2. maaliskuuta 2018

Muoviroskan erilliskeräys - Onko muovin kierrätys oikeasti järkevää

Maailman merissä kelluu muovijätettä enemmän, kuin kukaan osaa arvata. Siihen on herätty vasta viime vuosina. YK:n mukaan vuosittain meriin päätyy 8 miljoonaa tonnia muovia, eli rekka-autollinen joka minuutti. Tällä menolla vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia, kuin kalaa painossa mitattuna. Jo vuonna 2025 jokaista kolmea kalatonnia kohti meressä on tonni muovia. Aika shokeeraavaa. Nyt puhutaan jo roskamantereista, joista pohjoisella Tyynellämerellä oleva on Teksasin kokoinen. Syöty muovi tukkii merieläimillä elimistön ja joka vuosi tähän kuolee noin miljoona merilintua, 100 000 merikilpikonnaa ja -nisäkästä (lähde Vantaan Energian asiakaslehti 1/2018). Ajan myötä muovi ei häviä, vaan hajoaa auringonvalossa vain yhä pienemmäksi mikromuoviksi. Tätä ei sitten poista merestä nykyteknologialla millään. Tätä vasten luulisi, että ajatusta merien pelastamisesta ei olisi kovin vaikea myydä ihmisille. Kaikki muovi pitäisi saada kierrätettyä. Vai pitäisikö sittenkään? Tässäkin tullaan huomaamaan, että asiat eivät ole aina mustavalkoisia.

Kerättyä muovijätettä. Kuvan lähde: Karjalainen.fi.

Materiaalina muovissa on hyvätkin puolensa. Se on kestävää ja kevyttä. Muovit ovat tärkeässä roolissa pakkausten keventämisessä sekä elintarvikkeiden hävikin vähentämisessä. Muovipakkaukset myös kiertävät tuotteina, esimerkkeinä elintarviketeollisuuden pakkauslaatikot ja panimoteollisuuden pullotarjottimet ovat hyvässä uudelleenkäytössä. Muovit ovat siis kustannustehokkaita ja niillä on pieni logistinen jalanjälki.

Jokainen suomalainen asukas tuottaa yhdyskuntajätettä kesimäärin 504 kiloa vuodessa. Tästä sekajätettä on noin 221 kiloa ja erilliskerättyjä jätettä noin 266 kiloa. Erilliskerätystä jakeesta muovijätettä on vain noin 8,5 kiloa (lähde: Tilastokeskus). Vuonna 2016 voimaan tullut pakkausjäteasetus velvoittaa tiettyjä yrityksiä keräämän muovin ja ohjaamaan sen uudelleenkäyttöön. Nyt maasta löytyykin 500 muovinkeräyspistettä ja HSY:n kiinteistökeräyksen piirissä oli vuodenvaihteessa 200 000 asukasta pääkaupunkiseudulla. Ajatuksena muoviroskien erilliskeräys tuntuu hienolta. Kerätäänhän sitä metalleja, paristoja, lasia ja paperiakin, niin miksi ei myös muovia? 98 % mereen päätyvästä muovista on peräisin kuluttajilta ja yli puolet merien muovijätteestä on lähtöisin Kaakkois-Aasian maista. Onko Suomella tähän vaikutusta? Itämereen joutuneet roskat pysyvät Itämeressä, ne eivät pääse kovin helposti Tanskansalmen läpi. Koska Suomen jätehuolto toimii mallikkaasti, niin tältä kannalta on vaikea nähdä, miten sekajätteeseen heittämäni jogurttipurkki voisi kierrätettäessä pelastaa maailman meret. Ei se ainakaan Tyynenmeren roskalautaksi muutu, jos en sitä kierrätä.




Helppoako - Mikä kuuluu muovinkeräykseen?


Lajittelun pitää olla helppoa, jotta sitä tulee yleensä edes tehtyä. Aloittaa voi vaikka helposta leipäpussista ja jogurttipurkista. Keräykseen sopivat kaikki pehmeät ja kovat pakkausmuovit, PVC-pakkauksia lukuun ottamatta. Ne tunnistat 3, tai 03-merkinnästä. PVC-muovia käytetään pakkauksissa hyvin vähän. Sitä ei yleensä käytetä elintarvikepakkauksissa, mutta maahantuotujen työkalujen ja lelujen pakkauksissa sitä voi joskus nähdä. Myöskään vaarallisia jätteitä sisältäneitä pakkauksia ei haluta kierrätykseen. Muovinkeräykseen kuuluu myös vaikkapa voirasiat, leikkele- ja valmisruokapakkaukset, pesuaine- ja shampoopullot, muovikassit ja -kääreet sekä muovipullot litistetty. Pakkauksia ei tarvitse pestä. Riittää, kun ne eivät aiheuta hajuhaittoja. Jos nopea huuhtelu tai paperilla pyyhkäisy ei riitä, niin muovi kuuluu sekajätteeseen. HSY kertoo, että nyrkkisääntönä voi pitää sellaista puhtautta, jonka ansiosta muovipakkausroskia kestää säilyttää kotona ilman hajuhaittoja ennen keräysastiaan viemistä.

