22. syyskuuta 2016

Voiko talletuskorko olla negatiivinen - Mitä siitä seuraisi?

Mitä korko oikein tarkoittaa? Korkohan on rahan hinta, eli rahan lainaajalle maksettava korvaus ajalta, jolloin lainattu raha ei ole lainan antajan käytössä. Lainaaja saa siis korvausta siitä, että joku muu saa rahan käyttöönsä. Kun korko laskee alle nollan, niin asetelma kääntyy hassunkuriseksi. Maailma, jossa joudumme maksamaan siitä, että lainaamme rahaa jollekin, tuntuu hyvin erikoiselta. Sehän on kaiken sen järjen vastaista, mitä olemme joskus oppineet taloustieteen tunnilla. Ei siis mikään ihme, että monet sijoittajat, analyytikot ja talousmedia ovat vähän huuli pyöreänä. Suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, että negatiiviset talletuskorot eivät voi olla mahdollisia. Perusteluksi sanotaan yleensä vain se, että koko homma on järjetöntä. Vanha viisaus kuitenkin sanoo: "Silloin kun kaikki ajattelevat samalla tavalla, niin joku ei oikeasti ajattele." Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi?


18. syyskuuta 2016

Pääkaupunkiseudun seikkailupuistot vertailussa: Huippu, Zippy ja Korkee

Oletko jo tänä kesänä kerennyt käymään yhdessä tai useammassa pääkaupunkiseudun eri seikkailupuistossa? Kiinnostaisiko vaikkapa lähteä kaverin kanssa itseään haastamaan tai viettää vähän erilainen virkistyspäivä firman porukoiden kanssa? Aurinko paistaa, ilma on raikas ja kiipeilet luonnon ympäröimänä korkealla puiden latvustoilla. Eteen tulee erilaisia esteitä, joista seikkailijan tulee selviytyä. Koko kroppa saa hyvää treeniä ja välillä vaihtelua tulee nopeista vaijeriliu'uista tai muista vatsanpohjaa kutkuttavista haasteista ja hypyistä. Tiedätkö, mitä seikkailupuistoja pääkaupunkiseudulta edes löytyy, missä ne sijaitsevat tai miten ne eroavat toisistaan? Eipä hätää. Olen itse kolunnut kaikki seikkailupuistot tänä kesänä läpi ja ajattelinkin listata niistä hyvät ja huonot puolet helppolukuisempaan muotoon. Jos suunnittelet vielä tänä syksynä tai vasta ensi kesänä piipahtavasi ajan tai rahan puutteessa vaikkapa vain yhdessä seikkailupuistossa, niin toivottavasti näiden ohjeiden mukaan osaat valita sen itsellesi parhaan vaihtoehdon.



Seikkailupuistot ovat nyt vähän hittituote. Pääkaupunkiseudulta löytyy kolme seikkailupuistoa: Huippu Espoon Leppävaarasta, Zippy Talin urheilupuistosta ja Korkee Mustikkamaalta, vähän ennen Korkeasaareen siltaa. Linkkejä klikkaamalla voit lukea niistä pidemmän arvioni oman artikkelin muodossa. Näin äkkiseltään voisi luulla, että puistot ovat samanlaisia. Periaatteessahan kaikissa edetäänkin puiden latvuksiin tehtyjä vaihtelevia ratoja pitkin turvavaljaat päällä. Jokaisessa seikkailupuistossa on kuitenkin sitä jotakin, mikä toisesta taas puuttuu, tai on tehty toisessa eri lailla tai paremmin kuin toisessa. Toisessa puistossa saattaa olla haastavammat radat, halvemmat hinnat, nopeammat vaijeriliu'ut, pidemmät radat tai muuten vain jotain ärsyttävää, josta et oikein tykkää.

14. syyskuuta 2016

Salkun lainoitus ja toiminta pörssikorjauksen lähestyessä

Viime aikoina (artikkeli kirjoitettu 22.10.2014) pörssit ovat olleet laskussa ja sijoittajat ovat nähneet vain miinusmerkkisiä lukuja osakesalkuissaan. Salkun arvon sulaminen ja oman eläkekassan pieneneminen ei tietenkään ole kivaa katseltavaa, mutta laskusta ei mielestäni pidä huolestua. Itselläni ei ainakaan nouse tuskanhiki pintaan, eikä hikikarpalot virtaa otsallani, vaikka näin voisi moni luullakin. Herkimmillä ja vähemmän kokeneemmilla piensijoittajilla on varmaan jo lorahtanut lusikallinen "jännitystä" housuun, hyperventilaatiopussi on jo käytössä ja osakesalkkuakin myyty paniikissa kurssien suhatessa alas. Kokemus ja maltillisuus on kuitenkin nyt viisautta, eikä pienestä kurssilaskusta pidä yleensäkään hätääntyä. Mitä riski oikeasti on? Onko nyt huono hetki sijoittaa, kun pörssikurssit heiluvat ja miten ajattelin itse toimia?

