Lasitettu parveke - Vehreä puutarha ja monikäyttöinen lisähuone

Kirjoitin tämän jutun parvekkeestani alun perin kevättalvella 2014. Jotenkin hauska lukea blogini varhaisimpia tekstejä näinkin monen vuoden takaa. Oikeastaan mikään kirjoitustyylissä, tai artikkelin ydinviestissä ei ole muuttunut. Parvekekin näyttää edelleen hämmästyttävän samalta :) Julkaisen jutun uudestaan osin päivitettynä, koska asiasta on niin paljon uutta sanottavaa vähän erilaisesta näkökulmasta. Ensimmäinen on luonnonmukainen lannoittaminen ja toinen on sitten parvekkeen sisustaminen tekokukilla. Molemmat sivuavat myös sopivasti säästämisen ja minimalismin ydinajatusta. Näistä enemmän artikkelin lopussa. Lopetankin lyhyen esipuheen tähän ja siirrytään itse alkuperäiseen juttuun.

Kirjoitushetkellä (2014) eletään maaliskuun alkua ja Etelä-Suomessa on melkein kaikki lumet sulaneet. On vain rippeitä jäljellä siellä täällä teitten varsilla ja ojan penkoissa. Öisin on hädin tuskin enää pakkasta ja päivisin pysytään muutama aste plussan puolella. Kirjoitushetkellä ulkona on reilut viitisen astetta lämmintä, mutta tuuli on melkoinen saaden sään tuntumaan kolealta ja kylmältä. Kevät on tuloillaan, mutta talvi pitää sitä vielä hyvin otteessaan. Kirjoittelen juuri (8.3.2014) tätä artikkelia ulkona pelkissä shortseissa ja ilman paitaa.  Aivan, ilman paitaa pelkissä shortseissa. Päälläni on vielä aurinkolasit ja lippalakki. Mahtaa olla näky naapuruston vanhoille rouville ja viereisen tontin työmiehille. No en sentään nakuile parvekkeellani :)

Sohva, vähän aurinkoa ja jotain lukemista, mitä muuta kesältä vaaditaan. Kuva vuodelta 2013. Noin 10 vuotta myöhemmin sisustus on edelleen lähes sama. Sama sohva, tuoli, pikkupöydät ja jopa aurinkosuojaverhot ovat samat. Vain osa kasveista on uusittu ja läppäri päivittynyt.

Aurinkoa lähes vuoden ympäri

Maaliskuussa shortseissa ja ilman paitaa? Ei, en ole tullut hulluksi, enkä ole missään etelän lomakohteessa, vaan omalla lasitetulla parvekkeellani aurinkokylvyssä. Ai että tuntuu hyvältä, kun aurinko vihdoinkin pitkän kylmän talven jälkeen näyttäytyy kunnolla ja lämmittää paljasta vartaloani. Tuntuu kuin olisin uudelleensyntynyt ja kaikki huolet olisi heitetty romukoppaan. Ihmeellinen merkitys tuolla auringolla. Radiosta YleX soi taustalla ja hyvä ruoka tuoksuu vieressä. Jostain syystä ruoka maistuu aina paremmalta ulkoilmassa.

Parvekkeellani on tällä hetkellä noin 19 C varjossa ja puolivarjossa vajaat 25 astetta. Lämpötila ei ole mitenkään poikkeuksellinen tähän aikaan maaliskuuta. Siihen tarvitaan vain pilvetön taivas, jolta aurinko helottaa. Kuka osaisi arvatakaan, että jo helmikuun lopussa päästiin 20 asteen tietämille omalla parvekkeellani. Kun olosuhteet ovat optimaaliset, 20 astetta menee melkein rikki vielä marraskuun puoliväliin asti. Mielenkiinnosta kirjaan joskus näitä poikkeuksellisia päivälämpötiloja kalenteriini. Kalenterithan toistavat itseään näennäisesti 11 vuoden välein, joten on myös hauskaa, kun näen "käytetystä" kalenterista lämpötiloja vuosikymmen sitten. Vain joulu- ja tammikuu ovat pimeitä ja kylmiä kuukausia omalla parvekkeellani. Aurinkoa riittää siis lähes vuoden ympäri. Kyllä siinä kelpaa makoilla sohvalla ja tehdä sitä, mistä nauttii. Lukea kirjaa, tai vaikka kirjoittaa blogia. Niin teen itse juuri nyt.

