Totuus osakesäästötilistä - Se puuttuva näkokulma

Välillä tuntuu, että ei tiedä itkeäkö vai nauraa, kun seuraa suomalaista mediaa ja uutisointia ylipäänsä. En tiedä missä vaiheessa päädyttiin klikkiotsikointiin ja suoranaiseen valehteluun. Järjen käyttö näyttää olevan jo kiellettyä ja asia-artikkeleista löytyy lähes poikkeuksetta virheitä, tai ainakaan koko totuutta ei kerrota. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia, joten toinenkin näkökulma kannattaisi huomioida. Onko se tahallista, vai eikö vain jakseta tehdä työtä kunnolla ja selvittää faktoja perusteellisesti? Olen seurannut keskustelua osakesäästötilistä ja siinäkin näyttää pari asiaa unohtuneen tyystin. Esimerkiksi Markkinaraadissa Kauppalehden uutispäällikkö Janne Pöysti sanoi, että osakesäästötili sopii parhaiten pitkän aikavälin sijoittajille. Noinhan sitä väitetään, mutta totuus saattaa olla yllättäen jotain ihan muuta. Se selviäisi, jos homman jaksaa laskea auki ja vähän pohtia asiaa monelta kantilta. Harva jaksaa, joten päätinpä laskea totuuden auki kaikille lukijoille.

Osakesäästötilistä (lyhennän tästä lähtien OST-tili) on kirjoitettu niin paljon, että tyydyn vain nopeasti toteamaan sen fatkat. OST-tilille voi sijoittaa 50 000 euroa ja myynneistä, tai kertyvistä osingoista ei tilin sisällä tarvitse maksaa veroja. Ne realisoituvat vasta, kun OST-tililtä joskus nostaa rahaa käyttöön. Kiellettyjä sijoituskohteita ovat muun muassa ETF-tuotteet, joukkovelkakirjalainat, johdannaiset, listaamattomat osakkeet ja rahastot. Niin kuin nimikin sen sanoo, niin käytännössä OST-tili sopii siis vain suomalaisille osakkeille. Peritaatteessa korkoa korolle tekijän vaikutuksesta säästetyillä veroilla on mahdollista pitkällä ajalla saada arvo-osuustiliä parempaa tuottoa. Siis periaatteessa, mutta käytäntö voi olla eri. Otankin tässä esiin 5 eri näkökulmaa, josta viimeisin on sitten se OST-tilin pihvi. Luulen, että sinulla ei ole siitä hajuakaan, etkä ole tätä puolta asiasta todellakaan tullut ajatelleeksi.

1. Verovähennysten huomioiminen

En muista, että olisin tätä näkökulmaa muissa blogeissa osakesäätötiliin liittyen nähnyt. OST-tilin etua perustellaan sillä, että sieltä ei nosteta rahoja ulos. Jos näin toimit, seuraa siitä tietenkin se, että et saa pääomatulojakaan. En tiedä mikä on verottajan tulkinta, mutta todennäköisesti tästä seuraa surullinen johtopäätös: OST-tilin omistajana et pysty tekemään verovähennyksiä, kun et kerran pääomatulojakaan saa. Pääomatuloista tehtävät vähennykset on kyllä mahdollista vähentää ansiotuloista alijäämähyvityksen myötä, mutta olettaisin verottajan vaativan jonkinlaista näyttöä sijoitustoiminnasta pääomatulojen ja maksettujen verojen muodossa. Ainakin työhuonevähennyksessä puhutaan pääomatulojen hankinnasta. Jos jollain on parempaa tietoa, niin olisin tästä kiitollinen. Tietysti voit voit myydä vähän OST-tililtä, jolloin saat pääomatuloja, mutta silloin se sotii vähän pitkäjänteisyyttä vastaan.

