20. syyskuuta 2018

Extreme Esport - Kokemuksia aktiviteettiareenasta

Trampoliinipuistot taitavat olla nyt se uusi juttu köysiseikkailupuistojen ohessa. Espoon Tapiolaan avattiin tenniskenttien tilalle kesäkuun 2. päivä 2018 sisäliikuntapuisto Extreme Esport. Nimi ei liity mitenkään elektroniseen urheiluun, vaikka näin voisi äkkiseltään luulla. Aivan metroaseman viereen, Esport Centerin sisälle on noussut sisäliikuntapuisto, joka tarjoaa monenmoista tekemistä kaikentasoisille liikkujille. Paikka on kuten trampoliinipuisto, mutta pienellä lisämausteella. Länsiväylä-lehti kertoo, että tavoitteena oli tehdä parempi ja monipuolisempi paikka, jollaista ei ole muualla. Täällä voi urheilla ja hikoilla, mutta samalla pitää hauskaa. Onko väitteille katetta? Pitihän sitä päästä kokeilemaan Offerillan avustuksella.


12. syyskuuta 2018

Omenamehun teko - Näin mehustat itse omenasi

Vuosi 2018 on taas erinomainen omenavuosi. Omenapuiden oksat notkuvat omenien painosta ja maa omenapuiden alla on täynnä pudokkaita. Satokausi on suhteellisen lyhyt ja jos omenapuita on paljon, niin hyviä omenoita kertyy sitä tahtia, että niitä ei sellaisenaan pysty millään kuluttamaan riittävää määrää. Omenoihin melkein hukkuu ja lehdistä ja uutisista saa lukea, miten ihmiset kärräävät omenoita biojätteeksi. Todella surullista, kun vaihtoehtojakin löytyisi. Mitä tekee käsistään näppärä, vähän omatoimisuutta ja aikaa omaava henkilö? Rakentaa itse omenoiden rouhijan ja hankkii rahalla käsikäyttöisen puristimen, jolla sato muutetaan mehuksi. Seuraavasta lisää tässä artikkelissa. Länsiväylä-lehti on myös tehnyt tästä mehustamisesta jutun lehteensä otsikolla: Omenat mehuksi porakoneen avulla.

Omenoiden murskaus itse kehitetyllä laitteella. Kuvan lähde: Päivi Tuovinen, Länsiväylä.

Hyviä omenoita ei todellakaan viitsisi madoille tai linnuillekaan syöttää. Soseuttaminen tai hillon tekeminen on tietysti mahdollista, mutta ei kukaan jaksa nyhrätä hillon tai soseen tekemisessä päiväkausia. Eikä tähän edes juurikaan omenoita saa kulumaan, jos ongelma omenoiden liiallisessa määrässä on luokkaa sata ämpäriä. Ylivoimaisesti paras ratkaisu omenoiden nopeaan ja helppoon käyttöön on tietenkin niiden mehustaminen. Näin pienellä vaivalla saa kulumaan suuren määrän omenoita. Osan mehusta voi pakastaa ja nauttia sitten talvella hyvänä C-vitamiinipommina. Lisäksi itse mehustettu mehu on lisäaineetonta, toisin kuin kaupasta ostettu mehu. Mehuasemilla mehustaminen maksaa melko paljon, eikä mehuasemia ole aivan joka kylän kulmalla. Omenoita täytyisi myös kerätä ja säilyttää hieman isompi määrä, koska kukapa mehuasemalla viitsisi nyt koko ajan ravata.

6. syyskuuta 2018

Lasitettu parveke - Vehreä puutarha ja monikäyttöinen lisähuone

Kirjoitin tämän jutun parvekkeestani alun perin kevättalvella 2014. Jotenkin hauska lukea blogini varhaisimpia tekstejä näinkin monen vuoden jälkeen. Oikeastaan mikään ei ole muuttunut :) Julkaisen jutun nyt päivitettynä, koska asiasta on uutta sanottavaa vähän toisesta ja erilaisesta näkökulmasta. Nimittäin parvekkeen sisustamisesta tekokukilla. Se sivuaa myös sopivasti säästämisen ja minimalismin ydinajatusta. Tästä enemmän artikkelin lopussa.

Kirjoitushetkellä (2014) eletään maaliskuun alkua ja Etelä-Suomessa on melkein kaikki lumet sulaneet, on vain rippeitä jäljellä siellä täällä teitten varsilla ja ojan penkoissa. Öisin on hädin tuskin enää pakkasta ja päivisin pysytään muutama aste plussan puolella. Kirjoitushetkellä ulkona on reilut viitisen astetta lämmintä, mutta tuuli on melkoinen saaden sään tuntumaan kolealta ja kylmältä. Kevät on tuloillaan, mutta talvi pitää sitä vielä hyvin otteessaan. Kirjoittelen juuri (8.3.2014) tätä artikkelia ulkona pelkissä shortseissa ilman paitaa. Siis teen mitä! Aivan, ilman paitaa pelkissä shortseissa. Päälläni on vielä aurinkolasit ja lippalakki. Mahtaa olla näky naapuruston vanhoille rouville ja viereisen tontin työmiehille. No en sentään nakuile parvekkeellani :)

Sohva, vähän aurinkoa ja jotain lukemista, mitä muuta kesältä vaaditaan. Kuva vuodelta 2013.

31. elokuuta 2018

Bigbank - Paras korkotarjous säästötilille Virosta?

Mitä tulee mieleen virolaisista koroista? Toivottavasti ei sentään Anu Saagimin kengät, vaan virolainen, vuonna 1992 perustettu Bigbank, joka tarjoaa Suomen markkinoilla kulutusluottoja ja poikkeuksellisen hyviä korkoja määräaikaistalletuksille. Bigbankin tarjoama korko on itse asiassa niin hyvä, että suomalaisten pankkien on siihen oikeastaan mahdoton vastata. Jos tällä hetkellä esimerkiksi Hypon tarjoama paras talletuskorko yhden vuoden määräaikaiselle talletukselle on 0,3 % (lähde: Kauppalehti) ja Bank Norwegian tarjoaa tulevaisuudessa 0,75 % tuottoa, niin Bigbank tarjoaa samalle talletukselle 1,5 % tuoton (12 kk määräaikainen). Muihin suomalaispankkeihin verrattuna korko on siis 5x parempi ja norskitkin saavat pataan. Financerin avulla voit verrata säästötilien eri korkoja tietylle summalle ja ajalle. Jos ei uskalla sijoittaa osakemarkkinoille, niin kannattaisiko silloin suunnistaa lahden yli paremmille apajille?

Kuvan lähde: Yhteishyvä.

Bank Norwegian - (Ei enää) suurinta talletuskorkoa metsästäville

Yhä useammat ulkomaiset pankit ovat alkaneet tarjoamaan talletuspalveluita ja lainoja myös Suomessa. Netistäkin alkaa löytyä aika paljon tietoa ja kirjoituksia kyseisistä toimijoista. Virolaista Bigbankia koskevan artikkelin kommenteissa kyseltiin käsitystäni Bank Norwegianista. Bank Norwegian on suhteellisen tuore tulokas, joka aloitti Suomessa joulukuussa 2015. Pankki myöntää kulutusluottoja ja tarjoaa talletustiliä, jonka lisäksi yhtiö toi markkinoille myös luottokortin kesäkuussa 2016. Mikä tekee sitten Bank Norwegianista niin poikkeuksellisen muihin verrokkeihinsa nähden? Ensinnäkin sen tarjoama korko talletustilille on 1,75 prosenttia (Huom! vuosikorko 1,75 % 30.9.2018 asti, jonka jälkeen 0,75 %). Toisekseen sen tarjoama luottokortti on ehkä yksi parhaista paljon reissaavalle.