Mikä on parasta päivässä? Pizza, Jaffa, uusi sijoituskirja, vai aurinkoisella parvekkeella hengaillu ja kaikki nämä yhdessä. Kuva huhtikuulta 2020.

Oma lasitettu parvekkeeni - Koko ja lasituksen hinta?

Oikeastaan parveke on itselleni yksi henkirei'istä liikunnan ohella. Suurta lasitettua parveketta harvoin mielletään yhdeksi kodin huoneista, vaikka pienellä vaivannäöllä siitä sellaisen saakin. Oikeastaan vasta parveke tekee kerrostalokodista oikean kodin. En pystyisi asumaan sellaisessa kerrostaloasunnossa, jossa ei olisi isoa parveketta (tai ainakin heti vieressä pitäisi olla laaja puisto). Oma parvekkeeni toimiikin kesäisin ihanana vehreänä kesäpuutarhana ja oleskelupaikkana, jossa nautitaan raikkaasta ilmasta ja auringonpaisteesta sohvalla löhöten. Itse asiassa kesäisin se on asunnostani paikka, jota käytän eniten. Parveke on kooltaan noin 2,2 m x 3,6 metriä eli noin 8 neliön suuruinen. Ei ihan pienen yksiön suuruinen, vaikka siltä joskus tuntuukin.

Hyvin tehty lasitus on suhteellisen kallis, mutta mielestäni hintansa väärti ainakin näin isolle parvekkeelle. Hintaa omalla kohdallani tuli tämän kokoiselle lasitukselle noin 2850 euroa avaimet käteen periaatteella, josta asennustyön osuus oli 541 euroa. Lasitus pidentää parvekkeen vuosittaista käyttöaikaa monella kuukaudella niin kasvien kasvukauden, kuin asukkaan "löhöilykaudenkin" osalta. Lasituksen jälkeen tuuli ja sade ei piiskaa enää parveketta, eikä lumitöitä tarvitse talvella tehdä. Parvekkeen lasit on helppo avata ja sulkea lämpötilan mukaan, tai siirtää kiskoja pitkin pesua varten sivuun. Parvekkeen hienon ja toimivan lasituksen on tehnyt ammattitaidolla yhden päivän aikana Lumon, jonka kanssa tosin oli hivenen ongelmia paloturvallisuuden ja viranomaismääräysten täyttämien savunpoistopeltien hinnoittelun kanssa (eivät muka kuuluneet alun perin kauppaan). Pienen kädenväännön, reklamoinnin ja kuluttaja-asiamiehen avustuksella hommasta päästiin kuitenkin yhteisymmärrykseen.

Mitä parvekkeeltani löytyykään? - Vain joulu- ja tammikuu ovat pimeitä

Viherpeukaloille parveke tarjoaa kesäisin miltei rajattomat käyttömahdollisuudet ja sinne voi istuttaa niin monivuotisia, kuin yhden kesän kestäviä kukkasiakin. Kasvit on hyvä valita sillä perusteella, viihtyvätkö ne auringonpaahteessa vai varjopaikassa. Mikään ei tietenkään estä kasvattamasta tomaatteja, avomaankurkkuja tai vaikkapa mansikoita parvekkeella. Myös erilaisia yrttejä voi kasvattaa parvekkeella, jos rakastaa niiden hyödyntämistä ruuanlaitossa. Itse suosin perinteisiä orvokkeja, begonioita ja pelargonioita, Joinakin vuosina on tullut kokeiltua enemmän krookuksia, hyasintteja, narsisseja ja muita sipulikasveja. Kurkkua ja mansikkaakin on tullut myös kokeiltua. Samoin chiliä, jotka ovat kuitenkin kaikki kuolleet kesän lopuksi.