Maailmanloppu ja pörssikurssien laskuako luvassa verenpunaisin luvuin? Tuomionpäivän neljä ratsastajaa. Kuvan lähde: Wikimedia.

Mistä tunnistaa pörssikurssien huipun? Oikea vastaus on tietysti ei mistään, vaan sen saa tietää vasta jälkikäteen. Ensimmäisenä tuhon ennusmerkkinä pidetään kuitenkin ehkä ylimielisyyttä, pelon ja ahneuden välistä taistoa. Laskumarkkina alkaa, kun kaikki ovat sitä mieltä, että pörssiin kannattaa sijoittaa viimeisetkin roposet ja lisäksi vielä velkaa käyttäen. Jopa taksikuskitkin suosittelevat silloin sinulle osakkeisiin sijoittamista varmana nakkina. Tätä ennusmerkkiä ei ole vielä ilmassa, vaan epäilijöitä osakkeiden yliarvostuksesta riittää. Toinen merkki on ehkä halvalla lainarahalla tapahtuvat kalliit yritysostot ja ylisuuret listautumisannit, joista on nähty vain muutamia merkkejä. Ei siis vielä hätää tälläkään rintamalla. Kolmas ennusmerkki olisi ehkäpä yrityslainojen ja valtiolainojen riskilisien nousu, eli tuottovaateen nousu, kun sijoittajat alkavat epäillä yritysten ja valtioiden maksukykyä. Tätäkään ei ole näköpiirissä, vaan sijoittajat tyytyvät jopa naurettavan pieneen tuottoon. Sitten on vielä alhainen työttömyys ja keskuspankkien ohjauskorkojen nosto, joista molemmista saadaan nähdä vielä vain unta. En osaa ennustaa tulevaa, mutta kaiken kaikkiaan en ole siis kovinkaan huolissani. Osakkeet eivät toki ole mitenkään halpoja, mutta mihin raha virtaa...? Riskitön tuotto on ennätysalhainen, mikä pönkittää korkeampia arvostustasoja osakkeissa.

Veroilmoitus 2016 - Sijoituslainasta vähennystä

Blogin tilastoista näkee, että taas on se aika vuodesta (kirjoitettu 31.3.2016), jolloin esitäytetty veroilmoitus kolahtaa monella postilaatikkoon ja ihmiset etsivät vinkkejä esitäytetyn veroilmoituksen täyttöön. Kirjoitushetkellä blogin Top 3-jutuista kaksi liittyy juurikin veroilmoitukseen. Jollekin veroilmoituksen täyttö voi olla ensimmäinen kerta, jollekin taas homma on jo niin tuttua, että veroilmoituksen täydentämiseen verkossa ei kulu puolta tuntia kauempaa. Omalla kohdalla tuntuu vähän siltä, että juurihan tämä tuli tehtyä. Niin se aika vain rientää. Vaikka veroilmoituksen täyttö maistuisikin puulta, niin homma kannattaa silti tehdä.

Olen kirjoittanut veroilmoituksen täytöstä jo niin paljon, että en jaksa toistaa itseäni. Kannattaa lukea tekstit: Veroilmoitus ja veronpalautus - Mitä verovähennyksiä ja Veroilmoitus verkossa 2015 - Matkakuluja ja vähennyksiä. Noiden perusteella jokaisen pitäisi saada kattava tietopaketti veroilmoituksen täytöstä ja hyvistä vähennyksistä. Jos asiasta on jotain kysyttävää, niin kannattaa katsoa ensimmäiseksi kyseisten artikkelien kommentti-osiot.


7. syyskuuta 2016

Kokemuksia seikkailupuisto Korkeesta

Tänä kesänä on tullut vierailtua pääkaupunkiseudun seikkailupuistoissa ihan urakalla. Hauskaa on ollut ja paikoin on saanut haastaa itseään ihan kunnolla, vaikka suurin osa radoista onkin ollut helpohkoja. Huipun ja Zippyn lisäksi nyt olisi viimeisenä vuorossa seikkailupuisto Korkee, jota pääsin testaamaan yhteistyön merkeissä. Seikkailupuisto Korkee on avattu vuonna 2014 ja se sijaitsee Helsingin Mustikkamaan kauniilla saarella aivan Korkeasaaren kupeessa. Korkee on auki toukokuun alusta lokakuun loppuun asti. Tarkat aukioloajat kannattaa selvittää nettisivuilta. Aikuiset pääsevät kiipeilemään Latvaradoille 24 euron hintaan, opiskelijat 22 eurolla ja lapset Kantoradoille 14 euron hintaan. Hinnat ovat siis samaa suuruusluokkaa muiden puistojen kanssa. Opiskelijoiden saaman alennuksen luulisi vaikuttavan kävijämääriin positiivisesti, koska suurin osa kävijöistä vaikutti olevan nuorta porukkaa. Maksutapoina käy käteisen lisäksi kaikki yleisimmät kortit ja liikuntasetelit.

