20. marraskuuta 2019

Nordnet Superluotto - Lähes ilmaista rahaa tarjolla

Mikä yritys onkaan kyseessä? Ensin siltä tuli kuluton Superrahasto Suomi, joka oli ensimmäinen ja täysin ilmainen indeksirahasto Suomessa. Tämän jälkeen saapuivat sitten mukaan muut kolme pohjoismaista superrahastoa, jotka jatkoivat perinnettä täysin ilmaisina indeksirahastoina sijoittaen kukin oman strategiansa mukaan Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Ja nyt on tarjolle saapunut perheen uusin tuote: Superluotto, jossa korko on vain 0,99 % (Huom, alennettu korkotaso 0,49 % oli voimassa 11.7.–30.9.2016). Kyseessä on tietenkin Nordnetin (pohjoismainen osake- ja rahastovälittäjä sekä nettipankki) uusin lanseeraus, jossa Nordnet tarjoaa velkavipua alle prosentin korolla.

Pelkästään jo ilmaisen superrahaston lanseeraus oli aikoinaan hatunnoston arvoinen suoritus, joten uusinta yllätystä voi pitää jo enemmän kuin erittäin rohkeana ja kiitettävänä tempauksena. Kun kivijalkapankit tyytyvät lähinnä vain lepäämään laakereillaan, niin Nordnet vain pistää lisää pökköä pesään houkutellakseen uusia asiakkaita ja pitääkseen vanhat vieläkin tyytyväisempinä. Rima on nostettu nyt niin korkealle, että tästä on toisten paha pistää paremmaksi. Jos joku vielä pohdiskeli Nordnetin valintaa ainoaksi arvopaperivälittäjäksi, niin viimeistään superluoton lanseeraus saanee mielen muuttumaan. Epäilen, että yksikään muu pankki tai arvopaperivälittäjä ei edes uskalla lähteä markkinointikisaan mukaan. Kumarrus Nordnetin suuntaan tästäkin mahdollisuudesta.


Superluoton ehdot ja logiikka


Aggressiivisessa lainakampanjassa Nordnet tarjoaa siis asiakkailleen Superluotoksi nimeämäänsä luottoa hajautettua sijoitussalkkua vastaan vain 0,99 prosentin korolla. Superluottoa voi saada 0,99 korolla (Kulta-taso), jos salkun yksittäisen osakkeen (tai ETF:n) osuus on enintään 20 prosenttia koko salkun markkina-arvosta, tai yksittäisen rahaston osuus on enintään 60 prosenttia. Käytössä saa olla tällöin enintään vain 40 prosenttia salkun lainoitusarvosta. Korkeammalla 2,49 korolla (Hopea-taso) luottoa voi saada, jos yksittäisen osakkeen (tai ETF:n) osuus salkun arvosta on enintään 25 prosenttia tai yksittäisen rahaston osuus on enintään 75 prosenttia. Tällöin lainoitusaste saa olla korkeintaan 60 % lainoitusarvosta. Jos superluoton tiukemmat ehdot eivät täyty, niin tarjolla on pankin normaali luottolimiitti, jonka korko on tällä hetkellä 4,85 prosenttia. Nordnet mainostaa sivuillaan, että lainoitusta voi olla jopa 10 X oman pääoman verran.

Tiukoilla ehdoilla Nordnet pyrkii tietenkin tekemään superluotolla rahaa. Ylimääräisen rahan tallettaminen Euroopan Keskuspankin tilille vaikkapa negatiivisella 0,20 prosentin talletuskorolla ei ole kovin järkevä vaihtoehto, joten miksi sitä ei tarjottaisi asiakkaille 0,99 % korolla? Asiakkaiden sijoitussalkut ovat aina luoton vakuutena, joten kovin suurta riskiä on vaikea nähdä tässä luoton tarjonnassa. Kun lainoitusarvoakin saa olla Kulta-tasolla käytössä alle 40 %, niin periaatteessa osakemarkkinat saavat romahtaa vaikka puoleen ja silti vakuuksista ei ole Nordnetille riskiä. Samalla kun superluotolla saadaan asiakkailta 0,99 % verran matalariskistä ja jatkuvaa korkotuottoa, niin tarjous toimii hyvänä markkinointikeinona ja lisää asiakkaiden kaupankäyntiä tuoden tuottoa kaupankäyntipalkkioista.

