18. helmikuuta 2017

Eläke itse säästämällä vai työelämästä? - Vertailua

Aika monella talousbloggarilla on päämääränä jonkinasteinen taloudellinen riippumattomuus. Näitä asioita miettiessä ja suunnitellessa tavoite ei välttämättä tunnu edes niin utopistiselta, tai kaukaiselta. Toisin taitaa olla tavallisen, kädestä-suuhun elävän palkansaajan kohdalla, joka lähtee tavoitetta kohden ihan nollasta. Jos puhut tavoitteesta lähes kenen tahansa asiaan vihkiytymättömän kanssa, niin keskustelu voi tyssätä heti alkuunsa. Tavoitteelle voidaan nauraa, koska kukaan ei sitä usko. "Eihän sellainen voi olla mahdollista", tai "Älä nyt herran tähden ole idiootti ja kuvittele itsestäsi liikoja". Vallitseva normihan on, että täällä työskennellään lähes hautaan asti ja eläkkeen maksaa valtio. Toisinkin voi kuitenkin olla, tai näin itse asiassa jo on. Et vain tiedä sitä.



Taloudellinen riippumattomuus voi tuntua ensi alkuun kaukaiselta ja siihen vaadittava summa liian suurelta säästettäväksi ja sijoitettavaksi. Edessä oleva seinä tuntuu korkealta ja homma siten lähes mahdottomalta. Tähän voi kuitenkin auttaa pieni näkökulman muutos, jolla hommaan saa ehkä paremmin perspektiiviä ja omille tavoitteille realismia, sekä motivaatiota. Mikä parasta, vertailu on helppo tehdä ja sen tuloksia voi päivittää vuosittain. Kyseessä on tietenkin verrata omaa työeläkeotetta vuosittain kertyviin osinkotuloihin. Työeläkeote kertoo siis tähän mennessä karttuneen eläkkeesi, jota on kertynyt palkkatuloja paiskiessa, tai esimerkiksi muita eläkkeeseen vaikuttavia etuuksia ansaitessasi. Mitä paremmin palkattu homma, sitä enemmän kerrytät siitä eläkettä.


10. helmikuuta 2017

Onko lähimaksaminen oikeasti turvallista?

Kun jokapäiväinen elämä on täynnä erilaista ja monimutkaista tietotekniikkaa, niin harva todella ymmärtää, miten jokin prosessi sen takana toimii. Tavallisen tallaajan onkin aika vaikeaa suojautua kaikelta tietotekniikkaan liittyvältä huijaukselta ja väärinkäytöltä. Kärjistetysti, jos ennen piti vain huolehtia siitä, että liian suuri setelituppo ei katoa jonkun pitkäkyntisen näpistelijän mukaan housujen takataskusta, niin nyt on maailma muuttunut aika paljon. Nykyään rikolliset ovat ovelia ja fiksuja. Otetaan esimerkin vuoksi muutama poiminta rikollisten kekseliäisyydestä. Olet lähdössä lentokentälle tai vaikkapa satamaan vähän pidemmän reissun takia. Rikollinen kyttää parkkipaikalla ja ottaa ylös rekisterinumerosi. Rikollinen tietää, että Trafin ajoneuvoliikennerekisterissä on kaikkiaan yli 2,8 miljoonan ihmisen osoitetiedot. Heistä vain reilut 110 000 eli 3,9 prosenttia on tehnyt Trafille osoitteenluovutuskiellon. Rekisterin avoimuus ja laajuus on hämäräheikille tuttua. Tätä tietoa hyväksikäyttäen hän tekee asuntoosi murron, koska tietää missä asut ja olet silloin juuri matkoilla. Aika fiksua.



1. helmikuuta 2017

Työnantajan lisäeläkejärjestely - Mandatum Lifen sijoitusten hoitopalvelu

Työnantajani (iso kansainvälinen pörssissä listaamaton suuryritys) on tehnyt päätöksen liittää kaikki työntekijät lisäeläkejärjestelyyn. Jokaiselle talon työntekijälle siivoojasta ihan ylimpään pomoon asti maksetaan sama summa, jonka konsernin johto vuosittain päättää. Vuonna 2015 se oli kaikille kokoaikaisille työntekijöille noin 2 070 euroa ja osa-aikaisille tehtyjen työtuntien suhteessa. Lisäeläkejärjestelyn tarkoitus on tietenkin sitouttaa nykyiset työntekijät yritykseen ja palkita jo vanhoja, kokeneita ja uskollisia työntekijöitä. Samalla tietenkin välitetään myös viestiä, että kaikki työntekijät alimmasta portaasta ihan ylimpään ovat yhtä tärkeitä. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissakin tuolla voi olla jo merkitystä. Vähän kuitenkin epäilen, osataanko tuota potentiaalia markkinoida oikein.

