28. joulukuuta 2016

Liikuntasetelit tai SporttiPassi vanhenee? - Vinkkejä käyttöön

Mitä jos 150 euron arvosta liikuntaseteleitä uhkaa käydä vanhaksi, mihin niitä esimerkiksi itse käyttäisin? Erilaiset liikuntasetelit ja SporttiPassi (ePassi) käyvät moneen paikkaan, joten on melkeinpä ihme, jos niitä ei saa itse kulumaan. Elämäntilanteita on kuitenkin monia. Jos jostain kumman syystä et kuitenkaan itse keksi niille mielekästä käyttöä, niin rahanarvoiset edut kannattaa "lahjoittaa/myydä" jollekin toiselle. Edut ovat tietenkin henkilökohtaisia, mutta liian tiukat säännöt on mahdollista myös kiertää, jolloin joku muu voi hyödyntää etuasi. Joku voi pitää tätä vähän moraalittomana, mutta mitään järkeähän niitä maksuvälineitä ei ole päästää vanhenemaan. Tällöin vain esimerkiksi Smartumin liikuntaseteleitä myyvä Smartum Oy hyötyy tästä vanhenemisesta ja maksat verotusarvoa tyhjästä. Jos joku muu käyttää jo maksettua etuasi, saa liikuntasetelin tai sporttipassin käyttöpaikka tästä maksun. Kuka sitten rahanarvoista etua loppupeleissä käyttääkään, niin hän tukee paikallisia liikuntapalveluja ja mahdollistaa näiden tuottajien elämisen. Näin pragmaattisesti ajatellen on oikeastaan moraalittomampaa päästää liikuntasetelit vain vanhenemaan, kuin antaa etua jollekin muulle.



27. joulukuuta 2016

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2016

Vuosi alkaa olemaan kohta pulkassa. Nyt on siis aika julkaista jo perinteinen ja jokavuotinen kirjanpitoni. Paljonko sain vuodessa tuloja ja paljonko oli menoja, miten ne jakautuivat, oliko eroja viime vuoteen verrattuna ja tuliko jossain asiassa skarpattua tai toisessa asiassa repsahdettua. Tuloja ja menojani seuraan siis oman kirjanpitoni kautta, jota hoidan taulukkolaskentaohjelmassa. Kirjaan siihen menot yleensä kerran viikossa kuittien ja laskujen pohjalta ja tällöin hommaan menee se minuutti tai kaksi. Tuota hommaa ei voi millään muotoa pitää vaivana, vaan pikemminkin palkintona, kun numeroiden pohjalta näkee selkeästi, miten oma talous kulkee.

Jos saarnaa säästämisestä ja sijoittamisesta, niin luonnollisesti pitää myös rehellisesti näyttää, miten omaa polkuaan kulkee. Nyt kiinnostuneet saavat jälleen tirkistellä luvan kanssa ja vieläpä kommentoida, jos siltä tuntuu. Se on mielellään jopa suotavaa, jos kysymyksiä kirjanpidostani tulee. Vaikka kulupuoli on omasta mielestäni tässä artikkelissa se kiinnostavampi asia, niin luonnollisesti asiayhteydessä pitää mainita myös itse tulot. Pienistä puroista nimittäin kertyy pitkällä tähtäimellä yllättävän suuri summa.


Näkyykö inflaation vaikutus - Kirjanpitoni vuonna 2014

Kirjanpito ja budjetti on yksi tärkeimmistä välineistä oman talouden hallintaan. Jos et tiedä paljonko kulutat mihinkin asiaan, on oma taloudenpito erittäin vaikeaa. Tällöin eletäänkin yleensä kädestä suuhun. Rationaalinen suhtautuminen rahaan ja tavaroiden hankintaan puuttuu kokonaan. Kun palkka saapuu tilille, se tuhlataan yleensä heräteostoksiin ja sitten kuukauden lopussa voivotellaan, miksi rahat ovat aina niin vähissä eivätkä riitä mihinkään. Jos tilanne on tuttu, niin syyllinen löytyy peilistä. Vain tarkan ja luotettavan kirjanpidon avulla voit löytää omasta taloudestasi ne rahareiät, köyhyytesi riippakivet, jotka syövät joka hetki varallisuuttasi ja mahdollisuutta rahan säästämiseen ja rikastumiseen. Mitä pidempään kirjanpitoa teet, sitä luotettavampi siitä tulee ja sitä enemmän johtopäätöksiä sen pohjalta voi tehdä. Väitänkin, että varakkaaksi ei voi tulla ilman kirjanpitoa ja budjettia. Sen avulla löydät parhaat säästökohteet, vähennät kulutustasi ja mahdollistat rahan säästämisen. Tietotaidon, tahdon ja innokkuuden kasvaessa myös säästetyn rahan sijoittamisen astuu luonnostaan mukaan ja rikastumisen oravanpyörä lähtee liikkeelle.

Kuvan lähde.

Kirjanpito ja budjetti oli yksi ensimmäisiä tämän blogin artikkeleita. Avasin tässä tekstissäni omia tulojani ja menojani eri vuosina ja kerroin myös vähän kirjanpitoni rakenteesta ja sen täyttämisestä. Kirjanpito ja budjetti -artikkelin lopusta löytyy myös käyttämäni pohja taulukkolaskentaohjelmassa toimivalle kuukausi- ja vuosikohtaiselle kirjanpidolle, jonka voi ottaa halutessaan käyttöön ja tietenkin muunnella omaan talouteen sopivaksi. Kannattaa lukaista artikkeli ja sen ohjeet, jos kirjanpito ja budjetti omalla tyylilläni kiinnostaa. Nyt kuitenkin paneudumme vähän vuoden 2014 kirjanpitooni. Mitä se oikein pitääkään sisällään? Mikä on tulojen ja menojen suhde, paljonko rahaa jäi säästöön ja mitä pidemmän aikavälin suhde oikein kertoo? Näkyykö inflaation vaikutus viiden vuoden kirjanpidossani?

6. joulukuuta 2016

Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu vain kuluja. Toimeksiantoja markkinoilla ei pysty ajoittamaan kukaan täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa.


Joskus on on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa. Mutta paljonko kaupankäyntiin meneekään rahaa? Nordnetissä vähän kauppaa käyville minimikulut ovat 9 euroa/toimeksianto suomalaisilla osakkeilla. Jos teen vuodessa muutaman kaupan, niin eihän siitä kovin montaa kymppiä tule. Ongelma on tietysti se, että ihmisen muisti on suhteellisen lyhyt ja vajavainen. Totuus kaupankäyntiaktiivisuudesta voi hyvin olla aivan jotain muuta, mitä kuvittelet luulevasi. Laskeskelinkin yhtenä kesäpäivänä parvekkeen sohvalla löhöillen omaa kaupankäyntiaktiivisuuttani. Paljonko kauppaa on eri vuosina tehty ja kuinka suuri summa rahaa onkaan vaihtunut osto- ja myyntitoimeksiannoissa. Miltä trendi yleensäkin näyttää ja onko se nousemaan vai laskemaan päin. Omasta mielestäni erittäin kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa. Alhaalla olevasta taulukosta löytyy maksullisten toimeksiantojen määrä ja kaikki kaupankäyntikulut eri vuosina omassa osakesalkussani, sekä kulujen suhteelliset osuudet vaihtomäärään ja koko osakesalkkuuni suhteutettuna. Tehkääpä itse sama harjoitus.

Nordnet Private Banking - Sikariportaan piilotetut edut

Sanotaan, että raha tulee rahan luo. Rikkaille on yleensä tarjolla enemmän mahdollisuuksia sijoitusomaisuuden hoitoon ja verojenmaksun optimointiin, kuin tavallisella tallaajalla. Varakkaamman henkilön on myös usein helpompi neuvotella vastapuolen kanssa erilaisista kulurakenteista ja palkkioista alaspäin, kun suuri rahamassi antaa neuvotteluvoimaa. Joku on joskus tokaissut, että köyhät tuovat pankin lattialle vain hiekkaa. Jos tätä on uskominen, niin finanssialalla kannattaa siis pitää ainakin rikkaat tyytyväisinä. Miten tätä filosofiaa on Nordnet lähtenyt toteuttamaan omalla Private Bankin -palvelullaan?


Nordnet Private Bankin palvelut ja edut on tarkoitettu sijoittajille, joiden sijoitusvarallisuus on yli 200 000 euroa. Kovin monella ei tällaista osakesalkkua löydy, joten Private Bankin palveluista ja eduista saa vain haaveilla. Oma osakesalkkuni kolkuttelee jo tätä rajaa, joten katsotaanpa, millaisia erikoisetuja ja palveluita tällaisella varallisuudella voi Nordnetiltä saada normaaliasiakkuuden lisänä? Näitä niin sanottuja sikariportaan etuja on kyllä luoteltu Nordnetin sivuilla tässä ja tässä, mutta mitään kovin täsmällistä niistä ei ole kerrottu. Herää ihan kysymys, miksi osa asioista on piilotettu? Private Bankin edut:

2. joulukuuta 2016

Säästövinkki kipailuttamalla - Halvin sähkösopimus

Nyt tuli eteen sellainen tarjous, että oksat pois. Normaalisti en tällaisia mainostaisi, mutta nyt tuntuu, että tekisin melkein syntiä, jos en kertoisi tästä eteen tulleesta sähköenergiasopimuksesta. Samalla tämä on myös hyvä kertomus siitä, miten kilpailuttaminen kannattaa. Takaan, että jos käytät tämän artikkelin lukuun pienen hetken ja tartut tarjoukseen, niin tulet säästämään selvää rahaa vähintään noin 10 euroa vain viiden minuutin työllä. Jos asut isommassa omakotitalossa, käytät sähkölämmitystä, etkä ole koskaan kilpailuttanut sähkösopimustasi, niin tämä juttu lukemalla säästösi voi olla kymppien sijaan jopa satasia. Kovin monella säästövinkillä tuskin pääset parempiin tuntipalkkoihin.