Superluotolla lyödään hyvin märkä rätti kaikkien muiden toimijoiden kasvoille. Oikeastaan on vähän eriskummallista, että muut toimijat eivät tarjoa samanlaista sijoituslainaa. Luulisi vähäriskisen korkotuoton kiinnostavan tässä ajassa monia toimijoita, kun samalla tarjous saattaa myös kasvattaa jo olemassa olevien asiakkaiden kaupankäyntiä ja sitä kautta välittäjän tuottoja. Suoranainen win-win -tilanne siis molemmille osapuolille. En vain yksinkertaisesti pysty ymmärtämään, miksi tätä ei ole yksikään muu pankki tarjonnut. Eikö sijoituslainalle muka ole kysyntää? Opintolainaakin pidetään mörkönä, vaikka se on kaikkea muuta. Onko vain Nordnetillä ketteryyttä, halua ja valmiuksia kehittää tapojaan ja tarjota yhä uudestaan asiakkailleen parempia palveluja? Vähän jo hävettää Nordnetin ylistys ja muiden palveluntarjoajien mielikuvituksettomuus ja saamattomuus.


Pihvi asiakkaan näkökulmasta


Miksi superluotto on sitten mielestäni niin hyvä juttu? Ensinnäkin harvoin suomalaiselle piensijoittajalle tarjotaan lähes ilmaista rahaa, eli velkavipua lähes asuntolainaa vastaavalla korolla. Yleensä sijoituslainan korko on ollut luokkaa 5 %, joka on hyvin rajoittanut ja hillinnyt sen käyttöä. Kannattaa myös huomioida, että superluotolle ei ole mitään perustamiskustannuksia tai vastaavia, luottokorko lasketaan päivittäin käytössä olevan luoton osalta ja veloitetaan salkustasi kerran kuukaudessa kuun vaihteessa. Luotolle ei ole mitään takaisinmaksuaikaa, vaan se toimii niin sanottuna bullet-lainana, josta maksetaan vain kertyneet korot.

Salkun lainoitus ja toiminta pörssikorjauksen lähestyessä -artikkelissa kirjoitin esimerkiksi siitä, miten itse käyttäisin salkun lainoitusmahdollisuutta laskumarkkinoilla ja mikä on hallitun sijoitusvelan oikea määrä. Tämä artikkeli kannattaakin ehdottomasti lukea. Laskumarkkinoilla hyvien yhtiöiden osakkeita saa usein alennuksella, jolloin käteistä tarvittaisiin paljon näiden ostoon. Ongelmana on kuitenkin usein tarvittavan käteisen puute. Laskumarkkinoiden kestoa tai oikeaa ajoitusta ei kukaan tiedä ja jos laskumarkkinan kesto pitenee, käteinen on usein jo käytetty ostoihin liian aikaisin. Superluotto on tähän ongelmaan hyvä ratkaisu.

Ison osakesalkun tapauksessa myös tarpeeksi suuren käteisposition pitäminen on hankalaa ja tulee kalliiksi. Jos haluaa pitää esimerkiksi 10 % salkusta käteisenä ja salkun koko on vaikkapa 170 000 euroa, niin 17 000 euron käteispotti on jo aika suuri ja vaihtoehtokustannus menetettyinä osinkoina on jo luokkaa 680 euroa vuodessa (4 % netto-osinkotuotto). Laskumarkkinoilla tuolla 10 % käteispotilla ei vielä edes hirveästi ostella, joten Nordnetin tarjoama superluotto on tähän enemmän kuin hyvä vaihtoehto. Täytyy tunnustaa, että laskeskelin ja pohdin jo puolivakavissani ottavani salkkua vastaan 15 % lainaa, koska salkkuni täyttää tämän Kulta-tason ja saisin lainaa siis 0,99 korolla. 

