19. tammikuuta 2016

Kannattaako 4k television hankinta?

Ennen oli telkkarin osto jotenkin helpompaa. Hankittiin vain painava kuvaputki tv, jonka kaveriksi liitettiin videonauhuri ja mahdollisesti yksi pelikonsoli. Siinäpä se. Eroja ei juuri ollut ja kaikki toimi niin kuin piti. Päätä ei tarvinnut vaivata teknisellä jargonilla. Nyt jos eläkkeelle päässyt vanhempi seniorikansalainen haluaa päivittää vanhan telkkarinsa, niin en yhtään hämmästy, jos sormi menee suuhun jo kodinkoneliikkeen ovesta sisään astuessa. On LCD ja plasma, OLED ja LED, 3D TV, HDTV,  HD ready, Full HD, UHD ja 4k. Termistö jatkuu vielä liitäntöjen puolella: USB ja Scart, löytyy VGA, HDMI 1.1, 1.2, HDMI 2.0:kin löytyy. Jos noista termeistä on ihme ja kumma selvinnyt, niin sitten jo muistihäiriöistä kärsivän eläkeläisen takataskusta pitäisi löytyä diplomi-insinöörin tutkinto kuvanpakkauksesta ja mielellään myös erilaisista äänistandardeista, jotta tajuaisi jotain H.264/MPEG-4 AVC, VP9 ja VP10:n merkityksestä saati niiden eroista. Kopionsuojauksestakin pitäisi olla lukenut vähintään kandidaatin opinnot. Eipä ole helppoa nykyään tuo television ostaminen. Vain yksi asia on varmaa, rahaa sen ostamiseen tarvitaan edelleen :D



15. tammikuuta 2016

Active Share - Aidosti aktiiviset rahastot vs. oma salkkuni

Aktiivisesti hoidettujen rahastojen menestys on ollut surkeaa verrattuna passiivisiin etf-rahastoihin eli pörssinoteerattuihin indeksiosuusrahastoihin, kertoo sijoituspalveluyhtiö IndexHelsingin julkistama selvitys. IndexHelsinki vertasi 23 rahastoluokasta yhteensä 237 suomalaisen rahaston tuottoa kutakin rahastoluokkaa vastaaviin vertailuindekseihin ja indeksiä seuraavan pörssinoteeratun sijoitusrahaston etf:n tuottoon. Karu tulos oli, että aktiivisesti hoidetuista osakerahastoista vain 11,5 prosenttia on menestynyt viiden vuoden tuottohistorialtaan paremmin kuin rahaston vertailuindeksi tai indeksiä seuraava etf-rahasto.

Kirjoitin kauan aikaa sitten omasta mielestäni erinomaisen artikkelin: Piiloindeksointi - Huijaus, jota ei ole kriminalisoitu. Lyhyesti sanoen siinä kritisoitiin vakiintunutta tapaa, jolla indeksiä passiivisesti seuraavat rahastonhoitajat veloittavat sijoittajilta aktiivisuuden verukkeella suurempia salkunhoitokuluja, kuin oikeasti pitäisi. Monet rahastot siis sanovat pyrkivänsä aktiivisella salkunhoidolla vertailuindeksiä parempaan tuottoon ja perivät työstä asiaankuuluvat palkkiot, vaikka todellisuudessa rahastosalkut muistuttavat hämmentävän paljon vertailuindeksiään. Tästä ei todellakaan kannata maksaa ja toiminta muistuttaa lähestulkoon huijausta.

Rahastoraportin lokakuu 2015 mukaiset tuotot. Aktiiviset vs. indeksi. Kuvan lähde: Tinpie.

6. tammikuuta 2016

Suhteellisen tylsää sijoittamista - Osakesalkkuni vuonna 2015

Faktat lyhyesti. Vuosi 2015 tuli ja meni. Osakesalkkuni markkina-arvo kasvoi vuodessa 12,82 % (luku Nordnetin palvelusta). Salkun koko oli vuoden 2015 viimeisenä päivänä noin 183 000 euroa, josta sijoituslainaa kuitenkin reilut 11 000 euroa. Salkun arvo laina vähennettynä oli 170 821 euroa. Salkun realisoimaton "voitto" vuoden lopussa oli noin vajaa 37 000 euroa.

Onko se hyvin vai huonosti, riippuu tietysti siitä, katsotaanko tuottoa suhteellisesti vai absoluuttisesti. Miljonäärille kyseessä on vielä ihan karkkirahat, mutta tavalliselle mattimeikäläiselle kyseessä on jo isot rahat. Aloitin sijoittamisen hitaasti vuonna 2008, josta tahti ja korkoa korolle efekti on kiihtynyt. Jos keskivertosuomalaiselle jäisi vuodessa säästöön vaikkapa 2 000 euroa (lähde Taloussanomat), niin hän saisi työskennellä vajaat 20 vuotta saadakseen säästöön tuon samaisen voiton. Voi luoja, sehän on melkein jo puolet työuran pituudesta! Salkun suuruutta voi myös suhteuttaa siihen, että pelkkä sen yhden prosentin nousu (tai lasku) tarkoittaa rahassa 1 700 euroa. Sehän on suurin piirtein bruttopalkkani verran kuukaudessa ja lähes keskivertoihmisen nettosäästösumma vuodessa.  Jännää ja melkein jo pelottavaa.