4. huhtikuuta 2014

Kulutetun veden hinta - Paljonko vesi oikeasti maksaa

Kevät on yhtiökokousten aikaa ja monen taloyhtiön yhtiökokoukset ovatkin juuri käsillä. Yhtiökokoushan on se paikka, jossa osakkeenomistajat voivat paikalla ollessaan tai valtakirjan valtuuttamina vaikuttaa taloyhtiönsä asioihin ja osallistua päätöksentekoon. Yhtiökokouksessa käsitellään asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräämät asiat, eli päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, talousarviosta, vastikkeiden määrästä sekä hallituksen ja isännöitsijän vastuuvapaudesta. Lisäksi kokouksessa valitaan hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja.

Myös oman taloyhtiöni yhtiökokous kokoontui äskettäin ja käsitteli kokouskutsun esityslistaa, toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Kerrostalo jossa asun on suhteellisen uusi ja rakennettu 2009 lopulla, joten mitään isoja remontteja tai vastaavaa kunnossapitotarvetta ei ole näköpiirissä. Uuteen ja isoon kerrostaloon liittyvää pikkukremppaa löytyy vähän. Taloyhtiön taloudellinen tilanne on hyvä ja hoitovastikekin ylijäämäinen edellisten tilikausien jäljiltä. Käytännössä yhtiökokouksessa ei ollut mitään kovin uutta tai erikoista, samanlainen se oli viime vuonnakin. Hoitovastike pysyi samana 2,70 euroa/neliö/kk ja vesimaksu nousi eurolla 17,50 euroon/asukas/kk. Tätä perusteltiin sillä, että vuoden 2014 talousarviossa kulut ovat vähän nousussa (kiinteistövero, vakuutukset), eikä vesikuluissa ole täysin huomioitu lämpimän veden kulutusta. Ok, kokous päätettiin ja kaikki lähtivät koteihinsa tyytyväisinä.

Mutta hetkinen, katsotaanpa vähän tarkemmin tuota talousarviota veden osalta. Kerätyt vesivastikkeet kattavat vesikulut ja vähän ylikin, mutta tässä ei toisaalta ole huomioitu lämpimän veden kulutusta. Kerrostalossa vesi lämmitetään useimmiten kaukolämmöllä, jonka hinta vaihtelee. Kylmän veden hinnoissa on valtavia eroja paikkakunnan mukaan. Keskimäärin koko maassa kuutio eli tuhat litraa kylmää vettä maksoi vuonna 2013 suomalaisissa kerrostalossa reilut neljä euroa (4,18€), kertoo VeXve. Tässä ovat mukana myös perus- ja jätevesimaksut. Jos taloyhtiö perii vedestä kuukausimaksuna vaikkapa 16 euroa per asukas, sillä katetaan siis vasta kylmän veden hinta.

Mitä lämmin vesi oikeasti kustantaa


Kuutiometri kuumaa vettä kustantaa kerrostalolle kuitenkin kaksi, tai jopa kolme kertaa enemmän kuin kylmä vesi, kertoo Ylen Kuningaskuluttaja artikkelissaan. Lämpimän veden hinta saadaan, kun kylmän veden hintaan lisätään veden lämmittämiseen käytetyn energian hinta. Kaavalla: 3,96 €/m³ + 0,058 MWh/m³ x 75,8 €/MWh = 8,36 €/m³. Lämpimän veden hinta on siis 8,36 €/m³. Koko maan keskiarvo lämpimän veden hinnalle on 8,94 €/m³, kertoo VeXve.

Kodeissa käytetystä vedestä arviolta 40 prosenttia on kuumaa vettä. Kun tämä lämpimän veden prosenttiosuus otetaan huomioon koko kulutuksessa ja kun yhden vesikuution lämmittämiseen (55 °C) laskettava energia (0,058 MWh/m³) otetaan mukaan (kaukolämmön hintana 75,8 €/MWh), keskimääräisen kerrostaloasukkaan vesikuutio maksoi koko maassa vuonna 2013 jo lähemmäs kuusi euroa (5,78€). Tällöin vesimaksulla katettaisiin siis sekä kylmän että lämpimän veden käytöstä syntyvät kustannukset. Hintoihin vaikuttavat tuotantokustannusten ja -tehokkuuden lisäksi paljon myös kunnan talouspolitiikka, eli käytännössä millaista tuottoa vesilaitoksen pääomalle halutaan ja paljonko korjausvelkaa kuoletetaan.

