17. kesäkuuta 2020

Työnantajan lisäeläkejärjestely - Mandatum Lifen sijoitusten hoitopalvelu

Työnantajani (iso kansainvälinen pörssissä listaamaton suuryritys) on tehnyt päätöksen liittää kaikki työntekijät lisäeläkejärjestelyyn. Jokaiselle talon työntekijälle siivoojasta ihan ylimpään pomoon asti maksetaan sama summa, jonka konsernin johto vuosittain päättää. Ensimmäisenä vuotena 2014 se oli kaikille kokoaikaisille työntekijöille noin 2 070 euroa ja osa-aikaisille tehtyjen työtuntien suhteessa. Lisäeläkejärjestelyn tarkoitus on tietenkin sitouttaa nykyiset työntekijät yritykseen ja palkita jo vanhoja, kokeneita ja uskollisia työntekijöitä. Samalla tietenkin välitetään myös viestiä, että kaikki työntekijät alimmasta portaasta ihan ylimpään ovat yhtä tärkeitä. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissakin tuolla voi olla jo merkitystä. Vähän kuitenkin epäilen, osataanko tuota potentiaalia markkinoida oikein.

Miksi haluan tästä aiheesta sitten kirjoittaa? Ensinnäkin haluan näyttää ja kertoa esimerkillä, millaisen ja millä ehdoilla suuryritys voi neuvotella ryhmäeläkevakuutuksen. Toisekseen haluan näyttää, miten Mandatum Lifen hoitopalvelu toimii, miten se tuottaa ja millaiset kulut ovat. Pitkässä juoksussa vain sillä on merkitystä. Koska puhtailla luvuilla ja pelkästään näin paperilla järjestely vaikuttaa vähän abstraktilta, niin haluan myös itse ihan konkreettisesti nähdä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Tätä työnantajan lisäeläkejärjestelyä tullaan päivittämään aina vuosittain, kun jotain uutta ja mainittavaa tapahtuu.


Lisäeläkejärjestelyn kulut


Tämä palkitsemisohjelma täydentää siis eläketurvaa ja sitä hoitaa Mandatum Life. Yritysten käyttöön suunniteltu ryhmäeläkevakuutuksen markkinointinimenä toimii siis Sesam-ryhmäeläkevakuutus. Lisäeläkejärjestelyn sisältö on seuraava. Lisäeläkettä voi ruveta nostamaan 63 vuoden iässä ja sen nostoa voi lykätä 68-vuotiaaksi asti. Lisäeläkettä maksetaan sovitusta eläkeiästä alkaen kuukausieläkkeenä. Oletuksena on viiden vuoden eläkeaika. Eläkkeen alkaessa voi kuitenkin itse määritellä kuukausieläkkeen määrän huomioiden kertyneen eläkesäästön. Minimissään eläkeaika on kaksi vuotta. Suhteellisen joustavaa siis. Työnantajayritykseni johto päättää vuosittain lisäeläkejärjestelyyn sijoitettavan maksun (vakuutusmaksut ovat kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa) saavutettujen tulostavoitteiden mukaan. Lisäeläkejärjestelyyn maksettuja maksuja ei katsota nyt palkaksi, vaan niitä verotetaan ansiotulona vasta eläkettä nostettaessa. Vuoden 2019 loppuun asti Järjestelyn sisään menevistä rahoista veloitettiin 1 % palkkio ja säästöistä veloitettiin vuosittain 0,6 % hoitopalkkio. Vuoden 2020 alusta kulut ovat seuraavat: hoitopalkkio laski 0,45 % ja eläkeaikana peritään 1 % kulu rahaa nostettaessa. Lisäeläketurvaan kuuluu eläkesäästöjen suuruinen henkivakuutus sekä työkyvyttömyys- ja työttömyyseläke.