30. marraskuuta 2016

TradeTracker ja kumppanuusmarkkinointi - Julkaisijan ABC

Moni bloggaaja on ainakin jollain tasolla kiinnostunut ansaitsemaan rahaa omalla työllään. Olisihan se ihan huippua saada rahaa siitä hommasta, mistä nauttii. Rahaa blogilla - Paljonko bloggaajat tienaavat -jutussa olen avannut omaa tulovirtaani tämän kumppanuusmarkkinoinnin suhteen. Bloggaamiseen on käytetty suhteellisen paljon aikaa ja vaivaa, eikä mainostuloista rahaa niin hirveästi kerry. Vielä ei näitä hommia tekemällä kunnon tuntipalkoille pääse, eikä ansiotyötä kannata lopettaa. Vaikka en itse olekaan ammattilainen mainostulojen ansainnassa, niin joku muu voi olla, tai harkita sellaiseksi ryhtymistä. Mistä ja miten lähteä alkuun? Aluksi pitää tietenkin ylittää se ensimmäinen kynnys, miten Tradetracker ja kumppanuusmarkkinointi oikein toimii? Miten käyttöönotto tapahtuu, mitä palvelussa voi tehdä ja miten se tehdään tehokkaasti? Kun kokemusta ja osaamista kertyy, niin sitten kaipaa vastauksia jo kysymykseen miten optimoida omia tuloja yhä suuremmiksi?


27. marraskuuta 2016

Sijoittajan verosuunnittelua - Luovutustappioiden vähentäminen

Jokainen osakesäästäjä varmaan tietää, että mikäli on verovuonna myynyt esimerkiksi osakkeita alle 1 000 euron, ovat voitot verovapaita. Mikäli sijoitusomaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat siis alle 1 000 euroa, mitään veroja ei tarvitse maksaa. Olkoon tästä summasta voitto sitten vaikka 500 % tai ihan rahassa mitattuna vaikkapa huimat 800 euroa. Tämä niin sanottu vähäisten myyntien -periaate on suunniteltu vähentämään pienten arvopaperiluovutusten aiheuttamaa ylimääräistä työtä. Mikäli 1 000 euron luovutushinnan ylittää sentilläkin, niin jokaisesta voittoeurosta (luovutushinta vähennettynä hankintahinnalla) maksetaan pääomaprosentin (30 %) mukaan veroa.



2. marraskuuta 2016

Veropornosta yhteiskunnalliseen keskusteluun

Marraskuun ensimmäinen oli taas se päivä, kun verotietojen julkaisu lehdissä aiheutti pienimuotoisen sirkuspäivän. Muiden tuloja ja veropornoa sai tirkistellä luvan kanssa. Jotkut saavat tyydytystä siitä, että julkisuudessa esiintynyt kuuluisuus, esimerkiksi missi tai näyttelijä tienasi vain vähän rahaa. Jos itsellä menee raha-asioissa huonosti, niin mikäänhän ei piristä päivää paremmin kuin se, että jollain muulla menee vielä huonommin :) Suomalaisen mielestä parastahan on se, että rikas köyhtyy. Ei sen niin väliä, jos samalla oma työpaikka katoaa alta ja valtion verotulot laskevat.



19. lokakuuta 2016

Minimipalkka lakiin - Hyvä vai huono idea?

Mediassa puhutaan nyt paljon minimipalkasta. Toisten mielestä se on hyvä idea ja toisten mielestä taas yksi osoitus poliitikkojen tyhmyydestä. Vasemmistoliitto esimerkiksi vaatii 10 euron minimipalkkaa, tätä pienempää korvausta ei palkansaajalle siis voisi maksaa.Vasemmistoliiton tietojen mukaan vuoden 2015 alussa EU:n 28 jäsenvaltiosta 22:ssa oli käytössä kansallinen vähimmäispalkka. Jos kansalta kysyy mielipidettä asiaan, niin suurin osa näyttäisi kannattavan minimipalkkaa. Usein kuulee perusteluna, että "Omalla palkalla pitää pystyä elämään ja työstä pitää saada kohtuullinen korvaus".  Välillä huomaa, että esimerkiksi nuorilla on mennyt jotenkin yli tuo oman työn arvon määrittäminen. Heti koulun penkiltä pitäisi päästä ilman työkokemusta 4 000 euron ansioihin, vaikka ei välttämättä mitään lisäarvoa edes yritykselle tuottaisi.

Vähimmäispalkat Euroopassa. Lähde: Savon Sanomat.

17. lokakuuta 2016

Twitter -widget Bloggeriin - Onko Twitteristä hyötyä blogissa?

Joku lukija on saattanut jo ehkä huomata, että blogini oikeasta sivupalkista, kommetti-osion alapuolelta löytyy Twitter-widgetti, josta voi seurata mietteitäni Twitterissä. Jos joku ei tiedä tynnyrissä elettyään mikä Twitter on, niin kerrottakoon sen olevan mikroblogipalvelu. Sen tekstipohjaiset viestit, eli tviitit voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä tai vaikkapa vain kuvan.

En ole Facebookissa, enkä mene, joten miksi Twitter? Arvostan laadukasta blogikirjoittelua, johon on käytetty aikaa ja vaivaa. Puhdasta, ajatonta ja riippumatonta näkökulmaa eri asioihin, joista olisi mahdollisimman monelle lukijalle ja itselleni jotain hyötyä. Siihen pyrin itsekin tähtäämään. Ei siis mitään diipadaapaa. Twitterhän sotii juuri tätä ajatusta vastaan. Se houkuttaa sanomaan, vaikkei ole mitään sanottavaa. 140 merkkiin ei voi saada yksinkertaisesti mahtumaan kovin tasokasta ajatusta. Tasonsa puolesta twiittejä voisi verrata elektronisiksi vessanseinäkirjoituksiksi sillä erolla, että kirjoittajan identiteetti tiedetään.


14. lokakuuta 2016

Omenamehun teko - Näin mehustat itse omenasi

Vuosi 2016 on taas erinomainen omenavuosi. Omenapuiden oksat notkuvat omenien painosta ja maa omenapuiden alla on täynnä pudokkaita. Satokausi on suhteellisen lyhyt ja jos omenapuita on paljon, niin hyviä omenoita kertyy sitä tahtia, että niitä ei sellaisenaan pysty millään kuluttamaan riittävää määrää. Omenoihin melkein hukkuu ja lehdistä ja uutisista saa lukea, miten ihmiset kärräävät omenoita biojätteeksi. Surullista. Vaihtoehtojakin löytyisi. Mitä tekee käsistään näppärä, vähän omatoimisuutta ja aikaa omaava henkilö? Rakentaa itse omenoiden rouhijan ja hankkii käsikäyttöisen puristimen, jolla sato muutetaan mehuksi. Länsiväylä on myös tehnyt tästä mehustamisesta jutun lehteensä otsikolla: Omenat mehuksi porakoneen avulla.

Omenoiden murskaus itse kehitetyllä laitteella. Kuvan lähde: Päivi Tuovinen, Länsiväylä.

Hyviä omenoita ei todellakaan viitsisi madoille tai linnuillekaan syöttää. Soseuttaminen tai hillon tekeminen on tietysti mahdollista, mutta ei kukaan jaksa nyhrätä hillon tai soseen tekemisessä päiväkausia. Eikä tähän juurikaan omenoita saa kulumaan, jos ylijäämä ja ongelma omenoiden määrässä on luokkaa sata ämpäriä. Ylivoimaisesti paras ratkaisu omenoiden nopeaan ja helppoon käyttöön on tietenkin niiden mehustaminen. Pienellä vaivalla saa kulumaan suuren määrän omenoita. Osan mehusta voi pakastaa ja nauttia sitten talvella hyvänä C-vitamiinipommina. Mehuasemilla mehustaminen maksaa melko paljon, eikä mehuasemia ole aivan joka kylän kulmalla. Omenoita täytyisi myös kerätä ja säilyttää hieman isompi määrä, koska kukapa mehuasemalla viitsisi nyt koko ajan ravata.

22. syyskuuta 2016

Voiko talletuskorko olla negatiivinen - Mitä siitä seuraisi?

Mitä korko oikein tarkoittaa? Korkohan on rahan hinta, eli rahan lainaajalle maksettava korvaus ajalta, jolloin lainattu raha ei ole lainan antajan käytössä. Lainaaja saa siis korvausta siitä, että joku muu saa rahan käyttöönsä. Kun korko laskee alle nollan, niin asetelma kääntyy hassunkuriseksi. Maailma, jossa joudumme maksamaan siitä, että lainaamme rahaa jollekin, tuntuu hyvin erikoiselta. Sehän on kaiken sen järjen vastaista, mitä olemme joskus oppineet taloustieteen tunnilla. Ei siis mikään ihme, että monet sijoittajat, analyytikot ja talousmedia ovat vähän huuli pyöreänä. Suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, että negatiiviset talletuskorot eivät voi olla mahdollisia. Perusteluksi sanotaan yleensä vain se, että koko homma on järjetöntä. Vanha viisaus kuitenkin sanoo: "Silloin kun kaikki ajattelevat samalla tavalla, niin joku ei oikeasti ajattele." Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi?


