27. marraskuuta 2020

Oculus Quest 2 - Kokemuksia toisesta sukupolvesta

Pessimisti ei pety. Näin moni ajatteli, kun ensimmäisiä huhuja ja kuvia Oculuksen kehityksen alla olevasta uudesta laitteesta vuosi nettiin. Halvempi hinta, kevyempi kokonaisuus ja julkaisu ennen vuoden vaihdetta ei voi viitata oikein mihinkään muuhun kuin minimaalisesti paranneltuun versioon. Vähän niin kuin PlayStation Slim-malli vanhojen versioiden rinnalla. Voi kuinka väärässä yleisö olikaan. Paras tapa luoda tulevaisuus on keksiä se itse ja Oculus löi kaikki ällikällä. Vanhaa versiota satasen halvempi hinta ja resoluutioltaan paljon parempi laite, jossa vieläpä markkinoiden uusinta rautaa. Kaikki paketoituna muutaman saturaisen hintaan, kun muut vertailukohdat maksavat noin 2-3 x saman verran. Todella tehokasta kehitystyötä, ottaen huomioon että vanha malli julkaistiin toukokuussa 2019 ja uusi Snapdragon XR2 prosessori juuri vuodenvaihteen jälkeen.



5. marraskuuta 2020

Pikseli Arcade - Kokemuksia virtuaalitodellisuuspuistosta

Virtuaalitodellisuus on tullut jäädäkseen. Se hiipii hitaasti, mutta varmasti eteenpäin ja on siirtymässä pienen piirin harrastuksesta vähän isompiin saappaisiin. Arvioiden mukaan esimerkiksi Oculus Quest -laitetta on myyty noin 400 000 kappaletta vuoden 2019 loppuun mennessä ja PlayStation VR pakettia samaan ajanjaksoon mennessä noin 5 miljoonaa kappaletta. Vertailun vuoksi muutama VR pelikin on myynyt yli miljoonan kopion. Tällaista kehitystä ei siis kannata vähätellä. Tästäkin blogista löytyy tämä artikkeli mukaan luettuna neljä juttua virtuaalitodellisuudesta. Vaikka kovin monella ei ehkä ole vielä omia virtuaalitodellisuuslaseja, niin moni on varmasti päässyt testaamaan niitä esimerkiksi kaverillaan. Jos tällaista tilaisuutta ei ole, niin nyt on myös mahdollista päästä kokeilemaan virtuaalitodellisuutta ja sen ihmeitä Pikseli Arcadessa, joka on Suomen ensimmäinen VR-puisto.

Pikseli Arcade virtuaalipuisto ja sen pelitila. Kuvan lähde: Poikien Äidit -blogi.

3. marraskuuta 2020

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2019

Omasta mielestäni se on vähän outoa, että joku vaikkapa työpaikkani pöytäkeskusteluissa hämmästelee sitä, että pidän kirjanpitoa. Itse puolestaan hämmästelen aina vastakkaista kantaa, vaikka en sitä ääneen yleensä sanokaan. Jostain syystä lottokansa ei vain halua nähdä sitä, miten paljon kaikkeen turhaan tuleekaan kulutettua. Jos kaikki kertyvä raha valuu surutta menoihin, niin ehkä kirjanpito silloin tuntuu turhaa. Miksi laskea yhtään mitään, kun tulokseksi saadaan nolla? Sinänsä logiikka tässä ontuu, koska juurikin kädestä suuhun eläessä kirjanpito on se tärkein väline muutoksen toteuttamisessa. Se on kuitenkin ihan varmaa, että jos ei seuraa tulojaan ja menojaan, eikä saa (tai edes halua saada) talouden kassavirtaa plussalle, niin säästämisestä saati sitten rikastumisesta on turha haaveilla. Paradoksaalista tässä asiassa onkin, että rikas ei kirjanpitoa yleensä tarvitsi, mutta sitä todennäköisesti pitää ja köyhä puolestaan ei, vaikka sitä juurikin eniten tarvitsisi. Vähän sama ristiriita löytyy myös liikunnan puolelta, kun sitä eniten tarvitsevat hyödyntävät sitä vähiten.