Periaatteessa muovin lajittelun ja kierrätyksen pitäisi olla helppoa. Mitä jos muovipakkauksessa onkin paljon foliota/alumiinikerrosta, esimerkiksi puolet? Tai muovipakkaus, jossa onkin noin 40 % kartonkia? Tai miten huuhdot pesuainepullon tai hammastahnatuubin? Nopea huuhtelukin on vähän suhteellinen käsite. Et kyllä saa puhtaaksi muovipakkausta, jossa on ollut marinoituja broilerinkoipia. Uskaltaisin väittää, että Pihtiputaan mummo sen kyllä kuitenkin tiskaa kuumalla vedellä täysin puhtaaksi, kun muovia kerran pitää kierrättää. Hän tuskin tajuaa, että hyöty kierrätyksestä häviää, kun hommassa käyttää kuumaa vettä, joka ei ole ympäristön kannalta enää järkevää. Se minkä muovin kierrätyksessä säästää, katoaakin lämpimän veden lämmitykseen. Jotenkin homma ei vaikuta oman järjenjuoksun mukaan ekologiselta.


Lisää hämmennystä muovin kierrätykseen


Liiallisen pesun ohella ongelmia voi tulla myös vähän yllättävästä lähteestä. Kierrätysprosessissa optinen laite lajittelee muovipakkaukset eri muovilaatuihin. Korkit ja kannet ovat usein eri muovia kuin muu osa pakkausta, joten ne kannattaa irrottaa erikseen. Eri muovia olevia pakkauksia ei saa myöskään laittaa sisäkkäin. Kierrätysprosessissa optinen laite tunnistaa ulommaisen pakkauksen ja sisällä olevat muut muovit menevät väärään ryhmään. Samanlaisia muoveja tai saman merkkisiä pakkauksia voi laittaa sisäkkäin, jos on varmaa, että muovilaatu on kaikissa sama, kertoo Suomen uusiomuovi Oy. Että näin. Usein muovilaatua ei ole merkitty, joten erilaisia muovilaatuja on aika mahdoton erottaa. Jos vain mahdollista, niin sekajätteessä pakkaan isompien muovipakkausten sisään aina pienemmät. Näin roskapussiin mahtuu tavaraa vaikka kuinka paljon. Nyt muovijäte pitäisi laittaa pussiin "ilmavasti". Vähän sama, kuin kartonkipakkauksia ei saisi taitella vähemmän tilaa vieviksi (telkkarin sisältävä laatikko sellaisenaan keräysastiaan) tai laittaa maitopurkkeja toistensa sisään. Aivan järjetöntä "tuhlausta" ja kukin voi arvella, paljonko muovijätteen määrä lisääntyy keräysastiassa verrattuna sekajätteeseen.

Muovinkierrätyksessä on vielä se hämmennystä aiheuttava piirre, että esimerkiksi itse tekemäsi aamiaisleivän ympärille kääräistävää elmukelmua ei saisi kierrättää. Siis mitä hittoa, miksi ei? Kyse on oikeastaan laintulkinnasta ja tuottajavastuusta. Muovipakkauksen perusmääritelmä on, että pakkaus on käytetty myytävän tuotteen pakkaamiseen. Tästä pakkauksen tuottaja on maksanut kierrätysmaksun. Muovipakkauksia eivät ole esim. kaupasta ostetut tyhjät pakasterasiat, jätepussirullat, ”elmu-kelmut” ja vastaavat. Näistä ei siis makseta tuota kierrätysmaksua. Ne ovat jätemääräysten mukaisesti kunnan vastuulla. Kaikkia kierrätyskelpoisia muovituotteita ei siis saisi tuoda kierrätykseen. Periaatteessa ymmärrettävää, koska ei olisi reilua, että tuottaja maksaisi myös muiden muovituotteiden jätehuollosta, vaikka eivät ole niiden markkinoille tulosta vastuussa. Kukin voi sitten veikata, miten tarkasti kuluttaja jaksaa pilkkua tässä viilata. Ei varmasti kukaan, mutta laki olisi laki, jos sitä luetaan jumalan sanana...


Muovin kaksi eri kohtaloa - Kierrätys vai poltto?


Pakkausjätteiden tuottajajärjestöt ovat perustaneet yhtiön Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n, joka järjestää kuluttajapakkausjätteiden keräystä. Muoviroska lähtee jatkojalostukseen Fortumin Muovijalostamolle (entinen Ekokem) kierrätyslaitokseen Riihimäelle. Se on pohjoismaiden ensimmäinen muovijalostamo. Sinne viedään kaikki Suomesta kuluttajilta kerätty kierrätysmuovi. Kuljetettu keräysmuovi myydään pestynä ja lajiteltuna muoviteollisuuden raaka-aineeksi. Muovin kierrättäminen vie vain noin 15 prosenttia energiasta, jonka neitseellisen muoviraaka-aineen valmistaminen vaatii, kertoo Yle. Tähän asti kaikki kuulostaa erittäin järkevältä, mutta... Sitten tuleekin pari ongelmaa, joihin ei valitettavasti löydy tarkkaa vastausta.