Miten lähes ilmaisen lainan otto kannattaisi? Jos salkun koko olisi vaikkapa tuo 170 000 euroa, niin järkevä lainamäärä (15 %) olisi noin luokkaa 25 500 euroa. Sen jos sijoittaisi vaikkapa hyviin ja vakaisiin osingonmaksajiin, niin vuodessa saisi osinkoina 1020 euroa nettona (osinkotuotto nettona 4 %). 0,99 % luotosta maksaisin 253 euroa, josta sijoituslainana saa vähennettyä vielä 30 %. Voittoa syntyisi siis 843 euroa vuodessa (1020-(253*0,7)). Lähes ilmaista rahaa on siis jaossa, kunhan pitää järjen mukana ja tunteen poissa velkavipua käyttäessä. Periaatteessa siis hyvinkin kannattavaa jo nyt, jos osakekurssit eivät tästä laskisi. Sitä ei tosin kukaan pysty ennustamaan. Matalien ja osittain jopa negatiivisten korkotuottojen takia vaihtoehtoja osakesijoituksille ei kuitenkaan hirveästi ole, joten sinne se raha vieläkin virtaa.

Nordnetin asiakkaalla tulee olla luottosopimus yhtiön kanssa saadakseen mahdollisuuden Superluotto -korkotasoon. Muutaman paperin täyttö siis tarvitaan superluoton hakemiseen. Jos olet jo aikaisemmin hakenut ja saanut esimerkiksi Nordnetin lainoitusta, niin superluoton ehtojen täyttyessä saat aktivoitua sen yhden napin klikkauksella. Erittäin vaivatonta ja helppoa siis. Kannattaa huomata, että yhtiöllä on oikeus yksipuolisesti muuttaa rahoitusvälineille antamiaan lainoitusasteita, ehtoja ja Kulta- ja Hopea -tasojen prosenttilukuja. En usko, että näitä tullaan hevin muuttamaan, jotta imago ei kärsi, mutta on hyvä pitää asia mielessä. Jos muutoksia tehdään, niin uudet ehdot tulevat voimaan kuukauden kuluttua muutoksen tiedoksiannosta. Asiakasta, jolla on salkussaan lainoitus käytössä, kehotetaan säännöllisesti seuraamaan kurssien kehitystä ja salkkunsa varoja, jotta superluoton kriteerit täyttyvät joka päivä.

Avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin tästä linkistä ja hyödynnä Superluoton törkeän halpa korko. Osakesijoituksiinhan sitä ei ole pakko käyttää. Jos hajautetun salkun koko ja lainoitusarvo on kunnossa, niin mikäänhän ei estä sen käyttämistä vaikkapa asuntosijoitukseen, mökkiremppaan tai esimerkiksi auton hankintaan. Nostaa vain lainan Nordnetistä ja siirtää varat haluamaansa kohteeseen. Näin helppoa ja halpaa lainaa tuskin saat mistään muualta.

Kun pelot osittain realisoituvat - Lainaehtojen yksipuoleinen muutos (Päivitys 20.11.2019) 


Hauska lukea tätä artikkelia vuosien takaa. Superluotto on ollut itselläni käytössä aika vaihtelevasti. Välillä järkeväksi mainitsemani 15 % on ollut aika tapissa (vuosi 2017) ja välillä salkku on ollut ihan velaton. Eri vuosien salkkukatsauksia voi lukea tästä linkistä. Allekirjoitan edelleen kaikki Superluoton edut ja pidän sitä yhtenä Nordnetin parhaimpana tuotteena. On kuitenkin vähän surullista huomata, että melkein 5 vuotta lanseerauksen jälkeen Nordnet on päättänyt muuttaa superluoton ehtoja lainoitusasteen osalta. Nyt sitä saa olla käytössä 20 % aikaisemman 40 % maksimin sijasta.

