28. huhtikuuta 2017

Mitä tehdä kesällä - Kilpailukalenteri ja muita tapahtumia

Moni on ainakin töissä kysellyt, missä kaikissa urheilutapahtumissa, kisoissa ja kissanristiäisissä oikein pyörin? Kuinka monessa ylipäänsä kerkeän ja jaksan käydä, kun olen kesäisin melkein joka toinen viikonloppu poissa töistä näiden takia. Blogini kirjoitukset ja pyörivät aika pitkälti rahan, säästämisen ja sijoittamisen ympärillä, mutta olen myös kiinnostunut liikunnasta kaikessa muodossaan. Mitä hyötyä siitä rahasta ja sen tuomasta vapaudesta olisi, jos ei samalla pidä itseään kunnossa niin mieleltään kuin ruumiltaankin. Liikunta on tähän erinomainen lääke. Ajattelinkin siis tässä vähän avata sitä, mitä harrastan ja mistä tykkään. Kaikilla ei välttämättä ole tietoa, mitä kaikkea pääkaupunkiseudulla voi edes harrastaa. Missä voisi esimerkiksi meloa ja mitä se maksaa. Artikkelin tavoite onkin tehdä helppo lista erilaisista aktiviteeteista. Jos et hienona kesäpäivänä keksi mitään tekemistä, niin mitäpä jos poimisit listastani jonkun sinua kiinnostavan tekemisen.

Itsestäni voisin lyhyesti sanoa vielä sen verran, että otan liikunnan tosissani, mutta en vakavasti :) Itseään on vaihtelun vuoksi kiva joskus haastaa ja katsoa, missä omat rajat oikein ovat. Vältän kuitenkin äärimmäisyyksiä ja suorittamista. Jos joku alkaa maistua puulta, niin se saa jäädä. Hauskaa pitää aina olla. Tein tätä artikkelia varten kaksi eri listaa. Ensimmäinen on tarkoitettu tavallisille tallaajille tapahtumalistaksi. Millaisia liikuntaelämyksiä kesällä voikaan kokea. Toinen lista on sitten vähän enemmän itseäni varten. Tähän kilpailukalenteriin on koottu vähän tavoitehakuisempaa ryhmäliikuntaa erilaisten urheilutapahtumien muodossa.



Snowflakes-seikkailukisa Oittaalla syyskuussa vuonna 2011. Mihin hittoon me ollaankaan veljen kanssa suunnistamassa ?

25. huhtikuuta 2017

Suomen asuntorahastot vertailussa - Mitä jääkään käteen?

Jatketaan vielä siitä, mihin viime jutussa asuntorahastojen vaaroista jäätiin. Kunnianhimoinen tavoitteeni oli pistää vertailuun kaikki Suomen asuntorahastot kuluineen, tuottoineen ja nettovuokratuottoineen ilman mitään "paperirahaa". Kannattaakin lukaista aikaisempi artikkelini aiheesta, jotta täysin ymmärrät tämän jutun punaisen langan ja sen, miksi asuntorahastojen kanssa suosittelen varovaisuutta. Noin lyhyesti tiivistäen huolenaiheena on se, että niitä pidetään vähäriskisinä ja tasaisesti tuottavina, vaikka asian laita voi olla jopa päinvastainen. Voitollinen tulos saatetaan tehdä olemattomilla tuotoilla. Vuokratuotot eivät useinkaan kata kuluja. Tuotto maksetaan varoista, joita ei ole vielä tullut kassaan asuntojen realisoitumattomana arvonnousuna. Lainarahoitus voi vivuttaa tulevia tappioita ja asuntorahaston huono likviditeetti voi kuihtua olemattomaan, kun markkinat niiaavat. Houkutin positiivisen tuloksen näyttämiseen voi vääristää tuottoa. Sen kun vain kirjataan asuntojen markkina-arvoa ylöspäin, eihän sitä pöljät piensijoittajat tajua.



23. huhtikuuta 2017

Robo-sijoittaminen - Automaattinen varainhoitopalvelu case Evervest

Finanssi- ja varainhoidon sektorilla on mielestäni aina vallinnut jonkinlainen epäluottamus. Tietämättömille asiakkaille myydään yleensä sitä, millä myyjä tienaa parhaiten. Kärjistetysti sanottuna "Rahat pois asiakkaalta" -periaate vallitsee vieläkin yksityisessä varainhoidossa. Homma on erittäin lyhytnäköistä, koska jos palveluntarjoajiin ei lueteta, niin ihmiset eivät myöskään rohkaistu sijoittamaan. Edellinen kommentti ei tietenkään perustu mininkään tutkimukseen, vaan on puhtaasti kirjoittajan oma näkemys. Luottamus ja toiminta on varmasti kohentunut vuosien saatossa, mutta mediaa seuraamalla sijoitusasioissa on vieläkin parantamisen varaa, eikä hommassa olla vieläkään menty asiakas edellä. Senhän näkee jo erilaisista uutisista, jossa vanhuksia on huijattu heille sopimattomilla sijoitustuotteilla.