Fortumin Muovijalostamo. Muovien lajittelua linjastolla. Kuvan lähde: Yle

Haasteena on saada muovi kiertoon ja hyötykäyttöön. Keräyspisteiden lisäksi kierrätykseen tarvitaan kuitenkin myös tarve, eli taloudellinen kannustin. Muovijätteelle pitäisikin luoda kysyntä ja arvo, jotta sitä kannattaisi kerätä kannattavasti. Näin ei taida vielä olla, koska esimerkiksi Euroopan uusiomuovivarastot ovat ihan täynnä? Nyt toiminta rahoitetaan tuottajien maksamilla kierrätysmaksuilla (35 €/tonni vuonna 2018, lähde Uusiomuovi.fi), joiden liikevaihto on vähintään 1M€. Kierrätysmuovista valmistetaan esimerkiksi jätesäkkejä, putkia, ämpäreitä ja ulkokalusteita. Jo nyt ruokakauppojen kassoilla myytävistä muovikasseista suuri osa on 90 % valmistettu kierrätysmuovista, kertoo Yle. Muovin uudelleenkäytön haasteena on kuitenkin materiaalin epäpuhtaudet ja erilaiset laadut. Siihen ei esimerkiksi kuulu PVC. Miten muovijalostamossa sekalaista laatua kontrolloidaan?

Markkinoilta on vedetty leluja, joista on löytynyt haitallisia aineita. Osa kierrätysmuovista voi olla haitallistaMiten kuluttaja voi vakuuttua siitä, että kierrätetyn muovin rouhimisen ja sulattamisen jälkeen uusiotuote on kotioloissa turvallinen, jos raaka-aineen koostumusta ja puhtautta ei täysin tunneta? Itse en ehkä uskaltaisi tällaista tuotetta ostaa. Miksi siis haluaisin sellaista kierrätyksellä edes edistää? Ennen kuin harkitset osallistua muovin kierrätykseen, niin kysy itseltäsi, ostaisinko tästä tehdyn uusiotuotteen. Kierrätysmuovikassia voisin toki käyttää ja roskapussia, mutta tuskinpa noihin kaikkea kierrätysmuovia saa millään käytettyä.

Kaatopaikoille ei ole enää 1.1.2016 alusta lähtien saanut viedä muovipakkaus- tai muovijätettä. Kierrätyksen lisäksi muoviroskan kohtalo voikin olla poltto, kuten likaiselle muoville, tai sekajätteelle Vantaalla käy. Miten järkevää on kuljettaa kevyttä muovia pääkaupunkiseudulta noin 70 km päähän Riihimäelle kierrätettäväksi ja sieltä tietenkin eteenpäin uudelleenkäyttöön? Nyt suuri osa sekajätteestä kuljetetaan lähellä olevaan (Itä-Vantaalla) jätevoimalaan, jossa siitä tehdään kaukolämpöä ja sähköä. Jätemuovin energiasisältö on yhtä suuri kuin polttoöljyllä. Kattilassa poltto vähentää siis muita ostettuja polttoaineita. Vantaalla kaukolämmön hintaa onkin pystytty laskemaan reilusti tehokkaan jätevoimalan takia.


Pieni kustannuslaskelma kannattavuudesta


Otetaan tavallinen roska-auto muovin keräykseen, mihin mahtuu puristamalla noin 15 kuutiota muovia. Puristamisen jälkeenkin kasassa on vielä ilmaa ja tiheys voisi olla luokkaa 400 kg/kuutio = 6000 kg per rekka. Kierrätysmaksu huomioiden se olisi rahassa 35 e/tonni x 6 tonnia = 210 euroa. Tuokin taitaa olla vielä yläkanttiin. Suurin osa kierrätysmaksusta menee keräys- ja kuljetuskustannuksiin. Jos nyt olen ymmärtänyt homman idean oikein, niin tuolla 210 euron maksulla pitäisi siis kerätä koko "roska-auto" täyteen muovia, maksaa kuljettajan palkat, polttoaine, auton kulumiset ja ajaa 70 km Riihimäelle, jossa muoviroska vielä lajitellaan, rouhitaan yms. Jotenkin kuulostaa siltä, että homma ei millään kannata noin pienellä summalla? Itse en moiseen ainakaan lähtisi sijoittajana.

