ResQ - Ruokahävikin vähentäminen ja edullisemmin syöminen

Lähes jokaiselle toiminnalle on nykyisin jo oma applikaationsa älypuhelimeen. Niin on myös ruokahävikin vähentämiseen ja sen rahan roskiin heittämisen estämiseen. ResQ on lyhyesti sanoen hävikkiruokapalvelu, jonka avulla voit syödä ravintolaruokaa halvemmalla ja säästää samalla hukkaan heitetyn ruuan määrässä. Sekä lompakkosi, että ympäristösi siis kiittää, kun käytät tätä palvelua. Kuluttajalle vähän siis kuin modernia ja päivitettyä roskisdyykkausta 2.0, kun saat pelastaa itse päivällisesi. Tietenkin sillä erolla, että homma ei ole ilmaista ja ruokaa ei haeta roskiksesta ;)

Kuulin ensimmäisen kerran palvelusta joskus vuoden 2016 kesällä, kun korjasin kaverini polkupyörää ja hän toi tästä vaivanpalkaksi lounasta. Sanoi ostaneensa ja noutaneensa halvalla kahdelle henkilölle kiinalaista ruokaa jonkun ResQ-sovelluksen kautta. Kyselin vähän miten homma toimii ja kaverini kehui palvelua näppäräksi. Valitsi vain kiinnostavat ruuat, maksoi sovelluksella ja haki paikanpäältä ravintolasta rasioihin hyvin pakatut ruuat. Hinta oli erittäin kilpailukykyinen ja ruokakin juuri sellaista, jota ravintolasta normaalisti olettaakin saavansa. Kuulosti korvaani erittäin mielenkiintoiselta, mutta en sinä vuonna kuitenkaan palvelua viitsinyt kokeilla. Syynä oli se, että sovellusta käyttäviä ravintoloita oli vain aivan Helsingin keskustan ytimessä. Vantaalta ei sinne asti viitsi millään pelkän ruuan perässä lähteä.

Mistä on kyse?

ResQ Club on Helsinkiläinen start-up-yritys. ResQ -palvelun kautta kuluttajat saavat ravintoloiden, hotellien, leipomoiden ja kahviloiden hukka-annoksia, eli samana päivänä valmistettua, muuten ruokahävikiksi ja lopulta biojäteastiaan meneviä annoksia noin 40-70 prosentin alennuksella. Yleensä normaali hinta on noin 5 - 6 euroa, mutta se riippuu paljon itse annoksesta ja sen koosta. Hintahaarukka voi siis olla jotain kolmesta eurosta seitsemään euroon. Paistetut riisinuudelit kananmunalla ja kasviksilla voi olla noin 2,5 euroa ja iso kasa sushia noin 8 euroa. Annokset maksetaan itse palvelussa. Sovellukseen syötetään luottokortin tiedot ja sitä laskutetaan aina, kun ostoksen tekee. Jos ei halua syöttää sovellukseen oman maksukortin tietoja, niin vaihtoehtoisesti applikaatiossa omalle tilille voi ladata vähän isomman kasan krediittejä, joilla ruuat voi maksaa. Pääsääntöisesti 1 krediitti = 1 euro, mutta isomman kasan valmiiksi ostamalla voi säästää muutaman euron. Esim 30 kredittiä = 29 e (säästö 3,4 %) ja 50 krediittiä 48 e (säästö 4,2%). Krediitit ovat voimassa rajoituksetta, kunhan käytät palvelua. Muuten 12 kk viimeisen ostoksen jälkeen. Krediittejä voi ladata maksukortin, PayPalin tai Paytrailin kautta.

Lähimmät ravintolat näkee kartalta ja sovellus näyttää selkeästi niiden tarjonnan ja annosten hinnat. Kun lempiruoka tulee vastaan, niin yhdellä sormen pyyhkäisyllä saa pelastettua halutun annoksen. Tilaukset saa noutaa ravintolasta itselle parhaiten sopivalla hetkellä. Jokaisella annoksella on kuitenkin luonnollisesti viimeinen hakukellonaika, eli nouto pitää olla tehtynä ravintolan itse ilmoittamaan takarajaan mennessä. Yleensä sopivaa hakuaikaa on kuitenkin pari tuntia tai enemmänkin tarjonnan ilmestymisen jälkeen. Tämän ansiosta ResQ sopiikin hyvin siihen, että ruuan voi hyvin ostaa töistä lähtiessä ja hakea kotimatkan varrelta olevasta ravintolasta, kun se itselle parhaiten passaa. Annoksen maksusta sovellus näyttää kuitin (näkyy niin sovelluksessa, kuin sähköpostissakin), jota vastaan hävikkiruoka voidaan noutaa ravintolasta. Yleensä ruoka on pakattu pakasterasioihin, ruuasta riippuen esimerkiksi riisi toiseen ja liha kastikkeineen toiseen. Jossain on tosin tullut vastaan myös ruoka pakaatuna kertakäyttöiseen dogipackiin. ResQ -sovellus toimii iOS ja Android-käyttöjärjestelmillä. palvelua voi myös käyttää verkkoselaimessa.