17. elokuuta 2018

Melontaa pääkaupunkiseudulla - Otsolahden melontakeskus

Jos melonta on kesällä se ykkösharrastus, josta nautit, niin silloin veri vetää luonnollisesti merille. Järvistä Oittaan Bodomjärvi, tai vaikkapa Espoon Pitkäjärvi ovat toki hyviä ja helppoja paikkoja melonnan harrastamiseen, mutta koon puolesta ne eivät tarjoa sitä monipuolisuutta, joka mereltä löytyy. Merellä saaria, lahtia ja poukamia on enemmän kuin jaksaa käydä läpi ja eteen tulee aina jotain uutta ja ihmeellistä. Esimerkiksi Töölönlahdelta voi tehdä reissun vaikka meloen Suomenlinnaan. Jos Helsingin edustan vedet on kuitenkin jo melottu useampaan kertaan ja kaikki tuntuu jo liian tutulta, niin kannattaa suunnata Espoon puolelle. SE-Action ja Otsolahden melontakeskus tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon tutustua Espoon saaristoon.


15. elokuuta 2018

Muoviroskan erilliskeräys - Onko muovin kierrätys oikeasti järkevää

Maailman merissä kelluu muovijätettä enemmän, kuin kukaan osaa arvata. Siihen on herätty vasta viime vuosina. YK:n mukaan vuosittain meriin päätyy 8 miljoonaa tonnia muovia, eli rekka-autollinen joka minuutti. Tällä menolla vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia, kuin kalaa painossa mitattuna. Jo vuonna 2025 jokaista kolmea kalatonnia kohti meressä on tonni muovia. Aika shokeeraavaa. Nyt puhutaan jo roskamantereista, joista pohjoisella Tyynellämerellä oleva on Teksasin kokoinen. Syöty muovi tukkii merieläimillä elimistön ja joka vuosi tähän kuolee noin miljoona merilintua, 100 000 merikilpikonnaa ja -nisäkästä (lähde Vantaan Energian asiakaslehti 1/2018). Ajan myötä muovi ei häviä, vaan hajoaa auringonvalossa vain yhä pienemmäksi mikromuoviksi. Mikromuovi puolestaan sitoo ympäristömyrkkyjä, jotka lisääntyvät ravintoketjussa. Mikromuoveja ei sitten poista merestä nykyteknologialla millään. Vertailun vuoksi muuten noin kolmannes mikromuoveista on autonrenkaista ajaessa irronnutta kumimurua – pieneneehän renkaan halkaisija lähes 2 senttiä käytön aikana, kertoo Sitra. Tätä vasten luulisi, että ajatusta merien pelastamisesta ei olisi kovin vaikea myydä ihmisille. Kaikki muovi pitäisi saada kierrätettyä. Vai pitäisikö sittenkään? Tässäkin tullaan huomaamaan, että asiat eivät ole aina mustavalkoisia.

Kerättyä muovijätettä. Kuvan lähde: Karjalainen.fi.

9. elokuuta 2018

Lähdevesille Kajakkivuokraamo - Melontaa Espoon Pitkäjärvellä

Olen usein polkenut Espoon Laaksolahden Pitkäjärven rantoja ja talvisin välillä oikaissut työmatkoja järvenjäätä pitkin. Hyvinä talvina tuolla on tullut hiihdettyäkin. Aina olen kuitenkin miettinyt, miksi täällä ei voisi meloa? Järvi on sopivan iso ja Laaksolahden uimarannalle sopisi hyvin jokin kontti, josta kajakkeja voisi vuokrata. Luulisi kiinnostuneita asiakkaita olevan, mutta tällaista ei ole rannoille koskaan ilmestynyt. Selailin yksi päivä taas nettiä, josko löytyisi uusia melontapaikkoja pääkaupunkiseudulla ja törmäsin uuteen yritykseen: Lähdevesille Kajakkivuokraamo Oy.

Mösjöö taisi tilasi kajakin rantaan toimitettuna. 

7. elokuuta 2018

ResQ - Ruokahävikin vähentäminen ja edullisemmin syöminen

Lähes jokaiselle toiminnalle on nykyisin jo oma applikaationsa älypuhelimeen. Niin on myös ruokahävikin vähentämiseen. Mikä on apsi, joka estää  heittämästä rahaa roskiin? ResQ on lyhyesti sanoen hävikkiruokapalvelu, jonka avulla voit syödä ravintolaruokaa halvemmalla ja säästää samalla ympäristöä vähentämällä hukkaan heitetyn ruuan määrää. Sekä lompakkosi, että ympäristö siis kiittää, kun käytät tätä palvelua. Kuluttajalle vähän siis kuin modernia ja päivitettyä roskisdyykkausta 2.0, kun saat pelastaa itse päivällisesi. Tietenkin sillä erolla, että homma ei ole edellä mainitulla tavalla ilmaista ja ruokaa ei haeta roskiksesta ;)


30. heinäkuuta 2018

Pyörälenkki: Sastamala-Urjala-Loppi-Helsinki, 222 km päivässä

Minulta on silloin tällöin kysytty, mikä on pisin polkemani matka pyörällä yhden päivän aikana. Joskus kysyjä on yllättynyt, kun kerron vastaukseksi reilut 200 km. Jatkokommenttina tulee yleensä, miten sellaisen matkan jaksaa edes polkea. Lyhykäisyydessään vastaus on, että helposti. Ei se matka tapa, vaan vauhti. Pitää vain osata kuunnella omaa kehoaan ja annostella vauhti sen mukaan energia- ja juomahuolto huomioiden. Liian lujaa ei kannata koskaan aloittaa. Jos reissu on kunnolla suunniteltu ja rasitus mitoitettu oikein, ei tällainenkaan reilu 200 km matka pyörällä oikeastaan tunnu seuraavana päivänä yhtään missään. Itse asiassa paljon lyhyemmät matkat ovat paljon kavalampia, koska niissä tuppaa yleensä ajamaan aivan liian lujaa.

Tähän liittyen muistan vieläkin yhden reissun veljeni kanssa, jossa ajoimme vain noin 80 km pitkän ja hyvävauhtisen maantielenkin vanhaa Tour de Helsinki -reittiä. Evästauon jälkeen takaisin poljettaessa huomasin jalkojen olevan yhtäkkiä täysin tyhjät. En päässyt enää lujaa edes tasaisella veljeni peesissä. Jalkoja ei hapottanut, niistä ei vain saanut yhtään mitään voimaa polkemiseen. Vaiva paheni ja paheni ja lopulta pienikin ylämäki oli pakko taluttaa. Oli jopa vähän pelottavaa ja nöyräksi veti, kun en ole koskaan pahojakaan ylämäkiä joutunut taluttamaan. Kotona muutaman tunnin huilailu palautti voimatason, mutta en tähän päivään mennessä vieläkään ymmärrä, mitä tuo oikein oli ja johtuiko se kenties huonosta palautumisesta ja liian kovasta rasituksesta heti flunssan jälkeen? Onneksi ei ole enää vastaavaa tullut koettua.

Vuoden 2016 reissulla käytetyt pyörät, omani oikealla. Laukkuihin menee hyvin evästä ja muuta tarvittavaa.