Nordea sai Finanssivalvonnalta miljoonan euron sakon, kun se oli neuvonut 90-vuotiaan asiakkaan myymään kahden miljoonan euron arvoisen osakesalkkunsa ja sijoittamaan rahat pankille hyviä palkkioita tuottaviin sijoitustuotteisiin. Vanhukselle tuli osakkeiden myyntivoittojen veroista noin 100 000 euron lasku. Verot tulivat vanhukselle yllätyksenä. Rivien välistä voi lukea, että koko varainhoidon tapa toimia on vähintäänkin puutteellinen. Eturistiriitoja ei tunnisteta ja asiakkaan tavoitteita, tietämystä tai kokemusta sijoittamiseen ei selvitetä. Pankin hyöty menee aina asiakkaan hyödyn edelle. Finanssivalvonnan raportti paljastaa sen karun totuuden, että Nordean sijoitustyökalu neuvoo asiakkaita aina myymään kaikki sijoituksensa ja ostamaan tilalle pankin omia tuotteita. Hesari tietää myös kertoa tapauksesta, jossa 80-vuotiaan Aulin säästöt katosivat, kun Aalto-pankkiiriliike myi strukturoituja sijoitustuotteita toisen perään muistisairaalle vanhukselle. Viidessä vuodessa omaisuudesta katosi 3/4. Reilun 40 000 euron potista jäi siis jäljelle vain reilut 10 000 euroa. Uskomatonta toimintaa. Miten joku kehtaa edes olla töissä kyseisissä firmoissa...


12. huhtikuuta 2017

Opintolaina ja opintolainahyvitys - Lainaa negatiivisella korolla

Miltä kuulostaisi sijoituskohde, jonka vuotuinen reaalituotto olisi noin kymmenen prosenttia? Mitä jos joku tarjoaisi tällaisen sijoituksen rahoittamiseksi lainaa vielä negatiivisella korolla? Lähes jokaisella olisi tähän vieläpä mahdollisuus ja tämä sijoitus ennättäisi kerryttää korkoa korolle rahana uskomattoman summan, koska sijoitus tehdään jo nuorena. Onko kyseessä huijaus vai mikä, kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta? Ei, kyseessä on opintolainalla tehty sijoitus kustannustehokkaaseen rahastoon.


Hyvä tuleva tai jo opintoja pakertava opiskelija, nyt opintolainaa ottamaan mars mars. Miksi? Koska se on oikeasti kannattavaa, tai tarkemmin sanoen sen arvo takaisin maksettaessa on vähemmän kuin nostettaessa, kiitos opintolainahyvityksen (40 % omavastuuosuuden ylittävästä lainasta, huomaa kuitenkin enimmäismäärä 400 e/kk). Jos korko on periaatteessa negatiivista, niin lainan käyttämättä jättäminen esimerkiksi sijoittamiseen on typerää. Haluatko sinä olla typerä? Vaikka ihmistä pidetään rationaalisena, niin silti uusista opiskelijoista lainaa ottaa vain neljännes. Ekonomi-lehdessä Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo ihmetteleekin opiskelijoiden haluttomuutta ottaa opintolainaa, vaikka sijoitukselle olisi mahdollista saada hyvää reaalituottoa. Hän miettiikin, pitäisikö vakavissaan reputtaa kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät ymmärrä ottaa opintolainaa. Professorin heitto on tietenkin vitsi, mutta siinä on kyllä totuuden siemen. Katsotaan seuraavaksi miksi näin on.

11. huhtikuuta 2017

Onko downshiftauksesta haittaa - Hyytyykö talouskasvu?

Lueskelin jokin aika sitten Björn Wahlroosin kirjaa: Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta. Ihan mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirja, vaikka paikoitellen myös todella puuduttava luentomainen eepos. Jollain tapaa Wahlroos on aina ollut jotenkin karismaattinen ja kiinnostava henkilö (MTV:n Saturday Night Liven parodiat Nallesta ihan huippuja), jonka mielipiteitä ja kommentteja seuraan sivusta. Kaikesta en tietenkään ole samaa mieltä. Osa Wahlroosin heitoista otetaan myös usein liian tosissaan, vaikka ne olisikin tarkoitettu provokaatioksi, tai vain keskustelun avauksiksi. Moni Wahlroosin ohella on pohtinut ja kritisoinut downshiftausta. Pitäisikö meidän tyytyä jo saavutettuun elintasoon vai paiskia lisää töitä? Kuinka paljon töitä on edes tarpeeksi? Sanotaan, että jos ihmiset vähentävät työntekoa, niin talouskasvu hyytyy, verokertymä pienenee ja hyvinvointivaltio rapautuu.