Tuottajia edustava Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini arvelee Ylen jutussa, että kotitalousmuovien kierrätystä ei saada kannattavaksi ainakaan kymmeneen vuoteen, jos kustannuksiin lasketaan mukaan jätteiden keräilykustannukset. Siinäpä se. Vihdoinkin joltain rehellistä puhetta. Samassa jutussa myös todetaan, että teollisuuden ja kaupan muovijätteet on paljon helpompi kierrättää, kuin kotitalouksien muovit, jotka ovat pääosin sekalaisia elintarvikepakkauksia. Jätteiden lajittelu kehittyy koko ajan, mutta tällä hetkellä Fortumin laitoksella pystytään hyödyntämään muovinkeräyspisteisiin tulevasta jätteestä vain noin puolet. Taitaa siis tarkoittaa suomeksi sitä, että ihmiset ovat liian laiskoja ja huonoja lajittelemaan. Mukana saattaa olla pahvia ja kaikkea mahdollista. Keräykseen päätyy myös liian likaista muoviroskaa, ehkä PVC:tä ja pakkaukset on laitettu toistensa sisään. Vaikka miten hyvin muovia kierrättäisit, niin naapurisi todennäköisesti välinpitämättömyyttään tai tietämättömyyttään saa aikaan sen, että vain puolet kierrätysastian sisällöstä on relevanttia. Aika karua.

Mitenkäs se toinen vaihtoehto, eli muoviroskan polttaminen jätevoimalassa? Jätteenpoltossa esimerkissä käytetty 6 000 kg muovia voisi vastata noin 6 600 litraa polttoöljyä. Jos polttoöljyn hinta olisi noin 0,7 e/litra, niin muovin poltolla voisi korvata 4 600 euron edestä ostettua polttoainetta. Jos käytettäisiinkin vaihtoehtona maakaasua sama lämpöarvo huomioiden, niin lopputulos olisi lähestulkoon sama. Kannattaa muistaa, että tässä laskelmassa käytin kuluttajalle tarjottavia hintoja. Suurostajalle nuo hinnat ovat varmaankin halvemmat, mutta se tuskin horjuttaa lopputulosta. Eihän tuo muovin kierrätys polttamisen sijaan ole mitenkään järkevää. Sanokaa, että olen väärässä, koska tällaista lopputulosta en olisi mitenkään osannut odottaa. Kattilassa poltto olisi siis 20 x parempi kuin kierrätys.

Vantaan jätevoimala. Kuvan lähde: Vantaan Energia.


Paljonko on säästö kiinteistölle?


Sanotaan, että muovipakkausten keräyksellä kiinteistöt voivat vähentää jätekustannuksia. Paljonko maksaa muovipakkausten keräyspalvelu, eli mitä säästö olisi? Esimerkiksi 600 – 660 litran astia kerran viikossa tyhjennettynä maksaa noin 485 euroa vuodessa. Hinta sisältää astiavuokran, tyhjennyksen ja käsittelyn. Sekajätteenä vastaava maksaa HSY:n hinnaston mukaan noin 596 euroa. Maksimissaan säästö voisi olla siis 18,6 %. Kaikki jäte ei ole kuitenkaan sekajätettä, vaan jätehuoltokuluja kertyy myös biojätteestä, kartongista, lasista ja metallista. Jos nyt tehdään oletus, että puolet kuluista kertyy sekajätteestä ja tätä määrää voidaan muovipakkausten kierrätyksellä vähentää puolella, niin säästöhän on luokkaa 4,65 %. Jos oikein ahkerasti lajittelisi ja 90 % sekajätteestä saisi muovinkeräykseen, niin säästö olisi 8,37 %. Hypoteettisesti puhutaan kuitenkin siis vain 5 - 8 % säästöstä.

Ei mitenkään päätä huimaava, mutta jos omassa taloyhtiössäni (78 kpl huoneistoja) jätehuoltokulut olivat noin 7 200 euroa, niin säästö olisi noin 430 euroa vuodessa. Toisaalta tässä pitäisi huomioida, että muovijätteitä ei saisi laittaa sisäkkäin, joten astiaan mahtuukin aikaisempaa vähemmän. Todennäköisesti hypoteettinen säästö kääntyykin oikeasti vähäiseksi tappioksi. Tähän ei ole lähdettä, mutta tuntuisi loogiselta, jos muoviroskaa mahtuu löyhästi pakattuna keräysastiaan vähemmän ja se pitää tyhjentää useammin. Pistää ihan vihaksi, kun yhdessä HSY:n uutisessa sumeilematta valehdeltiin, että muovipakkausten keräys maksaa kolmanneksen vähemmän kuin sekajätteen keräys.