Eläkesäästöjen tuotto perustuu tietenkin sisään laitettuun rahamäärään ja sen tuottoon, joita kulut syövät. Pitkällä tähtäimellä tärkeintä on tietenkin eläkesäästöille saatu tuotto, joka perustuu valittujen sijoituskohteiden arvonkehitykseen. Sijoituksia hoitaa Mandatum Life sijoitusstrategian mukaisesti. Oletuksena sijoitusstrategia on Tasapainoinen (muiden kuin korkosijoitusten strateginen paino 50 %). Strategiaa voi halutessaan vaihtaa tai sijoituskohteet voi valita itse Mandatum Lifen verkkopalvelusta. Vaihdoista ei peritä erikseen maksua. Kyseessä on siis periaatteessa niin sanottu kapitalisaatiosopimus, eli vakuutusyhtiön ja työnantajan välinen sijoitussopimus/vakuutuskuori, johon kuitenkin kuuluu lisäksi vakuutettu ja edunsaaja. Kirjoitin joskus blogiin siitä, kannattaako sijoitusvakuutus ja millaiset ovat sen kulut. Olisi luullut, että suuren työnantajan neuvottelema lisäeläkejärjestely olisi ollut vähän halvempi ja paremmilla ehdoilla, kuin ne, mitä itse aikoinaan vertailin ja katselin. Vuosittainen 0,6 % hoitopalkkio ei nyt äkkiseltään kuulosta niin halvalta.


Vuosittain kertyneet maksut, tuotot ja vastaava eläke


Vakuutus on siis astunut voimaan 1.8.2014, mutta summa (konsernin johdon päättämä) maksettiin lisäeläkejärjestelyyn ensimmäisen kerran vasta 15.1.2015. Vuosittaiset maksut tehdään yleensä aina tammikuun loppupuolella. Ensimmäisen kerran vuonna 2014 lisäeläkejärjestelyn summa oli 2070 euroa, josta itselleni kertyi tehtyjen työtuntien mukaan noin 1 505 euroa. Vuonna 2015 työnantaja maksoi tuloksestaan kokoaikaisille työntekijöille 1029 euroa + 147 euroa lopettaneiden työntekijöiden jaettava osuus. Nähtävästi myös tuo lopettaneiden työntekijöiden uudelleenjaettava osuus menee tehtyjen työtuntien mukaan, kun molemmista saan kertoimeksi 61,6 % kokonaisesta palkkiosta. Alla taulukossa vähän selvennystä palkkion jaosta. Tarkemmat luvut päivitetään vuosittain alla olevaan taulukkoon.


Työnantajan lisäeläkejärjestelyn tilikausi, maksuaika, arvo ja tuotto taulukoituna
Tilikausi Maksettu  Kokonaissumma Uudelleenjaettu  Oma osuus Maksut yhteensä Arvo vuoden lopussa ja kokonaistuotto
2014 15.1.2015 1 505,77 - 1 505,77  1 505,77 1 529,30 (+1,56 %)
2015 27.1.2016 724,97 90,90 634,07 2 230,74 2 356,14 (+5,62 %)
2016 25.1.2017 690,30 96,19  594,11  2 921,04 3 221,21 (+10,28 %)
2017 21.2.2018 720,46 133,61 586,84  3 641,04 3 680,29 (+1,08 %)
2018 25.2.2019 695,46 101,39  594,07  4 336,96 5 068,55 (+16,87 %)
2019 18.2.2020 109,34 109,34  -  4 446,29 5 366,78  (+20,70 %) 20.12.2020
2020 - 639,17 103,83  535,34 5 085,46 tulossa



Vuoden 2019 lopulla tuotto näytti, että ollaan reilut 15 % plussalla. Vuositasolla tämä tekisi korkoa korolle tuottona noin 3,0 %. Pari prosenttia plussalla muutamassa vuodessa on kyllä aika huonosti, kun oma salkku on samaan aikaan tuottanut paljon enemmän. 