Lasituksen ansiosta parvekkeelle voi hyvillä mielin viedä vaikkapa muutaman kalliimmankin huonekalun. Itseltäni löytyy esimerkiksi Huuto.netistä aikoinaan hankkimani iso kolmen istuttava kangassohva (hinta kuljetuksineen 140 euroa). Seitsemän vuotta sohva on jo parvekkeella ollut ja vielä on kuin uusi. Sohvan päälle olen heittänyt lakanan hikoilun ja auringon UV-säteilyn takia. Muutaman kerran kun sohvan imuroi vuodessa, niin johan siinä kelpaa köllötellä ja lukea kesäisin vaikkapa Tex Willereitä tai Arvopaperi-lehteä. 

Sohvan lisäksi parvekkeella on muutama pieni pöytä/jakkara ja yksi isompi hylly seinällä kukkamultaa ja muuta kasvien hoitoon tarvittavaa tavaraa varten, kaikki ostettuna Ikeasta. Varjostuksesta huolehtii puolestaan Ikeasta ostetut kolme pienenpää aurinkosuoja/rullaverhoa. Nuo ovat mallia Enje-rullaverho ja maksoivat yhteensä varmaan noin 70 euroa. Ne on tarkoitettu alun perin sisäkäyttöön, mutta ovat toimineet hyvin parvekkeellani. Oikeat aurinkosuojaverhothan ovat huomattavan kalliita ja nuo omani ovat mielestäni enemmän kuin hyvät tarkoitukseensa. Noin 10 vuotta vanhoina kangas alkaa kuitenkin olla melko haperoa, joten vaatisivat kohtapuoliin uusimista. Lisäksi vuonna 2022 hommasin muutaman valkoisen Schottis kaihtimen Ikeasta (5 €/kpl ), jotka kiinnitetään tarralla sileälle pinnalle. Nuokin ovat toimineet hyvin, kun lähistölle on noussut uusia rakennelmia ja olen halunnut enämmän näkösuojaa.

Lisäksi parvekkeeltani löytyy kesäinen valkosininen kukkaverho estämään viereistä naapuria näkemästä suoraan omalle parvekkeelleni. Toisaalta verho on myös sisustustekijä. Samaa äidin vanhaa verhokangasta olen käyttänyt myös parvekkeen toisessa päädyssä verhoamaan betonisen ja ruman tukipylvään. Mielestäni tuloksena on nyt tyylikäs "sisustuselementti". Osa kukista ja kukkalaatikoista puolestaan on isäni itse tekemissä tyylikkäissä ja öljytyissä "kukkahyllyissä" kiinni parvekkeen seinässä/kaiteessa. Hieno ja tilaa säästävä ratkaisu, joita ei kaupoista löydykään. Parvekkeen lattia on päällystetty Bauhausista löytyneillä puulaatoilla (hinta koko alalle noin 40 euroa) ja päällä on vielä Tarjoustalosta löytynyt terassimatto (hinta noin 25 e). Eipähän tule kylmällä säällä jalkapohjista viileä. Matto näyttää muutenkin hyvältä ja pehmeältä paljaan jalan alla. Kaiken kruunaa tietysti hyttysovi (90 e), jolloin asunnon tuuletus ja viilennys onnistuu paremmin kesäkuumallakin ilman pelkoa pistävistä itikoista.

Ilmojen viiletessä parveke voi toimia myös väliaikaisena kylmätilana, jossa voi esimerkiksi säilyttää erilaisia juomia tai jäähdyttää juuri tehtyjä ruokia ennen jääkaappiin laittoa. Syksyllä iltojen pimetessä parveketta voikin jo alkaa koristelemaan erilaisilla lyhdyillä ja jouluvaloilla, jotka luovat pimeydessä hienoa tunnelmaa. Itse tosin käytän parvekkeellani niin sanottua kellokytkintä, johon olen ohjelmoinut kellonajan, jolloin parvekkeella olevat valot syttyvät ja sammuvat automaattisesti. Turha niitä valoja on joka joulun jälkeen poistaa, kun ajastimen ohjelmoinnilla valot saa palamaan mihin aikaan haluaa.

