19. tammikuuta 2016

Kannattaako 4k television hankinta?

Ennen oli telkkarin osto jotenkin helpompaa. Hankittiin vain painava kuvaputki tv, jonka kaveriksi liitettiin videonauhuri ja mahdollisesti yksi pelikonsoli. Siinäpä se. Eroja ei juuri ollut ja kaikki toimi niin kuin piti. Päätä ei tarvinnut vaivata teknisellä jargonilla. Nyt jos eläkkeelle päässyt vanhempi seniorikansalainen haluaa päivittää vanhan telkkarinsa, niin en yhtään hämmästy, jos sormi menee suuhun jo kodinkoneliikkeen ovesta sisään astuessa. On LCD ja plasma, OLED ja LED, 3D TV, HDTV,  HD ready, Full HD, UHD ja 4k. Termistö jatkuu vielä liitäntöjen puolella: USB ja Scart, löytyy VGA, HDMI 1.1, 1.2, HDMI 2.0:kin löytyy. Jos noista termeistä on ihme ja kumma selvinnyt, niin sitten jo muistihäiriöistä kärsivän eläkeläisen takataskusta pitäisi löytyä diplomi-insinöörin tutkinto kuvanpakkauksesta ja mielellään myös erilaisista äänistandardeista, jotta tajuaisi jotain H.264/MPEG-4 AVC, VP9 ja VP10:n merkityksestä saati niiden eroista. Kopionsuojauksestakin pitäisi olla lukenut vähintään kandidaatin opinnot. Eipä ole helppoa nykyään tuo television ostaminen. Vain yksi asia on varmaa, rahaa sen ostamiseen tarvitaan edelleen :D



Tämän artikkelin ei ole tarkoitus olla television osto-opas, vaan oikeastaan antaa lukijoille jonkinlaisia työkaluja miettiä sitä, kannattaako 4K televisiota vielä hommata. Mitä asioita kannattaa hankinnassa miettiä ja mitä sudenkuoppia hankinnan eteen voi tulla. Tämän lisäksi artikkeli toimii itselleni hyvänä ohjeena ja suitsimina television hankinnassa. Olen jo pitkään halunnut hankkia kaarevalla muotoilulla ja erittäin tarkalla ja isolla kuvalla varustetun television. En vain ole kunnolla pystynyt perustelemaan hankinnan hyödyllisyyttä itselleni. Vanha taulutelevisioni toimii hyvin ja on kaikin puolin sopiva asuntooni. Kokoakin löytyy 50 tuumaa, joten luulisi kaiken olevan hyvin? Veli on kuitenkin hankkinut viihdekeskukseensa hulppean videotykin ja mainostajat markkinoivat kuluttajille kansalaisvelvollisuutena ostaa aina vain uudempaa ja parempaa tuotetta. Yritäpä siinä olla ostamatta. Nyt kun hankinnan plussat ja miinukset saan konkreettisesti esille, niin rationaalisen ihmisen on helpompi toimia järjen kuin tunteen perusteella ja oston mielekkyyttä voi helposti punnita.

4k televisiot ovat nousemassa kodinkoneliikkeiden uusiksi hiteiksi ja hinnat tulevat rytinällä alas. 4k viittaa television vaakasuunnassa oleviin reiluun 4 000 kuvapisteeseen ja 4k-televisiolla tai ultratarkalla televisiolla (Ultra High Definition, UHD) tarkoitetaan sitä, että televisio toistaa 2 304 x 4 096 kuvapistettä (resoluutio), mkä tarkoittaa reilut neljä kertaa enemmän kuvapisteitä, kuin nykyisissä teräväpiirtotelevisioissa (1 080 x 1 920 kuvapistettä). Mitä enemmän kuvapisteitä eli pikseleitä, sitä tarkempi kuva on. Mitä isompi tarkkuus, eli resoluutio, niin sitä suurempi erottelukyky ja yksityiskohtien määrä. Tavallisen Digi tv-kuvan resoluutio on korkeintaan sama kuin DVD-elokuvien laatu, eli 576 x 720 kuvapistettä. Kuten alhaalta löytyvästä kuvasta näkee, on 4k kuvan ero Digi TV:n ja DVD:n vastaavaan aivan järjettömän suuri. Teräväpiirtoa tarjoavan Blu-rayn tarkkuuskin (1 080p) jää jalkoihin, ollen siis vain neljäsosa 4k kuvasta. Erot ovat siis aika dramaattisia ja 4k televisio televisio tarjoaa erottelukyvyssä merkittävän hyödyn. Jos et ole nähnyt vielä oikean 4k television kuvaa, niin tulet varmasti ällistymään sen tarkkuudesta. Jos nyt teräväpiirtoaikaan erotat elokuvasta esimerkiksi siinä vilahtavan sanomalehden otsikon, niin 4k aikana pystyt periaatteessa lukemaan sen koko artikkelin.

4 k kuva on merkittävä verrattuna vaikkapa Blu-rayn (1 080p) kuvaan tai jo jättimäinen verrattuna Digi TV:n/DVD:n (DV) kuvaan. Kuvan lähde: Linkedin.