Tavallisen arvo-osuustilin omistaja saa yleensä esimerkiksi osinkoja, joista maksaa veroja. Peukalosääntö vähennyksissä onkin, että ne ovat pääomatuloissa arvoltaan pääomatuloveroprosentin suuruisia. Eli 100 euron verovähennys säästää pääomatuloissa (pääomatulojen veroprosentti 30 % vuonna 2019) 30 euroa. Esimerkiksi itse saan tehtyä verovähennyksiä vuosittain pääomatuloista noin 500 euroa. Parhaimmillaan vähennykset (sijoituskirjallisuus, tietokone, työhuone yms) ovat olleet vajaa 1 000 euroa, eli arvoltaan siis 300 euroa puhdasta rahaa vuodessa. 50 000 euron suuruisella OST-tillä tuo vastaa jo 0,6 % tuottoa ja tarkoittaa siis samansuuruista takamatkaa. 

Tässä kohtaa voisi myös mainita, että OST-tiliä harkitessa kannattaa ottaa myös huomioon, että se ei realisoi pääomatuloja liittyen esimerkiksi opiskelijoihin tulorajoihin. Jos siis saat jotain tukia, kuten opintotuki tai asumistuki, tai joudut maksamaan maksuja (esim tehostettu palveluasuminen), joihin pääomatulot vaikuttavat, niin OST-tilissä on pointti. OST-tilin omaisuudesta kun ei kerry laskennallista tuottoa kuin vasta realisoituessa. Kätevää.

Päivitys 4.2.2020. Poliittinen riski realisoitui osittain OST-tilin kohdalla, kun Kela linjasikin vuoden vaihtuessa, että osakesäästötilin varat ja osingot vaikuttavat etuuksiin. 

2. Poliittinen riski

Tätähän on todella vaikea arvioida, mutta yritetään kuitenkin. Sijoittamisessahan on aina riskiä ja poliittinen riski verotuksen ja muiden etujen muuttumiselle tekee pitkäjänteisen sijoittamisen suunnittelusta haastavaa. Olen kuullut kommentteja, että OST-tilillä ja arvo-osuustilillä muka olisi sama poliittinen riski. Itse olen vahvasti eri mieltä ja tässä perustelut. Esimerkiksi hankintameno-olettama saattaa puoltaa arvo-osuustilin käyttöä lievemmän verotuksen kautta (veroprosentti 18-30 % vs OST tili 30 %). Tätä etua ei OST-tilillä siis ole. Hankintameno-olettama ei kuitenkaan ole niin autuaaksi tekevä juttu, kuin moni ehkä olettaa. Tästä harhaluulosta kannattaakin päästä eroon lukemalla kirjoittamani lyhyt juttu, josta kunnia kuuluu tämän artikkelin anonyymille kommentoijalle. Jukka Lepikkö on myös kirjoittanut tästä samasta aiheesta Nordnet blogiin erinomaisen jutun lainaten esimerkiksi tämän blogin graafeja ja fatkoja.

Voisiko hankintameno-olettama poistua arvo-osuustililtä? Tuskin, koska sillä on merkitystä tilanteissa, joissa hankintamenon laskeminen on ongelmallista. Hankintameno-olettamia on käytetty hyväksi esimerkiksi tilanteissa, joissa todellisen hankintamenon selvittäminen ei ole onnistunut. Kauan omistetun omaisuuden korkeampi hankintameno-olettama perustuukin periaatteessa inflaation huomioon ottamiseen. Voihan suuruus muuttua, mutta se on hallinnon kannalta tärkeä. Miten muuten lasket maksettavat verot, jos et jostain syystä tiedä vaikkapa sijoitusinstrumenttisi hankintahintaa?

Toinen veroetu arvo-osuustilin suuntaan on 1000 euron veroton myynti. Tämä vähäisten myyntien -periaatekaan on tuskin poistumassa, koska se on suunniteltu vähentämään pienten arvopaperiluovutusten aiheuttamaa ylimääräistä työtä. Vaikka pääomatuloveroa onkin nostettu, niin tavallisia sijoittajia on kuitenkin muistettu verosuunnittelussa muun muassa sillä, että tappioiden vähennystä on pidennetty kolmesta vuodesta viiteen ja nykyisin tappiot on mahdollista vähentää myös osingoista. Vaikea nähdä, että kankean OST-tilin sisään voitaisiin leipoa helposti samanlaisia etuja, joita arvo-osuustilin käyttäjillä on. Se on sitä byrokratian kankeutta, kun esimerkiksi luovutustappiosta ei saa alijäämähyvitystä.