ResQ-palvelun tyypillistä tarjontaa verkkoselaimessa perjantai iltana vähän lounaan jälkeen

ResQ filosofia ja kiertotalous

EU:n tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä puoleen vuoteen 2030 mennessä. Kotitalouksien osuus koko ruokaketjujen syömäkelpoisesta ruokahävikistä Suomessa on noin 120 miljoonaa kiloa, ja sen rahallinen arvo on 500 miljoonaa euroa. Luonnonvarakeskuksen selvitysten mukaan Suomen ravintola-alan syömäkelpoinen ruokahävikki on 75–85 miljoonaa kiloa vuodessa. Tästä valtaosa syntyy linjastoruokailujen tarjoilutähteistä. ResQ tähtää siis hyvään rakoon ja ResQ Clubin visiona onkin poistaa ravintoloista syntyvä tarjoiluhävikki Euroopasta vuoteen 2030 mennessä. Kovat ovat siis suunnitelmat. Palvelu aloitti toimintansa Suomessa tammikuussa 2016. ResQ Club on saanut Suomessa yli 170 000 käyttäjää (kirjoitushetkellä 25.8.2017) ja Ylen mukaan palvelussa on 150 ruuan tarjoajakumppania.

Ravintola-alalla päivän kysyntää ei koskaan voi arvioida tarkasti. Parhaiten hävikkiruokaa saa lounasajan jälkeen noin kello 15-16 jälkeen. Tämä on tietenkin luonnollista, koska annoksia saa juuri sen verran, kuin ruokaa on yli lounaalta jäänyt. Tarjoiluhävikin lisäksi ravintolat voivat vähentää palvelun avulla myös raaka-ainehävikkiään arvokkaiden ja nopeasti pilaantuvien raaka-aineiden, kuten esimerkiksi kalan osalta, kertoo ResQ Club Oy:n toimitusjohtaja Tuure Parkkinen. ResQ onkin loistava esimerkki kiertotaloudesta. Muuten hukkaan menevälle ruoalle saadaan arvoa digitalisaatiosta, palvelu yhdistää tehokkaasti ravintolat ja asiakkaat. Applikaatiosta voi näppärästi parilla klikkauksella varata kotimatkan varrelta ravintolasta päivällisen mukaansa. ”Sen sijaan, että menisi kaupan kautta kotiin kokkaamaan päivällistä, voi hakea valmista ruokaa kotimatkalla melkein raaka-aineiden hintaan”, kertoo hankkeen vetäjä, ResQ:n toimitusjohtaja Tuure Parkkinen.

Palvelu toimii Suomessa pääkaupunkiseudun lisäksi Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Mikkelissä, Seinäjoella, Lahdessa, Oulussa ja Vaasassa. Keväällä 2017 sitä voi jo käyttää lisäksi viidessä eri maassa Suomen ulkopuolella.

Omat kokemukseni

Lyhyesti sanoen olen asiakkaan näkökulmasta erittäin tyytyväinen palveluun. Olen käyttänyt sitä nyt noin reilun kuukauden verran. Rahaa on käytetty 70,5 euroa ja annoksia ostettu 13 kpl viidestä eri paikasta. Keskiarvoksi tuosta muuten tulee noin 5,4 euroa/annos. Tähän mennessä tilaukseni ovat muun muassa seuraavista ravintoloista: Ravintola Taimi, Mr. Lau ravintola, Tandoori Villa, Lime Leaf ja Foodhouse. Jos joku tuntee kyseiset paikat, niin ei tule ehkä yllätyksenä, että tilaukseni ovat painottuneet enemmän kiinalaiseen ruokaan. Paljon on tullut syötyä kanaa, paistettua porsasta, härkää ja naudanlihaa erilaisissa tulisissa kastikkeissa. Tietenkin löytyy myös lammaspyöryköitä, chicken tikka masala ja paistettua riisinuudelia vihanneksilla.

ResQ annos ravintola Taimesta 24.8.2017. Lammaspyöryköitä tomattikastikkeessa ja spagettia hintaan 4,5 e. Kylkiäisiksi vielä ilmainen salaatti, huippua! Lämpimän annoksen paino pakkauksineen 1011 g ja salaatin 335 g. 16 lammaspullasta söi kolme päivää. Näin halvalla ei tekisi edes itse.