Miksi haluan tästä aiheesta sitten kirjoittaa? Ensinnäkin haluan näyttää ja kertoa esimerkillä, millaisen ja millä ehdoilla suuryritys voi neuvotella ryhmäeläkevakuutuksen. Toisekseen haluan näyttää, miten Mandatum Lifen hoitopalvelu toimii, miten se tuottaa ja millaiset kulut ovat. Pitkässä juoksussa vain sillä on merkitystä. Koska puhtailla luvuilla ja pelkästään näin paperilla järjestely vaikuttaa vähän abstraktilta, niin haluan myös itse ihan konkreettisesti nähdä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Tätä työnantajan lisäeläkejärjestelyä tullaan päivittämään aina vuosittain, kun jotain uutta ja mainittavaa tapahtuu.


28. tammikuuta 2017

Mikä internet-markkinoinnissa ja blogiyhteistyössä on niin vaikeaa?

Yksi "paheistani" on usein kirjoittaa liian pitkästi. Tämä johtuu ehkä siitä, että olen perfektionisti ja tavoittelen täydellisyyttä. Haluan sanoa ja kertoa asiat siten, että kaikki varmasti ymmärtävät. Sanavalintoja tulee hinkattua aivan liikaa. Rakastan toisaalta myös kirjoittamista ja hyvin usein huomaan, että jotain artikkelia kirjoittaessani se alkaakin rönsyillä. Lopulta valmis artikkeli onkin jo jumalattoman pitkä, enkä välttämättä itsekään löydä sieltä enää sitä, mitä haluan. Silloin se ei luonnollisesti voi palvella myöskään lukijoita kunnolla. Seuraava artikkeli onkin osa Rahaa blogilla - Paljonko bloggaajat tienaavat? -artikkelia. Päivitysten jälkeen juttu alkaa olemaan jo niin pitkä, että sitä pitää rajata. Rönsyistä syntyi jotain uutta ja tässä ei nyt keskitytä niinkään blogilla tienaamiseen TradeTrackerin tai Google mainosten avulla, vaan niin sanottuun blogiyhteistyöhän. Siihen, miten hankalaa onkaan välillä saada jokin yhteistyökumppani mukaan.



Rahaa blogilla - Paljonko bloggaajat tienaavat?

Kuinka paljon pitää tehdä töitä, jotta tienaa rahaa blogilla, paljonko bloggaajat yleensä tienaavat ja mitä itse tienaan? Lyön vetoa, että uteliaita riittää ja aika moni on tästä asiasta kiinnostunut. Miksei bloggaajien tulotasoa kerrota? Bloggaamisella ansaitseminen on ensinnäkin Suomessa suhteellisen uutta, joten luotettavaa tai edes oikean suuntaista tietoa ei taida olla oikein kenelläkään, ei edes verottajan tiedossa. Eri alojen peruspalkat on suhteellisen helppo selvittää ja niistä on monella varmasti jonkinlainen käsitys. Bloggaamisella saaduista mainostuloista monella ei kuitenkaan taida olla minkäänlaista käsitystä, vaan eletään luulon ja kuulopuheiden varassa. Aika harva taitaa kuitenkin uskaltaa tai kehdata kertoa kuukausittaisista mainostuloistaan. Miksi avoimuus tässä asiassa on näin vaikeaa?

Itseäni ärsyttää suunnattomasti netissä ne jutut ja kommentit, joissa kerrotaan helpoista blogituloista. Paskapuhettahan ne taitavat yleensä olla ja totuus on aika usein jotain muuta. Mikä tahansa hommahan on helppoa, kun sen osaa. Näin on varmasti myös rahan tienaamisessa nettisivujen avulla, mutta aika harvinaista se kuitenkin on näin pienessä maassa ja omalla kielellämme. Jos kirjoitat englanniksi, homma voi olla ihan toisin. Jos jotain oikeasti ansaittuja mainostuloja sitten mainitaankin, niin usein asia on kuitenkin vielä pois kontekstista. Tulojen suuruutta suhteessa muihin arvioitaessa pitäisikin vielä tietää sivuston ikä, kävijämäärä, postausten määrä, kirjoittamiseen käytetty aika, sivuston aihe yms. Tuloihin vaikuttaa uniikkien käyntien lisäksi myös sivunäytöt, komission tasot, klikkausprosentit, erityisdiilit ja oikeastaan lähes kaikki mahdollinen. Toisin sanoen, saman lukijamäärän tavoittavilla blogeilla voi olla täysin erilaiset tulot. Eipä sillä pelkällä mainostulojen määrällä siis juuri mitään tee, se vain saattaa aiheuttaa kateutta ja vitutusta muissa, jos ei tiedä yhtään taustatietoja numeroiden takaa.