Tällainen on siis oma parvekkeeni, sen sisustus ja käyttötarkoitus. Vinkkejä kauniista ja helppohoitoisista parvekekasveista otetaan vastaan. Mielellään monivuotisista. Olisin myös kiitollinen, jos joku tietää hyvän, helpon ja näppärän keinon vihannespunkin/kehrääjäpunkin ehkäisyyn. Pelkkä lehtien alapinnan sumutus ei itselläni tehoa. Tästä syystä omalla parvekkeellani parhaiten toimii kissankello, begonia ja pelargonia. Esimerkiksi orvokkeihin tulee nopeasti kehrääjäpunkin seittiä ja ne kuolevat.

Kuva parvekkeeltani 2.7.2020. Koivu oli alkanut viime vuonna kasvamaan ruukussa ja nyt on jo 120 cm korkuinen. Kuinkahan korkeaksi se voi kasvaa ja miten pitkään menestyä parvekkeella?

Metsämansikoita parvekkeellani. Vuodessa saa kerättyä kymmenkunta mansikkaa aamupuuroon.

Vuonna 2024 tuli hommattua parvekkeen kasveille kastelulankaa. Katsotaan miten toimii.

Luonnonmukainen lannoitus - Siis pissaa purkkiin

Tiesitkö, että tuotat vuodessa keskimäärin 500 litraa virtsaa? Se riittäisi lannoittamaan 500 m² peltoa. Tämä 500 m² riittää tuottamaan kaurat aamupuuroosi kahdeksaksi vuodeksi joka ikiselle aamulle. Tosiasiassa jokaisen aikuisen on mahdollista tuottaa 50-100 % oman ravintonsa vaativa määrä lannoitetta. Virtsa on ravinnerikas lannoite, sillä se sisältää samassa suhteessa typpeä, fosforia ja kaliumia, kuin kaupalliset lannoitteet, kertoo Huussiblogi. Virtsa on siis mahtava ja alihyödynnetty lannoite. Erilliskerätty virtsa on lannoiteteholtaan väkilannoitteen veroinen. Kokonaissato oli väkilannoitteella saadun sadon veroinen ja sato lannoittamattomaan verrattuna oli selvästi korkeampi, kertoo Biourea loppuraportti. Virtsan keskimääräinen NPK-suhde oli 20–1,2–4 ja ravinnesisällön arvo virtsalla on noin 13 €/t, kertoo Biourean loppuraportti. Kuset siis pönttöön noin 6 euroa rahaa vuodessa.

Tällä hetkellä Suomen lainsäädännön mukaan ihmisvirtsaa ei saa käyttää lannoitteena kaupallisessa viljelyssä. Tämä on valitettavaa ja typerää, koska oikein tehtynä siinä olisi suurtakin potentiaalia. Virtsahan on periaatteessa lähes steriiliä rakosta tullessaan, joten miksi tällainen parvekeviljelijä ei sitä hyödyntäisi? Keräät vaikka kerran pari kesässä aamupissan kannelliseen ja ilmatiiviiseen lasipurkkiin ja käytät myöhemmin kasveille. Kuulostaa ehkä ensi alkuun oudolta, mutta oikeastaan järjettömämpää on olla tekemättä näin ja huuhdella tuotos pöntöstä alas puhtaalla vedellä. Itse asiassa suurin osa jätevesien ravinteista on juurikin virtsassa (taulukko 3) ja ne ovat siinä kasveille heti käyttökelpoisessa muodossa (taulukko 4). Kun typpilannoitteiden valmistus kuluttaa energiaa ja fosforivarannot ovat ehtymässä, niin ravinteiden kierrätys on entistä tärkeämpää.

Taulukkojen lähde: Huussi ry.

Ihminen tuottaa keskimäärin 500 litraa virtsaa ja 50 litraa kiinteää ulostetta vuodessa. Virtsasta 95 % on vettä ja yhden henkilön vuosituotos sisältää typpeä noin 4 kg, fosforia 0,4 kg ja kaliumia 1,3 kg sekä hivenaineita (esimerkiksi kalsiumia, magnesiumia, natriumia, mangaania, rautaa, sinkkiä, seleeniä ja kuparia) ja erilaisia suoloja. Raskasmetallien ja haitta-aineiden pitoisuudet virtsassa ovat alhaisia. Lisäksi suurin osa niistä poistuu elimistöstä ulosteen mukana. Ihmisten käyttämistä lääkeaineista keskimäärin 2/3 osaa erittyy virtsan kautta. Pitkäaikaisessa hyötykasvien lannoitekäytössä niiden vaikutuksista ei ole tarkkaa tietoa. Toisaalta nyrkkisääntö on, että lääkeaineet hajoavat paremmin maassa kuin vedessä, kertoo Huussi.net. Tältä osin jätevedenpuhdistamoilta päässeet päästöt voivat olla jopa pahempia.