26. heinäkuuta 2018

Luukin järvikierros - 12 järven ympäripyöräily

Kuumaa, kuumaa ja helvetin kuumaa. Aika moni tykkää lämpimästä, mutta itselleni tämä +30 astetta alkaa olla jo vähän liikaa. Itse viihdyn mieluummin vähän viileämmässä. Silloin jaksaa paremmin myös tehdäkin jotain ulkona. Kun elohopea nousee yli 25 asteen, niin tukalaa lämpötilaa on vähän hankala välttää. Tietysti voi mennä viileään kauppakeskukseen pyörimään, tai vaihtoehtoisesti vaikka museoon (esimerkiksi Rautatiemuseo ja Tekniikan museo ovat erinomaisen vilpoisia paikkoja). Yksi hyvä vaihtoehto on myös lähteä uimaan. Ehdotin joskus ammoisina aikoina eräälle kaverilleni, josko kesällä lähdettäisiin kiertämään kaikki pääkaupunkiseudun järvet. Siis polkupyörällä ja yhden päivän aikana. Kaverin ainaisten kiireiden vuoksi hommasta ei tullut mitään. Ehdotin kuitenkin samaa veljelleni ja hommastahan tuli aika mielenkiintoinen seikkailu. Vähän piti joustaa tavoitteista, koska päivässä ei millään pysty kiertämään kaikkia järviä. Rajoitimmekin alueen Luukin kansallispuiston ympärille. Uimashortsit vain päälle ja pyyhe tarakalle. Pyörään paljon juotavaa ja vähän evästä. Ulkoilukartta mukaan ja osittain improvisoiden matkaan. Lopputuloksena hieno reissu: järviä 12 kappaletta, poljettu matka noin 45 km ja aikaa kulunut 8,5 h.


23. heinäkuuta 2018

Melontaa ja suppailua pääkaupunkiseudulla - Oittaan Bodomjärvi

Yksi konkreettinen merkki kesän loppumisesta on melontapaikkojen sulkeutuminen. Pääkaupunkiseudulla melontakaluston vuokrauspaikkoja on suhteellisen vähän ja ne ovat auki vain muutaman kuukauden kesässä. Yleensä jos kesällä on yrittänyt etsiä sitä parasta aikaa melontaretkelle, niin vähäiseksi ovat hetket jääneet. Välttämättä ei ole päässyt ollenkaan melomaan. Joko on ollut aivan liian kylmää ja sateista, tai sitten on tuullut niin paljon, että kokemattomia melojia hirvittäisi meloa sellaisessa aallokossa. Kun sää vihdoinkin suosisi melontaa, niin suurin osa paikoista on jo kiinni :( Semmoinen on Suomen melontakesä. Jos jotain mielii kesällä tehdä, niin se kannattaa toteuttaa heti, muuten homma voi hyvinkin jäädä kokonaan tekemättä.

Oittaan Bodomjärvi on hyvä paikka aloittaa melonta. Järvi on sopivan pieni, jottei sinne eksy. Bodomjärvi on kuitenkin juuri riittävän iso antamaan vapauden ja avaruuden tuntua. Siellä ei ole moottoriveneliikennettä ja aallotkaan eivät kasva niin korkeiksi kuin aavalla merellä. Matka pääkaupunkiseudulta on lyhyt ja pyörälläkin sinne ajelee helposti. Oittaalla voi myös halutessaan pulahtaa uimaan, suunnistamaan, pelaamaan frisbeegolfia, suppailemaan yms. Jäätelökioskikin löytyy ja ruokaa saa halutessaan. Melontakaluston vuokraus on siirretty näin sesonkiaikaan rannan kontille, muuten se toimii kivisessä navettarakennuksessa. Sesonkiaikaan kajakkien vuokraus kannattaa hoitaa varaamalla, koska kalustoa ei hirveästi ole. Kahden tunnin kajakkivuokraus on omasta mielestäni minimiaika järven kiertämiseen ja maksaa 20 euroa. Smartumin liikuntasetelit käyvät maksuksi kortin ja käteisen lisäksi.

Suppailijat ja melojat lähtevät samasta rannasta uimarien vierestä. Kaikki kuvat vuodelta 2015, ellei toisin mainita.

19. heinäkuuta 2018

Fiksuruoka.fi - Kiertotaloudella ruokahävikin vähentämiseen

Ruokahävikin vähentäminen on ekoteko. Vaikka ruokaa väitetään kalliiksi, niin silti sitä heitetään paljon hukkaan. Kun jossain päin maailmaa on pula ruuasta, niin meillä on silti pokkaa heittää vaikkapa "parasta ennen" -merkinnän ylittänyt juusto tai makkarapaketti roskiin. Onneksi suurin osa kaupoista tajuaa myydä näitä vanhaa päiväystä lähestyviä tuotteita alennuksella, tai lahjoittaa ruoka-apuna hyväntekeväisyyteen. Tästäkin huolimatta ruokahävikkiä syntyy paljon. Jos arvostat ruokaa, älä siis haaskaa sitä ja heitä rahaa roskiin. Kirjoitin jokin aika sitten ResQ-palvelusta, jonka avulla ravintolatasoista ruokaa voi syödä halvemmalla ja samalla vähentää ruokahävikkiä ja sen kuormitusta ympäristölle. Nyt kiertotalouden mahdollisuuksiin on liittynyt Fiksuruoka.fi -verkkokauppa, jonka avulla pystyt ostamaan pitkään säilyviä kuivatuotteita 20-90 % alennuksella.

12. heinäkuuta 2018

Melontareittejä Töölönlahdelta: Kajakilla Suomenlinnaan

Töölönlahti on suosikkipaikkani aina, kun haluan lähteä melomaan. Ensinnäkin se on paikkana erittäin kaunis ja suojassa tuulelta ja aalloilta. Toisekseen sieltä pääsee hetkessä melomaan lähes mihin haluaa. Vaikka Hakuna Matata-vuokrapisteestä löytyykin vain kaksi vuokrattavaa kajakkia, ne saa aina kätevästi varattua netin kautta ja vesille pääsee heti parissa minuutissa, kun vain paikalle saapuu. Vuokrapisteestä huokuu aina jotenkin rento meininki. Finladia talon takana oleva hiekkaranta on erinomainen sijainti vuokrapisteelle.


10. heinäkuuta 2018

Pyörälenkki: Helsinki-Porvoo-Helsinki, 120 km

Kesä on pyörämatkailun aikaa ja lämmin sekä hyvä sää saa aina himopyöräilijät liikkeelle. Siis nuo trikoisiin pukeutuneet, maantiepyörillä tykittävät karjut, joiden reidet ja pakarat ovat kuin ravihevosella :) Kesälomien alkaminen ja erinomainen kesäsää näkyy myös tämän blogin statistiikassa, kun pyöräilyaiheiset jutut nousevat aina tilastoissa. Mikäs onkaan sen parempaa, kuin heittää pidempi lenkki erinomaisessa säässä auringon pilkottaessa pilvettömältä taivaalta polkupyörän viilettäessä keltaisen ja tuoksuvan rypsipellon ohi. Kuten kaikki maantiepyöräilijät tietävät, vasta jossain Kehä 3:sen ulkopuolella voi oikeasti vasta tuntea pyöräilevänsä. Liikennevalot, huonot risteykset, koiranulkoiluttajat, pimeät mutkat jne loistavat poissaolollaan. Lähes kaikki ongelmat poistuvat, kun siirrytään pois keskustasta maaseudun autoteille tai sen pientareelle ajamaan.

Porvoo on kuulemma kesällä kaunis kaupunki, joten siitä on tullut vähän jokavuotinen perinne pyöräretkelle. Kartallahan tuo reissu Porvooseen näyttää helpolta suunnistusosuudelta, mutta totuus on usein jotain muuta. Helsingin keskustan pyörätiet ovat välillä niin huonosti suunniteltu ja viitoitettu, että oikeaa reittiä saa arpoa. Välillä eteen tulee risteyksiä, josta saa vain arvailla, mihin kääntyä. Joskus pyörätie kulkee pitkän aikaa kehätien vierellä, joskus taas vastaan tulee useita alikulkuja, jossa pyörätie vaihtaakin yllättäen puolta. Ensikertalaisena joutuu todennäköisesti etsimään oikeaa reittiä hetken aikaa useassa kohdassa.