Kuka muistaa sijoitusvakuutuksen? Siinähän poliittinen riski on realisoitunut oikeastaan täysin. Ensin 8 500 euron vakuutuslahjan suuruutta karsittiin ilman siirtymäaikaa hallituksen yksipuoleisella päätöksellä. Pari vuotta vakuutuslahjan poistosta tuli päätös, että 35 000 euroon asti verotonta kuolemanvaraturvaakaan ei enää ole. Muutamassa vuodessa tapahtui paljon ja verokohtelua kiristetään vielä vuonna 2020, kun se halutaan samalle viivalle muiden sijoitustuotteiden kanssa. Vielä on siis noin kuukausi aikaa nostaa vakuutuksista oma pääoma verottomasti pois. Tulevaisuudessa varoja nostettaessa verotettavaksi pääomatuloksi luetaan tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista. Vertaisin OST-tiliä aika pitkälle sijoitusvakuutukseen ja silloiseen hypeen sen ympärillä. Jos sijoitusvakuutus kastroitiin oikeastaan täysin hallituksen toimesta, niin mietipä OS-tiliä ja sen poliittista riskiä? Pikkaisen erilainen, kuin tavallisen arvo-osuustilin. Historia antaa ainakin perspektiiviä, vaikka ei ole tae tulevaisuudesta.

3. Pitkä- vai lyhytjänteiselle sijoittajalle?

Tässä on niin paljon muuttujia, että hommaa on vähän turha laskea kovin tarkasti. Kaikki riippuu niin paljon saadusta tuotosta, osinkojen suhteesta tuotossa ja miten usein salkun veroja realisoikaan yms. Veroton kaupankäynti OST-tilillä voi jopa johtaa siihen, että tekee enemmän huonoja kauppoja. Tai jää hautomaan huonoa sijoitusta, koska ei halua myydä sitä tappiolla ilman luovutustappioiden vähentämismahdollisuutta OST-tilillä ilman sen lopetusta. Tietysti homma voi toimia toiseenkin suuntaan. Tyydynkin tässä siis vain lainaamaan Nordnetin laskelmaa OST-tilin hyödyistä. 

Nordnetin laskelma OST-tilin hyödystä vs perinteinen arvo-osuustili. Kuvan lähde Nordnet.

Kuten kuvasta näkee, niin järkevällä 7 % tuotolla 10 vuoden hyöty OST-tilistä on marginaalinen. Tässä laskelmassa on vieläpä huomioitu, että arvo-osuustili realisoidaan vuosittain, jolloin verot lankeavat maksuun. Jos laskettaisiin taas pelkällä osinkojen uudelleensijoittamisen verohyödyllä, niin osakesäästötili veisi sitten vielä selvemmin voiton. Jos taas vuosittaisen arvonnousun realisointi olisi poissa, voitto olisi puolestaan yhtä selkeästi arvo-osuustilin puolella. Kaikki kääntyy siis päälaelleen, riippuen käytetyistä lähtöarvoista ja oletuksista. Miten arvaat parhaat lähtöarvot, jotka muuttuvat varmasti jo 10 vuoden horisontissa?

Suuri kuva on kuitenkin se, että jos tuossa yllä olevassa laskelmassa vielä huomioitaisiin mainitsemani verovähennykset AO-tilin hyväksi, niin oltaisiin vähintään tasoissa. Pitkässä juoksussa kertyy tietenkin korkoa korolle, joten pienetkin erot ovat merkittäviä. Esimerkiksi Tuulipuvun sijoitusblogissa on tästä laskelmia. Koen kuitenkin tämän kohdan laskemisen vähän turhana puuhana. Vähän kuin kaaosteoriaa yrittäisi mallintaa. 

4. OST-tilillä verotuksen lykkäysvaikutus perintötilanteissa merkittävä

Aivan kuten arvo-osuustilillä, niin myös OST-tillä on etua perintöverotuksessa. Osakesäästötilillä olevat varat otetaan huomioon perintöverotuksessa kuten muutkin vastaavat varat. Kuoleman vuoksi tapahtuvasta osakesäästötilin lakkaamisesta ei aiheutuisi tuloveroseuraamuksia kuolinpesälle. Osakesäästötilisopimuksen lakkaamisesta verovelvollisen kuoleman takia ei synny tuloverotuksessa veronalaista tuloa, eikä vähennyskelpoista tappiota. Perintövero lasketaan koko perityn omaisuuden arvosta.