14. syyskuuta 2016

Salkun lainoitus ja toiminta pörssikorjauksen lähestyessä

Viime aikoina (artikkeli kirjoitettu 22.10.2014) pörssit ovat olleet laskussa ja sijoittajat ovat nähneet vain miinusmerkkisiä lukuja osakesalkuissaan. Salkun arvon sulaminen ja oman eläkekassan pieneneminen ei tietenkään ole kivaa katseltavaa, mutta laskusta ei mielestäni pidä huolestua. Itselläni ei ainakaan nouse tuskanhiki pintaan, eikä hikikarpalot virtaa otsallani, vaikka näin voisi moni luullakin. Herkimmillä ja vähemmän kokeneemmilla piensijoittajilla on varmaan jo lorahtanut lusikallinen "jännitystä" housuun, hyperventilaatiopussi on jo käytössä ja osakesalkkuakin myyty paniikissa kurssien suhatessa alas. Kokemus ja maltillisuus on kuitenkin nyt viisautta, eikä pienestä kurssilaskusta pidä yleensäkään hätääntyä. Mitä riski oikeasti on? Onko nyt huono hetki sijoittaa, kun pörssikurssit heiluvat ja miten ajattelin itse toimia?

Maailmanloppu ja pörssikurssien laskuako luvassa verenpunaisin luvuin? Tuomionpäivän neljä ratsastajaa. Kuvan lähde: Wikimedia.

Mistä tunnistaa pörssikurssien huipun? Oikea vastaus on tietysti ei mistään, vaan sen saa tietää vasta jälkikäteen. Ensimmäisenä tuhon ennusmerkkinä pidetään kuitenkin ehkä ylimielisyyttä, pelon ja ahneuden välistä taistoa. Laskumarkkina alkaa, kun kaikki ovat sitä mieltä, että pörssiin kannattaa sijoittaa viimeisetkin roposet ja lisäksi vielä velkaa käyttäen. Jopa taksikuskitkin suosittelevat silloin sinulle osakkeisiin sijoittamista varmana nakkina. Tätä ennusmerkkiä ei ole vielä ilmassa, vaan epäilijöitä osakkeiden yliarvostuksesta riittää. Toinen merkki on ehkä halvalla lainarahalla tapahtuvat kalliit yritysostot ja ylisuuret listautumisannit, joista on nähty kylläkin muutamia merkkejä. Ei siis vielä hätää tälläkään rintamalla. Kolmas ennusmerkki olisi ehkäpä yrityslainojen ja valtiolainojen riskilisien nousu, eli tuottovaateen nousu, kun sijoittajat alkavat epäillä yritysten ja valtioiden maksukykyä. Tätäkään ei ole näköpiirissä, vaan sijoittajat tyytyvät jopa naurettavan pieneen tuottoon. Sitten on vielä alhainen työttömyys ja keskuspankkien ohjauskorkojen nosto, joista molemmista saadaan nähdä vielä vain unta. En osaa ennustaa tulevaa, mutta kaiken kaikkiaan en ole siis kovinkaan huolissani. Osakkeet eivät toki ole mitenkään halpoja, mutta mihin raha virtaa...? Riskitön tuotto on ennätysalhainen, mikä pönkittää korkeampia arvostustasoja osakkeissa.

Veroilmoitus 2016 - Sijoituslainasta vähennystä

Blogin tilastoista näkee, että taas on se aika vuodesta (kirjoitettu 31.3.2016), jolloin esitäytetty veroilmoitus kolahtaa monella postilaatikkoon ja ihmiset etsivät vinkkejä esitäytetyn veroilmoituksen täyttöön. Kirjoitushetkellä blogin Top 3-jutuista kaksi liittyy juurikin veroilmoitukseen. Jollekin veroilmoituksen täyttö voi olla ensimmäinen kerta, jollekin taas homma on jo niin tuttua, että veroilmoituksen täydentämiseen verkossa ei kulu puolta tuntia kauempaa. Omalla kohdalla tuntuu vähän siltä, että juurihan tämä tuli tehtyä. Niin se aika vain rientää. Vaikka veroilmoituksen täyttö maistuisikin puulta, niin homma kannattaa silti tehdä.

Olen kirjoittanut veroilmoituksen täytöstä jo niin paljon, että en jaksa toistaa itseäni. Kannattaa lukea tekstit: Veroilmoitus ja veronpalautus - Mitä verovähennyksiä ja Veroilmoitus verkossa 2015 - Matkakuluja ja vähennyksiä. Noiden perusteella jokaisen pitäisi saada kattava tietopaketti veroilmoituksen täytöstä ja hyvistä vähennyksistä. Jos asiasta on jotain kysyttävää, niin kannattaa katsoa ensimmäiseksi kyseisten artikkelien kommentti-osiot.


7. syyskuuta 2016

Kokemuksia seikkailupuisto Korkeesta

Tänä kesänä on tullut vierailtua pääkaupunkiseudun seikkailupuistoissa ihan urakalla. Hauskaa on ollut ja paikoin on saanut haastaa itseään ihan kunnolla, vaikka suurin osa radoista onkin ollut helpohkoja. Huipun ja Zippyn lisäksi nyt olisi viimeisenä vuorossa seikkailupuisto Korkee, jota pääsin testaamaan yhteistyön merkeissä. Seikkailupuisto Korkee on avattu vuonna 2014 ja se sijaitsee Helsingin Mustikkamaan kauniilla saarella aivan Korkeasaaren kupeessa. Korkee on auki toukokuun alusta lokakuun loppuun asti. Tarkat aukioloajat kannattaa selvittää nettisivuilta. Aikuiset pääsevät kiipeilemään Latvaradoille 24 euron hintaan, opiskelijat 22 eurolla ja lapset Kantoradoille 14 euron hintaan. Hinnat ovat siis samaa suuruusluokkaa muiden puistojen kanssa. Opiskelijoiden saaman alennuksen luulisi vaikuttavan kävijämääriin positiivisesti, koska suurin osa kävijöistä vaikutti olevan nuorta porukkaa. Maksutapoina käy käteisen lisäksi kaikki yleisimmät kortit ja liikuntasetelit.

Vasemmalle jonotetaan lippuja, oikealle varusteita. Kioskin vessajono on varmaan jossain välissä...

1. syyskuuta 2016

Tekoäly, robotit ja automatiikka tekee sinutkin ehkä työttömäksi

Hallitus haluaa lisää työpaikkoja, vaikka samaan aikaan bulkkityö on siirtynyt halvemman työvoiman ja verotuksen maihin. Tavalliselle duunarille ei kohta enää näyttäisi olevan kunnolla sellaista hyväpalkkaista työtä tarjolla, johon ei tarvitsisi korkeakoulututkintoa. Vasemmiston mielestä tuloerotkaan eivät saisi kasvaa. Ajatuksena ehkä ihan hieno, mutta käytännössä utopistista. Tuloerot tulevat väistämättä kasvamaan, jos tavallista työtä ei löydy ja vain huippuosaajille on enää kysyntää. Jos et kehity ja muutu, niin kohta tekoäly, robotit ja automatiikka tulee tekemään sinutkin työttömäksi. Etkö usko? Otetaan arkielämän esimerkkejä vähän pitkän tarinan muodossa ja pohdiskellaan ei niin kaukaista tulevaisuutta. Vaikka osa tulevista esimerkeistä voi tuntua vielä kaukaiselta, niin osa on jo ihan nykypäivää. Tiedätkö edes varmasti, mikä tarinassa on enää totta ja mikä ei?


29. elokuuta 2016

Onko osakemarkkinoilla kuplaa vai ei? - Miksi suosin osinkostrategiaa

Aloittaessani vuonna 2008 sijoittamaan suoraan osakkeisiin en vielä silloin aivan kunnolla tiennyt omaa sijoitusstrategiaani. Sijoitin vain osakkeisiin, koska halusin rahoilleni parempaa tuottoa. Aika nopeasti huomasin kuitenkin sijoittavani hyvää osinkoa maksaviin yrityksiin. Nykyisin kasvava osinkovirta on muuttunut yhä merkittävämmäksi kriteeriksi sijoittamisessa. Miksi suosin osinkoja? Osingoistahan joutuu joka vuosi maksamaan osinkoverot. Jos sijoittaisin vain kasvuyhtiöihin, jotka eivät jaa osinkoa, niin saisin verottajalle menevän osinkoveronkin kasvamaan korkoa korolle. Jos joskus tarvitsisin käteistä, niin yhtä hyvin voisin myydä vain tietyn osan osakkeistani, jokavuotisten osinkojen sijaan. Kumpikin tapa johtaa samaan lopputulokseen. Olenko siis tyhmä, kun periaatteessa en toimi osinkostrategiassa järkevästi? Syy toimintaani on kuitenkin yksinkertainen: selkeämmät ja realistisemmat tavoitteet, nöyryys ja itsensä tunteminen vajavaisena sijoittajana, varma kassavirta sekä mielenkiinnon säilyttäminen sijoitustoiminnassa. Näistä vähän lisää.