Mahdolliset taudinaiheuttajat tuhoutuvat, kun virtsa varastoidaan riittävän pitkään suljetussa säiliössä. Varastoinnin aikana virtsassa oleva urea hydrolysoituu ammoniumiksi ja virtsan pH nousee noin yhdeksään ja ylikin, mikä tuhoaa taudinaiheuttajamikrobit. WHO suosittelee varastointiajaksi yli 6 kk 20 asteen lämpötilassa. Tätä toimenpidettä kutsutaan virtsan vanhentamiseksi. Toisaalta jos käytät vain omaa virtsaa, joka on kerätty pissaamalla lasipurkkiin ja tätä käytetään pelkästään parvekkeen kesäkukille, niin tuollainen varotoimi on aika äärimmäinen.

Laimentaminen tai vedellä kastelu virtsan levityksen jälkeen parantaa ravinteiden imeytymistä. Virtsalannoitus on syytä keskittää kasvukauden alkuun. Lannoittaminen lopetetaan heinä-elokuun vaihteessa, ettei kasvien valmistautuminen talveen häiriinny. Hyötykasvien lannoittaminen lopetetaan viimeistään 1 kk ennen sadon- korjuuta. Virtsa sopii hyvin viljojen, nurmikon, maissin, pinaatin, kaalin, punajuuren, kurkun, kurpitsan, parsan, öljykasvien, sokerijuurikkaan ja hevoslaitumien lannoittamiseen, mutta ei kloorin aroille kasveille kuten, alppiruusuille, atsaleoille eikä marjakasveille.

Virtsan erilliskeräys olisi eittämättä resurssitehokkain tapa hyödyntää ihmisten käymäläjätteiden sisältämät ravinteet. Tällöin myös jätevesien käsittely ja esimerkiksi typenpoisto jätevedenpuhdistamoilla helpottuisivat. Kuinka moni lannoittaa parvekekasvinsa virtsalla? 

Toinen näkökulma - Muovikukilla kestävää vehreyttä ympäri vuoden

Veljeni muutti noin vuonna 2020 parvekkeensa sisustusta rankalla kädellä. Tai oikeastaan kyse oli enemmän ajattelutavan muutoksesta, joka johti radikaaliin toimintaan. Lähes kaikki elävät parvekekasvit saivat mennä ja tilalle tuli tekokukkia. Miksi?

Punainen lilja ja valkoiset kukat Ikeasta. Rottinkituoli löydetty hylättynä. Varvut/kanervat pyöreissä ruukuissa Aliexpress.

Kukkapäät ja varvut mustissa sisustuskoreissa, sekä katonrajassa ja katossa olevat köynnökset Tekokukka.fi. Perhoset Aliexpress.

Pohatta kirjoitti vähän aikaa sitten minimalismista ja vapaudesta pitkästi otsikolla: Paskavuoren vanki. Osa jutun sanomaahan oli se, että keskity olennaiseen. Omistatko oikeasti esineesi, vai ne sinut. Parvekkeen kasvien kohdalla tämä tarkoittaa, että olet tavallaan niiden vanki. Joudut joka vuosi ostamaan uudet viherkasvit ja hankkiutumaan eroon vanhoista. Uusia ja ehkä isompia kasveja varten joudut myös hankkimaan aina isompia kukkaruukkuja, multaa, ravinteita, kastelukannun jne. Nämä puolestaan tarvitsevat säilytystilaa. Joudut ehkä kastelemaan ja huolehtimaan kasveista päivittäin. Etelänmatkaa, tai pidempää lomareissua varten pitäisi sumplia, kuka tulee parvekekasveja kastelemaan. Muutenhan nämä kasviraukat kuolevat. Hoitamistakin elävät kasvit tarvitsevat ja joudut esimerkiksi siivoamaan parvekkeen matolta tippuneita lehtiä, tai kukkien osia.