Pyörät melkein kuin kaksi marjaa. Omani oikealla ja veljeni vasemmalla. Kuva vuoden 2014 keväältä.

5. heinäkuuta 2018

Sijoittajan hankintameno-olettama - Milloin sitä kannattaa käyttää?

Verosuunnittelu on keino selvittää erilaisia vaihtoehtoja ja näiden tulevia veroseuraamuksia. Verosuunnittelu on jokaisen oikeus ja se on verottajankin mielestä hyväksyttävää. Jokainen meistä tekee sitä, koska täyttää vähintään veroilmoituksen. Myös rahastosijoittamisen voi tulkita verosuunnitteluksi, koska rahaston tuotoista maksetaan veroa vasta myytäessä osuus. Jos verosuunnittelua nyt jostain syystä paheksuu, niin kannattaa muistaa, että alkoholin haku Tallinnasta, tai savukkeiden ja polttoaineen osto itärajan takaa on ihan laillista ja aika suosittu harrastus kansan keskuudessa. Verosuunnittelua sekin, vaikka ei ehkä sitä ilmeisintä.



30. kesäkuuta 2018

Säästetyn euron arvo ja velan köyhdytysvaikutus

Sanotaan, että penni on miljoonan alku ja jokainen rikas on aloittanut taipaleensa nollasta. Ensimmäisistä senteistä kertyy euroja, euroista kertyy satasia, näistä kertyy jo tuhansia ja pitkän ajan päästä jo miljoonia. Näin pitkälle pääseminen edellyttää tietenkin kurinalaisuutta ja pitkää kärsivällisyyttä, joka useimmilta puuttu. Jokaiselle varakkaalle on kuitenkin tyypillistä juurikin säästäminen ja näiden rahojen sijoittaminen. Rahaa ei heitetä hukkaan ja sen arvo sekä vaihtoehtokustannus ymmärretään. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Säästä siis rahaa turhasta, jotta voit tärvätä ne johonkin tärkeämpään. Kaikkea ei kannata haluta ja aika harva asia on oikeasti edes omistamisen arvoista.



5. kesäkuuta 2018

Opintolaina ja opintolainahyvitys - Lainaa negatiivisella korolla

Miltä kuulostaisi sijoituskohde, jonka vuotuinen reaalituotto olisi noin kymmenen prosenttia? Mitä jos joku tarjoaisi tällaisen sijoituksen rahoittamiseksi lainaa vielä negatiivisella korolla? Lähes jokaisella olisi tähän vieläpä mahdollisuus ja tämä sijoitus ennättäisi kerryttää korkoa korolle rahana uskomattoman summan, koska sijoitus tehdään jo nuorena. Onko kyseessä huijaus vai mikä, kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta? Ei, kyseessä on opintolainalla tehty sijoitus kustannustehokkaaseen rahastoon.


Hyvä tuleva tai jo opintoja pakertava opiskelija, nyt opintolainaa ottamaan mars mars. Miksi? Koska se on oikeasti kannattavaa, tai tarkemmin sanoen sen arvo takaisin maksettaessa on vähemmän kuin nostettaessa, kiitos opintolainahyvityksen (40 % omavastuuosuuden ylittävästä lainasta, huomaa kuitenkin enimmäismäärä 400 e/kk). Jos korko on periaatteessa negatiivista, niin lainan käyttämättä jättäminen esimerkiksi sijoittamiseen on typerää. Haluatko sinä olla typerä? Vaikka ihmistä pidetään rationaalisena, niin silti uusista opiskelijoista lainaa ottaa vain neljännes. Ekonomi-lehdessä Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo ihmetteleekin opiskelijoiden haluttomuutta ottaa opintolainaa, vaikka sijoitukselle olisi mahdollista saada hyvää reaalituottoa. Hän miettiikin, pitäisikö vakavissaan reputtaa kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät ymmärrä ottaa opintolainaa. Professorin heitto on tietenkin vitsi, mutta siinä on kyllä totuuden siemen. Katsotaan seuraavaksi miksi näin on.

22. toukokuuta 2018

Rahaa blogilla - Paljonko bloggaajat tienaavat?

Kuinka paljon pitää tehdä töitä, jotta tienaa rahaa blogilla? Paljonko bloggaajat yleensä tienaavat ja mitä itse tienaan? Lyön vetoa, että uteliaita riittää ja aika moni on tästä asiasta kiinnostunut. Miksei bloggaajien tulotasoa kerrota? Bloggaamisella ansaitseminen on ensinnäkin Suomessa suhteellisen uutta, joten luotettavaa, tai edes oikean suuntaista tietoa ei taida olla oikein kenelläkään. Ei edes verottajan tiedossa. Eri alojen peruspalkat on suhteellisen helppo selvittää ja niistä on monella varmasti jonkinlainen käsitys. Bloggaamisella saaduista mainostuloista monella ei kuitenkaan taida olla minkäänlaista käsitystä, vaan eletään luulon ja kuulopuheiden varassa. Aika harva uskaltaa tai kehtaa kertoa kuukausittaisista mainostuloistaan. Miksi avoimuus tässä asiassa on näin vaikeaa?

Itseäni ärsyttää suunnattomasti netissä ne jutut ja kommentit, joissa kerrotaan helpoista blogituloista. Paskapuhettahan ne taitavat yleensä olla ja totuus on aika usein jotain muuta. Mikä tahansa hommahan on helppoa, kun sen osaa. Näin on varmasti myös rahan tienaamisessa nettisivujen avulla, mutta aika harvinaista se kuitenkin on näin pienessä maassa ja omalla kielellämme. Jos kirjoitat englanniksi, homma voi olla ihan toisin. Jos jotain oikeasti ansaittuja mainostuloja sitten mainitaankin, niin usein asia on kuitenkin vielä pois kontekstista. Tulojen suuruutta suhteessa muihin arvioitaessa pitäisikin vielä tietää sivuston ikä, kävijämäärä, postausten määrä, kirjoittamiseen käytetty aika, sivuston aihe yms. Tuloihin vaikuttaa uniikkien käyntien lisäksi myös sivunäytöt, komission tasot, klikkausprosentit, erityisdiilit ja oikeastaan lähes kaikki mahdollinen. Toisin sanoen, saman lukijamäärän tavoittavilla blogeilla voi olla täysin erilaiset tulot. Eipä sillä pelkällä mainostulojen määrällä siis juuri mitään tee, se vain saattaa aiheuttaa kateutta ja vitutusta muissa, jos ei tiedä yhtään taustatietoja numeroiden takaa.



Taloudellinen riippumattomuus - Eläkkeelle jo 45 vuotiaana

Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa yleensä sitä, että säästämisellä ja sijoittamalla pyritään saavuttamaan niin hyvä taloudellinen tila, että työn tekeminen pelkän ansiotulon, eli rahan takia ei ole  enää pakollista. Voit siis elää pelkillä pääomatuloilla. Taloudellinen riippumattomuus mahdollistaa siis oman itsenäisyyden ja valinnan vapauden. Olet vapaa tekemään mitä haluat ja milloin haluat. Tähän liittyen kannattaa lukea juttuni: Katsaus elämääni - Tyypilliset 10 päivääni. Työn lopettaminen ei kuitenkaan ole "joko tai" -kysymys, vaan voit käydä edelleen töissä, jos niin haluat. Et tee sitä kuitenkaan enää pakosta, vaan vaikkapa työn ilosta tai sosiaalisten kontaktien takia. Kun töiden tekeminen ei ole enää rahan takia pakollista, niin siitä voi nauttia myös aivan eri tavalla. Saat itse tehdä sitä mistä nautit, elämänlaatusi paranee ja stressi vähenee. Vapaa-ajan määränkin voit itse valita. Taloutesi on turvattu, vaikka työt loppuisivat seuraavana päivänä.