Taloyhtiöni hallitus on keskustellut asiasta ja nyt selvitetään osakkaiden halukkuutta tulevassa yhtiökokouksessa. Tällä hetkellä kaikki kyselyyn vastannutta (17 kpl) haluaa muovikeräyksen ja ovat sitoutuneet kierrättämään muovit. Taloyhtiö voisi vaihtaa yhden sekajäteastian muovinkeräysastiaksi, mutta tässä tilanteessa pitäisi mahdollisimman monen osakkaan olla sitoutunut lajitteluun. Muuten sekajäteastiat eivät tule riittämään. Käytännössä taloyhtiössä tullaan käyttämään koeaikaa (esim. 3 kk) ja katsomaan miten kierrätys lähtee toimimaan. Taloyhtiö voi palata vanhaan järjestelyyn tulosten perusteella. Todennäköistä on, että yksikään vastaaja ei ole ajatellut asiaa kokonaisuutena, vaan päätynyt lopputulokseen pelkän ideologian pohjalta. Tämän tekstin motivaationa onkin valaista ihmisiä ajattelemaan omalla järjellä ja puntaroimaan faktoja rationaalisesti.


Johtopäätös - Miten kannattaisi toimia?


Tästä tuli nyt aivan järjettömän pitkä teksti, melkein tutkielma muovin kierrätyksen järkevyydestä :) Asia on kuitenkin sen verran tärkeä ja mielenkiintoinen, että olin aivan innoissani, kun vietin noin viikon verran tutkiessani ja kirjoittaessani aiheesta. Toivottavasti artikkeli sai lukijoita miettimään aihetta monelta eri kantilta. Ainakin itse olin aikaisemmin positiivisella kannalla muovin kierrätyksen suhteen. Tekstiä kirjoittaessa aloin olla jo hämilläni aiheesta. Nyt olen lopulta kallistunut sille kannalle, että muovin kierrättämisessä ei ole hirveästi järkeä. Listaan lyhyesti perustelut tiivistelmän muodossa.


  • Suomen jätehuolto toimii jo mallikkaasti, muovi ei päädy roskalautaksi, vaikka et sitä kierrätä
  • Mahdollinen energiansäästö menee hukkaan liiallisella pesemisellä
  • Lajittelu voi olla joillekin haastavaa, koska ilman syytä ja tarkkoja ohjeita ihminen on laiska, tyhmä ja välinpitämätön. Muovinkeräyspisteen jätteestä vain noin puolet voidaan hyödyntää.
  • Hypoteettinen säästö taloyhtiölle kääntyy todennäköisesti tappioksi, koska muovia ei saisi pakata tiiviisti sisäkkäin
  • Laintulkinta ja tuottajavastuu sanoo, että kaikkea kierrätyskelpoista muovia ei saisi kuitenkaan kierrättää
  • Kierrätettyä raaka-ainetta ja puhtautta ei täysin tunneta. Uusiomuovituote saattaa olla haitallinen. Jos et sitä ostaisi, niin miksi kuitenkin tukisit kierrätyksellä tätä toimintaa.
  • Kierrätyksen sijaan kattilassa poltto vähentää muita ostettuja polttoaineita. Poltto olisi 20 x parempi kuin kierrätys. Muovia kierrättämällä kaukolämmön hinta todennäköisesti nousisi.


Ideologia ei saa mennä maalaisjärjen ja logiikan edelle. Vähän on sellainen kuva, että muovin kierrätys on vähän anekauppaa. Taistellaan lillukanvarsien kanssa, kun samaan aikaan omilla valinnoilla (asuminen, liikkuminen, ruoka) eletään kuluttavasti. Muovin kierrätys olisi siis tekosyy omalle kulutukselle. Vähän kyllä kummastuttaa, miten sinisilmäistä media on. Harvapa muovin kierrätystä on kritisoinut. Vielä olemattomampia ovat aiheesta tehdyt laskelmat. Jos pitäisi veikata, niin tästä on kyllä laskelmat tehty, mutta ne on haudattu ja asiasta vaietaan. En tiedä kuka tästä nyt taloudellisesti hyötyy? Muovin kierrätys on kuitenkin vähän sama kuin pokkurointi alikersantti Rokalle Tuntemattomassa sotilaassa: pyöreiden kivien asettelu korsupolkujen pieliin on niin hiton turhaa hommaa. Tästä huolimatta vältetään kuitenkin turhaa kulutusta ja korjataan vanhaa.

20 kommenttia:

  1. Keräys ja polttoon. Kun itse asuu kaupungissa jossa on iso paperitehdas ja sen energiantuotannosta suuri osa syntyy energiajätteen poltolla niin ainakin itselle on tullut selvä kuva että muovijätteen oikea paikka on polttaminen silloin kun sitä ei saada suoraan uusiokäytettyä (kuten esim panttipullot). Muovi palaa puhtaasti ja hallistusti muun, pääosin bioenergian, seassa tuottaen halpaa kaukolämpöä kaupunkiin. Voi kunpa muuallakin tuo toimisi yhtä hienosti!
    -Px-

    VastaaPoista
  2. Itse kierrätän näin: en osta turhaa ja en tuota biojätettäkään. Toimii hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko kysyä, miten voit välttää kaiken biojätteen tuoton? Taloudessa tuskin on esimerkiksi lemmikkipossua, joka söisi omenankarat, kananmunankuoret tai vaikkapa sipulinkuoret? Broilerinkoiven luista nyt puhumattakaan...