Käytännössä siis säästäjän kuollessa osakesäästötilin sopimus lakkaa ja OST-tiliin liitetyt arvo-osuus- ja talletustilit säilyisivät sellaisenaan. Näillä olevat varat kuuluisivat sitten kuolinpesälle. Toisin sanoen lopputuloksena osakesäästötilissä verotuksen lykkäysvaikutus muodostuu perintötilanteissa lopulliseksi, eli koko kertynyt laskennallinen verovelka kuittaantuu perintöverotuksessa saatavalla uudella hankintamenolla (lähde Valtionvarainministeriö). Parhaimmillaan etu voi johtaa 34 % verosäästöön, joka suurilla säästösummilla on todella merkittävä. Tässä kohtaa pitää vielä tarkentaa, että OST-tilillä etu on siis sama, kuin arvo-osuustilillä. Etu voi olla kuitenkin OST-tilillä suurempi korkoa korolle efektin takia.

5. Tuoton ja pääoman laskeminen - Verotus voiton laskennassa

Verottajalla on ihan hyvä ohje OST-tilistä, jota tässä lainaan. Osakesäästötililtä varoja nostettaessa ne pitää jakaa tuoton ja pääoman nostamiseen. Verotettavaksi pääomatuloksi luetaan tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista. Osakesäästötilin tuoton laskemiseksi sen käyvästä arvosta vähennetään tilille tehdyt rahasuoritukset ja lisätään tililtä aiemmin nostetuista määristä pääoman nostoksi katsottu osuus. Näin saadaan selville osakesäästötilillä olevan tuoton määrä.

Laskukaava: Tuotto / käypä arvo * nostettava summa = tuottona verotettava pääomatulo


Esimerkki: Verovelvollinen on tallettanut osakesäästötilille 10 000 euroa, joilla hän on ostanut osakkeita. Näiden arvo on noussut 5 000 euroa, jolloin tilin varojen käypä arvo on 15 000 euroa. Verovelvollinen myy tilillä olevia osakkeita 1 500 eurolla ja nostaa summan. Verovelvollisen rahana nostamasta 1 500 eurosta on veronalaista osakesäästötilin tuottona verotettavaa pääomatuloa 500 euroa (= 5 000 euroa / 15 000 euroa x 1 500 euroa). Nostosta loppuosa eli 1 000 euroa on verovapaata tilille tehdyn rahatalletuksen pääoman nostoa. Tällöin verovelvollisen tallettaman pääoman määräksi jää 9 000 euroa (= 10 000 euroa - 1 000 euroa). Yllä olevien lukujen pohjalta voi vetää seuraavat johtopäätökset:

• OST-tilillä 5 000 euron voitosta, joka nostetaan, maksetaan veroja siis 500 e (1666 e * 0,3), eli veroprosentti voitosta 10 %. 
• Arvo-osuustilillä 5 000 voitosta menisi halvimmillaan osinkoina veroa 1250 e, eli 25,5 %.
• Esimerkissä koko 15 000 e OST-tilin tyhjentäminen laukaisee voitoista veroja maksuun 1500 e, eli 30 %.

Nyt varmaan yllä olevan perusteella joku hoksasi, että tässähän vähän kuin avattiin pandoran lipas. Osakesäästötililtähän voi nostaa rahaa pienemmällä verolla, kuin arvo-osuustililtä? Eihän sen näin pitänyt olla, kun kukaan ei ole tästä puhua pukahtanut? Vai voisiko sittenkin? Kyllä ja ei. Jos realisoit koko osakesäästötilin, niin maksat kyllä veroja tasan sen 30 %. Miten verotus sitten riippuu tuotosta ja käyvästä arvosta. Katsotaanpa alla olevasta graafista tätä suhdetta.

50 000 € arvoiselta osakesäästötililtä nostetun kertasumman verotus ja sen riippuvuus salkun arvonnoususta.