26. elokuuta 2016

Kokemuksia seikkailupuisto Zippysta

Pääkaupunkiseudulta löytyy useita köysiseikkailupuistoja, joissa viettää aikaa ja hakea uusia elämyksiä. Ulkoilmassa on aina hauska liikkua ja hauskanpidon lomassa saa myös aivan huomaamatta treeniä. Radoissa on eroja ja toiset puistot ovat vaativampia kuin toiset. Arvostelin jokin aika sitten Seikkailupuisto Huipun ja sen uuden Tarzan-hypyn. Huippuhan on ihan mainio köysiseikkailupuisto, mutta kokeneemmalle seikkailijalle vähän liian helppo. Mitä muita vaihtoehtoja pääkaupunkiseudulta löytyisi ja minkälaista hupia ne tarjoavatkaan? Nyt olisi vuorossa vuonna 2015 avattu seikkailupuisto Zippy, johon pääsin tutustumaan yhteistyön merkeissä.



Seikkailupuisto Zippy sijaitsee Helsingissä, Talin urheilupuiston kupeessa upean luonnon ympäröimänä. Jos ei näkisi kiipeilijöitä radoilla, niin metsässä kulkevia ratoja tuskin edes huomaisi. Hyvin on köysiseikkailupuisto siis saatu sovitettua maisemaan. Zippy on auki lähes toukokuun alusta lokakuun loppuun, tarkemmat aukioloajat kannattaa tarkistaa yrityksen nettisivuilta. Köysiseikkailun hinta on aikuisille 25 euroa ja lapsille 20/15 euroa, joten yläilmoille pääsee seikkailemaan lähes samaan hintaan, kuin muissakin köysiseikkailupuistoissa. Maksuvälineinä käyvät luonnollisesti käteisen lisäksi kaikki yleisimmät pankki ja luottokortit, sekä liikuntasetelit.

18. elokuuta 2016

Pyörälenkki: Sastamala-Urjala-Loppi-Helsinki, 222 km päivässä

Minulta on silloin tällöin kysytty, mikä on pisin polkemani matka pyörällä yhden päivän aikana. Joskus kysyjä on yllättynyt, kun kerron vastaukseksi reilut 200 km. Jatkokommenttina tulee yleensä, miten sellaisen matkan jaksaa edes polkea. Lyhykäisyydessään vastaus on, että helposti. Ei se matka tapa, vaan vauhti. Pitää vain osata kuunnella omaa kehoaan ja annostella vauhti sen mukaan energia- ja juomahuolto huomioiden. Liian lujaa ei kannata koskaan aloittaa. Jos reissu on kunnolla suunniteltu ja rasitus mitoitettu oikein, ei tällainenkaan reilu 200 km matka pyörällä oikeastaan tunnu seuraavana päivänä yhtään missään. Itse asiassa paljon lyhyemmät matkat ovat paljon kavalampia, koska niissä tuppaa ajamaan liian lujaa.

Muistan vieläkin yhden reissun veljeni kanssa, jossa ajoimme vain noin 80 km hyvävauhtisen maantielenkin Tour de Helsinki -reittiä. Evästauon jälkeen takaisin poljettaessa huomasin jalkojen olevan yhtäkkiä täysin tyhjät. En päässyt enää lujaa edes tasaisella veljeni peesissä. Jalkoja ei hapottanut, niistä ei vain saanut yhtään mitään voimaa polkemiseen. Vaiva paheni ja paheni ja lopulta pienikin ylämäki oli pakko taluttaa. Nöyräksi veti, kun en ole koskaan pahojakaan ylämäkiä joutunut taluttamaan. Kotona muutaman tunnin huilailu palautti voimatason, mutta en tähän päivään mennessä vieläkään ymmärrä, mitä tuo oikein oli ja johtuiko se kenties huonosta palautumisesta ja liian kovasta rasituksesta heti flunssan jälkeen? Onneksi ei ole enää vastaavaa tullut koettua.

Reissulla käytetyt pyörät, omani oikealla. Laukkuihin menee hyvin evästä ja muuta tarvittavaa.

4. elokuuta 2016

Next Triathlon Helsinki 2016 - Kisaamista pääkaupungissa

Triathlon on taas vihdoinkin palannut Helsinkiin noin 20 vuoden tauon jälkeen, kun Next Triathlon Helsinki 2016 kisattiin viikonloppuna 31.7 Hietaniemen maastoissa. Sarjoja ja matkoja oli aina nuortensarjoista, sprintin kautta perinteiseen olympiamatkaan (uinti 1500 m, pyöräily 40 km ja juoksu 10 km), johon itsekin otin osaa. Onnistunut kisa käytiin upeissa kaupunkimaisemissa aivan pääkaupunkimme ytimessä.

Kilpailukeskus sijaitsi Hietaniemessä ja kisatoimistona toimi Taivallahden Tenniskeskus. Lyhyimmillä matkoilla Hietsun legendaariselta hiekkarannalta kirmattiin uimaan raikkaaseen mereen ja perusmatkalla uintiosuus kulki yhtenä lenkkinä Taivallahden edustalla. Uinnin jälkeen pyöräiltiin hyväkuntoisilla suljetuilla teillä. Pyöräreitiltä löytyi sekä teknisiä korttelipätkiä että vauhdikkaita suoria osuuksia pitkin Länsiväylän vasenta kaistaa, joka oli tarkoitettu vain pyörien käyttöön. Lopuksi juostiin vielä kauniissa merellisissä maisemissa Hietaniemen alueella pääasiassa hiekkateitä pitkin. Kuulostaako hyvältä ja puitteet loistavilta?

Vaihtopaikka ihanalla huopamatolla vähän ennen lähtöä. Kisaajia kuin muurahaisia. Vielä ei oikein näy sateen merkkejä.

1. elokuuta 2016

Seikkailupuisto Huippu ja sen uutuus - Tarzan hyppy

Kirjoittelin viime kesänä kokemuksiani seikkailupuisto Huipusta. Kyseessähän on siis Espoon Leppävaarassa sijaitseva, puiden latvoissa kulkeva köysirata, jonka esteissä kuljetaan valjaiden varassa. Korkealta avautuu hienot näkymät ja vauhdin hurmasta huolehtii pitkät vaijeriliu'ut jokaisen radan lopussa. Köysiratojen läpäisy ei vaadi juurikaan fysiikkaa, vaan enemmänkin tasapainoa ja kehon koordinaatiota. Paikka on yksi Suomen suurimmista seikkailupuistoista ja hyvin suosittu varsinkin kesäaikaan hyvällä säällä. Välillä kaikki halukkaat eivät ole päässeet edes kiipeilemään, joten oma aika kannattaa aina varata suoraan netistä varauspalvelun kautta.

Seikkailupuisto Huipun radat sopivat hyvin myös lapsille ja pienille koululaisille. Kuvan lähde: MyKontiki.

23. heinäkuuta 2016

Mustikan poiminta - Vinkki tehokkaampaan mustikan putsaukseen

Syksy on tulossa ja marjat kannattaisi poimia metsästä parempaan säilöön, samoin on tietysti sienten ja omenoiden kohdalla. Luonnonvarakeskus kertoi, että mustikkasato oli vuonna 2015 keskiarvon yläpuolella ja monin paikoin runsas, noin 30 kiloa hehtaarilla. Tänä vuonna mustikkasato on hatusta heitettynä todennäköisesti samaa suuruusluokkaa. Kaupunkilaisia on hankala saada ilman Pokemon Go-peliä metsään, sillä edelleen yli 90 % sadon marjoista jää poimimatta Suomen metsistä. Laskennallinen sato on n. 500 miljoonaa kg ja vuotuinen kokonaispoiminta 45 miljoonaa kg. Vain noin 10 % kerätään siis vuosittain talteen, kun mukaan lasketaan kotitalouksien keräämät marjat (lähde).



Mustikan poiminta on yleensä rauhoittavaa rentoutumista luonnossa, mutta joillekin se voi olla myös tulonlähde. Minkä verran voisi sitten ansaita esimerkiksi mustikoita poimimalla? Suomessa on säädetty, että marjojen, sienien ja yrttien keruusta saatava tulo on verovapaata tuloa. Itse poimittuja mustikoita voi siis myydä verottomasti. Lehdissä on silloin tällöin juttua, että ahkera marjastaja voi saada kokoon yli tuhat euroa kesässä. Välillä puhutaan suurimmistakin summista, mutta paljonko sen tienatakseen on poimittava mustikoita ja onko se edes kovin realistista? Toinen ääripäähän tässä on sitten ulkomailta tullut ammattimainen marjanpoimija, joka voi kerätä mustikoita riippuen marjasadosta noin 65–80 kg/poimija/päivä. Vuonna 2012 tällainen ammattipoimija keräsi kaudessa marjoja keskimäärin 5 300 kg per poimija (lähde). Paljonko ihan tavallinen opiskelija tai mattimeikäläinen voisi ansaita mustikanpoiminnalla kesässä?

12. heinäkuuta 2016

Nordnet Superluotto - Lähes ilmaista rahaa tarjolla

Mikä yritys on kyseessä? Ensin siltä tuli kuluton Superrahasto Suomi, joka oli ensimmäinen ja täysin ilmainen indeksirahasto Suomessa. Tämän jälkeen saapuivat sitten mukaan muut kolme pohjoismaista superrahastoa, jotka jatkoivat perinnettä täysin ilmaisina indeksirahastoina sijoittaen kukin oman indeksinsä mukaan Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Ja nyt on tarjolle saapunut perheen uusin tuote: superluotto, jossa korko on vain 0,99 % (Huom! Alennettu korkotaso 0,49 % on voimassa 11.7.–30.9.2016). Kyseessä on tietenkin Nordnetin (pohjoismainen osake- ja rahastovälittäjä sekä nettipankki) uusin lanseeraus, jossa Nordnet tarjoaa velkavipua alle prosentin korolla.