      Poista
    2. Oho, olipas todella huonosti sanottu :D Tarkoitin lähinnä että meillä ei mene mitään vanhentunutta biojätettä roskiin kuten vaikka nuhjusia vihanneksia.

      Poista
    3. Näin vähän ajattelinkin. Tuo lemmikkipossu olisi ollut vain niin ihana ja erilainen vaihtoehto :D

      Poista
  3. Omakotitaloasukkaana huomasin, että meidän perheessä jätteestä noin puolet on muovia (tilavuudeltaan). Ainakin omakotitalossa meillä on kyllä kustannustehokasta kierrättää muovi (ainakin jos ei laske muovijätteen viennista kierrätyspisteeseen koituvia kuluja, kun vien ne samalla kun kävisin muutenkin kaupassa). Mutta sitä kenelle tuo kannattaa niin en osaa laskea. Mutta yksittäiselle omakotitaloasukkaalle tuo on kustannustehokasta. Jätelasku puolittuu, kun otaa vaikka tyhjennyksen vaan joka toinen kerta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Jos muovijätteen pystyy viemään kierrätyspisteeseen vaikkapa kaupassakäynnin yhteydessä, niin kyllähän siinä säästää, kun omaa jätettä ei niin kerry. Harmi, että itse en pysty näin toimimaan. Lähimmät keräyspisteethän näkee muuten tästä: https://rinkiin.fi/kotitalouksille/rinki-ekopisteet/

      Poista
  4. En usko, että yksittäisellä kuluttajalla (asiaan perehtymisestä huolimatta) on riittävän syvällistä tietoa eri vaihtoehtojen järkevyyttä. Mutta jokainen voi omalla käytöksellään vaikuttaa syntyvän muoviroskan määrään. Mm:
    - kestokassit kauppaostoksille ja kestopussit hedelmälle
    - lihat ja kala irtomyynnistä, samoin hedelmät
    - jogurtit pahvipurkeissa
    - käyttöön kosmetiikka, joka ei sisällä mikromuoveja
    - vaatteissa luonnonkuidut fleesen ja vastaavien sijasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tähän aiheeseen voisi perehtyä vaikka kuinka kauan ja silti mieleen tulisi vain enemmän kysymyksiä, kuin vastauksia. Muoviroskan määrään voi tietenkin vaikuttaa, mutta samalla pitää mielessä, että ei se muovi aina pelkkä mörkö ole ja asioissa ei kannata olla sinisilmäinen.

      Esimerkiksi itse käytän muovikasseja. Vanhimmat kestäneet varmaan 5 vuotta käytössä ja sitten päätyvät roskapussiksi. Kierrätysmuovikassi on myös todettu ekologisemmaksi kuin mikään muu, joten miksi käyttää muuta, kuten vaikkapa kestokassia? Muovipakkaus suojaa myös hyvin tuotetta ja pidentää sen elinikää, joten miksi ostaisin vaikkapa mustaa makkaraa irtomyynnistä, jos vakuumipakattu olisi vaikkapa halvempi ja kestää säilytystä pidempään? Se minkä muovin määrässä säästät, häviät todennäköistä ruuan suurempana hävikkinä. Ekologistako? Käytän myös paljon tekokuituisia vaatteita, koska harrastan liikuntaa. Vaatteissa puuvilla vaatii kasvaakseen paljon vettä ja on altis kasvitaudeille ja tuholaisille. Toisin kuin tekokuidut. Laadukkaat tekokuidut ovat itselläni pitkäikäisiä ja vaativat vähemmän pesua. Ne myös tuntuvat märkinä päällä paremmilta, kuin puuvillainen. Se on tärkeä asia pyöräillessä säässä kuin säässä. Jos joutuisin käyttämään puuvillaa, niin pyöräily jäisi siihen paikkaan. Olisiko parempi, että vaihtaisin autoon? Pitää nähdä metsä puilta.

      Poista
  5. Jätteiden polttaminen on tällä hetkellä pakollinen paha, muttei todellakaan järkevää touhua. Kaatopaikkaaminen oli vielä typerämpää touhua. Jätteitä polttaessa energiantuotannon lisäksi täytyy huomioida hyvin moninaisten savukaasujen puhdistus ja tuhkan jälkikäsittelyt. Jätteenpoltto on jätteenkäsittelyä, ei energiantuotantoa. Sivubonuksina säästyy tilaa ja saadaan toki energiaa.