Jokainen tietysti määrittelee itse, mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa, mutta yleensä se on edellä kuvatun kaltainen tila. Taloudellisen riippumattomuuden tasoja voi tosin olla useita. Minimissään se tarkoittaa, että pääomatuloilla saa maksettua vain pakolliset menot, kun taas parhaimmillaan tulot kattavat aivan kaikki menot ja ne riittävät jopa monenlaisen luksuksen ja lomamatkan hankintaan harrastuksista puhumattakaan. Moni toivoo voittavansa lotossa ja saavuttavansa tämän riippumattomuuden tilan, mutta kuinka moni onkaan uskaltanut kuvitella saavuttavansa sen oikeasti pelkällä säästämisellä ja sijoittamisella? Ehkä et ole näin edes uskaltanut kuvitella, koska pidät sitä utopiana. Onko se oikeasti edes mahdollista? Miten se saavutetaan ja mikä on realistinen tavoite? Itselleni olen asettanut tavoitteeksi 45-vuoden iän. Katsotaanpa miten tähän tullaan pääsemään.

17. toukokuuta 2018

Katsaus elämääni - Tyypilliset 10 päivää

Osinkokuninkaalla oli vuonna 2017 mielenkiintoinen juttu: Viikko piensijoittajan elämää. Tässä hän piti kirjaa viikon ajan omista tekemisistään ja kysyi pilke silmäkulmassa: Voiko tällaisen tavis piensijoittajan elämä olla yhtä jännää kuin esimerkiksi elokuvassa The Wolf of Wall Street? Joku tuossa kirjoituksessa herätti itsessäni kiinnostusta. Ehkä se, että näin henkilön elämään ja persoonaan blogin takana on jotenkin helpompi samaistua. Joku sitä kommentoikin, että pelottavan samantyyppistä elämää. Lainaan Osinkokuninkaan motiivia: "Tämän tekstin tarkoitus oli kuvata vähän sitä miten elän elämääni tyytyväisenä tekemättä mitään ihmeellistä. En kaipaa liikaa äksöniä vaan nautin "tylsyydestä". Itseasiassa sellaisina viikkoina, joina on paljon iltatapahtumia ja menoja minusta tuntuu vain stressaantuneelta, kun on liikaa tapahtumaa elämässä", kertoo Osinkokuningas. Tunnistan itsestäni paljon samoja piirteitä. Tässä siis päiväkirjan avaus omaan elämääni ajanjaksolle 6.5-15.5.

Keravan Kevätpolkaisu 2018 sai paikalle paljon porukkaa, sääkin suosi.

12. toukokuuta 2018

Paljonko voisit tienata blogillasi? - TradeTrackerin tuloksia

Seuraava artikkeli on jatkoa kauan aikaa sitten kirjoittamaani juttuun: TradeTracker ja kumppanuusmarkkinointi - Julkaisijan ABC. Tuossa jutussahan käsiteltiin, miten TradetTacker ja kumppanuusmarkkinointi oikein toimii. Miten käyttöönotto tapahtuu, mitä palvelussa voi tehdä ja miten se tehdään tehokkaasti? Vaikka netissä onkin paljon tietoa siitä, miten kumppanuusmarkkinointi (affiliate) yleisesti toimii, niin julkaisijoille annettava informaatio esimerkiksi TradeTrackerin tehokkaasta käytöstä on aika nollassa. Edes englanniksi materiaalia ja ohjeita ohjelmiston työkalujen tehokkaaseen käyttöön ei oikein ole. Koska kaikki pitäisi opetella kantapään kautta, niin ajattelin kirjoittaa ja jakaa vähän lisää asioita TradeTrackerista. Kun perusasiat on hallussa, niin kysymys kuuluukin: Miten optimoida omia affiliate tuloja TradeTrackerissa yhä suuremmiksi? Käytännässä ollaan siis vaiheessa 4 alla olevassa kuvassa.


2. toukokuuta 2018

Veroilmoitus ja veronpalautus - Mitä verovähennyksiä


Esitäytetty veroilmoitus tippuu postilaatikkoon suurimmalle osalle keväällä huhtikuun aikana ja kahvipöydissä käy keskustelu veronpalautusten suuruudesta. Tuliko sitä nyt taas mätkyjä vai palautusta. Veroilmoituksen täyttöä ei kannata jättää viime tinkaan, vaikka sen täydentäminen tuntuisikin vaikealta ja ärsyttävältä. Verottaja ei automaattisesti tee veroilmoitukseesi vähennyksiä, vaan ne pitää itse osata vaatia. Jos korjattavaa ei ole, veroilmoitusta ei tietenkään tarvitse palauttaa, mutta vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä korjaa ja täydentää veroilmoitustaan, kertoo Yle.

Puuttuvien tietojen täydentäminen ja virheellisten korjaaminen on vastuullasi. Voit joutua maksamaan veronkorotuksen lisäverojen lisäksi puutteellisen, tahallisen tai törkeän huolimattomuuden takia, jos verottaja myöhemmin havaitsee että olet pimittänyt vaikkapa tulojasi. Muutoksia veroilmoitukseen ehtii tehdä sen saapumisen jälkeen noin kuukauden ajan. Jokavuotinen iltapuhde voi säästää huomattavia summia verojen maksulta. Kaikeksi onneksi veroilmoituksen voi nykyisin täyttää kokonaisuudessaan netissä kotisohvalla istuen, Veroilmoitus verkossa -palvelussa. Korjauksista myöhemmin kertyvät veronpalautukset antavat täyttämiseen motivaatiota, sillä niistä kertyy hyvä tuntipalkka. Noin tunnin urakasta kertyy helposti monta sataa euroa säästöön.

Veroilmoitus on selvitys edellisenä vuonna saamistasi tuloista ja niistä maksamistasi veroista, jotka Verottaja on saanut työnantajilta, Kelalta ja pankeilta. Työantaja on siis esimerkiksi ilmoittanut palkkasi ja siitä pidättämänsä veron verottajalle. Veroilmoitukseen valmiiksi merkityt tiedot voivat olla virheellisiä tai tietoja voi myös puuttua. Veroilmoitus kannattaakin siis tarkistaa huolellisesti ja katsoa, että henkilötiedot, pankkitilin numero, palkat, maksut ynnä muut tiedot ovat oikein. Oletetaan nyt kuitenkin, että nuo kaikki tiedot ovat oikein ja nyt mietitään, mitä verovähennyksiä veroilmoitukseen voikaan laittaa. Kannattaa muistaa, että verotus hoidetaan pääosin automaattisesti ja vain pieni osa korjatuista veroilmoituksista otetaan tietyin kriteerein tarkkailuun tai pistokokeisiin. Seuraavat esimerkit ovat omia verovähennyksiäni vuodelta 2014. Luvut ovat tästä vähän muuttuneet, joten muista tarkistaa tarkat summat verottajan sivulta. Älä siis kopio suoraan tästä. Koska aihe on kuitenkin ajankohtainen ja teksti edelleen kuranttia (artikkelilla 1. sija haettaessa Googlella: Mitä verovähennyksiä), niin julkaisen sen uudelleen. Katsotaanpa siis, miten omat vähennykseni vaikuttavatkaan 129,61 euron jäännösveroihini. Miten mätkyt muuttuvatkaan veronpalautukseksi :)

21. huhtikuuta 2018

Twitter kortit Bloggeriin - Toimi näin

Kirjoittelin kauan aikaa sitten siitä, että lisäsin Twitter-feedin tämän blogin ulkoasuun. En tiedä, olenko huono sosiaalisen median käyttäjä, vai onko markkinointiosaamisessani aukkoja, mutta vasta nyt tajusin blogini puutteen Twitter-korttien osalta. Siis minkä Twitter-kortin? Mikä se on ja miksi se on tärkeä? Kun blogissasi on tämä ominaisuus, niin twiitatessa blogin artikkeleita Twitter näyttää artikkelista mahdollisen kuvan, otsikon ja lyhyen pätkän tekstiä twiitin yhteenvedossa. Ehkä selkeämmin sanottuna twiitti on paljon näkyvämpi ja myyvämpi. Tylsän tekstin sijaan näet siis paljon enemmän ja seuraajasi todennäköisesti tykkäävät ja jakavat tuotostasi enemmän. Tässä on siis pelkästään voitettavaa blogin markkinoinnissa ja näkyvyydessä.