Keskimäärin vettä käytetään lähteistä riippuen noin 140-165 litraa/vuorokausi. Keskiverto vedenkäyttäjän vesi maksaa siis noin 28 €/kk, eli 300 euroa vuodessa. Tästä vessanpyttyyn menee 60 euroa vuodessa (uudet wc-pöntöt kuluttavat vain 3-6 litraa vettä kullakin huuhtelukerralla) ja suihkuun 150 euroa vuodessa. Suihkussa vettä kuluu noin 10 – 20 litraa minuutissa ja sen käytöstä 60 % on lämmintä vettä. Peukalosääntönä on hyvä myös muistaa, että 10 minuutin suihku maksaa noin yhden euron. Lotraaminen on siis paitsi kallista, myös keskimäärin alihinnoiteltua, jos vesimaksua ei makseta oikean kulutuksen mukaan.




Lämpimän veden energiankulutuksen suuruuteen saa toivottavasti käsitystä seuraavalla anekdootilla:
"Yleisesti ajatellaan, että sähkösaunan lämmittäminen vie suurimman osan huoneiston energiankulutuksesta, mutta tosiasiassa käyttöveden lämmittämisen tarvittava energiankulutus on paljon suurempi. Jos saunaa lämmitetään kaksi kertaa viikossa, siihen kuluu energiaa 600 kWh vuodessa. Yhden hengen talouden lämpimän veden kulutus on vuodessa noin 22 000 litraa, koska keskimäärin noin 40 % kulutuksesta on lämmintä vettä. Jo tämän vesimäärän lämmittämiseen yhdelle hengelle kuluu energiaa noin 1270 kWh. Se on lähes tuplasti enemmän kuin saunan lämmitykseen kuluva energia."

Entäs oma vesimittari?


Jos omaa vedenkulutustaan haluaisi seurata ja maksaa käytön mukaan, niin tähän sopii vesimittari. Uudisrakentamisessa vesimittarit ovat olleet pakollisia vuodesta 2011 lähtien. Syksyllä 2013 asuntokohtaiset vesimittarit tulivat pakollisiksi myös vanhempiin taloihin putki- tai linjasaneerauksen yhteydessä. Vasta alle viidesosa kaikista kerros- ja rivitalojen asunnoista on varustettu vesimittarilla. Veden laskutukseen niitä ei ole kuitenkaan pakko käyttää, kertoo Kuningaskuluttaja. Suurin osa taloyhtiöistä, joissa asuntokohtaiset vesimittarit on, laskuttaa asukkaita vedestä aidon kulutuksen mukaan. Asuntojen omia vesimittareita ei kuitenkaan aina lueta, koska se on taloyhtiön kannalta työlästä tai maksaa liikaa. Myös mittarien etäluentajärjestelmät ovat kalliita, joten talon omistaja saattaa jättää ne hankkimatta ja tyytyä lain minimiin eli pelkkiin mittareihin, kertoo Ylen Kuningaskuluttaja.

Huoneistokohtaisin vesimittarein varustetussa talossa kulutus on yleensä noin 30 % pienempi, koska kulutuksen mukaan maksaminen motivoi säästämään. Mahdollisuus päivänkohtaiseen seurantaan tehostaa mittarien vedensäästöön ohjaavaa vaikutusta, kertoo Asunto & Kiinteistö. Tarvikekulut edistyneimmille vesimittareille ovat suuruusluokkaa 500 €/asunto ja karvalakkimalleissa jonkin verran vähemmän. Ihan halvinta vesimittaria ei kuitenkaan kannata välttämättä valita, koska ne eivät mahdollista oman vedenkulutuksen reaaliaikaista tarkkailua asukkaalle, jota vaaditaan vuoden 2016 jälkeen.

Tampereen Vuokrasäätiön VTS-kodit on esimerkiksi varustettu 600 euroa maksavin vesimittarein ja vedenkulutus on laskenut keskimäärin 25 %, kertoo Kuningaskuluttaja. Vedensäästö vaikuttaa suoraan myös energian kulutukseen, koska lämmitysenergiasta valuu nimittäin noin viidennes kuuman veden mukana viemäristä alas. VTS-kodeissa säästyy energiaa 2-6 prosenttia, talon ja laitteiden kunnosta riippuen. Motivan ja Ympäristöministeriön teettämän työryhmän selvityksen (Huoneistokohtaisten vesimittareiden käyttö ja vaikutukset rakennusten energiankulutukseen) mukaan vedenkulutuksen pieneneminen esimerkiksi 20 % vähentää käyttöveden lämmitysenergiaa likimäärin 10 %. Lämpöhäviöiden ja muiden takia rakennuksen kokonaislämmitysenergia pienenee tällöin noin 5 %.