Katseluetäisyyden merkitys


Yleinen harhaluulo on se, että 4k telkkarin oston ja kotiin kannon jälkeen kaikki materiaali näyttää sillä jotenkin maagisesti paremmalta. Vaikka valmistajat ja palveluntarjoajat (Netflix, YouTube) mainostavat kuvan- ja äänenlaadun olevan vähintäänkin HD-tasoista teräväpiirtoa ja ehkä parempaakin, niin se ei pidä aina paikkaansa. Kannattaa muistaa kolme asiaa, joista "kuvanlaatu" koostuu: tarkkuus, pakkaus ja katseluetäisyys. Kaksi ensimmäistä (kuvan tarkkuus ja pakkaus) ovat asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Ne tulevat suoraan katsottavasta lähdemateriaalista. Katseluetäisyys on puolestaan asia, jonka voit itse päättää. Ihmissilmä on siitä jännä, että sillä on tietty näöntarkkuus. Tietyn matkan päästä kahta pistettä ei enää erota toisistaan. Toisin sanoen tietyn katseluetäisyyden ylityttyä silmä ei enää pysty kertomaan eroa kahden eri tarkkuuden (esim. 720p vs. 1080p) välillä. Eron huomaa vasta, kun näyttökoko on riittävän suuri tai kun ollaan tarpeeksi lähellä tätä kuvaa. Tästä voikin fiksu kaveri tehdä pienen graafin, jossa verrataan resoluution havaitsemista ja sen suhdetta katseluetäisyyteen ja kuvan kokoon normaalilla näöntarkkuudella (kuva alla). 

Otetaanpa esimerkiksi oma olohuoneeni. Katseluetäisyys on sohvalta televisiooni aika tarkasti noin 3 metriä. Vähän riippuu tietenkin siitä, millä puolella sohvaa istun.  Televisioni on Samsungin 50" taulutelevisio. Mitä alla oleva graafi kertoo optimaalisesta katseluetäisyydestä television koon ja sen resoluution välillä? Jos pidämme katseluetäisyyden vakiona 3:ssa metrissä (harva rupeaa olohuonettaan ja katseluetäisyyttään muuttamaan, vaan yleensä television speksit muuttuvat), niin 50" televisio on graafin mukaan juuri siinä ja siinä, jotta silmä havaitsisi eron 720p ja 1080p resoluutioiden välillä. Itse asiassa isompi televisio olisi ehkäpä jopa paikallaan. Tältä matkalta 4K television resoluutiosta hyötyisi vasta yli 75" taulutelevisioilla. Pienemmillä televisioruuduilla silmä ei erottaisi resoluutioiden eroa näin pitkältä matkalta. Toisaalta 75" televisio on kooltaan jo niin järkälemäinen, että kenellä olisi edes tilaa noin 170 cm leveälle kuvalle?



Pakkauksen merkitys ja eri standardit


Tästä päästäänkin toiseen kohtaan, eli kuvan pakkaukseen ja näiden erilaisiin standardeihin. Resoluutio ei nimittäin todellakaan kerro koko totuutta hyvästä ja tarkasta kuvasta. Resoluutioltaan samat videot voivat näyttää aivan erilaisilta, riippuen siitä miten ne on pakattu. Tässä tulee eteen termit codec ja bittivirta. Codec (COmpressor-DECompressor) tarkoittaa ohjelmaa, jolla video ja ääni pakataan pienempään tilaan (vertaa esim. valokuvien jpg-pakkaus). Bittivirta puolestaan kertoo, miten paljon tilaa pakattu kuva ja ääni vievät. Kun bittivirta on liian pieni, niin kuva "puuroutuu" ja pikselöityy, kuva saattaa ajoittain näyttää hyvinkin huonolta. Hyvälle kuvalle tilaa ei ole ollut tarpeeksi ja kuvaa on siis pakattu liikaa, jotta se mahtuisi tähän pienempään bittivirtaan. 

Standardeja pakkaukseen on useita, niiden tehokkuudessa on tietenkin eroja ja niitä kehitetään kaiken aikaa yhä paremmiksi. TV-lähetykset ja DVD-elokuvat käyttävät jo varsin iäkästä MPEG-2-standardia (DVD-kuvasignaalin keskimääräinen datavirta noin 3,5 Mbit/s), kun taas Blu-ray elokuvat (kuvan maksimi bittivirta 40 Mb/s) ja nettivideot on yleensä pakattu MPEG-4/H.264-standardin mukaisilla codeceilla. Se tekee edeltäjäänsä paremman näköistä jälkeä ja vie silti vähemmän tilaa. Suoratoistopalveluissa puhutaan tyypillisesti noin 1 Mbit/s bittivirrasta, johon riittää suhteellisen hidaskin nettiyhteys. Ei tarvitse olla kultasilmä, jotta eron paremman bittivirran suhteen huomaa.