19. tammikuuta 2017

Korkorahastojen toiminta, riski ja duraatio - Tikittääkö aikapommi?

Korkosijoituksia suositellaan monille säästäjille. Niitä pidetään yleisesti ottaen vähäriskisinä. Toisin kuin osakkeiden kohdalla, arvon ei pitäisi juurikaan heitellä, eikä sijoitus todennäköisesti tuota tappiotakaan. Pieni riski tietysti korreloi pienten tuottojen kanssa. Sinun ei myöskään tarvitse vaivata päätäsi sijoittaessasi korkorahastoon. Pankkisetä tai -täti väittää, että korkorahastoon sijoittaminen on niin vaivatonta, koska sinun ei tarvitse tietää yritysten tuloskunnon arvioinnista, markkinoiden tunnelmista tai tulevaisuuden suunnasta yhtään mitään. Totta ehkä osittain, mutta maailma ei ole koskaan täysin mustavalkoinen. Todennäköisesti et oikeasti tiedä korkorahastojen toimintaperiaatteesta mitään ja saatat tehdä jopa elämäsi kalleimman virheen. Tämä siksi, koska et tiedä, mitä et oikeasti tiedä. Oletat vain asioiden toimivan niin, kuin luulet. Tässä artikkelissa on "salaisuus", jota lehdissä ei paljon käsitellä ja asia, jota ei etenkään korkorahastojen myyjä sinulle kerro.



16. tammikuuta 2017

Laturaivosta pyöräraivoon - Miten itse käyttäydyt liikenteessä?

Liikunnasta pitäisi tulla hyvä olo ja sen pitäisi vähentää stressiä ja agressioita. Klikkiotsikoilla lukijoita kalastelevat iltapäivälehdet ovat taas väläytelleet otsikoita, jossa kerrotaan laturaivosta. Laturaivoa nostattavat esimerkiksi koiranulkoiluttajat, kävelijät, luisteluhiihtäjät ja pyöräilijät, jotka turmelevat huolletut ladut. Laturaivoa aiheuttaa kuulemma myös liian hitaasti hiihtävät ihmiset ja lapset. Näiden sensaatiohakuisten "laatulehtien" mukaan laturaivon takia ihmisiä on jopa lyöty sauvalla. Tällainen toiminta ei tietenkään ole koskaan hyväksyttävää. Meitä ihmisiä on kaikenlaisia ja mukaan mahtuu luonnollisesti aina muutama typerys, joka käyttäytyy aggressiivisesti.

En osaa sanoa, miksi joku alkaa käyttäytyä aggressiivisesti, mutta laturaivon takana olevia syitä voin kuitenkin yrittää ymmärtää. Aika usein tuijotamme vain omaa napaamme ja elämme omassa kuplassamme. Toisen näkökulma asiaan saattaa puuttua jopa kokonaan. Emme huomioi tarpeeksi muita ja tiedosta syitä sille, miksi muut toimivat kuin toimivat. Homma avautuu paremmin ehkä oikeasta elämästä poimittujen esimerkkien kautta. Joskus aikoinaan hiihdin suhteellisen paljon. En ollut mikään kilpahiihtäjä, mutta ladulla kyllä aika moni muu jäi taakseni. Hitaammat ladulla nysvääjät välillä kyllä kummastuttivat. Käytännön tasolla ymmärrän siis hyvin, että voi turhauttaa, kun kovavauhtisen pitkän laskun puolivälissä eteen tuleekin tällainen henkilö, jonka takia pitää hyvää vauhtia jarruttaa. Tai ylämäessä joutuu pysähtymään hyvästä luisteluhiihtorytmistään, kun edessä joku taapero ei osaa saksia mäkeä ylös ja on siinä rähmällään. Voihan tilanne hyvinkin vituttaa, paljon riippuu omasta asenteesta.

Läskipyörillä hiihtoväylälle ilman vastarintaa. Kuva: Pertti Louhelainen.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...