14. syyskuuta 2016

Salkun lainoitus ja toiminta pörssikorjauksen lähestyessä

Viime aikoina (artikkeli kirjoitettu 22.10.2014) pörssit ovat olleet laskussa ja sijoittajat ovat nähneet vain miinusmerkkisiä lukuja osakesalkuissaan. Salkun arvon sulaminen ja oman eläkekassan pieneneminen ei tietenkään ole kivaa katseltavaa, mutta laskusta ei mielestäni pidä huolestua. Itselläni ei ainakaan nouse tuskanhiki pintaan, eikä hikikarpalot virtaa otsallani, vaikka näin voisi moni luullakin. Herkimmillä ja vähemmän kokeneemmilla piensijoittajilla on varmaan jo lorahtanut lusikallinen "jännitystä" housuun, hyperventilaatiopussi on jo käytössä ja osakesalkkuakin myyty paniikissa kurssien suhatessa alas. Kokemus ja maltillisuus on kuitenkin nyt viisautta, eikä pienestä kurssilaskusta pidä yleensäkään hätääntyä. Mitä riski oikeasti on? Onko nyt huono hetki sijoittaa, kun pörssikurssit heiluvat ja miten ajattelin itse toimia?

Maailmanloppu ja pörssikurssien laskuako luvassa verenpunaisin luvuin? Tuomionpäivän neljä ratsastajaa. Kuvan lähde: Wikimedia.

Mistä tunnistaa pörssikurssien huipun? Oikea vastaus on tietysti ei mistään, vaan sen saa tietää vasta jälkikäteen. Ensimmäisenä tuhon ennusmerkkinä pidetään kuitenkin ehkä ylimielisyyttä, pelon ja ahneuden välistä taistoa. Laskumarkkina alkaa, kun kaikki ovat sitä mieltä, että pörssiin kannattaa sijoittaa viimeisetkin roposet ja lisäksi vielä velkaa käyttäen. Jopa taksikuskitkin suosittelevat silloin sinulle osakkeisiin sijoittamista varmana nakkina. Tätä ennusmerkkiä ei ole vielä ilmassa, vaan epäilijöitä osakkeiden yliarvostuksesta riittää. Toinen merkki on ehkä halvalla lainarahalla tapahtuvat kalliit yritysostot ja ylisuuret listautumisannit, joista on nähty kylläkin muutamia merkkejä. Ei siis vielä hätää tälläkään rintamalla. Kolmas ennusmerkki olisi ehkäpä yrityslainojen ja valtiolainojen riskilisien nousu, eli tuottovaateen nousu, kun sijoittajat alkavat epäillä yritysten ja valtioiden maksukykyä. Tätäkään ei ole näköpiirissä, vaan sijoittajat tyytyvät jopa naurettavan pieneen tuottoon. Sitten on vielä alhainen työttömyys ja keskuspankkien ohjauskorkojen nosto, joista molemmista saadaan nähdä vielä vain unta. En osaa ennustaa tulevaa, mutta kaiken kaikkiaan en ole siis kovinkaan huolissani. Osakkeet eivät toki ole mitenkään halpoja, mutta mihin raha virtaa...? Riskitön tuotto on ennätysalhainen, mikä pönkittää korkeampia arvostustasoja osakkeissa.