Jotenkin tuntuu, että downsiftaus nähdään vähän samanlaisena, kuin keskiajalla noitavainot. Tuomitaan kaikki, joka ei sovi omaan ajatusmaailmaan ja toimintaan. Päätös valita hyvä ja leppoisampi elämä on aina henkilökohtainen ja perustuu omiin kiinnostuksen kohteisiin ja mieltymyksiin. Joku tykkää työnteosta, joku toinen leppoisammasta menosta ja harrastamisesta. Yksilön itsemääräämisoikeuden takia kaikkia ei voi pakottaa ikinä samaan muottiin. Miten se voi olla joltakin toiselta pois, jos itse valitsen työnteon sijaan vapaamman elämäntavan? Edellytyksenä tietenkin on, että en elä yhteiskunnan tukien varassa. Jos elän pelkillä tuilla, se on sitten laiskottelua ja vapaamatkustusta muiden kustannuksella. Se on kaukana tarkoittamastani elämäntyylistä, jota downshiftaukseksi tässä kutsun. Ajattelin kirjoittaa tämän artikkelin oikeastaan sen takia, koska downshiftaajia ja ilmiötä yleensä näytetään jostain syystä paheksuvan. Sitä vastaan on esitetty monia eri argumentteja, osa on olennaisia ja merkityksellisiä, osa ei. Pyrin tässä kirjoituksessa perustelemaan ja kumoamaan myytit siitä, miksi oman elämänsä leppoistaminen muka olisi yhteiskunnalle tai itselle haitallista? Kommenttikenttään voit laittaa kysymyksen, jos jokin oleellinen vastaväite on mielestäsi jäänyt käsittelemättä.

2. huhtikuuta 2017

Sijoittajan tietoturva ja turvallisuus - Nordnetin sijoittajansuoja

Käytän sijoittamisessa osakevälittäjänä Nordnettiä. Sijoitussalkkuni on jo suhteellisen suuri (katso osakesalkku vuonna 2016). Silloin tällöin blogiini tuleekin kysymyksiä siitä, olenko yhtään huolissani Nordnetin ja yleensäkin osakevälittäjien tietoturvasta. Varallisuushan on periaatteessa vain bittejä tilillä ja kärjistäen yksi "väärä" näppäimen painallus voisi kadottaa koko omaisuuteni. Olen jo aikaisemmin pohtinut lähimaksamisen turvallisuutta. Käsittelin siinä lähimaksamisen riskejä ja erilaisia hypoteettisia mahdollisuuksia sekä ihan realistisia skenaarioita korttien väärinkäyttöön (Brute force ja relay-hyökkäys). Jatketaan siis vähän samalla linjalla. Mikä onkaan sijoittajansuoja Nordnetin palvelussa? Pysyvätkö sijoitukset jatkossa tallessa?



30. maaliskuuta 2017

Kannattaako sijoitusvakuutus - millaiset kulut ovat?

Vierailin varmaan joskus vuonna 2011 Sijoitus Invest -messuilla Wanhassa Satamassa. Mielenkiinnosta sijoittamiseen löysin itseni melkeinpä ainoana nuorukaisena pääosin ikääntyvien herrasmiesten kansoittamasta salista, jossa tilaisuuden aiheena oli sijoitusvakuutus. Luen jonkin verran sijoituskirjallisuutta, mutta sijoitusvakuutukset eivät silloin olleen kovinkaan tuttuja, joten aihe oli sinällään mielenkiintoinen. Varatun ajan puitteissa aihetta ei kuitenkaan pystytty käsittelemään kovin tarkasti ja mielenkiintoisimmat tiedot tarkasta kustannusrakenteesta ja muista maksuista jäivät pimentoon. Se siitä sitten, edes Googlen hakukoneella en myöhemmin luennon jälkeen pystynyt löytämään tarkkoja tietoja asiasta. Sijoitusmaailmassa tällainen tietojen salailu ja läpinäkymättömyys on yleistä, eikä useinkaan lupaa mitään hyvää.

Elokuva Wolf of Wall Street on hauska elokuva ja kliseinen kertomus sijoitusmaailman "riippumattomuudesta".

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...