Mahdollisena eläkeaikanani 2047-2052 tämä lisäeläkejärjestely tuottaisi noin 141 euroa lisäeläkettä kuukaudessa viiden vuoden ajan.  Tämä siis vuoden 2020 lopun luvuilla. Ei vielä mitenkään paljon, mutta eiköhän summa tästä vielä kasva. Miten tuohon summaan on sitten päästy? Ilman tuottoa tai mitään korkoa jo pelkistä silloisista säästöistä kertyisi eläkettä viisi vuotta noin 74,1 euroa kuukaudessa. Jos tämä summa kasvaisi korkoa noin 2,1 % vuodessa reilut 30 vuotta, niin päädyttäisiin tuon salaperäisen "ennustuksen" lopputulokseen. Kummallinen laskelma, jos tuotto-odotus olisi noin pieni. Ja näinhän se on, kun katselen Asiakirjat -välilehdeltä löytyvää tiedotetta: Eläke-ennusteen laskennassa tuotto-oletuksena on käytetty 2,50 % eläkeikään saakka ja 0,50 % eläkeaikana. Vähän epäloogista, koska tuotto-odotuksen määrää se, mihin olet sijoittanut. Jos 100 % on koroissa, niin et luonnollisesti voi odottaa samaa tuottoa pitkältä ajalta, kuin 100 % osakkeisiin sijoittamalla.

Toisaalta tämä ei myöskään yllätä, jos pysähtyy hetkeksi pohtimaan kulu- ja tuottorakennetta. Sijoitusten hoitopalvelu Tasapainoisen kokonaiskulut Mandatumin sijoituskatsauksen (joulukuu 2015) mukaan: 1,24 % p.a (pääomasta perityt hallinnointi- ja säilytyspalkkiot, sekä tilinhoito- ja muut pankkikulut). Tähän päälle 0,6 % hoitopalkkio Sesam-ryhmäeläkevakuutuksesta. Yhteensä siis 1,24 + 0,6 = 1,84 %. Jos puolet pääomasta on sijoitettu korkoihin, jotka tuottavat vaikkapa 1 % ja toinen puoli osakkeissa, jotka tuottavat vaikkapa 7 %, niin kokonaistuotto on 4 %. Tästä kun vähentää kulut, niin saadaan 4 % - 1,84 % = 2,16 %. Voi luoja, puolet tuotosta häviää jo kuluihin. Kuten Kinski tämän artikkelin kommenteissa toteaakin, niin laillistettua ryöstöä. En edes uskaltanut ajatella mitään tämän suuntaista. Naurattaisi, jos ei juuri tätä kirjoittaessa itkettäisi.



Sijoitussuunnitelma ennen ja nyt


Lisäeläkejärjestelystä pidettiin työpaikalla luonnollisesti lyhyt esittely, jossa todettiin, että järjestely ei mahdollista työntekijän säästämistä samaan sopimukseen omilla maksuilla. Sinänsä tyhmää, kun omia maksuja ei voi tehdä. Toisaalta näillä kuluilla en tähän rahaa sisään pistäisinkään. Jos haluaa välttää verojen maksua, niin tähän on osakesäästötili paljon parempi. Työnantajan lisäeläkejärjestelyssä sijoitukset jakautuvat Tasapainoinen -sijoitusstrategian mukaan alla olevan kuvan perusteella. Tämä oli siis oletuksena, että sijoitussuunnitelmalle ei tehnyt muutoksia ja tyytyi alkuperäiseen vaihtoehtoon.


Mandatum Lifen palveluun pääsee kirjautumaan omilla pankkitunnuksilla. Verkkopalvelun kautta voi muuttaa tulevia vakuutusmaksuja koskevaa sijoitussuunnitelmaa helposti, sekä siirtää jo olemassa olevia säästöjä sijoituskohteesta toiseen veloituksetta. Vaihtoehtoja on paljon, nopeasti katsomalla vajaa sata. Suurin osa Mandatum Lifen ja Danske Investin omia sijoituskohteita. Mukana on myös Sampo Lifen ja Deutsche Asset & Wealth Management rahastoja. Suoria osakkeita tai etf-tuotteita en tuolta löytänyt, erilaiset rahastot ja olivat ainoa vaihtoehto.