Painajaismainen kuvaus siitä, kun Nordnetin Superluoton lainaehtoja muutetaan :D Tai sitten valoteos Espoo Visual Festivalilta. Teoksen nimi: Lennon aika. 

Näin äkkiseltään muutos ei välttämättä kuulosta suurelta, mutta käytännössä puolittaa järkevästi käytettävän Superluoton määrän. Esimerkiksi jos salkkuni markkina-arvo olisi vaikkapa 275 000 euroa, niin 22 arvopaperia sisältävän salkun lainoitusarvo olisi noin 173 000 euroa (63 % lainoitusarvo). Kun ennen Kulta-tason Superluotossa sai olla maksimissaan 40 % lainoitusarvosta käytössä (69 200 euroa), niin nyt käytössä saa olla enää 20 %. Tällöin esimerkin valossa lainaa saa maksimissaan olla käytössä vain 34 600 euroa omassa salkussani. Väännetäänpä vielä rautalankaa, jos johtopäätös ei tästä heti avautunut.

Siis hyvin hajautettu 275 000 euron salkku, niin Superluottoa voi olla käytössä vain 34 600 euroa, joka tekee noin 12,6 %. Oho! Voi vittu, eihän tuolla pääse enää edes siihen 15 %, joka on todella maltillinen taso. Vähän särähtää silmään, kun mainostetaan että lainoitusta voi olla jopa 10 X oman pääoman verran, vaikka edes kovin järkevään tasoon ei realistisesti päästä. Superluoton maksimihan olisi noin 17 % (0,85 lainoitusaste * 0,2 = 0,17). Edes pienellä präntillä voisi olla maininta, että ehtoja on jo kerran muutettu ja asiakkaan osalta vieläpä huonommaksi. Varoitusaikaa reagointiin muuten vain se 1 kk. Tuntuisi varmaan kivalta, jos tuohon pitäisi nopeasti reagoida ja salkkua säätää. Tuntuu vähän siltä, että oltaisiin kustu silmään. Antaisin anteeksi, jos ymmärtäisin logiikan, mutta kun en ymmärrä. Jo aikaisemmin riski Nordnetille oli todella vähäinen. Lainaehtojen muutos yksipuolisesti laskee väistämättä Nordnetin mainetta, eikä kuulu siihen mieluisampaan yllätykseen, joita sijoittaja on ehkä vähän osannut peloissaan odottaa.

Yllä olleessa laskelmassa pitää tosin huomata, että arvopapereiden lainoitusaste on ennalta määrätty ja se voi vaihdella 0–85 %:n välillä arvopaperin markkina-arvosta. Jokin likvidi Fortum on lainoitusasteeltaan 85 %, kun taas Noho Partners on 40 % ja Titanium on vain 20 %. Itselläni salkussa on aika paljon noita pienemmän lainoitusasteen arvopapereita, joten siksi maksimilainani voi olla suhteellisen alhainen muihin verrattuna. Pitää myös muistaa, että kun ostat lainalla lisää osakkeita, niin lainoitusaste vähän kasvaa, jota en tässä huomioinut. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä suurta kuvaa, että pelot osittain realisoituivat ja lainaa ei voi kunnon raameissa enää käyttää. Nordnet on myös väittänyt, että arvopapereiden uusi lainoitusaste vähän nousee, mutta kun missään ei ole mustaa valkoisella, eli vertailua uusien ja vanhojen lainotusasteiden välillä, niin enpä taida uskoa.





(Alkuperäinen teksti julkaistu ensimmäisen kerran 29.3.2015)

6 kommenttia:

  1. Itse karsastan lainalla sijoittamista. Etenkin nykykurssitasolla en todellakaan suosittele tätä.

    "...pitääkseen vanhat vieläkin tyytyväisempinä."
    -Tähän minun on pakko vielä kommentoida, että minun kohdallani tämä ei voisi olla paljoa kauempana. Syy tähän on valuutanvaihdon piilotetut lisäkustannukset sekä törkeän kalliit minimihinnat ulkomaisissa osakkeissa aktiivisuustasosta riippumatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekään en lainalla sijoittamista nyt välttämättä suosittelisi. Kun korot tästä joskus nousevat, niin osakemarkkinat kyllä tulevat alas. Hallittu ja pieni velkavipu kuitenkin sopii tilanteisiin, joita artikkelissa kuvailin.