    Itse näen kierrätyksen suurimpina esteenä sen, ettei pakkauksia suunnitella kierrätyksen osalta lainkaan. Tästä poikkeuksena panttipullot ja -tölkit, joista palautuu 95-98 % kierrätykseen. Matsku on samaa, laatu ei heittele ja homma toimii. Muiden pakkausten osalta mitään järjestelmää ei ole ja samassa paketissa voi olla sekaisin PE-muovi, PP-muovi, kartonki ja alumiini. Yritä siitä sitten kierrättää koneellisesti. Tilanne vaatii kuluttajilta paljon perehtymistä. Toisaalta lajitteluohje on helppo: jos kyseessä on pakkaus, sen voi viedä keräysastiaan. Uskoisin, että EU:n tasolla tullaan puuttumaan nimenomaan pakkausmateriaalien tuotantoon, jotta jäte saadaan kierrätettävään muotoon.

    Vaikka EKOKEMin muovinkierrätysprosessissa on todellisia puutteita ja ongelmia paljon, se on silti huomattava askel eteenpäin. Saamme jatkuvasti kokemuksia, joiden pohjalta prosessia voidaan kehittää. Prosessi ja muovinkierrätys suomalaisessa kulttuurissa on vielä lapsenkengissä, harvoin ensimmäinen yritys on priimaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin selitit ja periaatteessa olen samaa mieltä. Onhan noita tutkimuksia, jotka sanovat, että muovin kierrätys on järkevää. Niissä kuitenkin tehdään sellaisia oletuksia, jotka eivät vielä päde lapsenkengissä olevaan kierrätysprosessiin. Oletetaan esimerkiksi, että materiaali on tasalaatuista, puhdasta ja pesuun ei mene energiaa. Molemmat vielä niin kaukana realismista, kuin olla ja voi. Joskus tähän varmasti päästään, mutta ei vielä.

      Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö kierrätys ole tärkeää. Jostainhan sitä pitää aloittaa ja oppia kerätä, jotta päästään siihen optimaaliseen prosessiin. Toisaalta en näe sitä ihan reiluna, että muovin kierrätykselle lätkäistään nyt jo automaattisesti jokin sädekehä ympärille. Ihan kuin se olisi nykypäivänä polttamista parempi ja jalompi vaihtoehto. Ehkä joskus, mutta ei vielä varmaan vuosikymmeneen.

      Poista
    2. Tuo sädekehä minuakin ärsyttää. Ongelmista pitäisi puhua enemmän, ei niitä muuten voida ratkoa.

      Poista
  6. Ei puuvillaa vaan villaa tekokuituisten muovivaatteiden tilalle. Valitettavasti hinnat ovat vielä aika korkeita http://www.iltalehti.fi/muoti/201801182200675345_mu.shtml

    VastaaPoista
  7. Jos kaikki siirtyisivät villaan, niin kuinka paljon tarvittaisiin laidunalaa lampaille ja muille villantuottojille?

    ITse kirjoituksesta voi todeta, että harvinaisen hyvin perehdytty aiheeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuokin on hyvä näkökulma pohdittavaksi. Tai jos kaikki olisivat vegaaneja, niin eihän tuo villa olisi edes esillä yhtenä mahdollisuutena. Ideologiaa liioitellen: vegaani palastaisi maailman kasvissyönnillä, mutta tuhoaisi käyttämällä muovia keinokuituvaatteissa. Suo siellä, vetelä täällä. Siksi en ole asioiden suhteen kovin ehdoton. Harvoin kannattaa olla.

      Poista
  8. Mielenkiintoinen kirjoitus ja hyvää pohdintaa. Hienosti olet saanut koostettua hyvän kokonaisuuden aiheesta. Itse asiassa teksti oli niin hyvä ja aihe niin mielenkiintoinen, että käsittelin aihetta omassa blogissani tekstiäsi välillä lainaten. Ihan kaikesta en ole kanssasi samaa mieltä. Mielestäni muovin kierrätys on tällä hetkellä enemmänkin tunnepohjainen juttu. Joko sen kokee omakseen, jolloin näkee siinä hyötyä tai ei jolloin ei näe.

    Käy kurkkaamassa mitä kirjoitin, jos aihe vielä kiinnostaa :)

    https://arkikotoilua.blogspot.com/2018/06/kannattaako-muovia-oikeasti-kierrattaa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista. Luonnollisesti tämä aihe itseäni kiinnostaa. Tarkoitus olisikin lähiaikoina vielä päivittää tätä artikkelia ja mahdollisesti jopa laajentaa koskemaan muitakin kierrätyskelpoisia jakeita toisten artikkelien muodossa.

      Pakko kommentoida tähän kirjoittamaasi juttua. Vähän pahastuin, kun vedät vääriä johtopäätöksiä tekstistäni. Väität, että itselläni olisi ollut ennakkoasenne olla kierrättämättä muovia ja siksi päädyin tähän artikkelissani. En ymmärrä, miten tuon Johtopäätös-kappaleen voi muka ymmärtää noin väärin? Yksikään pointti ei tue muovinkierrätyksen järkevyyttä tällä hetkellä, joten miten loogisesti ajatellen voi muuhun päätyä?