Pelkästään jo ilmaisen superrahaston lanseeraus oli aikoinaan hatunnoston arvoinen suoritus, joten uusinta yllätystä voi pitää jo enemmän kuin erittäin rohkeana ja kiitettävänä tempauksena. Kun kivijalkapankit tyytyvät lähinnä vain lepäämään laakereillaan, niin Nordnet vain pistää lisää pökköä pesään houkutellakseen uusia asiakkaita ja pitääkseen vanhat vieläkin tyytyväisempinä. Rima on nostettu nyt niin korkealle, että tästä on enää kenenkään paha pistää paremmaksi. Jos joku vielä pohdiskeli Nordnetin valintaa ainoaksi arvopaperivälittäjäksi, niin viimeistään superluoton lanseeraus saanee mielen muuttumaan. Epäilen, että yksikään muu pankki tai arvopaperivälittäjä ei edes uskalla lähteä markkinointikisaan mukaan. Kumarrus Nordnetin suuntaan tästäkin mahdollisuudesta.


10. heinäkuuta 2016

K-ruoka mobiilisovellus - Kauppakaveri taskussa

Kun kaupan aukioloajat vapautuivat vuoden 2016 alusta, niin nyt myymälät saavat olla vapaasti auki. Ihan hyvä, että ruokakaupassa voi käydä nyt myös myöhään illasta tai vaikka aikaisin viikonloppuna. Itseäni ei yhtään huvita jonotella kaupan kassalle samaan aikaan, kun kaikki muutkin sinne ruuhkahuippuna rynnistävät. Mieluummin teen ostokseni vähän hiljaisempaan aikaan, kun tilaa ja rauhaa on tarpeeksi. Ei tarvitse väistellä rollaattorilla hitaasti eteneviä eläkeläisiä tai ihmisiä, jotka kärryillään tukkivat kulkuväylät, kun jostain kumman syystä haluavat vaihtaa kuulumiset vaikkapa juuri siinä ahtaan maitohyllyn äärellä. Vapaat aukiolot aiheuttavat asiakkaalle tietysti sen ongelman, että Nostradamuskaan ei tiedä tai osaa ennustaa kaupan aukioloja. Kätevämmin ne näkeekin ehkä K-ruoka mobiilisovelluksella, joka tarjoaa paljon muitakin etuja.


6. heinäkuuta 2016

Suppailua Töölönlahdella - Hakuna Matata SUP Rental

SUP eli Stand Up Paddling (suomennettuna seisaaltaan melominen), eli tuttavallisemmin suppailu on nyt vähän hittilaji vesillä. Suppailu on kuuleman mukaan Hawaijilta alkunsa saanut surffauksen kantamuoto, joka yhdistää ominaisuuksia lainelautailusta ja melonnasta. SUP-lautaa melotaan yleensä pitkällä melalla laudan päällä seisten, mutta voi sen päällä istuakin, olla polviasennossa tai yhdistää suppailu joogaan. Tapoja on monia ja kaikkia näkee vesillä. Suppailu on hyvää liikuntaa ja se kehittää vartalon hallintaa sekä syviä lihaksia. Liikkeissä vatsalihakset tekevät töitä, mutta koko kroppa saa treeniä melontalenkin aikana.

Laji näyttää ehkä vaikeammalle kuin oikeasti onkaan. Suppailu on yllättävän helppoa, koska lauta on tukeva, vakaa ja kantaa suurenkin kuorman. SUP-laudalla melotaan keskellä lautaa seisten, hartioiden levyisessä asennossa, varpaat eteenpäin. Suppailu on lajina nopea oppia, eikä se vaadi aiempaa kokemusta. Peruskunto kun on kunnossa ja vähän tasapainoa, niin se riittää. Seisominen laudalla voi aluksi tuntua huteralta, mutta nopeasti tasapainon löydyttyä melonta helpottuu. Mikäli laudalta nyt jostain syystä sattuisi tipahtamaan, niin toisin kuin kajakin, SUP-laudan päälle on helppo nousta takaisin.

Iltapäivän ruuhkaa Hakuna Matata -vuokrapisteellä.

27. kesäkuuta 2016

Sipoonranta HUUB Triathlon - Vuoden 2016 sprinttimatka

Tänä vuonna tuli vietettyä juhannusaattoa vähän erilaisella meiningillä. Otin osaa Sipoonrannan sprinttitriathloniin. Juhannusaattona vuonna 2016 järjestettiin ensimmäistä kertaa Sipoonranta HUUB Triathlon. Tämän matalan kynnyksen kilpailun ja eritasoisten sarjojen tarkoituksena oli saada uusia harrastajia hienon lajin pariin ja tässä kyllä onnistuttiinkin hyvin. Kisattavat matkat vaihtelivat vähän vaativammasta sprinttimatkasta rentomielisempään tiimikisailuun. Kilpailukeskuksena toimi Sipoonrannan asuinalue, jossa tapahtui lähtö, maali, uinti, vaihdot ja juoksu. Merelliset maisemat, venesatama, sopiva ranta ja ökyasunnot olivat siis juhannukseksi taattuja :D Koska kilpailu tapahtui pienellä alueella, niin myös yleisöllä riitti paljon katseltavaa ja kannustettavaa. Ihan hyvä ratkaisu tunnelman ja kiinnostavuuden osalta.

Sipoonranta triathlon oli vähän pienemmällä joukolla ja todennäköisesti myös pienemmällä budjetilla toteutettu tapahtuma. Näkyikö tämä sitten jotenkin, tai oliko se huono asia? Kun muiden tapahtumien osallistumismaksut huitelevat vähintään 70 euron tietämissä, niin Sipoonranta triathlonin osallistumismaksu oli vain 50 euron luokkaa. Ruokailua tähän ei kuulu, mutta maaliin tullessa sai Arnoldsin donitsin ja sandwitch-jäätelön. Vaihtopaikalla ei ollut tavaroille tyypillistä säilytyslaatikkoa, vaan jokainen kasasi omat tavaransa nätisti pyörän viereen. Ihan toimivaa näinkin. Maaliin tullessa ei myöskään saanut osallistumisesta tyypillistä mitalia. Jokainen punnitkoon tykönään, maksaisiko näistä sitä kaksikymppistä ekstraa, jos saisi valita. Itse en ehkä maksaisi. Jos kisan jälkeen olisi halunnut lounasta, niin sitäkin olisi kyllä saanut viereisestä Sipoonranta Star Cafesta. Esimerkiksi pestopastaa hintaan 8,50 euroa.

Sipoonranta triathlonin vaihtopaikka. Ilma on lämpimämpää kuin kuvasta voisi päätellä, mutta välillä tihkuttaa.


20. kesäkuuta 2016

Lohja Triathlon 2016 - Hienosti järjestetty sprinttimatka

Tänä kesänä järjestettiin TriathlonSuomen ja tapahtumakoordinaattori Sami Tuomen johdolla Lohjan ensimmäinen sprinttitriathlon. Paikkana Lohjan Kisakallio ja sen mahtavat maisemat: Uinti Kisakallion rannan edustalta, pyöräily kumpuilevaa Kisakalliontietä ja juoksu viereistä kuntorataa pitkin. Tämän päälle kun sitten tarjotaan vielä kunnon lounas Kisakallion urheiluopiston päärakennuksessa, niin eipä voisi tapahtumaa paljon paremmin järjestää.

Jos Ironmanin täysmatka on triathlonissa se kuninkuusmatka, niin sprintti on puolestaan triathlonissa se lyhin kilpailu (uinti 750 m, pyöräily 20 km ja juoksu 5 km). Matka sopii hyvin ensikertalaisille, eikä siihen mukaan lähtemiseksi tarvitse olla mikään teräsmies. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi kisana välttämättä jotenkin vähäpätöinen tai helppo. Mitä lyhyempi matka, niin sitä pienempiä ovat erot loppuajoissa. Jos haluat kunnolla pärjätä, pitää jokaisen teon olla harkittu. Turhaa hötkyilyä tulee välttää, vaihtojen pitää mennä putkeen ja jokaisessa lajissa tulee pärjätä. Kaiken lisäksi koko kisa pitää vetää lähes täysiä läpi, kuitenkaan itseään tappamatta. Kiinnostavaa eikö? Itse en ole vielä triathlonissa sprinttimatkaa kokeillut, joten tässäpä hyviä syitä kokeilla.