Lopputuloksena on siis kysymys: Lisäävätkö parvekkeen kasvit onnellisuutta ja lisäarvoa elämään, vai pelkkiä velvollisuuksia sitoumusten muodossa? Veljeni kohdalla vastaus oli tuo viimeinen ja lopputulos siis se, että parvekekasvit saivat mennä. Tilalle tuli yhtä kauniita, tai jopa kauniimpia tekokukkia. Kaikki velvollisuudet jäivät siihen ja nyt saattoi keskittyä olennaiseen. Itse parvekkeella oleiluun siis. Yhdestä asiasta luopumalla voi siis saada jotain enemmän.

Daalia/orkideakimppu sohvan vieressä ja lipaston päällä, sekä pelargonia, oranssi lilja, ruusut ja orkideaköynnös tolpassa Tekokukka.fi. Vasemman reunan lipasto löydetty taloyhtiön roskahuoneesta.

Yleisnäkymä veljeni parvekkeelle. Hienolta näyttää. Vain yksi kasvi on näistä aito. Kuka arvaa mikä? Vastaus oikean reunan amppeli pylväässä.

Muuta huomioitavaa ja ilmaista kiertotalouden hyötykäyttöä veljeni tekokukkasisustuksista: Sisustuskoreissa sisällä vanhoja kiuaskiviä, lasipurkit löydetty ja haettu taloyhtiön roskahuoneesta, kuten myös lipasto. Mustat pitkät ruukut täytetty styroksilla ja päälle läheiseltä työmaalta tuotua karkeaa pikkukiveä, muut ruukut ja lasipurkit täytetty myös läheisen työmaan hienolla hiekalla ja päällä pikkukiveä.

Yhteensä näihin kaikkiin tekokukkiin on mennyt rahaa noin 230 euroa ja uusiin ruukkuihin noin 40 euroa. Yhteensä sisustukseen kulutettu rahaa 270 euroa. Itse asiassa halvemmallakin voisi päästä, jos tilaisi kaikki Kiinasta. Isommat ja kalliimmat kukat on kuitenkin ehkä parempi ostaa Suomesta, koska yli 22 euron kertaostoksista tulee Aliexpressissä ALV päälle ja ilman ylimääräistä postikulua pakettikin kulkee reilun kuukauden verran. Joku voisi näin äkkiseltään kommentoida, että onpahan taas rahaa tuhlattu. Kyllä, mutta vain lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä ajanjaksolla säästöjä alkaa kuitenkin syntyä. Annan tähän konkreettisen vertailun sillä, että esimerkiksi itse käytin vuonna 2018 omiin sisustus- ja parvekekasveihin 65,90 euroa vuoden aikana. Enkä edes ostanut kovin paljon. Jo kolmessa vuodessa tekokukilla koristeltu parveke on oikeastaan maksanut itsensä takaisin. Tähän ei ole laskettu edes sitä, että kaikki eläviin kasveihin liittyvät velvollisuudet ovat poistuneet ja kauneudesta voi nauttia keskellä talvea. Alla vähän kuvia talven pimeimmiltä hetkiltä.

Kun syksyn pimeys masentaa, niin tekokukilla ja valoilla saa paljon aikaan.

Muovista ja sen kierrätyksestä voi tietenkin olla mitä mieltä tahansa, mutta itse taidan myös kallistua siihen, että parvekkeelleni tulee ensi kerralla tekokukkia. Vähän hillitymmin tosin, kuin veljeni parvekkeella. Oikeista kasveista taidan enää suosia jokavuotista kissankelloa, joka on viihtynyt parvekkeellani varmaan jo kuusi vuotta. Myös pelargonia on helppohoitoinen, eikä kehrääjäpunkit sitä kiusaa. Mitä mieltä olette tekokukilla sisustamisesta? 

Jos sisustaminen aiheena ylipäänsä kiinnostaa, niin blogistani löytyy myös jutut: Huonekasvit helposti kerrostaloon - Floreti kukkateline ja Polkupyörän säilytys ja huolto kerrostalossa.




(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 9.3.2014 ja nyt päivitetty)