Onko esimerkiksi kiinalaine ruoka, jossa on häränlihaa punaisessa Thai-kastikkeessa halpaa, jos se maksaa 6 euroa? On, jos sitä vertaa ruokalistan mukaiseen menuun, jossa hinta on 16 euroa. Toisaalta hintaa voidaan pitää myös kalliina, jos samaa ruokaa saa syödä buffetissa niin paljon kuin napa vetää hintaan 9,90 euroa ja päälle saisi vielä jälkiruokaa. Mitä tuohon nyt sitten yleisesti vastaisi. Jos katsot tuota ylempää kuvaa lammaspyöryköistä ravintola Taimesta ja sen kuvatekstiä, niin se on ainakin halpa. Mr Lau -ravintolastakin olen hakenut usein kiinalaista, jonka kerran punnitsin. Nettopaino riisille 388 g ja lihalle 650 grammaa. Eipä taida saada raaka-aineita edes tuolla kilohinnalla, kun annos maksoi 6 euro? Aika usein tuosta syö sen kaksi päivää. Joskus on tosin jäänyt huono mieli, kun rasiat ovat olleet vain puoliksi täynnä. Hyvä palvelu, jos sitä ei pilata ahneudella. Pitäisi muistaa, että nyt ei myydä noutoruokaa, vaan käännetään biojätteeseen menevä hävikki rahavirraksi. Siinä on vissi ero.

Pidin juuri kolmen viikon kesäloman ja taisin sinä aikana tehdä itse ruokaa vain kerran tai kaksi. Ruokani hain ResQ:n kautta. Se on vain jotenkin helppo tapa kokeilla uusia ruokia. ResQ on nopeampaa kuin kaupassakäynti ja ruuanlaittaminen kotona. Myös rahaa säästyy. Tietenkin hommaan pitää ottaa mukaan myös itse ruuan hakemiseen käytetty aika ja vaiva. Kesälomalla otin kuitenkin sen liikunnan ja viihteen kannalta. Jos ei tule muuten oikein liikuttua, niin makoisa ruoka on hyvä motivaattori ottaa fillari alle ja lähteä polkemaan. Otin haun myös seikkailun kannalta. On mielenkiintoista, kun yrittää etsiä ennestään tuntemattoman ravintolan ja sen jälkeen vielä optimoida nopeinta reittiä sinne ja takaisin. Kotiseutu tulee tutummaksi ja samalla myös ravintolat, vaikka en niissä juuri muuten käykään. Ainoana ongelmana palvelussa koen ruoan kuljetusastian epäekologisuuden. Ruoka on joskus pakattu  kertakäyttörasiaan. Pakasterasiat voi sentään uudelleenkäyttää...

Miksi palvelu ei ole vielä kaikkien huulilla?

ResQ-palvelun filosofia, eli se ettei heitetä ruokaa roskiin, on todella järkevä ja ekologinen. Tästä syystä luulisi, että ainakin kaikissa lounasruokaa tarjoilevissa paikoissa sovellus olisi jo tuttu? Mutta kun ei ole. Edes tavallinen käyttäjä ei välttämättä ole siitä kovin perillä. Kysely kaveripiirissäni kertoi, että vain harva oli sovelluksesta kuullut. Todennäköisesti sitäkin harvempi ravintoloitsija on siis tästä perillä. Miksi lähialueen ravintolat eivät ole aktivoituneet? En usko, etteikö hävikkiruokaa kaikissa syntyisi. Ainakin näin asiakkaan näkökulmasta kaikki näyttää toimivan, joten vähäiseen tarjontaan on pakko olla jokin syy. Jos startup-yritys on lähes kahden vuoden toiminnan jälkeen vielä näin alussa, niin palvelussa on pakko olla jotain puutetta?... Tai sitten markkinoinnissa olisi vain niin paljon enemmän parannettavaa.

Ensimmäiseksi herää tietenkin kysymys, ottaako ResQ annoksista jonkin poikkeuksellisen ison palkkion? Mistään en ole saanut kaivettua tästä faktatietoa. Tietenkään sitä ei kilpailijoille haluta kertoa, mutta luulisi komissiolla ja sen suuruudella olevan merkitystä ainakin ravintolanpitäjälle. Jos Uberin kohdalla palvelun käyttö "maksaa" kuljettajalle noin 20 %, niin veikkaisin tässä liikuttavan samoissa prosenteissa tai jopa vähän yli. Vitosen annoksesta jäisi siis 4 euroa ravintolanpitäjälle ja 1 euro ResQ Clubille. Tästä tuloksesta pitää tietenkin vielä maksaa verot. Jos itse olisin ravintoloitsija, niin kait se elintarvikevalvonta ja terveystarkastaja myös askarruttaisivat. Mitä ne sanovat tästä palvelusta? Sinällään tässä ei kuitenkaan pitäisi olla mitään ongelmaa, koska vastuu ruuan asianmukaisesta säilyttämisestä on aina ravintolalla, ResQ toimii vain välittäjänä.