Kaiken kaikkiaan työnantajan lisäeläkejärjestely vaikuttaa mielenkiintoiselta, vaikkakin järjettömän kalliilta ja jopa osittain tyhmältä vaihtoehdolta (kukahan tämänkin yrityksessä hyväksyi). Paljon mieluummin olisin senkin summan ottanut suoraan rahana ja sijoittanut itse. Tällä hetkellä osakemarkkinoiden huidellessa suhteellisen korkealla en näe mielenkiintoa alkaa muuttamaan sijoitussuunnitelmaa. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen. Tähän myös vaikuttaa se, että toistaiseksi säästöt eivät ole vielä minun. Vasta viiden vuoden jälkeen ne korvamerkitään itselleni. Jos lähden työnantajani palveluksesta tätä ennen, niin koko keräämäni potti jaetaan muiden työntekijöiden kesken. Katsellaan, miten tämä lisäeläkejärjestely alkaa tuottamaan ja paljonko sinne alkaa kertyä työnantajalta maksuja.


Mitä kaikkien pitäisi huomioida


Anonyymi kommentoi hyvin lisäeläkevakuutuksen veroetua, jota en ole tajunnut tässä huomioida. Ryhmäeläkevakuutuksen veroedun merkityksestä olen kirjoittanut tässä artikkelissa. Se kannattaa lukaista.



Päivitys 1.2.2017. Anonyymin kritiikin mukaisesti päätin lopulta siirtyä tässä lisäeläkejärjestelyssä maksimaaliseen osakepainoon ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että pitkällä aikavälillä osakkeet ovat tuottaneet enemmän kuin korkopaperit (oletuksenahan alkuperäinen Tasapainoinen -hoitopalvelu on noin 50 % korkopaperi). Suosittelen muidenkin tekemään näin, koska silloin tuotto 30 vuoden päästä on erittäin todennäköisesti parempi, kuin tasapainoisella valinnalla. Lisäeläkejärjestely koostuu nyt lähes täysin pelkistä indeksituotteista (katso kuva yllä). Vaihdosta huolimatta kulut ovat silti tuplasti sen, mihin ihan suorilla ETF-tuotteilla pääsisi. Mandatum Life vetää siis välistä extra-kulujen heidän "indeksituotteiden" muodossa. Tällä kuitenkin mennään, koska voi vain valita huonojen ja enemmän huonojen vaihtoehtojen välillä.

Päivitys 17.6.2020. Mandatum Life laski vähän lisäeläkejärjestelyn hoitopalkkiota, mutta samalla mylläsi täysin sijoituskohteita ja sulautti niitä yhteen nostaen puolestaan näiden kuluja. Tästä lisää artikkelissa: Kulut laskevat mutta lisäarvottomuudella rahastetaan - Mandatum Life.

Työnantajan lisäeläkejärjestely näyttää nyt tältä. Lähes kaikki indeksituotteet lyötiin yhteen.




(Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 5.4.2015 ja nyt päivitetty)

15 kommenttia:

  1. Tuon hoitopalkkion päälle tulee ilmeisesti jokaisen Mandatumin rahaston oma hallinnointikulu, ja siihen vielä niiden sisältämien rahastojen kulut? Esimerkiksi tuo "ML Intia Indeksi" perii 1,15% hoitokulun siitä hyvästä että se laittaa kaikki rahat suoraan iShares MSCI India ETF rahastoon. Se taas ottaa 0,68% hoitokulut itselleen.
    Eli 1,75% rahoistasi katoaa joka vuosi Mandatumin taskuun verrattuna siihen että sijoittaisit suoraan iSharesin rahastoon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Esimerkkisi oli juuri hyvin tyypillinen rahastojen rahaston kuppauskeino :) Vaikea keksiä, miksi itse sijoittaisin ML Intia Indeksiin suoran iSharesin MSCI India ETF:n sijaan, samoin on myös ML Usa Indeksin kanssa. Tässä tapauksessa suoraa sijoittamista ei voi valita, joten pakko tyytyä rahastoon. Toisekseen panostan vain oman salkkuni hoitoon, tämä lisäeläkejärjestely saa tulla omalla painollaan. Kunhan kerran vuodessa vähän sitä katselen.

