12. kesäkuuta 2014

Suunnistus ilman kompassia - Rannekello kompassina

Oletko joskus menettänyt suuntavaistosi vieraassa maastossa tai oudossa kaupungissa? Pyöräilet esimerkiksi tuntematonta reittiä ja eteen tulee risteys, josta toinen suunta vie vasemmalle ja toinen oikealle. Karttaa, kännykkää tai kompassia ei ole, mutta tiedät, että sinun pitäisi päästä kohti etelää. Kumpi suunta vie etelään? Tällaisissa tilanteissa olisi hyödyllistä saada määritettyä pohjoinen ja muutkin ilmansuunnat tyydyttävällä tarkkuudella. Joskus koulussa opetettiin katsomaan suuntaa muurahaispesistä, puiden oksista, naavasta, sammaleesta tai jäkälästä. Homma onnistuu kuitenkin mukavasti ja helposti myös tavallisella viisareilla varustetulla rannekellolla.

Pertti Jarlan Fingerpori huumori on sitä parasta huumoria :)


Meidän leveyspiirillämme pohjoisella pallonpuoliskolla aurinko nousee idästä ja laskee lähteen. Vuorokaudessa aurinko liikkuu siis taivaankannen yli niin, että aamukuudelta se on idässä, keskipäivällä etelässä, iltakuudelta lännessä ja keskiyöllä pohjoisessa. Nämä perusasiat muistamalla ja kellonajan tietämällä voikin helposti määrittää eri ilmansuunnat. Viisarikelloa apuna käyttäen homma toimii helposti seuraavasti. Suuntaa rannekellon tuntiviisari kohti aurinkoa. Jaetaan tuntiviisarin ja kello kahdentoista välinen kulma (kello 06 - 18 välinen) kahtia. Tämä kuvitteellinen keskiviiva osoittaa etelään. Illalla ja yöllä (kello 18 - 06) samasta paikasta löytyy pohjoinen. Katso havainnollistava kuva alta, kun kello on noin 15:50.



Toinen äskeistä vieläkin helpompi ja vähemmän virhetulkintoja aiheuttava konsti on tehdä laskutoimitus, jossa katsotaan aika kellosta 24 tunnin järjestelmän mukaisesti ja jaetaan kellonaika kahdella. Käännetään laskutoimituksen mukainen tulos, eli kellotaulun luku kohti aurinkoa. Pohjoinen on silloin aina kello 12 suunnassa vuorokaudesta riippumatta. Esimerkiksi kello neljältä iltapäivällä laskutoimitus on 16 : 2 = 8, jolloin kellotaulun luku 8 suunnataan kohti aurinkoa. Pohjoinen on silloin siis suoraan kello 12:sta ja itä kello 3:ssa ja länsi kello 9:ssä. Helppoa, kun sen vain tietää.

Konsti toimii luonnollisesti tietenkin myös ilman rannekelloa. Tämä tosin edellyttää, että näkee kellonajan ja auringon jostakin. Kellotaulun voi esimerkiksi piirtää hiekkaan tai kuvitella mielessään. Jos tarkkoja ollaan, niin kesä- ja talviaika pitäisi tässä vielä huomioida, mutta toisaalta sen merkitys tulokseen on suhteellisen mitätön.

Muita suunnistustapoja, jos ei tiedä edes kellonaikaa


Kuten koulussa on ehkä joskus opetettu, yöllä pohjantähdestä kohtisuoraan taivaanrantaan vedetty linja näyttää pohjoissuunnan. Muurahaiskeko on yleensä puun tai kiven eteläpuolella lämpötaloudellisista syistä, jotta puu tai muu ei varjostaisi sitä. Yksinäisessä puussa on etelän puolella yleensä eniten oksia ja ne ovat myös muita kookkaampia ja tuuheampia, koska ne tavoittelet paljon aurinkoa. Myös koivun kaarna on vaaleampaa etelän puolella. Sammal ja jäkälä puolestaan kasvavatkin mieluummin kantojen, kivien ja puiden pohjoispuolella viileämmässä. Muista, että yksittäisen luonnonmerkin perusteella suunnanmääritys ei välttämättä ole luotettava, vaan vaatii useita havaintoja.

Itä-länsisuunnan määrittäminen auringon avulla onnistuu kepin ja varjon avulla. Keinoa voi käyttää esimerkiksi lepotauon aikana ja vaatii näkyvillä olevan auringon ja noin 15 minuuttia aikaa. Isketään keppi tai muu selkeän viivamaisen varjon luova esine maahan pystyyn ja merkitään lankeavan varjon päättymispiste maahan. Nyt odotetaan vähintään 15 minuuttia ja merkitään uudelleen siirtyneen varjon päättymispiste maahan. Näiden kahden merkityn varjon päättymispisteen väliin piirretty suora kulkee lännestä itään (ensimmäisestä merkistä toiseen). Keino ei ole aivan tarkka, mutta antaa ilmansuunnat suurin piirtein. 

Näillä eväillä ja tiedoilla eksyminen on nyt paljon hankalampaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...