Kurssiheilunta on mahdollisuus - ei riski


Kriisejä markkinoilla tulee ja menee, isompia tosin vähän harvemmin kuin pieniä. Vastoin rahoitusteorian oppeja, pitkäjänteiselle ja aloittavalle sijoittajalle kurssiheilunta ei ole todellinen riski, vaan mahdollisuus ostaa laadukkaita yhtiöitä edullisesti. Riskiä voi pikemminkin mitata ostovoiman katoamisen todennäköisyydellä. Rahan pitäminen pitkään käteisenä tai tilillä minimaalisella korolla sisältää eniten riskiä. Inflaatio syö pankkitalletuksen ostovoiman 100 % varmuudella. Jos et saa rahallesi riittävää tuottoa, ostovoimasi häviää pitkässä juoksussa, vaikka et pörssikurssien syöksyä koskaan kokisikaan. Se vain tapahtuu tietämättäsi ja vaivihkaa. Jos ostat osakkeita vuosikymmeniksi, miksi et ostaisi niitä sitten halvemmalla pörssikurssien laskiessa? Parhaat osakehankinnat tehdäänkin yleensä silloin, kun laatuosakkeiden hinnat ovat laskeneet tilapäisesti hyvinkin alas. Stockmannin Hulluilta Päiviltä kyllä ostetaan kaikenlaista krääsää puoleen hintaan, mutta kun osakkeita tarjoillaan alennettuun hintaan, niin harva uskaltaa ostaa. Miksi? Itse ainakin ostaisin osakkeita mieluummin halvemmalla kuin kalliimmalla. Eihän kukaan järjissään oleva nyt oikeasti heitä pari kuukautta sitten ostamaansa paitaa paniikissa roskikseen, jos huomaa saman paidan olevankin Stockmannin Hulluilla Päivillä alle puoleen hintaan hankinta-arvosta. Toivottavasti analogia tuli siis selväksi.



Varautuminen laskumarkkinaan


Kuten elämässä yleensäkin, kaikkeen kannattaa varautua ja itse olen varautunut myös laskumarkkinaan. En aikonut myydä osakesalkkuani, sillä kukaan ei pysty ajoittamaan markkinan liikkeitä tai tiedä niiden kestoa. Toisekseen en halua realisoida voitoista syntyviä veroja ja kolmanneksi en uskalla olla pois markkinoilta, jos laskua ei koskaan tulekaan. Sykliset ja tappiota tekevien yritysten osakkeet (aikoinaan Outokumpu, Rautaruukki) on kuitenkin myyty salkusta jo aikaa sitten ja tilalla on enemmän tasaista tulosta taantumankin aikana tekeviä laatuyhtiöitä (Fortum, Nordea, Kesko). Suosin osinkostrategiaa. Käteistäkin on pyritty kerryttämään pikkuhiljaa (tavoite noin 6 % salkun koosta, eli reilut 10 000 euroa), jotta laskumarkkinassa olisi varaa ostaa laatua halvalla. Mikään ei olekaan ärsyttävämpää, kuin olla ilman rahaa, kun veri virtaa kadulla ja tuomionpäivää osakkeille julistetaan joka tuutista. Tällöin vain käteinen on kuningas. Osa rahoistani ( tavoite noin 10 %) olisi myös tarkoitus sijoittaa esimerkiksi lyhyisiin yrityslainoihin sijoittavaan korko-etf-tuotteeseen, joka olisi tarkoitus sitten myydä joskus laskumarkkinan kiihtyessä rahoittamaan tulevia osakeostoja. Tällä hetkellä (päivitetty 31.5.2017 ) sijoitusympäristö ei kuitenkaan suosi korkotuotteita ja käteistä, joten sekin vähäinen 4 % siivu yrityslainoista (nimihirviö db x-trackers II iBoxx EUR Liquid Corporate UCITS ETF) on myyty ja sijoitettu osinkoa maksaviin yrityksiin.


Velkavivun hallittu käyttö ja hyöty


Sitten on tietysti vielä lainarahan käyttö. Suhteellisen varmassa nousumarkkinan lopussa en tietenkään lainaa käyttäisi. Kun laskumarkkina kuitenkin joskus saapuu ja jos kaikki käteinen ja korkorahaston pääoma on jo käytetty ostoihin, niin ajattelin käyttää myös pientä vipua (max 25 % velkaa) salkun tuottoja kasvattamaan. Nordnet tarjoaakin joustavaa ja helppokäyttöistä salkun lainoitusta. Korko on bullet-tyyppinen, eli siitä maksetaan vain korkoa käytetylle summalle. Kalliimman luottolimiitin korvaava luotto on nimeltään Superluotto. .Korko on 0,99 % tiettyjen ehtojen täyttyessä. Halpaa kuin saippua, koska kaikki eivät saa edes asuntolainaa näin halvalla ja yleensä sijoituslainan korko on luokkaa 5 %. Pitää vielä huomioida, että mitään perustamiskustannuksia tai vastaavia ei ole, luottokorko lasketaan päivittäin käytössä olevan luoton osalta ja veloitetaan salkustasi kerran kuukaudessa kuun vaihteessa jälkikäteen. Käyttämättömästä luottolimiitistä Nordnet ei siis peri luottoprovisiota tai muita maksuja. Sijoituslaina on myös verovähennyskelpoinen. Kannattaa siis hakea jo etukäteen pahan päivän varalle.

