30. heinäkuuta 2018

Pyörälenkki: Sastamala-Urjala-Loppi-Helsinki, 222 km päivässä

Minulta on silloin tällöin kysytty, mikä on pisin polkemani matka pyörällä yhden päivän aikana. Joskus kysyjä on yllättynyt, kun kerron vastaukseksi reilut 200 km. Jatkokommenttina tulee yleensä, miten sellaisen matkan jaksaa edes polkea. Lyhykäisyydessään vastaus on, että helposti. Ei se matka tapa, vaan vauhti. Pitää vain osata kuunnella omaa kehoaan ja annostella vauhti sen mukaan energia- ja juomahuolto huomioiden. Liian lujaa ei kannata koskaan aloittaa. Jos reissu on kunnolla suunniteltu ja rasitus mitoitettu oikein, ei tällainenkaan reilu 200 km matka pyörällä oikeastaan tunnu seuraavana päivänä yhtään missään. Itse asiassa paljon lyhyemmät matkat ovat paljon kavalampia, koska niissä tuppaa yleensä ajamaan aivan liian lujaa.

Tähän liittyen muistan vieläkin yhden reissun veljeni kanssa, jossa ajoimme vain noin 80 km pitkän ja hyvävauhtisen maantielenkin vanhaa Tour de Helsinki -reittiä. Evästauon jälkeen takaisin poljettaessa huomasin jalkojen olevan yhtäkkiä täysin tyhjät. En päässyt enää lujaa edes tasaisella veljeni peesissä. Jalkoja ei hapottanut, niistä ei vain saanut yhtään mitään voimaa polkemiseen. Vaiva paheni ja paheni ja lopulta pienikin ylämäki oli pakko taluttaa. Oli jopa vähän pelottavaa ja nöyräksi veti, kun en ole koskaan pahojakaan ylämäkiä joutunut taluttamaan. Kotona muutaman tunnin huilailu palautti voimatason, mutta en tähän päivään mennessä vieläkään ymmärrä, mitä tuo oikein oli ja johtuiko se kenties huonosta palautumisesta ja liian kovasta rasituksesta heti flunssan jälkeen? Onneksi ei ole enää vastaavaa tullut koettua.

Vuoden 2016 reissulla käytetyt pyörät, omani oikealla. Laukkuihin menee hyvin evästä ja muuta tarvittavaa.

26. heinäkuuta 2018

Luukin järvikierros - 12 järven ympäripyöräily

Kuumaa, kuumaa ja helvetin kuumaa. Aika moni tykkää lämpimästä, mutta itselleni tämä +30 astetta alkaa olla jo vähän liikaa. Itse viihdyn mieluummin vähän viileämmässä. Silloin jaksaa paremmin myös tehdäkin jotain ulkona. Kun elohopea nousee yli 25 asteen, niin tukalaa lämpötilaa on vähän hankala välttää. Tietysti voi mennä viileään kauppakeskukseen pyörimään, tai vaihtoehtoisesti vaikka museoon (esimerkiksi Rautatiemuseo ja Tekniikan museo ovat erinomaisen vilpoisia paikkoja). Yksi hyvä vaihtoehto on myös lähteä uimaan. Ehdotin joskus ammoisina aikoina eräälle kaverilleni, josko kesällä lähdettäisiin kiertämään kaikki pääkaupunkiseudun järvet. Siis polkupyörällä ja yhden päivän aikana. Kaverin ainaisten kiireiden vuoksi hommasta ei tullut mitään. Ehdotin kuitenkin samaa veljelleni ja hommastahan tuli aika mielenkiintoinen seikkailu. Vähän piti joustaa tavoitteista, koska päivässä ei millään pysty kiertämään kaikkia järviä. Rajoitimmekin alueen Luukin kansallispuiston ympärille. Uimashortsit vain päälle ja pyyhe tarakalle. Pyörään paljon juotavaa ja vähän evästä. Ulkoilukartta mukaan ja osittain improvisoiden matkaan. Lopputuloksena hieno reissu: järviä 12 kappaletta, poljettu matka noin 45 km ja aikaa kulunut 8,5 h.


