27. lokakuuta 2019

Eläke itse säästämällä vai työelämästä? - Vertailua

Aika monella talousbloggarilla on päämääränä jonkinasteinen taloudellinen riippumattomuus. Itselläni ja aika monella muulla talouttaan miettivällä ja suunnittelevalla tavoite ei välttämättä tunnu edes niin utopistiselta, tai kaukaiselta. Talousblogeissa moni tietää mikä on totta ja miten homma oikeasti toimii. Toisin taitaa olla tavallisen, kädestä-suuhun elävän palkansaajan kohdalla, joka lähtee määränpäätä kohden ihan nollasta. Jos puhut tavoitteesta lähes kenen tahansa asiaan vihkiytymättömän kanssa, niin keskustelu voi tyssätä heti alkuunsa. Tavoitteelle voidaan nauraa, koska kukaan ei sitä usko. "Eihän sellainen voi olla mahdollista", tai "Älä nyt herran tähden ole idiootti ja kuvittele itsestäsi liikoja". Vallitseva normihan on, että täällä työskennellään lähes hautaan asti ja eläkkeen maksaa valtio. Toisinkin voi kuitenkin olla, tai näin itse asiassa jo on. Et vain tiedä sitä.



Taloudellinen riippumattomuus voi tuntua ensi alkuun kaukaiselta ja siihen vaadittava summa liian suurelta säästettäväksi ja sijoittamalla hankittavaksi. Edessä oleva seinä tuntuu korkealta ja homma siten lähes mahdottomalta. Tähän voi kuitenkin auttaa pieni näkökulman muutos, jolla hommaan saa ehkä paremmin perspektiiviä ja omille tavoitteille realismia, sekä motivaatiota. Mikä parasta, vertailu on helppo tehdä ja sen tuloksia voi päivittää vuosittain. Kyseessä on tietenkin verrata omaa työeläkeotetta vuosittain kertyviin osinkotuloihin. Työeläkeote kertoo siis tähän mennessä karttuneen eläkkeesi, jota on kertynyt palkkatuloja paiskiessa, tai esimerkiksi muita eläkkeeseen vaikuttavia etuuksia ansaitessasi. Mitä paremmin palkattu homma, sitä enemmän kerrytät siitä eläkettä.

6. lokakuuta 2019

Kannattaako sijoitusvakuutus - millaiset kulut ovat?

Vierailin varmaan joskus vuonna 2011 Sijoitus Invest -messuilla Wanhassa Satamassa. Mielenkiinnosta sijoittamiseen löysin itseni melkeinpä ainoana nuorukaisena pääosin ikääntyvien herrasmiesten kansoittamasta salista, jossa tilaisuuden aiheena oli sijoitusvakuutus. Luen jonkin verran sijoituskirjallisuutta, mutta sijoitusvakuutukset eivät silloin olleen kovinkaan tuttuja, joten aihe oli sinällään mielenkiintoinen. Varatun ajan puitteissa aihetta ei kuitenkaan pystytty käsittelemään kovin tarkasti ja mielenkiintoisimmat tiedot tarkasta kustannusrakenteesta ja muista maksuista jäivät pimentoon. Se siitä sitten, edes Googlen hakukoneella en myöhemmin luennon jälkeen pystynyt löytämään tarkkoja tietoja asiasta. Sijoitusmaailmassa tällainen tietojen salailu ja läpinäkymättömyys on yleistä, eikä useinkaan lupaa mitään hyvää.

Elokuva Wolf of Wall Street on hauska elokuva ja kliseinen kertomus sijoitusmaailman "riippumattomuudesta".

5. lokakuuta 2019

Sienestäminen ja sienten kuivaaminen - Suppilovahverot saunaan

Sienestys on rento, rauhallinen ja välillä jopa tuottoisa tapa viettää aikaa luonnossa. Missäpä muualla mieli lepäisikään paremmin, kuin valoisassa ja raikkaassa sienimetsässä. Stressitaso laskee ja akut latautuvat, kun ympärillä ruskan värit loistavat hienoimmillaan. Näin syksyisin eivät edes ötökät riivaa. Jos hyvä tuuri käy, kori on nopeasti täynnä sieniä, joista kotikokki loihtii vaikka mitä. Tunnin mittaisella sienireissulla kävelyä kertyy vain noin kilometri, joten sienestys sopii todellakin kenelle tahansa. Suppilovahverot ovat piiloutumisen mestareita, mutta oi sitä löytämisen riemua, kun astuu vieressä nököttävälle mättäälle täynnä suppilovahveroita :D Todellinen metsässä samoilija kerää syksyisin itselleen helposti lähes ilmaiset ruuat sienten muodossa ja loihtii niistä vaivattomasti sekä nopeasti vaikkapa maukkaan sienikastikkeen pastan kaveriksi.

Sienestäminen on siis todellista downshiftausta parhaimmillaan. Ennen sienimetsään menoa pitää tietenkin tietää, mitä sieniä poimia. Ota vaikkapa mukaan kaveri, joka tuntee kerättävät sienet ja opettaa tiedon sinulle. Samalla on sitten helppoa vaihtaa kuulumiset. Itse kerään tällä hetkellä vain suppilovahveroita ja kanttarelleja. Ne on helppo tunnistaa, eikä sekoittumisvaaraa muihin sieniin ole. Erilaiset rouskut ja haperotkin olisi kiva osata, mutta tällä tiedolla nyt mennään ja se on toistaiseksi riittänyt vallan mainiosti. Aina on sienireissuilta palattu kotiin lähes kori täynnä. Ongelmaksi sienten kanssa voikin (yllätys yllätys) nousta niiden liian suuri määrä ja säilöminen. Mitä tehdä, jos vaikkapa suppilovahveroita löytää jo yhden reissun jälkeen ämpäreittäin? Helpoin ratkaisu tähän on sienten kuivaaminen.

Suppilovahveroita piiloutuneena aluskasvillisuuden joukkoon. Nämä veijarit löytää vain melkein päälle astumalla. Voi sitä löytämisen onnea :)