Huoneistokohtaisen vesimittarijärjestelmän arvioitu investointikustannus on Motivan tekemän raportin perusteella 500-700 €/asunto. Vuosittaiset luenta-, laskutus- ja huoltokustannukset ovat arvioiden mukaan 10-30 €/asunto. Lisäksi mittarijärjestelmä on peruskorjattava noin 12 vuoden välein nykyisin Suomessa käytettävissä olevissa järjestelmissä, mistä aiheutuu 150-200 €/asunto korjauskustannus. Motivan mukaan järjestelmän kustannukset saadaankin nykyisillä energian ja veden hinnoilla laskettuna katettua arviolta noin 20 vuoden kuluessa. Mittarointia voidaan kuitenkin perustella kustannusten yhdenvertaisella jakamisella käytön mukaan sekä veden, energian ja ympäristön säästöllä.


Miten liian halpa vesimaksu vaikuttaa oman taloyhtiöni talousarvioon


Siinäpä oli nyt pitkä ja suhteellisen perusteellinen alustus aiheeseen, joka oikeastaan lähti siitä, että oma taloyhtiöni vesimaksu on alimitoitettu. Oikein vesivastiketta laskettaessa pitäisikin ehdottomasti huomioida myös lämpimän veden osuus kulutuksesta. Nyt hoitovastikkeella katetaan vain vesikuluja kylmän veden osalta, (vesimaksu tulevalle vuodelle 17,5 euroa/henkilö/kk), kun summan pitäisi olla luokkaa 28 euroa/kk/henkilö.

Tavallaan kyseessähän on vain rahan siirtäminen toisesta taskusta toiseen, kun vesimaksun nosto laskee vastaavalla osuudella hoitovastiketta koko taloyhtiön osalta. Taloyhtiön kokonaiskustannukset pysyvät siis samana, mutta niiden jakautuminen osakkaille muuttuu ja siten myös suhde asunnon kokoon ja asukasmäärään. Tämä johtaa yhdenvertaisempaan kustannusten jakautumiseen taloyhtiössä. Pienellä taulukkolaskentaohjelman pyörittämisellä laskelmissa tämä tarkoittaa seuraavaa:

Oletetaan vedenkulutuksen olevan taloyhtiössä 5984 kuutiota toimintakertomuksen mukaan, jos asukkaita olisi 137, niin se tekisi 43,68 kuutiota/asukas. Kuussa vettä kuluu 3,64 kuutiota ja päivässä 0,120 kuutiota, eli siis 120 litraa. Tällöin pelkän kylmän veden hinnaksi saadaan 15,21 euroa kuukaudessa. Taloyhtiön toimintakertomus paljastaa kuitenkin vedenkulutukseksi keskimäärin 137 litraa/henkilö/kk (mistähän ero aikaisempaan johtuu?), joten tästä puolestaan saadaan 17,18 euroa/kk. Kylmän veden hinta on siis välillä 15,21-17,18 e/kk. Jos otamme laskuihin kuitenkin mukaan keskimääräisen kerrostaloasukkaan vesikuution hinnan 5,78 euroa/kuutio lämmin vesiosuus huomioiden, niin hinnaksi saadaan 21,04-22,93 euroa/kk. Otetaan vaikkapa luvuksi 22 euroa/asukas/kk.

Oikeudenmukaisempi vesimaksu nousisi siis itselläni 16,5 eurosta/kuukaudessa 22 euroon/kk. Tämä puolestaan pudottaisi kaikista vastikkeista perittävää osuutta 9042 euroa (asukkaita 137, huoneistopinta-ala 4893 neliötä). Vastike laskee siis 2,7 eurosta 2,55 euroon/neliö kuukaudessa. Toisin sanoen vesimaksu ja hoitovastike yhteensä laskisi 167,7 eurosta 164,58 euroon. Säästöä siis vajaat 3 euroa. Ei siis oikeastaan mitään merkittävää muutosta, mutta nyt jokainen asukas maksaa enemmän oikean keskimääräisen vedenkulutuksen mukaan. Nyt vaikkapa yksinasuja ei enää "kustanna" omalla vastikkeellaan samankokoisessa asunnossa asuvan pariskunnan vedenkulutusta. Veden hinnan noustessa sen mielletty "psykologinen hinta" todennäköisesti myös vähentää veden kulutusta ja motivoi säästämään. Kaikki siis voittavat, jos näin tehtäisiin.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...