23. heinäkuuta 2018

Melontaa ja suppailua pääkaupunkiseudulla - Oittaan Bodomjärvi

Yksi konkreettinen merkki kesän loppumisesta on melontapaikkojen sulkeutuminen. Pääkaupunkiseudulla melontakaluston vuokrauspaikkoja on suhteellisen vähän ja ne ovat auki vain muutaman kuukauden kesässä. Yleensä jos kesällä on yrittänyt etsiä sitä parasta aikaa melontaretkelle, niin vähäiseksi ovat hetket jääneet. Välttämättä ei ole päässyt ollenkaan melomaan. Joko on ollut aivan liian kylmää ja sateista, tai sitten on tuullut niin paljon, että kokemattomia melojia hirvittäisi meloa sellaisessa aallokossa. Kun sää vihdoinkin suosisi melontaa, niin suurin osa paikoista on jo kiinni :( Semmoinen on Suomen melontakesä. Jos jotain mielii kesällä tehdä, niin se kannattaa toteuttaa heti, muuten homma voi hyvinkin jäädä kokonaan tekemättä.

Oittaan Bodomjärvi on hyvä paikka aloittaa melonta. Järvi on sopivan pieni, jottei sinne eksy. Bodomjärvi on kuitenkin juuri riittävän iso antamaan vapauden ja avaruuden tuntua. Siellä ei ole moottoriveneliikennettä ja aallotkaan eivät kasva niin korkeiksi kuin aavalla merellä. Matka pääkaupunkiseudulta on lyhyt ja pyörälläkin sinne ajelee helposti. Oittaalla voi myös halutessaan pulahtaa uimaan, suunnistamaan, pelaamaan frisbeegolfia, suppailemaan yms. Jäätelökioskikin löytyy ja ruokaa saa halutessaan. Melontakaluston vuokraus on siirretty näin sesonkiaikaan rannan kontille, muuten se toimii kivisessä navettarakennuksessa. Sesonkiaikaan kajakkien vuokraus kannattaa hoitaa varaamalla, koska kalustoa ei hirveästi ole. Kahden tunnin kajakkivuokraus on omasta mielestäni minimiaika järven kiertämiseen ja maksaa 20 euroa. Smartumin liikuntasetelit käyvät maksuksi kortin ja käteisen lisäksi.

Suppailijat ja melojat lähtevät samasta rannasta uimarien vierestä. Kaikki kuvat vuodelta 2015, ellei toisin mainita.

19. heinäkuuta 2018

Fiksuruoka.fi - Kiertotaloudella ruokahävikin vähentämiseen

Ruokahävikin vähentäminen on ekoteko. Vaikka ruokaa väitetään kalliiksi, niin silti sitä heitetään paljon hukkaan. Kun jossain päin maailmaa on pula ruuasta, niin meillä on silti pokkaa heittää vaikkapa "parasta ennen" -merkinnän ylittänyt juusto tai makkarapaketti roskiin. Onneksi suurin osa kaupoista tajuaa myydä näitä vanhaa päiväystä lähestyviä tuotteita alennuksella, tai lahjoittaa ruoka-apuna hyväntekeväisyyteen. Tästäkin huolimatta ruokahävikkiä syntyy paljon. Jos arvostat ruokaa, älä siis haaskaa sitä ja heitä rahaa roskiin. Kirjoitin jokin aika sitten ResQ-palvelusta, jonka avulla ravintolatasoista ruokaa voi syödä halvemmalla ja samalla vähentää ruokahävikkiä ja sen kuormitusta ympäristölle. Nyt kiertotalouden mahdollisuuksiin on liittynyt Fiksuruoka.fi -verkkokauppa, jonka avulla pystyt ostamaan pitkään säilyviä kuivatuotteita 20-90 % alennuksella.