Jos komissiorakenne ja elintarvikevalvonta ei ole syynä vähäisen ravintolamäärän kasvuun, niin mikä sitten? Syytä voisi hakea ehkä itse yrityksen toimintatavasta. Kuulemma palvelussa olevat ravintolat valitaan huolellisesti ja ravintola käydään kouluttamassa henkilökohtaisesti. Eikö tämä kannattaisi hoitaa jotenkin muuten? Selkeä materiaali ja liittymisohjeet nettiin. Jokainen kiinnostunut ravintolanpitäjä voisi liittyä muutamassa minuutissa mukaan. Ei ravintolapitäjä nyt niin tyhmä ole, etteikö vaikkapa selkeästä videotutorialista katsomalla saisi hommaa toimimaan? Huonot ravintolat sitten karsitaan asiakkaiden palautteiden mukaan pois, jos niitä nyt sinne eksyy (Nyt ei ole muuten edes palautteen mahdollisuutta). Vai miksi toimitaan näin vaikeimman ja hitaimman kautta? Missä pilotointi ja ravintolalähettiläät? Jos omistaisin ravintolan ja joku tulee avoimesti ja pilottiravintolan lukujen pohjalta näyttämään, että tämän verran voin tehdä biojätteeseen menevästä ylijäämäruuasta rahaa ja näin näppärästi homma toimii, niin sopimus syntyisi sillä seisomalla.

Myös käyttäjien määrän kasvattamisessa on omat haasteensa. Kuluttaja- ja ravintolakäyttäjien määrän tulisi kasvaa tietyssä suhteessa, jotta palvelu on käyttäjilleen houkutteleva ja toimiva. Liian paljon käyttäjiä ja liian vähän ravintoloita, niin eihän sovelluksen kautta riitä juuri pelastettavaa -> käyttäjät kaikkoavat. Ehkä ResQ -sovellusta ei siksi vielä rummuteta kunnolla. Toisaalta se ei vieläkään selitä ravintoloiden vähäistä määrää. Jos päivässä saisi koulutettua kaksikin ravintolaa "käyttäjäksi", niin tähän mennessä pitäisi olla jo vähintään 500 kasassa. Eipä ole ja syytä tässä edelleenkin spekuloin. Juttelin sovelluksen logiikasta erään henkilön kanssa ja hänellä heräsi heti pelko: "Mitä jos ihmiset alkavat käyttää palvelua hyväkseen ja ostaa vain ResQ:n avulla?" En ihan ymmärtänyt logiikkaa, koska siinä tapauksessa ravintoloiden lounasmyynnit vähenevät ja ylijäämäruoka samaten. ResQ-sovelluksella on vain voitettavaa. Ehkä joku voi kuitenkin näin ajatella ja torpata sovelluksen sitten tietämättömyyttään.

ResQ Clubin tulot muodostuvat ravintoloiden lisämyynnistä perittävästä komissiosta. Nopean kasvun takia yrityksen kustannukset ovat korkeat, eikä toiminta toistaiseksi taida olla kannattavaa. Liiketoimintamalli on kuitenkin äärimmäisen hyvin skaalautuva ja bisnesidea kestävä. Jos, tai pikemminkin kun homma lähtee kunnolla lentoon, niin tulostakin varmaan syntyy. Odotan mielenkiinnolla sitä hetkeä, kun viiden kilometrin säteeltä asunnostani vihdoinkin löytyisi vähintään kaksi eri ravintolaa, jotka vähentävät hävikkiään ResQ-palvelun avulla. Ravintoloitsijalle ResQ tarjoaa lisätuloa riskittömästi suoraan viivan alle, edistää kestävää kehitystä ja tuo näkyvyyttä sekä mahdollisesti myös lisää uusia asiakkaita käymään ravintolaan. Me käyttäjät puolestaan syömme ResQ-sovelluksella vähän edullisemmin.

Jos kiertotalouden mahdollisuudet ruokahävikin vähentämiseen kiinnostaa, niin kannattaa lukea myös artikkelini Fiksuruoka.fi -palvelusta.