      Kirjoitat, että muovin kierrätys on tällä hetkellä enemmän tunnekysymys, kuin täysin järkiperäinen ratkaisu. Tässä varmaankin syy omaan toimintaasi ja logiikkaan. Olet tunneihminen, itse järkiperäinen.

      Tekstistäsi ei oikein selviä, miksi käännyit muovia kierrättämään, vaikka aikaisemmin sanoit: "Muovi sen sijaan on mennyt aina sekajätteeseen. Lähinnä ollaan sisäisesti pyöritelty silmiä niille, jotka innoissaan kertovat lajittelevat muovinsa. Pölhöä touhua. Siellähän ne palavat kaiken muun sekajätteen mukana".

      Jonkinlaista syytä ehkä voi hakea lauseestasi: "Myönnän, että pesen enemmänkin omaa ekologista omatuntoani kierrätyksellä kuin tietoisesti säästäisin luonnonvaroja".

      Mielestäni olen pyrkinyt käsittelemään tätä muovin kierrätystä mahdollisimman objektiivisesti ilman minkäänlaista tunnesidettä. Jotenkin tekstistäsi välittyy, että on jaloa kierrättää muovia. Eikö jalompaa olisi rehellisesti kertoa myös ongelmista ja sen jälkeen ratkaista ne? Miten muuten tässä päästään parempaan ja parempaan tulokseen?

      Poista
  9. Kiitos blogikirjoituksesta.

    Haluaisin täydentää asiaa sellaisella näkökulmalla, että suurin käytännön hidaste kierrätysmuovin käytön laajentumiselle on, ettei tällaiselle uusioraaka-aineelle ei ole varsinaisesti mitään teknistä tarvetta. Tämä siksi, ettei neitseellisestä hyvälaatuisesta raakamuovista ole minkäänlaista pulaa, sitä kun syntyy yllin kyllin polttoaineiden jalostuksen sivutuotteena.

    Kun raakaöljystä jalostetaan bensaa ja dieseliä, jalostusprosessissa syntyy tietyissä suhteissa erilaisia kemiallisia tislausjakeita (kaasuja, bensaa, naftaa, dieseliä, vahoja, bitumia jne), oli näille jakeille kaupallista tarvetta tai ei. Eräät öljyn tislausjakeista menevät muovien valmistamiseen. Niin kauan kuin tarvitsemme ajoneuvoihimme bensaa ja/tai dieseliä, polttoaineiden jalostuksen sivutuotteena siis valmistuu joka tapauksessa tietyt määrät muoveiksi päätyviä petrokemikaalijakeita.

    Niin kauan kuin liikennepolttoaineiden tarve määrittelee öljynjalostuksen volyymin, muovin kierrättäminen kierrätysmuoviksi ei käytännössä pysty syrjäyttämään tai vähentämään maailmassa valmistettavan raakamuovin määrää, vaan se lisää maailmassa tuotettavan muovin kokonaistarjontaa entisestään. Tämä tarjonta myös pitää raakamuovien hinnat halpana, jolloin kierrätysmateriaalien on vaikea kilpailla raakamuovien kanssa hinnalla.

    Eräs ratkaisu muoviongelmaan olisi siirtyä polttomoottoriautoista sähköautoihin jolloin polttoainejalosteiden tarve vähenisi. Tämän pitäisi koskea sitten myös dieseliä polttavaa raskasta liikennettä sekä lentoliikennettä, sillä muuten öljyä jalostettaisiin entiseen tapaan dieselin ja lentopetroolin tuottamiseksi (tuottaen raakamuoveja oheistuotteina). Toinen ja kenties parempi ratkaisu olisi jalostaa jätemuoveista uusiomuovien sijaan polttoaineita, jolloin uusiopolttoaineilla voisi syrjäyttää osan fossiilisesta raaka-öljystä tislattavia polttoaineita sekä samalla vähentää öljynjalostuksen ohessa syntyvien raakamuovien määrää. Nesteellä on tällaiseen tähtäävä tutkimushanke.

    Summa summarum, kiertotalouden ekonomia on huomattavasti monimutkaisempi kokonaisuus kuin hyvää tarkoittavat ympäristötietoiset poliitikkomme kierrätysvelvoitteita laatiessaan taitavat aavistaakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos uudesta näkökulmasta ja eronomaisista perusteluista. Tätä ei varmasti moni ole edes tajunnut. Itsellenikin ihan uusi juttu. Mitä enemmän tähän aiheeseen perehtyy, niin sitä vähemmän tuntuu asioista tietävän :) Pitää ottaa tämäkin näkökulma käsittelyyn, kun jossain vaiheessa tätä artikkelia tulen päivittämään. Hieno nähdä ja lukea tällaisia asiantuntijakommentteja tavallisesta blogista. Hyvä, että jaksoit vaivautua kirjoittamaan ja sivistää meitä tietämättömiä.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...