Kuvassa 50 000 euron OST-tili, jossa vaaka-akselilla salkun arvonnousu ja pystyakselilla tuotosta maksettava veroprosentti, jos koko tämä salkun arvonnousu realisoitaisiin yhdellä kertaa. Vain "alkuperäinen" sijoitettu 50 000 jätettäisiin OST-tilille. Yhdellä silmäyksellä huomaa jo heti, että käyrä on eksponentiaalinen. Syynä on tietysti se, että OST-tilin pienillä tuottoprosenteilla tuoton nostaminen perustuu aika pitkälle verottoman pääoman nostoon ja vasta suuremmilla arvonnousilla tuottoon. Veroprosentti nousee siis aluksi aika hurjasti (melkein pystysuora 30 vs 34 veroprosentin vaihtuessa), kunnes salkun arvonnousussa noin 200 % ja veroprosentissa 22,7 alkaa hidastua. Tämä tasaantuminen on kuitenkin erittäin hidasta ja tasoittuu tietenkin raja-arvoon 34 % vasta sellaisessa salkun arvonnousussa, että sitä ei koskaan edes Roope Ankka saavuttaisi. Huom! Kuvaaja on skaalautuva, eli ei riipu alkuperäisestä sijoitussummasta. Toisin sanoen salkun arvonnousu ja tuotosta maksettu vero ovat samat kuin graafissa, oli OST-tilin alkusumma sitten maksimi 50 000 euroa, tai vain 4 000 euroa.

Mikä johtopäätös tästä pitäisi tehdä? Arvo-osuustililtä saa halvimmillaan tuottoa osinkoveroina 25,5 % ja yli 10 vuoden omistusta käyttäessä jopa hankintameno-olettamalla 18 %. Kun katsoo yllä olevaa graafia, niin OST-tilillä osinkoverot alitetaan vielä, kun salkun arvonnousu, (eli tuotto, joka tässä on myös koko nostettava summa) on alle 275 % ja kustannuksiltaan halvimman hankintameno-olettamankin OST-tili voittaa silloin, kun salkku on noussut alle 115 %. Tällöin siis 50 000 OS-tilin käypä arvo on 107 500 euroa ja siitä voi nostaa 57 500 euroa. 7 % vuosinousulla tähän tosin menee korkoa korolle vajaa 12 vuotta, mikä on aika pitkä aika odottaa voittojen kotiutusta. Mitä jos summaa ei nostetakaan kerralla monen monen vuoden päästä, vaan vaikka kerran vuodessa?

Tehdäänpä tästä järkevästä rahan nostamisesta vielä tarkempi graafi. Mitä jos nostamme 7 % tuottavasta ja 50 000 euron suuruisesta OST-tililtä joka vuosi sen tuotot (3 000 e/vuosi)? Homma näyttää alla olevan graafin mukaiselta. Vaaka-akselilla on vuodet, sinisellä käyrällä oikeasta reunasta luetaan nostosta maksettu veroprosentti ja punertavalta viivalta vasemmalta luetaan sitten kumulatiivisesti nostettava summa. Kun voittoja nostetaan, niin aluksi suurin osa on pääoman nostoa ja verot siten pieniä. Verot (sininen käyrä) nousevat nopeasti, koska verottoman pääoman nosto pienentää laskennallista tehtyjen rahasuoritusten määrää. Tällä sinisellä käyrällä (lue arvot graafin oikeasta reunasta) alle osinkoverojen (25,5 %) voi siis nostaa 3 000 euroa vuosittain (7 % tuotto 50 000 €:lle) 26 vuotta. Tällöin kumulatiivisina nostoina on kertynyt 91 000 e. Alle 10 % veron pääsee vielä, kun tuotosta nostaa 6 vuotta ja 21 000 euroa. Yli osinkoverojen ei kannata enää nostaa.

Kerran vuodessa tehty 7 % nosto OST-tililtä. Nostosta maksettu vero exponentiaalisella sinisellä käyrällä luetaan oikeasta reunasta ja kumulatiiviset nostot punaiselta viivalta luetaan vasemmalta. Vaaka-akselilla vuodet.Alle 25,5 % osinoveron voi nostaa kumulatiivisesti 91 000 euroa, eli 26 vuotta 7 % tuottoa pääomalle. Hyvä diili.

