31. elokuuta 2018

Bigbank - Paras korkotarjous säästötilille Virosta?

Mitä tulee mieleen virolaisista koroista? Toivottavasti ei sentään Anu Saagimin kengät, vaan virolainen, vuonna 1992 perustettu Bigbank, joka tarjoaa Suomen markkinoilla kulutusluottoja ja poikkeuksellisen hyviä korkoja määräaikaistalletuksille. Bigbankin tarjoama korko on itse asiassa niin hyvä, että suomalaisten pankkien on siihen oikeastaan mahdoton vastata. Jos tällä hetkellä esimerkiksi Hypon tarjoama paras talletuskorko yhden vuoden määräaikaiselle talletukselle on 0,3 % (lähde: Kauppalehti) ja Bank Norwegian tarjoaa tulevaisuudessa 0,75 % tuottoa, niin Bigbank tarjoaa samalle talletukselle 1,5 % tuoton (12 kk määräaikainen). Muihin suomalaispankkeihin verrattuna korko on siis 5x parempi ja norskitkin saavat pataan. Financerin avulla voit verrata säästötilien eri korkoja tietylle summalle ja ajalle. Jos ei uskalla sijoittaa osakemarkkinoille, niin kannattaisiko silloin suunnistaa lahden yli paremmille apajille?

Kuvan lähde: Yhteishyvä.

Lähihistoriasta vähän perspektiiviä


Miksi ylettömän hyvä korkotarjous kuulostaa jotenkin tutulta? Jos muistelee lähihistoriaa, niin noin vuosikymmen sitten islantilaiset pankit rynnivät Suomeen huimilla korkotarjouksilla. Silloin talousongelmissa olevasta pienestä maasta lähtöisin olevat pankit tulivat Suomeen ja houkuttelivat tallettajia tarjoamalla kotimaisia pankkeja huimasti parempaa korkoa säästöille. Eipä aikaakaan, kun finanssikriisi iski ja pankit menivät nurin. Pelastusoperaatioiden ja talletussuojan ansiosta tallettajat saivat sentään lopulta rahansa takaisin. Näiden pankkien korkotarjouksiin sijoittaneet nukkuivat kuitenkin varmasti levottomasti ainakin jonkin aikaa ja harkitsevat nyt tarkkaan, mihin tulevaisuudessa sijoittavat.

Ja osataanhan sitä meillä Suomessakin. Kuka muistaa Sofia -pankkia? Sehän oli vuonna 2009 toimintansa aloittanut suomalainen pankki, jonka toiminta päättyi nopeasti selvitystilaan maaliskuussa 2010. Pankki profiloitui erityisesti suomalaisen säästäjän ja sijoittajan pankkina, joka tarjosi tallettajille hyviä korkoja. Finanssivalvonta peruutti pankin toimiluvan ja asetti pankin selvitystilaan tallettajien etujen turvaamiseksi. Toimiluvan peruuttamisen syynä oli se, että pankin omien varojen määrä alitti luottolaitokselta vaadittavan vähimmäismäärän. Sofia Pankilla oli noin 5 000 talletusasiakasta ja talletuksia oli noin 150 miljoonaa euroa. Sofia Pankin toiminnan loputtua talletuksia palautettiin asiakkaille osittain talletussuojarahaston (silloin 50 000 euroa/tallettaja) avustuksella. Talletuksista 700 ylitti talletussuojarajan. Helsingin Sanomat kertoo, että pankkiin jäi noin 20 tavallista yksityistallettajaa, jotka eivät tähän päivään mennessä ole saaneet kaikkia rahojaan takaisin. Heillä kaikilla oli pankissa yli 350 000 euron talletukset. Luulisi noin rikkaiden olevan asiassa vähän fiksumpia, mutta ei. Ahneella on paskainen loppu.


Talletussuojarahaston merkitys - Todellinen koko yllättää


Nykyinen 100 000 euron talletussuoja ei siis poista tallettajien riskiä kokonaan. Esimerkiksi Suomessa talletussuojarahaston varojen on tarkoitus vuonna 2025 kattaa 0,8 prosenttia korvattavia talletuksia vastaava määrä (nykytiedoin arvioituna noin 1,1 miljardia euroa, kun Nordean pääkonttori muuttaa Suomeen). Vuoden 2014 lopussa talletussuojarahaston puskurirahaston taseen koko oli 1051 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 sinne kerättiin lisää talletusmaksuja 44,5 miljoonaa euroa. Käytännössä talletussuoja on kaukana sataprosenttisesta turvasta, sillä rahasto pystyisi ääritilanteessa kattamaan kooltaan vain pienten ja keskisuurten pankkien talletuksia. Suoraan sanottuna siis kärpäsen paska meressä (alle 1 % talletuksista), jos jotain todella vakavaa tapahtuisi.

Kannattaa muistaa, että valtio ei ole takaajana talletussuojarahastossa, eikä valtio takaa muutoinkaan tallettajien saamisia. Talletussuojarahastoa kartutetaan talletuspankeilta kerättävillä talletussuojamaksuilla, jotka määräytyvät kunkin pankin korvattavien talletusten määrän sekä riskitason perusteella. Periaatteessa siis yhden todella ison, tai usean eri pankin yhtäaikainen konkurssi voi aiheuttaa tilanteen, jossa talletussuojarahaston varat eivät riitä kaikille tallettajille. Talletussuoja voi siis antaa tuulipuvuille väärän signaalin turvallisuudesta. Kyllä se kattaa pienet kuprut, mutta suurten ongelmien tullessa eteen tarvitaan varmasti valtion apua. Viron vakuusjärjestelmän Takuurahasto takaa suomalaisten Bigbankiin tekemät talletukset ja korot 100 000 € asti. Se oli vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan noin 192 miljoonaa euroa.