Vasemmalle jonotetaan lippuja, oikealle varusteita. Kioskin vessajono on varmaan jossain välissä...

1. syyskuuta 2016

Tekoäly, robotit ja automatiikka tekee sinutkin ehkä työttömäksi

Hallitus haluaa lisää työpaikkoja, vaikka samaan aikaan bulkkityö on siirtynyt halvemman työvoiman ja verotuksen maihin. Tavalliselle duunarille ei kohta enää näyttäisi olevan kunnolla sellaista hyväpalkkaista työtä tarjolla, johon ei tarvitsisi korkeakoulututkintoa. Vasemmiston mielestä tuloerotkaan eivät saisi kasvaa. Ajatuksena ehkä ihan hieno, mutta käytännössä utopistista. Tuloerot tulevat väistämättä kasvamaan, jos tavallista työtä ei löydy ja vain huippuosaajille on enää kysyntää. Jos et kehity ja muutu, niin kohta tekoäly, robotit ja automatiikka tulee tekemään sinutkin työttömäksi. Etkö usko? Otetaan arkielämän esimerkkejä vähän pitkän tarinan muodossa ja pohdiskellaan ei niin kaukaista tulevaisuutta. Vaikka osa tulevista esimerkeistä voi tuntua vielä kaukaiselta, niin osa on jo ihan nykypäivää. Tiedätkö edes varmasti, mikä tarinassa on enää totta ja mikä ei?


29. elokuuta 2016

Onko osakemarkkinoilla kuplaa vai ei? - Miksi suosin osinkostrategiaa

Aloittaessani vuonna 2008 sijoittamaan suoraan osakkeisiin en vielä silloin aivan kunnolla tiennyt omaa sijoitusstrategiaani. Sijoitin vain osakkeisiin, koska halusin rahoilleni parempaa tuottoa. Aika nopeasti huomasin kuitenkin sijoittavani hyvää osinkoa maksaviin yrityksiin. Nykyisin kasvava osinkovirta on muuttunut yhä merkittävämmäksi kriteeriksi sijoittamisessa. Miksi suosin osinkoja? Osingoista joutuu joka vuosi maksamaan osinkoverot. Jos sijoittaisin vain kasvuyhtiöihin, jotka eivät jaa osinkoa, niin saisin verottajalle menevän osinkoveronkin kasvamaan korkoa korolle. Jos joskus tarvitsisin käteistä, niin yhtä hyvin voisin myydä vain tietyn osan osakkeistani, jokavuotisten osinkojen sijaan. Kumpikin tapa johtaa samaan lopputulokseen. Periaatteessa en siis toimi osinkostrategiassa järkevästi. Syy toimintaani on kuitenkin yksinkertainen: selkeämmät ja realistisemmat tavoitteet, nöyryys ja itsensä tunteminen vajavaisena sijoittajana, varma kassavirta sekä mielenkiinnon säilyttäminen sijoitustoiminnassa. Näistä vähän lisää.


Kertyvistä osingoista on aina kiva seurata miten hyvin säästäminen ja sijoittaminen etenee. Tietysti voisi seurata salkun koon kehitystä, mutta se vaihtelee suuresti päivittäinkin. Vuosien saatossa suureksikin kertynyt realisoimaton voitto ei paljon lämmitä, jos se sulaa seuraavana vuotena. Tuotto voi siis vaihdella suurestikin, mennä jopa miinukselle, mutta osinkotulo pysyy suhteellisen tasaisena. Se on jotain käsin kosketeltavaa. Osinkopuro kasvaa virraksi ja koskeksi pikkuhiljaa vuosi vuodelta. Vuonna 2016 kokonaissumma osingoissa tulee todennäköisesti olemaan nettona noin 7 050 euroa. Siis 587 euroa per kuukausi tekemättä juuri mitään. Ei voi kuin olla kiitollinen tästä sijoitusharrastuksesta ja taputtaa itseään olalle. Nousevien osinkojen myötä on aina helpompi yltää tavoitteisiin ja motivoida itseään jatkamaan samaa rataa. Psykologinen puoli sijoittamisessa on siis tärkeää. Motivoi aivan eri tavalla, kun tietää vaikkapa tonnin sijoituksen tuottavan joka vuosi noin 50 euroa kassavirtaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...