10. kesäkuuta 2016

Sähkö- ja pienelektroniikkaromun korjausvinkkejä - Akun vaihto

Edellinen artikkeli: Elektroniikan ja muidenkin tavaroiden korjausvinkkejä on paisunut jo sen verran pitkäksi, että ajattelin selkeyden vuoksi pyhittää kokonaan uuden artikkelin erilaisille korjausvinkeille ja esimerkeille koskien erilaisia pienelektroniikkalaitteita, joita itse on tullut ajan mittaan korjattua. Se mikä toiselle on jo romua, saattaa toiselle olla vielä ihan käyttökelpoista. Aina käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet eivät ole käyttökelvottomia. Yleensä niistä on vain jokin komponentti rikki tai parhaimmassa ja helpoimmassa tapauksessa vain akku käyttöikänsä lopussa. Pienellä näppäryydellä ja omatoimisuudella tällaisesta laitteesta saa uutta vastaavan. Nykyisin vanhan ja huonosti toimivan laitteen tilalle ostetaan uusi laite, koska se tulee yleensä halvemmaksi. Luonnonvaroja kuitenkin tuhlataan, kun korjattavissa oleva laite päätyy kaatopaikalle. Haluaisinkin näillä omilla esimerkeilläni vähän herätellä korjauskulttuuria uuteen eloon. Toivottavasti näistä on edes jollekin pientä apua.

Tee se itse - Do it yourself. Vain tekemällä oppii ja todennäköisesti myös säästää.

Tästä artikkelista löytyy korjausvinkkejä seuraaviin asioihin:

  • Hiustenleikkuukoneen akun vaihto (Philips 5000 sarja)
  • Sähköhammasharjan akun vaihto (Braun Oral-B Pro600)


8. kesäkuuta 2016

HeiaHeialla kirjaat liikkumisesi - Paljonko liikun?

Työpaikallani otettiin vuoden 2014 lopussa käyttöön HeiaHeia-liikuntasovellus. Tarkoituksena oli leikkimielisen kilpailun ja sosiaalisuuden avulla lisätä työntekijöiden liikuntamäärää ja sitä kautta työntekijöiden terveyttä. Aktiivisimmille yksiköille ja liikkujille luvattiin palkintoja. Kun hyvinvointi ja kunto kasvaa, niin myös sairauspoissaolot vähenevät. Jostain kummasta ja käsittämättömästä syystä sovelluksen käyttöä ja tätä aktivointia kesti kuitenkin vain pari kuukautta. Luulisi, että yrityksellä tällainen työntekijöiden motivointi olisi vähän pitkäjänteisempää toimintaa. Nyt homma meni reisille vähän kuten tavallisella liikuntaharrastajan aloittelijalla, joka joulukinkut, rosollit ja suklaat syötyään lupailee aloittaa uuden liikuntaharrastuksen. Salit täyttyvät näistä uudenvuodenlupauksen antajista. Motivaatiota ja liikkumista kestää kuitenkin vain se pari kuukautta, kunnes jälleen makoillaan sohvalla. Ei näin. Jos ei muuta, niin itselleni tästä aktivaatiosta jäi käteen kuitenkin liikuntapäiväkirjan pito.

Heiaheia on tavallaan kuin helppokäyttöinen ja simppeli liikuntapäiväkirja, jolla voi pitää kirjaa tekemisistään salitreenistä aina avovesiuintiin ja kiipeilystä lenkkeilyyn. Valmiiksi tehtyjä lajeja löytyy kasapäin (sadoittain). Klikataan vain suoritusta, annetaan sille päivämäärä, kesto, mahdollisesti kuljettu matka, kommentit yms ja merkintä on valmis. Jos palvelua on jo hetken käyttänyt ja tullut sinuiksi sen toiminnan kanssa, niin suoritusmerkinnän tekemisessä kestää vain muutama sekunti. Nopeuden ja helppokäyttöisyyden ansiosta kaikki liikkumiset onkin vaivatonta kirjata HeiaHeiaan. Sovelluksen hyödyt riippuvat oikeastaan käyttäjän tarpeista. Pakkohan tätä ei ole kenenkään käyttää. Toisille se on aivan liian yksinkertainen ja toisille muuten vaan turha. Itselleni se on juuri sopiva.




7. kesäkuuta 2016

Vantaa Triathlon 2016 - Toinen kerta perusmatkaa

5.6.2016 oli taas vähän perinteistä poikkeava viikonloppu, jolloin Vantaan Kuusijärvellä kuhisi. Parkkipaikat olivat täynnä ja ihmisiä oli melkein tungokseen asti. Reilu tuhat ihonmyötäiseen kumipukuun sonnustautunutta osallistujaa fiilisteli tunnelmaa. Tapahtumaa ja ohjelmaa oli koko päiväksi. Kieroutunut mieli voisi äskeisestä ajatella kyseessä olevan jonkinlaiset erotiikkamessut, mutta paikalle oli kokoontunut triathloniin hurahtaneita harrastajia, kukin omaa taitotasoaan vastaavaan sarjaan.


Vuoden 2016 Vantaan triathlon on itselleni toinen Vantaalla käyty kisa ja kaiken kaikkiaan historiani kolmas suoritettu triathlonin perusmatka (uinti 1,5 km, pyöräily 40 km ja juoksu 10 km). Viime vuotisen Vantaa triathlon 2015 kisaraportin voi lukea tästä. Viime vuonna aikani oli hilkun alle 3 h ja uinti sujui vähäisen treenin takia verkkaisesti. Itse asiassa uinti sujui jopa niin hävettävän huonosti, että tulin omassa sarjassani viimeisenä uinnista vaihtoon. Tämän vuoden tavoitteena olikin siis parantaa kokonaisaikaa ja luvata, että vikana ei tultaisi enää uinnista vaihtoon. Viime vuoteen nähden uimahallissa on tullut treenattua noin kerran viikossa, mutta uinnin kehitys on ollut vaisua. Ei se vain suostu kulkemaan ja maksimimatkana jaksan vapaauintia vain noin 150 metriä. Tekniikassa on todennäköisesti puutteita ja vaikeatahan sitä on kehittyä, jos HeiaHeia näyttää tälle vuodelle uintia vain noin 12 km, eli 21 kertaa. Tällä kehityskaarella pitää varmaan jo vakavasti harkita uintikurssille menoa, jos uinnissa haluaisin oikeasti kehittyä.

15. toukokuuta 2016

Millainen on toiminnallisesti hyvä blogi - Omat top 10 -muokkaukseni

Kukaan ei ole seppä syntyessään ja kaikkien uusien asioiden opettelu lähtee nollasta. Niin on myös blogin pitämisen kohdalla. Joillakin se vain luonnistuu paremmin kuin toisilla. Itse tekemällä ja omista virheistä oppimalla kartuttaa ehkä parhaiten osaamistaan. Kirjoista ja muiden ajatuksista on myös hyvä ammentaa lisää viisautta. Asioita kannattaa kyseenalaistaa, mutta jos joku on niin sanotusti jo keksinyt pyörän, niin turha sitä on uudestaan keksiä ja omaa aikaansa hukkaan heittää. Aloitin blogin pitämisen vuoden 2014 alussa ja ajattelinkin nyt jakaa muutamia vinkkejä mielestäni hienompaan ja toimivampaan nettisivuun. Minkälainen on toiminnallisesti hyvä blogi ja miten olen muokannut omaani? Pölli tästä, jos siltä tuntuu :)


21. huhtikuuta 2016

Haastaako Uber taksipalvelujen dinosauruksen?

Paljon puhutaan nyt norminpurkutalkoista, joilla olisi tarkoitus päästä eroon pikkumaisista, yrittämistä hankaloittavista ja hidastavista säännöistä. Jotkin asiat vaan voi hoitaa paremmin, mielekkäämmin ja ennen kaikkea tehokkaammin, kun asiaa pysähdytään vain hetkeksi miettimään. Vapaassa markkinataloudessa rehti kilpailu kasvattaa kuluttajien hyötyjä enemmän kuin monopolien (Alko, Taksiliitto, rahapelit yms) suojelu. Monopoli mahdollistaa sen, että annetaan ja saadaan paskaa palvelua, kun vaihtoehtoja ei ole. Nähtiinhän se jo VR:n palveluissa. Kilpailun puuttuessa hinnat olivat kovat, junat myöhässä ja aina talvi yllätti, vaikka Suomessa tulee lunta ja pakkasta on aina joka ikinen vuosi. Kun Onnibus ja muut toimijat tulivat markkinoille, ylimielisyys ja sitä kautta VR:n hinnat ja monopoli alkoi murentua. Palvelunkin on tästä pakko parantua. "Älkää tulko sanomaan miten homma pitäisi tehdä" -asenne ei ole tätä päivää, vaan kuluttajia pitää myös kuunnella.


Uusi teknologia mahdollistaa uusien sovellusten ja toimijoiden saapumisen markkinoille. Tästä hyvänä esimerkkinä on Uber ja sen kilpailija Lyft. Uber on yhdysvaltalainen vuonna 2009 perustettu mobiilisovellusta kehittävä yritys, jonka sovelluksen tarkoituksena on mahdollistaa helppo ja halpa taksin tai muun kyydin tilaaminen matkapuhelimella. Nykyinen taksibisnes ja lainsäädäntö on yllätetty vähän kuin housut kintuissa. Lainsäädäntöä ei ole haluttu sopeuttaa nykyaikaan, vaan toivotaan nykyajan sopeutuvan vanhaan lainsäädäntöön, joka puolestaan kuuntelee ja suojelee monopoliaan ylläpitävää Taksiliittoa. Ketterämpi ja tehokkaampi kilpailu halutaan lytätä keinolla millä hyvänsä, peiliin ei haluta katsoa saati omaa toimintaa kehittää. Nämä Uberin kaltaiset palvelut ovat kuitenkin tulevaisuutta. Kankea lainsäädäntö ei siis tällä hetkellä oikein mahdollista muiden toimijoiden tuloa markkinoille. Tuntuu omasta mielestäni jotenkin oudolta, että jos vaikkapa työtön maahanmuuttaja haluaa ja keksii elättää itsensä Uber-kuskina, niin tämä on laitonta ja hänet tuomitaan menettämään tulonsa valtiolle. Päättäjien mielestä hänen olisi parempi nostaa työttömyyskorvausta kuin työllistää itsensä. Järjetöntä.