9. huhtikuuta 2018

Luottokortti - Hyvä vai huono asia?

Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Meitä pelotellaan paljon lainan vaaroista. Velkaa pitäisi välttää aina viimeiseen asti. Vähän kärjistäen velan ottaminen on kuulemma ensimmäinen askel luottotietojen menetykseen, siitä leipäjonoon, asunnottomuuteen ja lopuksi sillan alla elämiseen viinapullo kädessä. Todellisuudessahan velka voi olla uhan sijaan mahdollisuus. Esimerkiksi artikkeleissani: Opintolaina ja opintolainahyvitys - Lainaa negatiivisella korolla ja Salkun lainoituksesta ja Superluotto-velkavivun käytöstä voi kukin poimia parhaat vinkit velan hyödyistä. Miten on asia luottokortin kohdalla. Onko luottokortin omistaminen ja sen käyttäminen uhka vai mahdollisuus?


3. huhtikuuta 2018

Huonekasvit helposti kerrostaloon - Floreti kukkateline

Tykkään katsella Leijonan Luola -ohjelmaa, niin amerikkalaista, kuin suomalaistakin versiota. On jotenkin hienoa nähdä, mitä kaikkea uutta ihmismieli pystyykään keksimään tai kehittämään ja miten oma idea saadaan markkinoitua bisnesenkeleille. Joskus pienikin keksintö tai idea on nerokas ja tuottaa keksijälleen kivasti rahaa. Hyvin monet keksinnöt ovat kuitenkin turhia ja aika usein idean isä arvottaa tuotostaan aivan taivaisiin. En ymmärrä, miten kukaan voi päätyä yrityksen arvossa vaikkapa miljoonaan, jos myyntiä ei ole ja konkreettisesti ideasta on vain pari PowerPoint -kalvoa. Vähän surullista ja turhauttavaa, jos ihmisiltä puuttuu realismi ja logiikka edes välttävään yrityksen arvonmääritykseen. Taloudellista uusavuttomuutta.

Aina kaikki hyvätkään ideat eivät saa bisnesenkeleitä sijoittamaan. Yksi tällainen (kausi 2, jakso 6) oli ikkunaan ruuvattava kukkateline, joka sai alkunsa keksijän vaimon huomautuksesta. Ylimääräiset ja tilaa vievät tavarat piti saada pois pöydältä, mutta huonekasveja ei oikein saanut mihinkään. Keksijä Pauli Lagerstedt katseli pientä reikää ikkunassa ja ajatteli kokeilla autotallissa siihen jotain näppärää. Näin syntyi Floreti kukkateline. Tilaa säästävä sisustuselementti, joka kiinnittyy tavalliseen reiälliseen ikkunanpokaan ilman työkaluja. Floreti kukkatelinettä kehuttiin kyllä Leijonan Luolassa, mutta kukaan ei sijoittanut siihen, koska tuotto-riski-suhdetta ei nähty tarpeeksi hyvänä. Myyntiä keksinnöllä oli noin 300 kappaletta ohjelmaan tullessa.



26. maaliskuuta 2018

Harvinaista herkkua - Fatbikellä helmikuun hankikannoilla

Vuoden 2014 talvi oli poikkeuksellisen pilvinen ja siksi pimeä. Aurinkoa ei paljon talvella näkynyt. Vuoden 2015 helmikuussa puolestaan on saanut nauttia poikkeuksellisen kivasta säästä. Olin päässyt ottamaan jo aurinkoa lasitetulla parvekkeellani pelkissä shortseissa (varjossa 13 C ja auringossa 20 C). Helmikuussa päivän pituuskin kasvaa noin 5 min päivässä, joten vihdoin siitä auringonvalostakin pääsee kunnolla nauttimaan. Hiihtämäänkin on päässyt. Jotain olen kuitenkin odottanut kuin pikkulapsi joulupukkia. Mitä tapahtuu, kun suojasäällä aurinko lämmittää pellolla olevia lumimassoja ja korkeapaineen vallitessa pilvettömänä yönä tulee sitten kunnon pakkaset? Tällöin muodostuu tietysti kova, jopa kävelyä kestävä hankikanto (tunnetaan myös termeillä kantohanki tai kestohanki). Heikosti sitoutuneet uuden lumen kiteet siis osittain sulavat auringossa, jolloin lumen vesiarvo ja tiheys kasvavat. Sulaneet lumikiteet muuttuvat pakkasella pyöristyneiksi ja lujasti sitoutuneiksi rakeiksi ja kun koko rakenne oikein kunnolla jäätyy, syntyy vähän kuin jääkansi.

Hankikannon syntymiseen tarvitaan siis juuri tietyt ja tarkat olosuhteet. Kävelyä kestävä hankikanto on vieläkin harvinaisempi ja siitä ei välttämättä näin etelässä edes joka vuosi pääse nauttimaan. Jos on niin onnekas, että joku kevätaamu pääsee sitä suksilla kokeilemaan, niin jo päivällä se on todennäköisesti poissa ja vuoden aikana hankikanto voi kestää vain päivän tai pari. Harvinaista herkkua siis. Esimerkiksi vuonna 2014 en päässyt hankikannoille kertaakaan hiihtämään. Vuoden 2015 helmikuu on kuitenkin ollut positiivinen yllätys. Hankikanto on kestänyt jo pari päivää laskiaissunnuntaista laskiaistiistaihin. Vuonna 2017 hankikanto puolestaan saapuikin vasta maaliskuun lopussa.



19. maaliskuuta 2018

Työnantajan lisäeläkejärjestely - Mandatum Lifen sijoitusten hoitopalvelu

Työnantajani (iso kansainvälinen pörssissä listaamaton suuryritys) on tehnyt päätöksen liittää kaikki työntekijät lisäeläkejärjestelyyn. Jokaiselle talon työntekijälle siivoojasta ihan ylimpään pomoon asti maksetaan sama summa, jonka konsernin johto vuosittain päättää. Ensimmäisenä vuotena 2014 se oli kaikille kokoaikaisille työntekijöille noin 2 070 euroa ja osa-aikaisille tehtyjen työtuntien suhteessa. Lisäeläkejärjestelyn tarkoitus on tietenkin sitouttaa nykyiset työntekijät yritykseen ja palkita jo vanhoja, kokeneita ja uskollisia työntekijöitä. Samalla tietenkin välitetään myös viestiä, että kaikki työntekijät alimmasta portaasta ihan ylimpään ovat yhtä tärkeitä. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissakin tuolla voi olla jo merkitystä. Vähän kuitenkin epäilen, osataanko tuota potentiaalia markkinoida oikein.

Miksi haluan tästä aiheesta sitten kirjoittaa? Ensinnäkin haluan näyttää ja kertoa esimerkillä, millaisen ja millä ehdoilla suuryritys voi neuvotella ryhmäeläkevakuutuksen. Toisekseen haluan näyttää, miten Mandatum Lifen hoitopalvelu toimii, miten se tuottaa ja millaiset kulut ovat. Pitkässä juoksussa vain sillä on merkitystä. Koska puhtailla luvuilla ja pelkästään näin paperilla järjestely vaikuttaa vähän abstraktilta, niin haluan myös itse ihan konkreettisesti nähdä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Tätä työnantajan lisäeläkejärjestelyä tullaan päivittämään aina vuosittain, kun jotain uutta ja mainittavaa tapahtuu.