Ajatellaanpa tilannetta, jossa pörssi on laskusuunnassa ja tippunut erittäin paljon lyhyessä ajassa. Pohjat ovat kohta todennäköisesti edessä ja tarvitsisit lainaa maksimissaan yhdeksi vuodeksi. Otetaan siis vertailuun esimerkiksi Nordnetin Superluotto ja vaikkapa Tapiolan käyttövaralaina sijoituksiin yhdeksi vuodeksi. Kummassakin lainan määrä olisi 30 000 euroa. Nordnetin 0,99 % kuluilla lainasta kertyy korkoja 297 euroa ja vähennysten jälkeen noin 208 euroa vuodessa. Tapiolan käyttövaralainassa korko on 3,4 %, mutta avausmaksuna veloitetaan jo vähintään 250 euroa ja veloitusmaksuna joka kuukausi 1,5 euroa. Korkoja kertyy vuodessa 1 288 euroa ja vähennysten jälkeen 901,6 euroa. Melkein siis 5 x Nordnettiin verrattuna. Jo Tapiolan avausmaksu on suurempi, kuin Nordentin Superluoton korot verovähennys huomioiden, huhhuh. Vielä merkittävämmäksi eron tekee se, että Nordnetissa lainan voi ottaa vaikkapa vain puoleksi vuodeksi. Korkokulut puolittuisivat esimerkistä ja hyvällä tuurilla osakemarkkinoiden pahimmasta romahduksesta olisi toivuttu jo puolessa vuodessa. Tässä on juurikin se asian ydin. Nordnetin lainoitus on paljon joustavampi ja tarjoaa enemmän vaihtoehtoja sijoittajalle, kuin muiden pankkien vastaavat tuotteet. Lainasta ei tarvitse neuvotella kuin kerran ja sen voi ottaa ja maksaa pois silloin kuin haluaa. (Itse asiassa käteinenkin voi jäädä kakkoseksi tälle vaihtoehdolle, koska sillekin löytyy vaihtoehtokustannus. Iso käteiskasa tilillä pitkään odottamassa kun ei tuota yhtään mitään).

Paljonko sitten hyötyisi ostamalla osakkeita velaksi? Superluottoa käsittelevässä artikkelissa tätä olen jo käsitellytkin ihan euromäärissä, mutta otetaan tähän erilaisempi esitys oman pääoman tuottoa käyttäen. Jos ostat esimerkiksi defensiivisenä toimijana tunnetun Nordean osakkeita 10 000 eurolla, tarkoittaa se ensi kevään osinkoennusteilla noin 700 euron osinkosummaa ennen veroja. Tuotto omalle pääomalle on siis 7 prosenttia. Mikäli ostat saman verran lisää (yhteensä osakkeita siis 20 000 eurolla) osakkeita velkavivulla (velkavipu siis 50 %), nousee osinkopotti 1 400 euroon. Koron ollessa edellä mainittu Superluoton 0,99 prosenttia, tarkoittaa se 99 euron korkokuluja vuodessa. Kun ne vähentää osinkosummasta, jäljelle jää 1301 euroa. Velkavivun ansiosta oman pääoman tuotto kasvaa näin ollen 13,01  prosenttiin. Esimerkissä velkavipu oli tietenkin liioitellun iso, jotta luoton merkitys tulisi mahdollisimman selväksi. Jos äskeisessä esimerkissä käytettäisiin esimerkiksi vain 15 % velkavipua, niin oman pääoman tuotto kasvaisi vain 7 %:sta noin 8,06 %:iin. 25 % velkavipu samalla esimerkillä puolestaan nostaisi oman pääoman tuoton lukuun 9 %.



Velan asteen mitoitus - Hallitun sijoitusvelan oikea määrä


Huomaa kuitenkin, että Nordnet voi laskea arvopapereiden lainoitusastetta milloin tahansa, mikäli se katsotaan välttämättömäksi ja velkasaldosi ei saa olla suurempi kuin omistustesi yhteenlaskettu lainoitusarvo (kyse on muuten ylilainoitustilanteesta). Tästä linkistä tarkempaa tietoa Nordnetin lainoituksesta.
Taulukko siitä, miten sijoitusvelalle ja sen osuudelle käy kurssien laskiessa tietyn määrän. Kuvan lähde: Piksu.