Bigbankin korkotarjouksen logiikka


Onko samanlaiset piirteet sitten nähtävissä virolaisessa Bigbankissa, kuin Sofia pankissa tai islantilaisissa vastineissa? Korkotarjoukset eivät ainakaan ole niin poskettomia, kuin joskus islantilaisten. Pankki on myös toiminut jo useita vuosia, joten yhtäläisyysmerkkejä ei voi oikein vetää. Yleensä pankin korkeat korkotarjoukset kielivät siitä, että pankki ei saa muualta markkinoilta halpaa rahaa, vaan joutuu lainaamaan sitä kuluttajilta talletusten muodossa. Miten Bigbank pystyy tarjoamaan näin ylivertaisia korkoja tallettajilleen? Pankki itse selittää asian nettisivuillaan siten, että se tienaa niin hyvin myöntämällä näillä talletuksilla eteenpäin kulutusluottoja (Sama ansaintalogiikka, kuin vaikkapa Bank Norwegianilla). Otto ja antolainauksen ero on siis muhkeampi, kuin tavallisilla asuntolainoihin keskittyneillä pankeilla. Tämän ansiosta pankki siis pystyy tarjoamaan tallettajille parempaa tuottoa, kuin "normaalit" kilpailijat. Tässä on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Jos talous jatkaa alamäkeä, niin kulutusluotot ovat varmaankin se ensimmäinen asia, jossa asiakkaiden maksuongelmat kasvavat. Näin voisi ainakin kuvitella? Mitään takuitahan niitä vastaan ei ole, toisin kuin asuntolainoissa. Hauskalla kielikuvalla ilmaisten: Kakka voi niin sanotusti lentää nopeasti tuulettimeen ja näky ei ole sitten kiva :)

Millainen Bigbank on sitten taseeltaan ja tulokseltaan taloudellisten raporttien perusteella? Oma osaamiseni ei riitä pankin tuloksen analysointiin, mutta otetaan kuitenkin jotain lukuja ainakin suuruusluokkaa ja vertailua antamaan. Bigbankin tase oli Q2 lopussa 335.5 miljoonaa euroa. Q2 2015 lopussa laina-asiakkaita oli 170 000, joista 13 000 Suomesta. Lainakanta oli 312.7 miljoonaa euroa. Korkoja lainoista maksettiin 21.3 miljoonaa euroa. Keskimääräinen laina oli 1 835 euroa. 16,3 % lainakannasta, eli 51,1 miljoonaa euroa oli ongelmaluottoja (maksaminen viivästynyt yli 90 päivää). Aika paljon. Onko pankki sitten kannattava vai ei? Itse en tilinpäätöstä lukemalla sitä osaa päätellä tai laskea. Voitto Q2 2015 oli kuitenkin 2,8 miljoonaa euroa ja pankki on toiminut jo useita vuosia, joten oletetaan sen olevan kannattava. Luottamusta kasvattaa ainakin se, että sivuilta löytyy näppärästi uusimmat tilinpäätökset ja raportit.


Vertailussa huomioitavaa


Sijoittaisinko siis varoja Bigbankiin? En missään nimessä ainakaan yli talletussuojarajan, jonka turvaan en edes laskisi kovinkaan paljoa. Näillä korkotarjouksilla ja lyhyemmillä talletusajoilla se on kuitenkin hyvä vaihtoehto. Tietenkin sillä oletuksella, että määräaikainen talletus on juuri sinun juttusi. Ei nimittäin juuri sovi omaan sijoitusprofiiliini, koska saatu tuotto on mielestäni sen verran pieni, että mieluummin otan enemmän riskiä ja sijoitan tasaisiin osingonmaksajiin. Näin maksimoin niin sanotusti varallisuuteni kasvun. Pienemmänkin summan sijoituksessa kannattaa kuitenkin huomioida Bigbankin riskiprofiili kulutusluottojen tarjoajana.

Kukin pohtikoon tykönään, mihin rahansa laittaa. Vertailussa muihin pankkeihin ja vaikkapa Bank Norwegianiin pitää myös muistaa muutama juttu. Bigbankin markkinoima maksimi 2,5 % tuotto ei ole aivan reilu, koska tuo tarjous on 10 vuoden määräaikaistalletus ja riski on silloin ihan toista luokkaa, kuin lyhyemmissä talletuksissa (vaikkapa 12 kk määräaikainen 1,5 %). Toisekseen korko maksetaan vasta talletusajan päätyttyä, ei siis kerry korkoa korolle efektiä tuolla prosentilla. Kolmanneksi, Bigbank on ulkomaisen pankin suomalainen sivuliike. Korko on siis lähdeveron alaista tuloa, eikä siitä pysty tekemään vähennyksiä, kuten Bank Norwegianin kohdalla.



Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 23.3.2016.

2 kommenttia:

  1. Bank Norwegian tarjoilee 1,75 prosentin korkoa 1-200.000 säästöille, ja varat ovat Norjan talletussuojan piirissä, oletko tähän tarjoukseen tutustunut? En siis mainosta mutta olen itse kiinnostunut. https://www.banknorwegian.fi/Talletustili

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä tarjouksesta tietoinen. Luultavasti tässä on lähes samat riskit kuin Bigbankissakin. Jos puntaroisin kumpaan sijoittaisin, niin todennäköisesti suosisin Norwegian pankkia. Pitää vähän vielä selvittää asiaa, ehkäpä tässä olisi paikka ihan omalle artikkelille...

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...