14. maaliskuuta 2018

Saksalaiset lähdeverot takaisin - Palautukset osinkoverosta

Joku tuntee varmaan lauseen: "Saksa on paska maa". Sitaatti ei ole peräisin sijoittajan suusta, mutta voisi erittäin hyvin ollakin. Vaikka Suomen ja Saksan välillä on voimassa oleva verosopimus, niin silti Saksa kohtelee ulkomaisia sijoittajia huonosti verottaen liikaa näiden osinkoja. Tämän kaltoin kohtelun takia saksalaisten osinkojen kohdalla häviää yhteensä noin 11,4 % tuotosta. Miksi? Teknisestihän homma toimii siten, että Saksa perii kiinteää 25 % osinkoveroa. Tästä Suomen verottaja hyväksi lukee maiden välisen verosopimuksen perusteella kuitenkin vain 15 %. Tämän lisäksi Saksassa on vielä käytössä solidaarisuusvero, joka lisää veroastetta 1,4 %-yksiköllä (Solidaarisuusvero 5,5 % lasketaan ennakonpidätyksestä).

Tarvittavat paperit leimattuna ja Saksaan postitusta vaille valmiita. Kuka huomaa veroviraston virheen keskimmäisessä paperissa? Onneksi tällä ei ollut vaikutusta lopputulokseen.

12. maaliskuuta 2018

Kun pääoma vaihtaa paikkaa - Case Nordea ja rahoitusmarkkinavero

Usein sanotaan, että pääomalla ei ole kotipaikkaa. Se on liukkain sekä notkein asia maan päällä ja voi yhdellä napin painalluksella vaihtaa helposti paikkaa mantereelta toiselle. Pääomaa voidaan verrata vaikkapa veteen, joka virtaa sinne missä on alavinta. Eli siis paikkaan, jossa on suurimmat mahdollisuudet tehdä voittoja tai vähäisimmät verot, joilla näitä voittoja verotetaan. Joku voisi sanoa, että setelillä ei ole selkärankaa. Jokainen rationaalinen ihminen kuitenkin optimoi maksamansa verot. Kuinka moni ihminen esimerkiksi kaupassa ostaa aina sen kalleimman tuotteen? Valintamme on aina jonkinlaista optimointia, joten on mielestäni tekopyhää syyttää pääoman liikkeitä tästä selkärangattomuudesta. Silti mediassa näkee edelleen kommentteja, että pääomatuloista pitäisi maksaa enemmän ja enemmän veroja. Kohta ollaan ehkä jo sillä tasolla, että se katkaisee kamelin selän.



15. helmikuuta 2018

Naisen euro on oikeasti enemmän kuin miehen euro

Naisten palkkapäivää vietetään 31.10. Sen tarkoituksena on herätellä muistuttamaan, että naisen euro on noin 83 senttiä. Ajatus olisi tietenkin hieno ja jalo, jos fakta olisi totta. Mutta kun se ei ole. Paskapuhetta kaikki. Verenpaineeni nousee aina, kun kuulen tällaista potaskaa. Tähän kohtaan sopiikin hyvin lähes kaikkien tuntema sanonta vähän muokattuna: "Valhe, emävalhe, naisen euro on 80 senttiä." Tilastoilla kikkailemalla ja niitä väärin tulkitsemalla saadaan musta näyttämään valkoiselta. Tällainen väärä uskomus sitten leviää mediassa kuin syöpä, kun kukaan ei uskalla sitä kyseenalaistaa. Koska jokin feministi- tai marttakerho varmaan lyttää tämän blogijutun jo pelkän otsikon perusteella ja lukematta, niin jokainen voi tykönään kuvitella, miten poliitikolle kävisi. Jos miespoliitikko asettuisi asiassa vastateloin ja uskaltaisi kiistää väitteen naisten pienemmästä eurosta, niin varmasti olisi sellainen show käynnissä, että sitä ei kukaan täysjärkinen jaksaisi.



9. helmikuuta 2018

Aikaisin aloitetun säästämisen merkitys - Korkoa korolle efekti

Jos sijoittamisesta pitäisi ymmärtää vain yksi asia, niin se olisi varmasti koron mahtava voima pitkällä aikavälillä. Korkoa korolle efekti viittaa ilmiöön, jossa alkuperäisen pääoman lisäksi myös sen tuotot kasvavat korkoa. Esimerkiksi jos 100 euroa kasvaa 5 prosenttia vuodessa, on tilillä vuoden lopussa 105 euroa. Seuraavana vuonna tuottoa syntyy sekä alkuperäiselle 100:lle eurolle, että tuotoksi jo saadulle 5:lle eurolle. Raha luo siis koko ajan enemmän ja enemmän lisää rahaa. Helpoiten tuon ajan merkityksen ymmärtää ehkä ihan laskemalla. Jos säästösumma on esimerkiksi 100, tuotto 5 % ja säästöaika 10 vuotta, niin loppusumma on 100 x 1,05^10 = 163 euroa. Jos taas säästöaika on 15 vuotta, niin samat lähtötiedot tuottavat loppusummaksi 100 x 1,05^15 = 208. Aika vaikuttaa siis tuohon kertojan eksponenttiin. Mitä pidempi aika on, sitä suurempi on eksponentti ja luonnollisesti sitä useammin säästösumma ja sen korot tulee kerrottua tuottoprosentilla.

Korkoa korolle toimii kuin lumipallo. Kuvan lähde: TalkMarkets.


Korkoa korolle -efekti on sitä voimakkaampi, mitä korkeampi tuotto on ja mitä pidempi sijoitusaika on kyseessä. Aloittaako säästämisen sitten isolla vai pienellä rahamäärällä ei ole läheskään niin tärkeää, kuin aloittaminen niin varhain kuin pystyy. Viivyttely on myrkkyä ja jokainen hukattu vuosi, jolloin et säästä ja sijoita, tekee tavoitteen saavuttamisesta yhä vaikeampaa. Miksi aika on sitten niin tärkeää? Korkoa korolle ilmiö toimii samalla periaatteella kuin mäkeä alas vierivä lumipallo. Mitä pidemmälle pallo vierii, sitä enemmän siihen tarttuu lunta ja pallo kasvaa yhä nopeammalla tahdilla. Säästämisessä tämä koron korko on ihmeellinen asia. Se on itse asiassa niin ihmeellinen ja yllättävä asia, että sitä jaksaa aina hämmästellä erilaisin laskuesimerkein. Jopa kuuluisa tiedemies Albert Einstein on kuulemma joskus todennut, että korkoa korolle on universumin mahtavin voima.

7. helmikuuta 2018

Ilmaiset lähiliikuntapaikat ja ulkokuntoiluvälineet palvelukartalla

Nyt kun vuosi on vaihtunut jo aikaa sitten, niin on varmaan sopiva hetki tarkastella uudenvuodenlupauksia. Moni on varmasti luvannut itselleen, että liikkuu enemmän ja pitää itsestään parempaa huolta. Todennäköisesti tämän johdosta on tullut hommattua kuntosalikortti, mutta ei siellä salilla ole paljon tullut käytyä. On niin monta tekosyytä... Aika ei muka riitä, sali on kaukana, ruuhkainen jne. Eihän tällainen pulkanannaru kehtaa sinne mennä pieniä käsipainoja nostelemaan. Häpeä painaa, kun rahaakin on mennyt hukkaan. Motivaatio ei vain riitä salille asti. Silti sitä haluaisi joskus tehdä myös jotain voimatreeniä.

