30. heinäkuuta 2014

Osakesäästäjien Keskusliiton jäsenedut Nordnetissä


Eräs blogini naislukijoista lähetti kommentin, jossa vinkkasi, että minun kannattaisi harkita Osakesäästäjien Keskusliittoon liittymistä. Näin saisin kaupankäyntikulujani alemmaksi (Nordnetissä yhtä pykälää alemmalle tasolle, eli 7 euroa/kauppa) ja samalla muitakin hyviä vinkkejä Viisas Raha-lehden muodossa. Kuten olen joskus kirjoittanut Miksi osakesijoittaminen ei kiinnosta - Myyttejä sijoittamisesta-artikkelissa, sijoittajina miehet ovat usein liian itsevarmoja ja riskiä ottavia, mikä näkyy hätiköitynä kaupankäyntinä ja sitä kautta ainakin suurempina kaupankäyntikuluina. Itse pyrin välttämään turhaa kaupankäyntiä, mutta kuten Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta-artikkeli kertoo, niin kyllä niitä toimeksiantoja silti kertyy ja osakkeet vaihtuvat salkusta. Ei mielestäni mitenkään paljon, mutta kuitenkin. Valehtelisin, jos siis väittäisin sijoitusstrategiani olevan vain Osta ja pidä-taktiikkaa. Tähän näkemykseen toki pyrin pitkällä aikavälillä.

Hyvä kommentti siis naislukijalta. Kertoessani kaupankäyntikuluistani, unohdin kuitenkin mainita, että olen jo muutaman vuoden ollut Osakesäästäjien Keskusliiton jäsen. Jäsenmaksu vuodelle 2014 oli 39 euroa (opiskelijajäsenyys 12 euroa), mitä tällä sitten saa ja miksi edut ovat mielestäni liittymisen (ja tämän artikkelin) arvoisia? Osakesäästäjien Keskusliitto tarjoaa tietysti monia etuja, mutta tässä keskityn nyt itselleni tärkeimpiin, eli pääosin jäsenetuihin Nordnet Pankissa. Kaikkien yhteistyökumppaneiden jäsenedut löydät tästä. Muista jäseneduista pitää erikseen mainita erilaiset kirjatarjoukset, joista Jukka Oksanharjun sijoituskirjoihin olen jopa itse tarttunut. Säästäväisempi henkilö olisi ostamisen sijaan lainannut ne kirjastosta, mutta pitäähän sitä uskottavuuden nimissä jotain sijoituskirjoja omaan kirjahyllyynkin vihdoin saada.

24. heinäkuuta 2014

Vuelta Vantaa 2014 pyöräilytapahtuma

102 kilometriä pitkä Vuelta Vantaa oli nyt 20.7.2014 kolmannen kerran järjestetty kuntoajo pääkaupunkiseudulla. Jo viime vuonna kisasta jäi hyvä fiilis ja siksi odotukset olivat tälläkin kertaa korkealla. Miksi pidän tästä maantiepyöräkisasta enemmän kuin muista vastaavista? Ensinnäkin kisapaikka on lähellä, reilut 15 minuuttia lämmittelyajoa kotoa ja olen lähtöviivalla. Toisekseen ilmoittautumismaksu on halvempi kuin muissa kisoissa ja materiaali postitetaan suoraan kotiin. Ei siis mitään kisanumerojen, chippien tai ruokakuponkien hakua jostain hevonkuusesta jonottaen. Näin sen pitäisi mennäkin. Kolmanneksi reitti on erittäin tasainen, nopea, suhteellisen hyväkuntoinen ja silti maisemiltaan ja profiililtaan riittävän monipuolinen. Se kulkee kaksi kertaa reilun 50 km lenkin, jolloin yleisöllekin riittää seurattavaa, juomapisteet ovat tiheässä ja mahdollisesta vastatuulestakaan ei tarvitse siten kärsiä kovin pitkiä aikoja. Mikä parasta, osanottajia ei ole ruuhkaksi asti ja keskinopeusryhmät muodostuvat ajon aikana sopivan pieniksi, jolloin ajaminen on turvallisempaa ja kasoilta vältytään helpommin.

Tämän vuoden Giro de Espoo meni penkin alle rengasrikkojen ja siitä seuranneen eksymisen vuoksi, joten vertailupohjaa tämän vuoden kisakunnosta maantiepyörällä ei hirveästi ole. Ainakaan huonommaksi tuosta Giron ajosta ei voi oikein enää pistää. Koska rengasrikkoja oli sattunut normaaliin nähden aivan liikaa, niin päätin vihdoin vaihtaa pyörääni uudet leveämmät vannenauhat ennen kisaa. Vaikka alkuperäisissä ei suoranaisesti vikaa ollutkaan, niin sisäkumi oli kuitenkin aina puhki pinnojen puolelta, mikä viittaisi huonon vannenauhan olevan ainakin osasyyllinen. Uusi vannenauha on nyt isompi, aivan vanteen levyinen, eikä pääse enää liikumaan mihinkään suuntaan paljastaen ehkäpä pinnan terävän reunan. Pari päivää ennen kisaa tehty 70 km lenkki Tuusulanjärven ympäri ainakin antoi olettaa, että ratkaisu oli toimiva, kun rengasrikkoja ei tullut.


4. heinäkuuta 2014

Biotekniikkaa hyttysaseena - VectoBac G:n toimnta



Hyttyset, nuo inisevät ja pistävät pirulaiset ärsyttävät joka kesä niitä, jotka liikkuvat ja viettävät aikaa jossain muuallakin kuin vain kaupunkien keskustoissa. Sattumoisin silmiini osui Talouselämän lyhyt juttu ruotsalaisten hyttysaseesta, jota levitetään helikopterista. Pahoina hyttyskesinä Nedre Dalälvenin rantojen asukkaat Ruotsissa ovat joutuneet monina kesinä pysymään sisätiloissa. Nyt sota hyttysiä vastaan on kuitenkin voitettu ja alueella on niin vähän hyttysiä, että paikallisella leirintäalueella riittää kävijöitä, kertoo Talouselämä. Salainen ase on biologinen torjunta-aine Vectobac G. Aine sisältää BTI:tä, eli Bacillus thuringiensis istraliensisia, joka hyökkää hyttysen toukkien ruoansulatuskanavaa vastaan. Ainetta on käytetty jo vuodesta 2002 lähtien. Mitä tämä hyttysase siis oikeasti on ja miten se toimii? VectoBac G on tietenkin liikesalaisuus, mutta jotainhan aiheesta saa aina selville tarpeeksi syvältä kaivamalla. Aihe ei liity blogiini oikeastaan millään tavalla, mutta tiede sen takana on mielenkiintoista ja yleissivistys ei ole koskaan pahasta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...