13. huhtikuuta 2016

Elektroniikan ja muidenkin tavaroiden korjausvinkkejä


Kenellekään tulee tuskin yllätyksenä, että nykyisin tuotteet kestävät vähemmän kuin ennen. Syynä ei kuitenkaan välttämättä ole se, että ne on tehty halpatyönä jossain Kiinassa, vaan se, että ne on suunniteltu hajoamaan tietyn ajan kuluttua. Esimerkiksi Yleltä tuli muistaakseni joskus Hehkulamppuhuijaus-dokumentti, jossa kerrottiin tuotteiden suunnitellusta hajoamisesta tietyn eliniän jälkeen. Dokumentissa kerrottiin, kuinka esimerkiksi joissain tulostimissa on siru, joka laskee tulostusten määrän ja aiheuttaa tulostimen "hajoamisen", kun laskuri ylittyy. Osasyy on tietysti myös kuluttajissa, jotka hyväksyvät tällaisen toiminnan ja haluavat aina kaiken mahdollisimman halvalla. Halvalla ei kuitenkaan läheskään aina saa hyvää tai välttämättä edes välttävää. Paljon poikkeuksiakin tähän tosin on.

Alle olen listannut joitakin "kikkakolmosia" erilaisten asioiden korjaamiseen. Kuten monessa asiassa, niin myös tässäkin pätee niin sanottu "20/80-sääntö", eli 20 % tapauksista aiheuttaa 80 % ongelmista. Pienellä omatoimisuudella ja näppäryydellä saa siis ratkaistua monta ongelmaa. Moni ei välttämättä tiedä, että näiden neuvojen avulla viallisen esineen tai laitteen saa yleensä helposti toimimaan uudenveroisena tai jopa parempana. Näin vältetään turhan kaatopaikkajätteen synty ja uuden esineen hankinta. Päivitän artikkelin listaa aina sitä mukaa, kun vinkkejä tulee.

Tästä artikkelista löytyy korjausvinkkejä seuraaviin asioihin:
  • Elektroniikka (virtalähteen kondensaattorit, digiboksin jänniteregulaattori)
  • Yleismittarin patterin vaihto
  • Vetoketjun korjaus
  • Saksien teroittaminen

23. maaliskuuta 2016

Bigbank - Paras korkotarjous säästötilille Virosta?

Mitä tulee mieleen virolaisista koroista? Toivottavasti ei sentään Anu Saagimin kengät, vaan virolainen, vuonna 1992 perustettu Bigbank, joka tarjoaa Suomen markkinoilla kulutusluottoja ja poikkeuksellisen hyviä korkoja määräaikaistalletuksille. Bigbankin tarjoama korko on itse asiassa niin hyvä, että suomalaisten pankkien on siihen oikeastaan mahdoton vastata. Jos tällä hetkellä esimerkiksi Aktian tarjoama paras talletuskorko yhden vuoden määräaikaiselle talletukselle on 0,8 % (lähde: Kauppalehti), niin Bigbank tarjoaa samalle talletukselle 1,3 % tuoton. Muihin suomalaispankkeihin verrattuna korko on jo yli tuplasti parempi. Financerin avulla voit verrata säästötilien eri korkoja tietylle summalle ja ajalle. Jos ei uskalla sijoittaa osakemarkkinoille, niin kannattaisiko silloin suunnistaa lahden yli paremmille apajille?

Kuvan lähde: Yhteishyvä.

17. maaliskuuta 2016

Harvinaista herkkua - Fatbikellä helmikuun hankikannoilla

Vuoden 2014 talvi oli kuulemma poikkeuksellisen pilvinen ja siksi pimeä. Aurinkoa ei paljon talvella näkynyt. Vuoden 2015 helmikuussa puolestaan on saanut nauttia poikkeuksellisen kivasta säästä. Olen päässyt ottamaan jo aurinkoa lasitetulla parvekkeellani pelkissä shortseissa (varjossa 13 C ja auringossa 20 C). Päivän pituuskin kasvaa noin 5 min päivässä, joten vihdoin siitä auringonvalostakin pääsee kunnolla nauttimaan. Hiihtämäänkin on päässyt. Jotain olen kuitenkin odottanut kuin pikkulapsi joulupukkia. Mitä tapahtuu, kun suojasäällä aurinko lämmittää pellolla olevia lumimassoja ja korkeapaineen vallitessa pilvettömänä yönä tulee sitten kunnon pakkaset? Tällöin muodostuu tietysti kova, jopa kävelyä kestävä hankikanto (tunnetaan myös termeillä kantohanki tai kestohanki). Heikosti sitoutuneet uuden lumen kiteet siis osittain sulavat auringossa, jolloin lumen vesiarvo ja tiheys kasvavat. Sulaneet lumikiteet muuttuvat pakkasella pyöristyneiksi ja lujasti sitoutuneiksi rakeiksi ja kun koko rakenne oikein kunnolla jäätyy, syntyy vähän kuin jääkansi.

Hankikannon syntymiseen tarvitaan siis juuri tietyt ja tarkat olosuhteet. Kävelyä kestävä hankikanto on vieläkin harvinaisempi ja siitä ei välttämättä näin etelässä edes joka vuosi pääse nauttimaan. Jos on niin onnekas, että joku kevätaamu pääsee sitä suksilla kokeilemaan, niin jo päivällä se on todennäköisesti poissa ja vuoden aikana hankikanto voi kestää vain päivän tai pari. Harvinaista herkkua siis. Esimerkiksi vuonna 2014 en päässyt hankikannoille kertaakaan hiihtämään. Vuoden 2015 helmikuu on kuitenkin ollut positiivinen yllätys. Hankikanto on kestänyt jo pari päivää laskiaissunnuntaista laskiaistiistaihin.



9. maaliskuuta 2016

Mitä suuresta osingonjaosta pitäisikään ajatella

Yritysten jakamat suuret osingot ovat taas monien kahvipöytäkeskustelujen aiheena ja lehtien palstoilla. Väitetään jopa, että ahneet omistajat saavat taas ylisuuren palkkion, joka revitään köyhien työntekijöiden selkänahasta, tai jotain lähes yhtä typerää. Jotkut tuntuvat oikeasti luulevan, että osinko on jotain ilmaista rahaa, joka sataa taivaalta. Eihän se näin ole. Todellisuudessahan yrityksen osakkeen arvo laskee periaatteessa aivan yhtä paljon kuin se jakaa osinkoa. Jos Tikkurila maksaa vaikkapa 5 % osinkotuottoa osakkeelle, niin osingon irtoamisen jälkeen osakkeen arvo laskee tämän saman 5 %. Varsinainen tuotto on nolla. Osinko ei luo siis mitään lisäarvoa, siinä vain raha vaihtuu taskusta toiseen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Yhtä hyvin saman tuoton saisi myymällä Tikkurilan osakkeita 5 % salkusta. Jotenkin kummallista, että jos yritys tuottaa voittoa ja jakaa suuria osinkoja, niin sitä pidetään tuomittavana ja asiaa paheksutaan. Entä jos asiat olisivat päinvastoin? Tällä logiikalla samat ihmiset eivät kuitenkaan jostain syystä hurraa, jos yritys kyntää tappiolla, ei maksa veroja yhteiskunnan pyörittämiseen, eikä pysty edes työllistämään ihmisiä.



3. maaliskuuta 2016

Ryhmäeläkevakuutuksen veroetu ja sen merkitys

Anonyymi oli kommentoinut erittäin hyvin Työnantajan lisäeläkejärjestely - Mandatum Lifen sijoitusten hoitopalvelu -artikkelia koskien ryhmähenkivakuutuksen veroetua, jota en siinä artikkelissa ymmärtänyt huomioida. Kommentoijalle kiitos. Kommentit ja esimerkki oli itse asiassa niin hyvä, että se ansaitsee mielestäni tässä ihan oman mainintansa ja vähän syvällisemmän läpikäynnin kahdella eri esimerkillä. Tuntuu oikeastaan vähän surulliselta ja hämmentävältä, että kukaan muu ei tätä "virhettä" ollut tajunnut. Artikkeli on kuitenkin julkaistu jo reilu vuosi sitten ja päivitetty uudestaan vähän aikaa sitten. Ehkä ketään ei vain asia kiinnostanut, tai blogimaailman ja lukijoiden kollektiivinen älykkyys itseni lisäksi ei sitten vain riittänyt veroedun huomaamiseen. Kumpi onkaan sitten pahempi asia...?



16. helmikuuta 2016

Kengänjälki hangella - Läskipyörän kantavuus ja pintapaine

Kevätaurinko on alkanut jo pilkistää pilvien takaa ja lämmittää mukavasti. Valoisa aika lisääntyy ihan siivillä ja kesän läheneminen tuo lisää energiaa. Helmikuun lumihangissa ja auringonpaisteessa on aina jotain maagista. Jos hyvä tuuri kävisi, niin pääsisi koko päiväksi ajelemaan fatbikellä hankikantoja pitkin: Harvinaista herkkua - Fatbikellä helmikuun hankikannoilla. Se on ehkäpä parasta, mitä helmikuussa voi tehdä housut jalassa :) Vielä tänään (16.2.2016) ei hanki ihan kestänyt pidempää seikkailua, mutta lähellä jo oltiin. Toivottavasti samanlaisia säitä vielä tulee, että pääsen testailemaan myös 3 Fat Pro -läskipyörän ominaisuuksia samalle reitille, missä ajoin Kona Wo -läskipyörällä. Hankikanto ja läskipyörä, tuo ihana pari ja samalla mysteeri.