Vaikka fyysistä voimaa ei tarvitsisi normaalissa arjessa, niin hyöty siitä on kuitenkin ilmeinen. Lihastohtorin blogia lainaten: "Puutteelliset maksimivoimatasot ovat usein kuntoilijalla erittäin suuri rajoittava tekijä suorituskyvyn kohottamiselle". Näin on varsinkin vanhempien ihmisten kohdalla. Lihasvoiman merkityksen tajuaa usein vasta, kun sen menettää. Kun vanhempi ihminen ei enää jaksa nousta rappusia kunnolla ylös, tai sängystä nousemiseen tarvitaan tukea, niin tulevaisuus näyttää karulta. Jos maksimivoimaa ei ruveta harjoittelemaan, niin lihaskadosta seuraa luukato. Tästä on enää pieni askel laitoshoitoon, kun lonkka murtuu seuraavan kaatumisen yhteydessä. Lonkkamurtuman jälkeen joka kolmas yli 70 -vuotias kuoleekin vuoden sisällä.



29. tammikuuta 2018

Onko osakemarkkinoilla kuplaa vai ei? - Miksi suosin osinkostrategiaa

Aloittaessani vuonna 2008 sijoittamaan suoraan osakkeisiin en vielä silloin aivan kunnolla tiennyt omaa sijoitusstrategiaani. Sijoitin vain osakkeisiin, koska halusin rahoilleni parempaa tuottoa. Aika nopeasti huomasin kuitenkin sijoittavani hyvää osinkoa maksaviin yrityksiin. Nykyisin kasvava osinkovirta on muuttunut yhä merkittävämmäksi kriteeriksi sijoittamisessa. Miksi suosin osinkoja? Osingoistahan joutuu joka vuosi maksamaan osinkoverot. Jos sijoittaisin vain kasvuyhtiöihin, jotka eivät jaa osinkoa, niin saisin verottajalle menevän osinkoveronkin kasvamaan korkoa korolle. Jos joskus tarvitsisin käteistä, niin yhtä hyvin voisin myydä vain tietyn osan osakkeistani jokavuotisten osinkosaamisen sijaan. Kumpikin tapa johtaa samaan lopputulokseen, mutta ensimmäinen verotehokkaammin. Olenko siis tyhmä, kun periaatteessa en toimi osinkostrategiassa järkevästi? Syy toimintaani on kuitenkin yksinkertainen: selkeämmät ja realistisemmat tavoitteet, nöyryys ja itsensä tunteminen vajavaisena sijoittajana, varma kassavirta sekä mielenkiinnon säilyttäminen sijoitustoiminnassa. Näistä vähän lisää.



16. tammikuuta 2018

Laajamittaisen downshiftauksen negatiivinen vaikutus - Onko sitä?

Muurahaisten sanotaan olevan ahkeria ahertajia. Jokaiselle on oma paikkansa muurahaisyhteiskunnassa ja ilman työtä se ei toimi. Kaikki ovat ahkeria. Näin meille on siis uskoteltu, vaikka se ei taida olla koko totuus.  Yllättäen suurin osa muurahaisista nimittäin viettää päivänsä työtä tekevien näkökulmasta laiskotellen, tai ehkä jopa aktiivisesti töitä pakoillen. Tarkemmin sanoen näiden muurahaisten roolia ei kuitenkaan vielä tunneta. Ne saattavat toimia sotilas- tai työvoimareservinä, tai tsemppareina ja jonkinlaisina energianjakelijoina väsähtäneille muurahaisille. Vähän kuten vaikkapa vapaaehtoiset maratonin juomapisteillä. Tai sitten näillä muurahaisilla on jokin muu tarkoitus, joka ei vielä aukene. Vaikka isokin osa muurahaisista näyttää "downshiftaavan", niin muurahaiskeossa elämä näyttää silti toimivan :) Tämän aasinsillan kautta päästäänkin itse aiheeseen, eli mikä olisi laajamittaisen downshiftauksen vaikutus yhteiskuntaan ja talouskasvuun? Muutamakin eri lukijani on kysynyt, kommentoinut ja pohtinut, mitä tapahtuisi jos tällaisesta elämäntyylistä tulisi laajamittaista? Tarkkaa vastausta tähän ei tietenkään ole, joten osallistu pohdintaan.



3. tammikuuta 2018

Minä Kuplassa - Kuuluisuuden vaihtoehtokustannus

Kuinka moni on joskus törmännyt tai katsonut A-Studion Kuplat-sarjaa? Jaksoissa kaksi toisilleen vierasta ja ajatusmaailmaltaan lähes vastakkaista henkilöä vaihtaa ajatuksiaan ja näkökulmiaan erilaisista aiheista, kuten raha, uskonto, maahanmuutto ja vaikkapa digitaaliset palvelut. Kyseessä ei kuitenkaan ole jyrkkää vastakkainasettelua, vaan kahden erilaisia valintoja tehneen ihmisen keskustelua asioiden merkityksestä. Uusimmassa 3.1.2018 jaksossa oli teemana työn merkitys:  Downshiftaaja kohtaa työhimoisen pomon. Kirjoittaja, eli minä itse edustin downshiftaajaa ja vastapuolena on Pihlajalinnan entinen toimitusjohtaja Aarne Aktan. Ei helvetti, meitsi telkkarissa :)



Pakko kyllä nostaa hattua toimitusporukalle. Yllättävän hyvin oli tehty ja suhteellisen viihdyttävä juttu. Paljosta materiaalista oli kyllä osattu valita ne parhaimmat varmasti kummankin osapuolen ja aiheen puolesta. Yleensä en pysty katsomaan tai kuuntelemaan itseäni, mutta nyt se oli kyllä erittäin helppoa ja jopa viihdyttävää. Kertoo kyllä toimitusporukan ammattitaidosta tällä saralla.Tietenkin jakso oli todella lyhyt, eikä sen takia ole kuin pintaraapaisu aiheesta. Tämän blogin juttuja downshiftauksesta lukemalla pääsee asiassa paljon syvemmälle. Annettakoon tämä siis anteeksi, koska harvoinpa tällaisilla tv-jutuilla on kovin paljon annettavaa sisällöllisesti. Yleensä mennään viihde edellä. Piti tuo kuitenkin muutamaan kertaan uudestaan katsoa.

1. tammikuuta 2018

Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu vain kuluja. Kukaan ei pysty ajoittamaan toimeksiantoja markkinoilla täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Jostain olen lukenut karrikoidun vertauksen: "Toimi siten, kuin sinulla olisi elämäsi aikana vain 10 mahdollisuutta ostaa tai myydä". Tuota ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta virkkeessä on kyllä pointti. Keskity olennaiseen ja unohda kaikki muu hötkyily. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa. Joskus on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa.


Mutta paljonko kaupankäyntiin meneekään rahaa? Nordnetissä vähän kauppaa käyville minimikulut ovat 9 euroa/toimeksianto suomalaisilla osakkeilla. Jos teen vuodessa muutaman kaupan, niin eihän siitä kovin montaa kymppiä tule. Eihän? Ongelma on tietysti se, että ihmisen muisti on suhteellisen lyhyt ja vajavainen. Totuus kaupankäyntiaktiivisuudesta voi hyvin olla aivan jotain muuta, mitä kuvittelet luulevasi. Laskeskelinkin yhtenä kesäpäivänä parvekkeen sohvalla löhöillen omaa kaupankäyntiaktiivisuuttani. Paljonko kauppaa on eri vuosina tehty ja kuinka suuri summa rahaa onkaan vaihtunut osto- ja myyntitoimeksiannoissa. Miltä trendi yleensäkin näyttää ja onko se nousemaan vai laskemaan päin. Omasta mielestäni erittäin kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa. Tehkääpä itse sama harjoitus.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...