? Harva on edes työttömyyskassan jäsen. Korona opettaa hyvin riskienhallintaan elämän eri osa-alueilla.


6 kommenttia:

  1. Asiaa puhut Jarmo. Hirvittää, kun mennään pelkästään terveys edellä.
    Pelkkä osakesalkku ei ilahduta, jos ei raha riitä reaalimaailmassa elämiseen. Osakkeita pitää älytä myydä silloin kun aika on parempi. Muuten niistä ei ole oikeassa elämässä avuksi.

    Itse opin, että aina pitää olla rahaa riittävästi vaikka nollakorko tilillä pörssikriisien joskus toteutuessa. Viimeistään syksyllä tuota rahaa tarvitaan mitä erilaisempiin asioihin. Nyt on minullakin alkanut talousasioiden seuraaminen toden teolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aki Pyysing painottaa usein, että koskaan ei saa mennä poikki. Se on mielestäni erinomainen neuvo varsinkin tällaisiin hetkiin. Käytännössä sanonta on aika sama, kuin tarkoittamasi, että rahaa pitää olla aina riittävästi, että ei joudu istumaan katsomossa vain kädet sidottuna.

      Poista
  2. Erittäin hyvä kirjoitus!
    Ja vaikka kuinka mentäisiinkin terveys edellä, niin pitäisi kuitenkin miettiä kokonaisuutta, ei siis vain suojella riskiryhmiä vaan punnitaan mitä nämä kaikki vaikutukset vaikuttavat tulevaisuuteen, eli kuinka monta lasta/nuorta syrjäytyy, kuinka moni saa oireita paniikkia lietsovasta uutisinnoista, kuinka moni yrittäjä löytyy narun jatkeena jne. Listaa voisi jatkaa loputtumiin.

    Ja onko kukaan kysynyt niiltä +80 vuotiailta miltä heistä tuntuu, kun heidän elämän turvaamiseen uhrataan työväki jonka pitäisi maksaa heidän eläkkeet sekä uhrataan nuoret jotka vielä vähemmän maksaa tulevaisuuden eläkkeitä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokonaisuuden miettiminen ja asioiden punninta onkin se hankalin juttu. Tästä tuli jotenkin mieleen Star Trek Next Generationin eräs jakso, jossa neuvonantajana toimiva ja erittäin empaattinen Deanna Troi kokeili, miten pärjäisi tähtialuksen kapteenina. Kyvyt ja tietotaito olisi varmaan riittänyt, se ei ollut ongelma. Muistaakseni eräässä simuloidussa katastrofissa hän kuitenkin reputti. Ainut ratkaisu tähän tosiaan oli, että osa miehistöstä olisi ollut pakko uhrata, jotta suurin osa selviytyisi. Tähän hän ei pystynyt. Paras johtaja ei siis välttämättä olekaan sellainen, joka on kaikkien kaveri, vaan joka pystyy näkemään faktat ilman tunteita.

      Poista
  3. Kirjoitus herätti pohtimaan...

    Nyt erittäin massiivisilla toimilla saatetaan saada koronaan/koronassa kuolleisuus pysymään vaikkapa alle 500 uhrissa. Vähän lievemmillä toimilla luku saattaisi olla vaikkapa 1 500 uhria. Luvut hatusta vedettyjä kuten tapana on.

    Mietitäänpä hetken kuinka kauan nuo 1 000 pelastunutta vanhusta (he ovat todennäköisesti melko iäkkäitä) nyt sitten elävät. Yksi elää vielää 8 päivää, toinen 12 päivää, kolmas 29 päivää jne. Tuhannes elää vielä 27 vuotta. He elävät keskimäärin vaikkapa yhden vuoden ja 110 päivää. Totta kai elämä on arvokasta - ainakin sinällään, mutta mietitään ja muistetaan mitä siellä vaakakupin toisella puolella olikaan.

    Aivan kuten alkuperäisessä tekstissä tuotiin esiin. Nuorten syrjäytyminen, yrittäjien itsemurhat, valtion velkaantuminen ja siten Suomen lähivuosien talouden nikottelu ja ehkä ennen kaikkea kymmenien tuhansien vanhusten toimintakyvyn heikkeneminen, kun eivät saa nyt NAUTTIA elämästään vaan heidät ollaan eristetty normaalista aktiivisesta elämästä.

    VastaaPoista
  4. Erittäin hyvää ja laadukasta tekstiä.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...