      Artikkelissa unohdin myös mainita sen tärkeän seikan, että vaikka voin sijoituksia hoitaakin, niin ne eivät käytännössä ole vielä minun. Vasta 5:den vuoden työputken päästä (josta kulunut vuosi) ne siirtyvät minulle. Jos en olisi talossa enää silloin, niin varat jaettaisiin kaikkien muiden työntekijöiden kesken. Tämä siis myös osaltaan laskee innokkuutta hoitaa sijoituksia maksimaalisesti.

      Poista
  2. Näin se on, laillistettua ryöstöä.

    VastaaPoista
  3. Tosi hienoa nähdä, että joku kirjoittaa tällaisesta aiheesta. Pakko kuitenkin tuoda toisenlaista näkemystä kirjoitteluun. Ensinnäkin olen samaa mieltä rahastotuotteista joskin suhtaudun näihin hieman maltillisemmin, koska kyseisille tuotteille on selkeästi tarvetta. Kaikki eivät ole kiinnostuineita sijoittamisesta ja kun tilanne on näin, ovat rahastotuotteet korkeista kuluista huolimatta varteenotettava vaihtoehto. Se mihin rahastotuotteeseen varansa laittaa onkin sitten jokaisen oma valinta. Lisäeläkkeen kohdalla ikävää on se, että valinnan varaa ei samalla tavalla ole. Rahoja et voi ilmeisesti nostaa pois ja et voi muuta kuin valita parhaan vaihtoehdon ilmeisen heikoista vaihtoehdoista. Seuraava sitten ihmetyttääkin minua hyvin paljon ottaen huomioon blogisi sisällön. Katsoin läpi Mandatum Lifen tarjoamat sijoitusten hoitopalvelun kohteet ja huomasin, että siellä on viisi erilaista mahdollista valintaa, jotka eroavat osakepainon määrässä. Onko niin, että et voi valita näiden eri tasojen välillä? Jos voit niin luulisin, että jokainen vähänkin sijoitustuottojen peräänpeiliin tuijottanut henkilö valitsisi maksimaalisen osakepainon ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että pitkällä aikavälillä osakkeet ovat tuottaneet enemmän kuin korkopaperit. Jos siis voit tehdä muutoksen, tee se hyvä ihminen. Tuotto 30 vuoden päästä on mahdollisesti parempi kuin tasapainoisella valinnalla. Toiseksi ihmettelen sitä miksi puhut kapitalisaatiosopimuksesta. En tiedä kuinka hyvin olet perehtynyt vakuutustuotteisiin, mutta ainakin oman ymmärrykseni mukaan kapitalisaatiovakuutus on puhdas vakuutuskuori ilman vakuutusominaisuuksia. Ryhmäeläkevakuutus sen sijaan taitaa olla sisältää jonkinlaisia vakuutusominaisuuksia. Kolmanneksi lienee selvää, kuten kyseisen lisäeläkevakuuttajan sivuilla lukeekin, ettet maksa työssäoloaikana veroja etkä muita maksuja lisäeläkkeeseen laitetusta summasta. Se tarkoittaa, että mikäli et ole sijoitusguru, joka voittaa markkinat ja rahastot useilla prosenteilla joka vuosi, häviät ensimmäiset, sanotaan nyt 15-20 vuotta eläkevakuutuksellesi ihan puhtaasti sen takia, että saat käteesi helposti sen 40 % pienemmän summan vuositasolla jolla lähdet sijoitustuottoa hakemaan. Näin myös tuon 2 % vuotuisten palkkioiden jälkeen. Nämä luvut tietysti ovat täysin riippuvaisia veroprosentistasi, lisäeläkkeen kulujen kehityksestä ja sijoittamisen tuotoista.