15. helmikuuta 2016

Hävetkää - Vantaan urheilupomot ja Timmi-tilavarausjärjestelmä

Käyn silloin tällöin epäsäännöllisesti pelailemassa squashia tai sulkapalloa Myyrmäen urheilupuistossa Vantaalla muutaman kaverin tai veljen kanssa. Aamupäivisin hinta on 10 euroa tunnilta, joten puoliksi jaettuna summa ei paljoa kustanna. Squashissa saa kiloille hyvin kyytiä ja samalla pelatessa voi vaihtaa hyvin kuulumisia. Homma toimi aikaisemmin siten, että haluttu vuoro varattiin puhelimitse ja maksettiin sitten paikan päällä pelipaikan vierestä löytyvään toimistoon. Maksuksi kävivät käteinen ja liikuntasetelit, kortilla maksaminenkin taisi onnistua. Kaikki toimi silloin ihan hyvin. Pohdiskelin joskus, että voisi olla kätevää varata vuoro suoraan netin kautta. Ei tarvitsisi jonottaa puhelimessa tai soittaa tiettyyn toimistoaikaan. Varauksen voisi tehdä mihin aikaan tahansa. Puhelinlaskuakaan ei kerry, kun ei tarvitsisi enää soittaa. Jos jonain päivänä on herännyt vähän väärällä jalalla, niin eipähän tarvitse edes jutella kenenkään kanssa. Asiakaspalvelijaltakin säästyisi hommassa aikaa, kun sen hoitaa itse asiakas. Kaikki on nykyisin netissä, niin luulisi tämänkin homman siis toimivan hyvin ja tuovan etuja ja kustannussäästöjä kaikille osapuolille. Tai niinhän sitä tyhmempi äkkiseltään luulisi...

Hävetkää-graffitti Vantaan urheilupomojen sikailusta Myyrmäessä. lähde.

3. helmikuuta 2016

Sähköverkkotoiminta, hinnoittelu ja voitto - Tapaus Caruna



Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, koska se on sähköverkon omistajan yksinoikeus eli monopoli. Sähkölasku koostuu kolmesta osasta: itse energiasta, sähkön siirrosta ja veroista. Kukin on noin kolmasosan koko sähkölaskustasi. Luonnollisilla monopoliyhtiöillä ei ole mitään markkinoilta tulevia paineita tai luontevia kannustimia tarjota asiakkaille hyvää palvelua kohtuulliseen hintaan, eli tehostaa siis toimintaansa. Valvovilla viranomaisilla on siis suuri haaste siitä, että sähköverkkoyhtiöt toimivat yleisen edun ja kuluttajien mukaisesti. Sähkönsiirron hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto.

Olen jotenkin vähän huvittuneena seurannut keskustelua tai pikemminkin älämölöä siirtohintoja jopa noin 40 % korottaneen Carunan ja muiden sähkönsiirtoa harjoittavien verkkoyhtiöiden ympärillä. Vaikka korotukset ovatkin prosenteissa isoja, niin euroissa mitaten korotus ei ole kovinkaan merkittävä ainakaan yksittäisen kuluttajan näkökulmasta. Tietenkin kyseessä on enemmän periaate ja se, että tuollainen korotus ei tunnu enää kohtuulliselta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Suomessa sähköstä maksetaan vähemmän, kuin esimerkiksi Euroopassa. Jotenkin tuntuu, että tästä tilanteesta on jäänyt ihmisille sellainen mielikuva, että verkkoyhtiöt ovat riistäjiä ja toimitusjohtajat ja osakkeenomistajat keräävät köyhiltä rahat omiin taskuihinsa pelkkää ahneuttaan. Syyllisen on siis pakko löytyä verkkoyhtiön puolelta, onko näin?

19. tammikuuta 2016

Kannattaako 4k television hankinta?

Ennen oli telkkarin osto jotenkin helpompaa. Hankittiin vain painava kuvaputki tv, jonka kaveriksi liitettiin videonauhuri ja mahdollisesti yksi pelikonsoli. Siinäpä se. Eroja ei juuri ollut ja kaikki toimi niin kuin piti. Päätä ei tarvinnut vaivata teknisellä jargonilla. Nyt jos eläkkeelle päässyt vanhempi seniorikansalainen haluaa päivittää vanhan telkkarinsa, niin en yhtään hämmästy, jos sormi menee suuhun jo kodinkoneliikkeen ovesta sisään astuessa. On LCD ja plasma, OLED ja LED, 3D TV, HDTV,  HD ready, Full HD, UHD ja 4k. Termistö jatkuu vielä liitäntöjen puolella: USB ja Scart, löytyy VGA, HDMI 1.1, 1.2, HDMI 2.0:kin löytyy. Jos noista termeistä on ihme ja kumma selvinnyt, niin sitten jo muistihäiriöistä kärsivän eläkeläisen takataskusta pitäisi löytyä diplomi-insinöörin tutkinto kuvanpakkauksesta ja mielellään myös erilaisista äänistandardeista, jotta tajuaisi jotain H.264/MPEG-4 AVC, VP9 ja VP10:n merkityksestä saati niiden eroista. Kopionsuojauksestakin pitäisi olla lukenut vähintään kandidaatin opinnot. Eipä ole helppoa nykyään tuo television ostaminen. Vain yksi asia on varmaa, rahaa sen ostamiseen tarvitaan edelleen :D



15. tammikuuta 2016

Active Share - Aidosti aktiiviset rahastot vs. oma salkkuni

Aktiivisesti hoidettujen rahastojen menestys on ollut surkeaa verrattuna passiivisiin etf-rahastoihin eli pörssinoteerattuihin indeksiosuusrahastoihin, kertoo sijoituspalveluyhtiö IndexHelsingin julkistama selvitys. IndexHelsinki vertasi 23 rahastoluokasta yhteensä 237 suomalaisen rahaston tuottoa kutakin rahastoluokkaa vastaaviin vertailuindekseihin ja indeksiä seuraavan pörssinoteeratun sijoitusrahaston etf:n tuottoon. Karu tulos oli, että aktiivisesti hoidetuista osakerahastoista vain 11,5 prosenttia on menestynyt viiden vuoden tuottohistorialtaan paremmin kuin rahaston vertailuindeksi tai indeksiä seuraava etf-rahasto.

Kirjoitin kauan aikaa sitten omasta mielestäni erinomaisen artikkelin: Piiloindeksointi - Huijaus, jota ei ole kriminalisoitu. Lyhyesti sanoen siinä kritisoitiin vakiintunutta tapaa, jolla indeksiä passiivisesti seuraavat rahastonhoitajat veloittavat sijoittajilta aktiivisuuden verukkeella suurempia salkunhoitokuluja, kuin oikeasti pitäisi. Monet rahastot siis sanovat pyrkivänsä aktiivisella salkunhoidolla vertailuindeksiä parempaan tuottoon ja perivät työstä asiaankuuluvat palkkiot, vaikka todellisuudessa rahastosalkut muistuttavat hämmentävän paljon vertailuindeksiään. Tästä ei todellakaan kannata maksaa ja toiminta muistuttaa lähestulkoon huijausta.

Rahastoraportin lokakuu 2015 mukaiset tuotot. Aktiiviset vs. indeksi. Kuvan lähde: Tinpie.

6. tammikuuta 2016

Suhteellisen tylsää sijoittamista - Osakesalkkuni vuonna 2015

Faktat lyhyesti. Vuosi 2015 tuli ja meni. Osakesalkkuni markkina-arvo kasvoi vuodessa 12,82 % (luku Nordnetin palvelusta). Salkun koko oli vuoden 2015 viimeisenä päivänä noin 183 000 euroa, josta sijoituslainaa kuitenkin reilut 11 000 euroa. Salkun arvo laina vähennettynä oli 170 821 euroa. Salkun realisoimaton "voitto" vuoden lopussa oli noin vajaa 37 000 euroa.

Onko se hyvin vai huonosti, riippuu tietysti siitä, katsotaanko tuottoa suhteellisesti vai absoluuttisesti. Miljonäärille kyseessä on vielä ihan karkkirahat, mutta tavalliselle mattimeikäläiselle kyseessä on jo isot rahat. Aloitin sijoittamisen hitaasti vuonna 2008, josta tahti ja korkoa korolle efekti on kiihtynyt. Jos keskivertosuomalaiselle jäisi vuodessa säästöön vaikkapa 2 000 euroa (lähde Taloussanomat), niin hän saisi työskennellä vajaat 20 vuotta saadakseen säästöön tuon samaisen voiton. Voi luoja, sehän on melkein jo puolet työuran pituudesta! Salkun suuruutta voi myös suhteuttaa siihen, että pelkkä sen yhden prosentin nousu (tai lasku) tarkoittaa rahassa 1 700 euroa. Sehän on suurin piirtein bruttopalkkani verran kuukaudessa ja lähes keskivertoihmisen nettosäästösumma vuodessa.  Jännää ja melkein jo pelottavaa.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...