28. lokakuuta 2020

Koronahysteria - Testaaminen, maskipakko ja muita ajatuksia

Lainaan tässä alussa Charles Darwinia: "Tiedemiehellä ei pitäisi olla toiveita tai mieltymyksiä, pelkästään kivinen sydän." Vaikuttaa aika julmalta, mutta hyvinkin ymmärrettävä lähestymistapa. Nykyinen koronapuhe on vähän järjetöntä ja enemmän täynnä joukkohysteriaa. Ajattelin, että en jaksa tähän blogiin enää koronasta mitään kirjoita, mutta nähtävästi pakko, kun faktojen puute mediassa turhauttaa. Ajattelin ensin päivittää vanhoja artikkeleitani: Koronavirus COVID-19 - Mitä siitä pitäisi ajatella ja Korona, lomautukset ja tulevaisuus - Koronan hoitokin tappaa, jotka käsittelevät koronaa. Tajusin kuitenkin, että niissä on jo historian arvoa. Ne ovat sen aikansa tuotteita ja kertovat jotain myös kirjoittajasta. Katsotaan onko mieleni muuttunut tiettyjen asioiden kohdalla. Ainakin osakemarkkinoiden ennustus osui lopulta ihan oikeaan.

23. lokakuuta 2020

Maksatko turhaan vakuutuksistasi?

Miksi ihmiset lottoavat? Monen mielestä on hauskaa haaveilla siitä, mitä tekisi jos voitto osuisi omalle kohdalle. Haaveilu ei ole kiellettyä ja saahan sitä aina unelmoida mahdottomasta. Miksi en itse lottoa? Siksi, että päävoiton saaminen on erittäin epätodennäköistä (vain yksi 15 miljoonasta) ja pelin odotusarvo on negatiivinen. Veikkaus kertoo loton palautusprosentin olevan noin 41.4 %. Tilastollisesti tämä siis tarkoittaa sitä, että jos pitkässä juoksussa panostat lottoon 1000 euroa, saat pieninä voittoina takaisin 414 euroa. Olet siis hävinnyt noin 600 euroa. Jos pelaat joka viikko täyden kupongin verran kolmenkymmenen vuoden ajan, häviät vain varmasti rahasi. Pankkiiriliike Alexandria itse asiassa laski, että 8 % tuotolla nämä hävitetyt lottorahat olisivat tuottaneet 30 vuodessa noin 71 000 euroa.



4. lokakuuta 2020

Robo-sijoittaminen - Automaattinen varainhoitopalvelu Taaleri Impakti

Finanssi- ja varainhoidon sektorilla on mielestäni aina vallinnut jonkinlainen epäluottamus. Tietämättömille asiakkaille myydään yleensä sitä, millä myyjä tienaa parhaiten. Kärjistetysti sanottuna "Rahat pois asiakkaalta" -periaate vallitsee vieläkin yksityisessä varainhoidossa. Homma on erittäin lyhytnäköistä, koska jos palveluntarjoajiin ei lueteta, niin ihmiset eivät myöskään rohkaistu sijoittamaan. Edellinen kommentti ei tietenkään perustu mininkään tutkimukseen, vaan on puhtaasti kirjoittajan oma näkemys. Luottamus ja toiminta on varmasti kohentunut vuosien saatossa, mutta mediaa seuraamalla sijoitusasioissa on vieläkin parantamisen varaa, eikä hommassa olla vieläkään menty asiakas edellä. Senhän näkee jo erilaisista uutisista, jossa vanhuksia on huijattu heille sopimattomilla sijoitustuotteilla. Aivan äskettäin eräälle blogini lukijalle jopa tarjottiin OP:n puolelta tuotetta, jonka itse kuvailisin provosoivasti sanoilla kusetus. Varoitan, että verenpaine nousee tuota artikkelia lukiessa.


28. syyskuuta 2020

Omenamehun teko - Näin mehustat itse omenasi

Vuosi 2018 on taas erinomainen omenavuosi. Omenapuiden oksat notkuvat omenien painosta ja maa omenapuiden alla on täynnä pudokkaita. Satokausi on suhteellisen lyhyt ja jos omenapuita on paljon, niin hyviä omenoita kertyy sitä tahtia, että niitä ei sellaisenaan pysty millään kuluttamaan riittävää määrää. Omenoihin melkein hukkuu ja lehdistä ja uutisista saa lukea, miten ihmiset kärräävät omenoita biojätteeksi. Todella surullista, kun vaihtoehtojakin löytyisi. Mitä tekee käsistään näppärä, vähän omatoimisuutta ja aikaa omaava henkilö? Rakentaa itse omenoiden rouhijan ja hankkii rahalla käsikäyttöisen puristimen, jolla sato muutetaan mehuksi. Seuraavasta lisää tässä artikkelissa. Länsiväylä-lehti on myös tehnyt tästä mehustamisesta jutun lehteensä otsikolla: Omenat mehuksi porakoneen avulla.

Omenoiden murskaus itse kehitetyllä laitteella. Kuvan lähde: Päivi Tuovinen, Länsiväylä.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...