    Oma näkökulmani on, että onkohan tuo nyt ihan niin huono ratkaisu kuitenkaan - sinun kannaltasi? Kannattaa muistaa, että tärkein asia tuossa on ymmärtääkseni se, että lähtiessäsi viiden vuoden sisällä yrityksestä jäljelle jäävät varat jaetaan muiden vakuutettujen kesken. Ensinnäkin se on kyseisessä työpaikassa riittävän pitkään pysyvien työntekijöiden etu (ja kasvattaa eroa lisäeläkkeen hyväksi vielä hieman kun vertaa käteispalkkioon ja sen sijoittamiseen itse) ja toiseksi työnantajan tavoite lienee ennemminkin pitää osaavat työntekijät talossa ja sitä kautta vähentää kustannuksia lisäävää vaihtuvuutta. Jos kyseessä olisi pörssiyritys, pitäisin tästä ratkaisusta sillä se vaikuttaa omistajan ja työnantajan kannalta järkevältä ratkaisulta.

    Toivottavasti et loukkaannu kritiikistäni. Mielestäni suhtauduit tähän ehkä enemmän tunteella kuin logiikalla ja siksi minun oli pakko kommentoida asiaa. En ole kuitenkaan mikään ekspertti lisäeläkejärjestelyissä, joten kerrothan jos menin täysin metsään jossain kohtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kritiikki on aina tervetullutta ja arvostan näkemystäsi. Täyttä asiaa. Hyvä että joku on tarkkana termien kanssa. Vakuutustuotteisiin en tosiaankaan ole perehtynyt kunnolla. Kyseessä tosiaankin ryhmäeläkevakuutus oikeaa termiä käyttäen. Periaatteessa toiminnallisesti kuitenkin siis kapitalisaatiosopimus, jossa vakuutettu ja edunsaaja. Eikö? Ei mikään ihme, että ainakin itselläni termit sekoittuvat.

      Allekirjoitan täysin näkemyksesi osakepainon nostamisesta. Se olisi kaiken järjen mukaan loogisinta. En itse asiassa ihan tajua, miksi en ole nostanut sitä tässä maksimiin, vaikka niin voisin tehdäkin. En keksi syyksi kuin sen, että kyseessä on vielä toistaiseksi suhteellisen pieni summa, eivätkä rahat ole vielä "virallisesti" minun. Kun tai jos se aika koittaa, niin näin tulen kyllä tekemään.

      Ymmärrän ryhmäeläkevakuutuksen periaatteellisen hyödyn kyllä työnantajan, työntekijän ja etenkin sitä myyvän finanssitalon näkökulmasta. En kuitenkaan usko, että itsekään näet tätä lisäeläkejärjestelyä parhaana mahdollisena tapana pitää työntekijöitä talossa. Kyllä siihen vaikutetaan enemmän työhyvinvoinnilla, työsuunnittelulla jne asioita parantamalla. Ryhmäeläkevakuutuksen merkitys tässä on ainakin itselläni suhteellisen pieni.

      Olen sillä kannalla, että mitä enemmän elämässä on vaihtoehtoja, sitä vapaampi voi olla. Tämä ryhmäeläkevakuutus vähentää vaihtoehtoja rahan sijoittamisen suhteen, joten suhtaudun siihen jo periaatteellisesti vähän kielteisesti. Tietenkin se on myös kustannuksiltaan kallis. Jos ei itse ole kiinnostunut omista rahoistaan, niin kuka muu sitten on? Tietenkin voi sijoittaa pankin kalliisiin piiloindeksoituihin rahastoihin, mutta miksi tyytyä keskinkertaiseen, jos vieläkin parempaa saa halvemmalla? Esim ETF-tuotteet tai Nordnetin Superrahasto. On keskinkertainen rahasto toki pankkitalletusta parempi.