Velan aste mitoitetaan riskin mukaan ja tästä on hyvä artikkeli Piksussa, jota tässä nyt referoin tämän kappaleen verran. Pakkomyynteihin ei saa minkään kurssipudotuksen sattuessa joutua, koska sellaiset operaatiot tuhoavat lähes kaiken pääoman ja sijoittajalle jää vain luu kouraan. Vakaimmatkin markkinat ovat laskeneet ajoittain 50 %, joten kannattaa varautua ainakin 60 % kurssipudotuksiin. Hyvinä aikoina pankit lupaavat, että lainaa voi olla 65-85% salkun arvosta (Nordnet lupaa arvopaperista riippuen 0-85 % lainoitusasteen). Kun kurssit laskevat, niin tilanne kuitenkin muuttuu ja pankit voivat kelpuuttaa enää vain 40-50% salkun arvosta lainan vakuudeksi. Jos velkaa pääomasta onkin silloin enemmän, joutuu pakkomyynteihin ja yleensä vaikeuksiin. Yllä olevassa taulukossa 15% lainoitusaste olisi 70% kurssipudotuksen yhteydessä johtanut pakkomyynteihin (velka % suurempi kuin hyväksytty, vaikkapa 40 prosenttiin laskenut lainoitusaste) ja todennäköisesti sijoittajan osittaiseen vararikkoon myytäessä sijoituksia pakon alla liian halvalla. Peukalosääntönä: hallittu sijoitusvelka voi olla siis ajoittain vain noin 15% salkun arvosta. Poikkeuksia tietenkin on ja joku voi tietysti olla aina jotain toista mieltä.

Tässäpä nyt oli siis vähän omia mietteitäni pörssikorjauksen varalle. Toivottavasti niistä oli jollekin apua, tai ainakin ajattelemisen aihetta. Vaikka jotkin markkinat olisivatkin yliarvostettuja, voivat yksittäiset osakkeet olla silti halpoja. Koroista ei saa juuri mitään tuottoa, mutta osinkoprosentti monen yhtiön kohdalla huitelee noin 6 % tuntumassa. Ei mielestäni mitenkään huonosti, joskaan ei älyttömän halpaakaan. Kannattaa muistaa, että osakkeiden hinta ei ole sama asia kuin arvo. Hinta voi pörssissä muuttua huomattavankin nopeasti, mutta se yrityksen ja osakkeen todellinen arvo voi olla paljon muuta. Harvanpa yrityksen todellinen arvo voi oikeasti tippua muutamassa viikossa vaikkapa 20 %. Myyntiaallon keskelläkin on aina hyvä muistaa, että joku ne osakkeet aina ostaa. Jos sinä myyt paniikissa, niin joku muu tekee hyvän oston ja päinvastoin. Osinkokevätkin on jo kohta melkein nurkan takana. Tasaisen varmat osinkokoneet kuten Sampo, Nordea, UPM tai Teliasonera tuskin hirveästi laskisivat, kun koroista ei saa tällä hetkellä juuri mitään. Ja jos kurssit laskisivatkin, niin ainahan näitä voi ostaa salkkuun lisää edullisemmalla hinnalla ja nauttia sijoituksista vielä seuraavat kymmenenkin vuotta. Tuskin nämä yritykset Suomessa konkkaan menevät, vaikka miten kriisiä pukkaa.

Päivitys 14.9.2016. Hauska lukea melkein kaksi vuotta vanhaa artikkelia. Paljon eivät ole markkinatunnelmat tai omat fiilikset kirjoitushetkestä muuttuneet, josko ovat yhtään...

1 kommentti:

  1. Eilen just itekin mietin että josko noi osakkeet alkais vihdoinkin oikeasti laskea. että jos sitten ottais hieman lainaa ja ostais. no - katotaan vaikka mikä on tilanne vuoden tai puolentoista päästä. on tässä niin pitkään noustu että jo ois aika vähän pudotakin.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...