Jotta ei tulisi virhetulkintaa, niin painotan vielä, että jos realisoit koko osakesäästötilin, niin maksat kyllä veroja voitosta tasan sen 30 %. Äskeiset graafit eivät ole mikään oikotie onneen. Vähäisten tuottojen nostaminen pienemmällä veroprosentilla ei ole mitään "noituutta". Se minkä alussa voittaa, niin sitten lopussa häviää. Pointti on tässä se periaate, että OST-tilin avaamalla voit nostaa pääomaa heti ja voittoa vähän myöhemmin. Se siis mahdollistaa "verosuunnittelun" tai sen lykkäämisen myöhemmäksi, vaikka tätä ei heti tulisikaan ajatelleeksi. OST-tilin kalliimman voiton kotiuttamisen voit sitten siirtää vaikka kuollessasi perintötilanteessa toiselle sukupolvelle ja välttää loput verot käytännössä kokonaan. Voitolliselta arvo-osuustilillä puolestaan rahaa nostaessa maksat voitosta heti veroa, ellet saa netotettua tappioita samana vuonna.

Mikä on johtopäätös - Avaanko osakesäästötilin?

Tästä artikkelista tuli taas paljon pidempi, kuin ajattelin. Valitettavasti tiettyjä asioita ei kuitenkaan pysty oikein tämän paremmin tiivistämään olennaisten asioiden kärsimättä. Voit kuitenkin onnitella itseäsi, kun jaksoit lukea tämän loppuun asti perusteluineen. Nyt sait toivottavasti avaimet käteen siitä, kannattaako OST-tili avata ja mitkä ovat perustelut.

Oma vastaukseni kysymykseen on lyhyesti kyllä, ajattelin avata osakesäästötilin. Tein sen itse asiassa heti vuodenvaihteen jälkeen. Perustelut ovat kuitenkin aivan erilaiset, kuin muilla kanssabloggareilla ja mediassa yleensä. Näkökulma on itse asiassa aivan toinen. Pointti on se, että OST-tilin pitää olla vain osa salkkua. Koska omistan jo arvo-osuustilin ja saan sillä verovähennyksistä täyden hyödyn, ei OST-tilillä ole tuota 0,6 %:n "kulua" vaihtoehtokustannuksena. Avaa siis ensimmäisenä arvo-osuustili ja vasta tämän jälkeen OST-tili.

Koska omistan arvo-osuustilin ja avaan rinnalle OST-tilin, niin näin vähennän poliittisen riskin mahdollisuutta. Jos hallitus tekee tyhmyyksiä, niin nostan tililtä rahani aika liukkaasti. Tulen myös todennäköisesti käyttämään osan OST-tilin tuotoista johonkin, koska sieltä on paljon järkevämpi nostaa rahaa elämiseen, kuin tavalliselta arvo-osuustililtä. Elämiseenhän ne sijoitukset on tarkoitettukin, eikä hillottavaksi loppuelämäksi. Tuskin tulen koskaan koko OST-tiliä kuitenkaan realisoimaan. Jos tästä artikkelista pitäisi muistaa vain yksi lause, niin se olisi: Jos haluat nostaa rahaa sijoituksista, se kannattaa tehdä ensiksi OST-tilin kautta verottoman pääoman muodossa ja jättää voittoja nostamatta. Näin pääset siis nauttimaan verojen lykkäämisestä hamaan tulevaisuuteen ja verovelan korko korolle tuotosta.

Todennäköisesti tulen siirtämään OST-tilille vähän Superluottoa siitäkin huolimatta, että Nordnet meni sössimään lainoitusasteen laskulla tämän superluoton käytön aika kunnolla. Pienellä luotolla kuitenkin lähes verotonta tuottoa. Siinäpä lähes Kalevalan Sammon veroinen rahakone. Jos tykkäsit tästä tekstistä, niin avaa Nordnetin osakesäästötili maksutta tästä. Oikea hetki on tehdä se nyt, eikä myöhemmin, jotta varmasti pääset nauttimaan korkoa korolle -efektistä mahdollisimman aikaisin.



(Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 22.112019 ja nyt päivitetty)