12. heinäkuuta 2018

Melontareittejä Töölönlahdelta: Kajakilla Suomenlinnaan

Töölönlahti on suosikkipaikkani aina, kun haluan lähteä melomaan. Ensinnäkin se on paikkana erittäin kaunis ja suojassa tuulelta ja aalloilta. Toisekseen sieltä pääsee hetkessä melomaan lähes mihin haluaa. Vaikka Hakuna Matata-vuokrapisteestä löytyykin vain kaksi vuokrattavaa kajakkia, ne saa aina kätevästi varattua netin kautta ja vesille pääsee heti parissa minuutissa, kun vain paikalle saapuu. Vuokrapisteestä huokuu aina jotenkin rento meininki. Finladia talon takana oleva hiekkaranta on erinomainen sijainti vuokrapisteelle.


10. heinäkuuta 2018

Pyörälenkki: Helsinki-Porvoo-Helsinki, 120 km

Kesä on pyörämatkailun aikaa ja lämmin sekä hyvä sää saa aina himopyöräilijät liikkeelle. Siis nuo trikoisiin pukeutuneet, maantiepyörillä tykittävät karjut, joiden reidet ja pakarat ovat kuin ravihevosella :) Kesälomien alkaminen ja erinomainen kesäsää näkyy myös tämän blogin statistiikassa, kun pyöräilyaiheiset jutut nousevat aina tilastoissa. Mikäs onkaan sen parempaa, kuin heittää pidempi lenkki erinomaisessa säässä auringon pilkottaessa pilvettömältä taivaalta polkupyörän viilettäessä keltaisen ja tuoksuvan rypsipellon ohi. Kuten kaikki maantiepyöräilijät tietävät, vasta jossain Kehä 3:sen ulkopuolella voi oikeasti vasta tuntea pyöräilevänsä. Liikennevalot, huonot risteykset, koiranulkoiluttajat, pimeät mutkat jne loistavat poissaolollaan. Lähes kaikki ongelmat poistuvat, kun siirrytään pois keskustasta maaseudun autoteille tai sen pientareelle ajamaan.

Porvoo on kuulemma kesällä kaunis kaupunki, joten siitä on tullut vähän jokavuotinen perinne pyöräretkelle. Kartallahan tuo reissu Porvooseen näyttää helpolta suunnistusosuudelta, mutta totuus on usein jotain muuta. Helsingin keskustan pyörätiet ovat välillä niin huonosti suunniteltu ja viitoitettu, että oikeaa reittiä saa arpoa. Välillä eteen tulee risteyksiä, josta saa vain arvailla, mihin kääntyä. Joskus pyörätie kulkee pitkän aikaa kehätien vierellä, joskus taas vastaan tulee useita alikulkuja, jossa pyörätie vaihtaakin yllättäen puolta. Ensikertalaisena joutuu todennäköisesti etsimään oikeaa reittiä hetken aikaa useassa kohdassa.

Pyörät melkein kuin kaksi marjaa. Omani oikealla ja veljeni vasemmalla. Kuva vuoden 2014 keväältä.

5. heinäkuuta 2018

Sijoittajan hankintameno-olettama - Milloin sitä kannattaa käyttää?

Verosuunnittelu on keino selvittää erilaisia vaihtoehtoja ja näiden tulevia veroseuraamuksia. Verosuunnittelu on jokaisen oikeus ja se on verottajankin mielestä hyväksyttävää. Jokainen meistä tekee sitä, koska täyttää vähintään veroilmoituksen. Myös rahastosijoittamisen voi tulkita verosuunnitteluksi, koska rahaston tuotoista maksetaan veroa vasta myytäessä osuus. Jos verosuunnittelua nyt jostain syystä paheksuu, niin kannattaa muistaa, että alkoholin haku Tallinnasta, tai savukkeiden ja polttoaineen osto itärajan takaa on ihan laillista ja aika suosittu harrastus kansan keskuudessa. Verosuunnittelua sekin, vaikka ei ehkä sitä ilmeisintä.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...