      Poista
    2. Kysyin ystävältäni ko. ryhmäeläkevakuutuksesta ja ilmeisesti on niin, että ryhmäeläkevakuutuksessa on rahoillesi jonkinlainen henkiturva. En osaa sanoa tästä tarkemmin. Se ei siis ole kapitalisaatiosopimus vaan pikemminkin sijoitusvakuutus.

      Mitä tulee kustannuksiin on kalleus suhteellista. Jos oletetaan, että palkkiosi per annum on 2 000 euroa ja veroprosenttisi sivukuluineen yksinkertaisuuden vuoksi esimerkiksi 35 %. Saat tällöin vuodessa säästöön 700 euroa enemmän. Tästä 2 000 eurosta maksat kuluja yhteensä vaikka 2 % vuodessa ja verrattuna siihen, että sijoittaisit sen itse suoraan indeksirahastoon, maksat tästä kuluja vaikkapa vuodessa 0,4 %. Jos näiden rahastojen tuotot ovat lähes samat, kestää eron kiinni kuromisessa toistakymmentä vuotta. On totta, että pitkällä sijoitushorisontilla, esim. 30 vuotta, kuluerot merkitsevät useiden kymmenien tuhansien eurojen eroa itse sijoittamisen hyväksi. Ero saattaa hyvinkin olla jopa yli 100 tuhatta euroa. En jaksa laskea, koska absoluuttisilla euroilla ei ole merkitystä nyt. Jos skenaario on sitten se, että maksat veroja 50 % + sivukulut aikahorisonttien erot tasoittuvat. Toisaalta silloin saadun kuukausieläkkeen veroprosentti on niin korkea, että ainakin nykyisellä politiikalla on kannattavampaa ottaa tulot pääomatulona kuin ansiotulona.

      Loppukaneettina totean, että sinulla on hyvä blogi.

      Poista
    3. Pitäisiköhän alkaa jakaa parhaille kommentoijille blogin kautta palkintoja, jotta keskustelua syntyy. Anonyymin kommentit ja laskelmat kustannuksista ansaitsisivat todennäköisesti voiton. Kesti vähän aikaa pähkäillä, mitä tarkoitit, siksi hidas vastaus. Päätin vähän laskeskella tuottoja eri skenaarioilla ja tuostahan tuli ihan oma artikkelinsa.

      Poista
  4. Kovat on kulut. Sisäänmeno palkkio mandatumilla on 3%, hallinnointi 0,9% ja sitten vielä rahastojen palkkiot eli halvin on indeksi 0,85 joka sijoittaa rahat toiseen paikkaan eli kokonaiskulu 1,75%. Sitten eläkeaikana tulee vielä lunastuspalkkio, joka on 1% eläke-erästä vanhoissa sopimuksissa ja uusissa 1% pääomasta joka vuosi. Noi kaikki siis tulee vuosittain. Näin siis kaikilla paitsi jos isompi asiakas saa hieman tingittävä hallinnointia kuten tässä 0,6%.
    Tämä on ryöstö vaikka tämä onkin työnantajalle vähennyskelpoinen ja ei maksa yhteisöveroja tästä osuudesta. Työntekijällekin ok jos vain kulut olisi järkevät. Nyt nämä eivät vaan voi tuottaa sijoituksina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rahasampo pankeille, kun lobbarit ovat saaneet haluamansa läpi. Tässä tulee mieleen sitaatti: If you can't beat them, join them. Tässä siis yksi syy, miksi pankkeja kannattaa haalia sijoitussalkkuun. Rahastojen kuluista kertyy kivat voitot ja osakkeenomistaja kiittää.

      Poista
  5. Moi Jarmo!

    Lisäksi laskelmissa kannattaa huomioida että yritys voi maksaa eläkemaksuja yritykseen kohdistuvien palkan sivukulujen (Tyel, sava, tyött.vak., pakolliset vakuutukset) verran enemmän, joka bruttopalkasta on karkeasti 21% (Prosentti voi olla suurempikin, mutta tätä luokkaa kuitenkin).