      Asiakas voi aina äänestää jaloillaan, jos palvelun taso ei miellytä. Totta on, että ulkomaisten osakkeiden ostaminen on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin kotimaisten ostaminen. Jos kauppoja tekee harvoin ja ostomäärät ovat suuria, niin eivät ne kulut kovin kalliita silti ole. Riippuu ihan omasta kaupankäyntiprofiilista ja tietysti siitä mihin vertaa. Tiedän monta blogistia, jotka käyttävät ulkomaisten osakkeiden kaupassa välittäjinä esimerkiksi Lynxiä tai Interactive Brokersia Nordnetin sijaan. Itse pärjään paremmin kuin hyvin Nordnetin asiakkaana.

      En nyt ihan tajua, mitä tarkoitat valuutanvaihdon piilotetuilla lisäkustannuksilla. Nordnetissä itse tehtynä valuutanvaihtokulu on 0,075 %. Automaattisessa valuutanvaihdossa kulu nousee 0,25 %:iin. Jos joku manipuloisi valuuttakursseja, niin siihen kyllä syyllistyvät isot pelurit, eikä pienet: http://www.nordnetblogi.fi/rajatonta-royhkeytta-valuuttamarkkinoilla/14/11/2014/

      Poista
  2. Historiasta kun tutkailee, niin kyllä osakurssit nousevat korkojen kanssa kilpaa huipulle kun korkoruuvilla yritetään hidastaa kuumenemista. Sitten kurssiromahdus ja korkoja aletaan laskemaan. Eikö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa kyllä. Tähänkin on sitten monia poikkeuksia ja korrelaatio osakkeiden ja korkojen välillä on ollut sekä positiivinen että negatiivinen. Korkosijoituksissa on kuitenkin se mielenkiintoinen juttu, että kun korkotaso esimerkiksi laskee, niin korkosijoituksen arvo ja siten sen tuotto nousee. Itse asiassa tässä olisi mainio artikkelin aihe.

      Poista
  3. Olin kerran jo täyttämässä Nordetin lainapapereita, kunnes havaitsin, että edullisen koron ehtona on useisiin eri arvopapereihin laajasti hajautettu salkku. Salkkuni kostuu suurimmaksi osaksi kolmesta ETF-osuudesta, jotka sijoittavat S&P500-, EuroStocks50- ja kehittyville markkinoille. Hajautus on näin ollen maailmanlaajuinen. Mutta Nordnetin hölmön säännön vuoksi tällä salkulla ei saa edullisinta lainaa. Jos taas salkussani olisi kymmenen pienen suomalaisen yrityksen osakkeita tasaosuuksin, olisin edullisimmassa lainakategoriassa. Sanomattakin selvää, että tällöin hajautus on tosiasiallisesti moninverroin huonompi. Nordnetin säännöissä ei ole mitään järkeä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin se toinen todella outo juttu Nordnetin lainasäännöissä. ETF saa edustaa enintään 20 % salkun koko markkina-arvosta, kun rahaston kohdalla luku on 60 %. Ei todellakaan mitään järkeä. Ja kuten mainitsit, voisit sijoittaa paljon suppeammin ja huonommin pelkkiin suomalaisiin pienyhtiö-osakkeisiin ja silloin saisitkin lainan.

      Periaatteessa voisin ymmärtää pienen eron jossain markkinapaniikissa, jossa Nordnet joutuisi realisoimaan epälikvidin ETF-tuotteen. Sen saisi myytyä huonommin, kuin rahaston. Mutta että noin suuri ero 20 vs 60. Ei kykene ymmärtämään vieläpä suuria indeksejä seuraavissa tuotteissa.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...