    Eli tuota Anonyymin 27.2.2016 kommenttia täydentäen, jos palkkiosi on 2.000e ja vero% 35%, saat säästöön 926 euroa enemmän, koska jos 2.000 euroa maksettaisiin palkkana, siitä menisi työnantajan sivukuluihin n. 21% ja loppu olisi bruttopalkkaa (1.652e) josta maksat veron 35% 578e ja palkasta tulee tilillesi 1074 euroa, kun taas eläkevakuutukseen menisi koko 2.000 euroa.

    2.000 euron kulusta yritykselle, saat joko:
    - 1.074 euroa palkkana nettona käteen tai
    - 2.000 euroa eläkevakuutukseen

    Kiitos artikkelista!
    - Juha

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos täydennyksestä. Pitää kyllä joskus muokata ja täydentää tuota "Ryhmäeläkevakuutuksen veroetu ja sen merkitys"-artikkelia. Kuvasit laskelmat jotenkin niin selkeästi ja yksinkertaisesti. Omani on vähän epäselvä ja osittain jopa virheellinen, jolloin se ei nyt ainakaan suosi ryhmäeläkevakuutusta. Josko sitä saisi jutun päivitettyä. Vajaa 200 artikkelia tehty, niin aina joku on vähän päivitystä vailla...

      Poista
  6. Moi, Ym. kirjoittelussa olisi hyvä myös huomioida, että työnantajan ei tarvitse maksaa sosiaalikuluja ko. eläkevakuutusmaksuista lainkaan (sosiaalikulut jopa 50% toimihenkilöillä palkan päälle). Lisäksi työnantaja saa vähentää eläkemaksut normaalisti kuluna (kuten toki palkankin). Tämä johdosta työnantaja pystyy maksamaan huomattavasti isomman summan "bonuksena" kuin jos maksu tehtäisi palkan tms. luontaisedun muodossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on tuossa Nimettömän yllä olevassa kommentissa jo kerrottu. Sama löytyy myös itse artikkelista otsikon "Mitä kaikkien pitäisi huomioida" alta. Sieltä voi linkin takaa lukea tarkemmin.

      Kiva että kommentoit, mutta informaatioarvo nolla niille, jotka ovat jutun ja kommentit ajatuksella lukeneet ;)

      Poista
  7. Hei, kiitos kattavasta ja hyvästä selvityksestä. Itselläni on myös tämä vapaaehtoinen työeläkevakuutusjärjestely käytössä. En ole itse siihen juurikaan perehtynyt. Tutkin noita vuosiraportteja ja vuotuinen hoitopalkkio on aika suolainen ja nousee vuosittain. Se on siis ilmeisesti prosenttikulu joka kulkee samassa suhteessa maksettujen maksujen kanssa? Käytössä nyt ML Allokaatio 50. Jos järjestelyn antama eläkearvio on nyt esim. 1500 eur niin tämä siis sen peruseläkkeen päälle tulevaa työnantajan maksamaa "ekstraa"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselläni vakuutuksen hoitopalkkio laski tänä vuonna, mutta toisaalta taas sen sisällä olevien tuotteiden hoitopalkkiot puolestaan nousivat. Lopputuloksena aika suolainen hinnoittelu, kuten artikkelissakin mainitsin.

      Prosenttiperusteisiahan nuo kulut ovat. Kannattaa ehdottomasti kasvattaa vakuutusjärjestelyn osakepainoa, niin kuin artikkelissakin mainitsin, jos et ihan heti ole eläkkeelle jäämässä. Muuten tuotot ovat olemattomat.

      Oletuksena eläkearviossa viiden vuoden maksuaika, joten jaa 1 500 maksuajan kuukausien määrällä, niin saat ekstraeläkkeen suuruuden. Käytännössä siis 25 e/kk kahvirahoja peruseläkkeen päälle.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...