Suomen digi-TV käyttää vaihtelevaa bittivirtaa. Yhdessä DVB-T kanavanipussa voidaan välittää halutusta laadusta riippuen 3-10 digitaalista kanavaa. Kanavanipun datavirta on 22 Mbit/s, josta jaetaan kaistaa kullekin kanavalle vaihtelevalla datamäärällä. Jaettava datamäärä riippuu lähetyksen sisällöstä. Digitaalinen lähetys syö kaistaa n. 2-6 Mbit/s. Enemmän nopeita liikkeitä ja informaatiota sisältävä urheilulähetys tarvitsee enemmän bittivirtaa kuin esim. uutiset. Jos kanavanipussa on paljon kanavia, ei jaettavaa datavirtaa välttämättä ole riittävästi kaikkiin tilanteisiin. Ison television omistajat ovat varmasti huomanneet, miten rakeiseksi mössöksi esimerkiksi urheilulähetykset joskus menevät. Onneksi Yle tarjoaa esimerkiksi Yle TV1 HD ja TV2 HD kanavia kaapelitalouksille. Kun on päässyt noiden kanavien makuun, niin ei tule kyllä ikävä enää huonompaan laatuun.

Uudet televisiot ymmärtävät vanhoille televisioille pakattuja videoita, mutta ei toisin päin. Nopean kehityksen vuoksi aivan ensimmäisen ja toisen sukupolven 4k-mallit oikeastaan vanhenivat käsiin. Esimerkiksi Tero Lehto kirjoitti Tekniikka&Taloudessa, että ennen vuoden 2014 malleja 4k-television hankkinet ovat joutuneet pettymään, koska laitteista puuttuu Netflix-videopalvelun käyttämä hevc-nimisen videopakkauksen standardin tuki. Se kehitettiin muun muassa digi-tv-lähetyksissä yleisesti käytetyn H.264-videopakkauksen seuraajaksi. Harvoista 4k-sisältöjä tarjoavista palveluista Netflix valitsi juuri hevc-videopakkauksen, eikä tätä videokoodekkia pysty päivittämään televisioon ohjelmistopäivityksenä. Samoin on uuden HDMI 2.0 liitäntästandardin kanssa ja HDCP 2.2 -kopiointisuojauksen kanssa, jos se puuttui. Muuten kuvan siirtämisen kanssa voi tulla ongelmia. Uusi trendi televisioissa on HDR-tekniikka,  joka mahdollistaa television kirkkauden säätelyn näytön eri osissa. Yksinkertaistettuna kyseessä on laajempi kirkkausskaala. HDR-tuki pitää löytyä television lisäksi myös katsottavasta TV-ohjelmasta tai elokuvasta. Muun muassa Netflix on luvannut esittää palvelussaan HDR-sisältöä.

Riittävä esitysmateriaali ongelmana


Tällä hetkellä vain muutamista lähteistä (lähinnä Netflix ja Sonyn materiaali) on mahdollista saada kunnollista 4k kuvaa. Suomen digi TV-lähetyksistä sitä ei ole tulossa, uudet pelikonsolit (PS4 ja Xbox One) eivät myöskään tue sitä. Edes 4k Blu-rayta ei ole, vaikka se kulman takana odotteleekin. Tässä ollaan vähän muna- ja kana-ongelmassa. Miksi kuluttaja ostaisi 4k television, jos materiaalia siihen ei ole? Miksi jokin taho julkaisisi tähän tarkoitukseen materiaalia, jos kuluttajilla ei ole käytössään niitä tukevia laitteita?

Vaikka elokuvayhtiöt ottaisivatkin pikkuhiljaa käyttöönsä uusia 4k materiaalia kuvaavia kameroita, pysyy leffavalikoima suppeana vielä pitkään. Elokuvastudiot eivät ole tajunneet mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja vaikka 4k materiaalia olisikin jo aikoja sitten kuvattu, sitä ei ole tajuttu säästää. "Turha" resoluutio ajateltiin lähinnä jätteeksi, koska sille ei kuviteltu enää käyttöä ja tallennusvälineet olivat silloin kalliita. Elokuvien jälkituotanto on tehty siis pienemmän 2k resoluution ehdoilla ja siitä ei vain enää yksinkertaisesti pysty tekemään 4k materiaalia helposti. Kuinka katkeran ironista. Jo 20 vuotta elokuvia on siis jo filmattu 4k -materiaalina, mutta kukaan ei ole viitsinyt ottaa niitä talteen. Hahhah.

Jo vuonna 1992 Eastman Kodak esitteli elokuvaskannerin, jolla filmit saatiin talteen lähes 4k -materiaalina (4096 x 2160 pikseliä) ja vuonna 1993 Lumikki ja seitsemän kääpiötä oli ensimmäinen elokuva, joka prosessoitiin tällä resoluutiolla. Elokuva kuitenkin julkaistiin ja esitettiin pienemmässä, sen ajan laitteisiin sopivassa resoluutiossa ja alkuperäinen skannaus vain tuhottiin. Sama kaava tapahtui satoja, ellei jopa tuhansia kertoja, kunnes 4k materiaalin mahdollisuudet tulevaisuudessa vasta tajuttiin. Periaatteessa kinofilmiltä on mahdollista saada vanhojakin elokuvia reilusti yli 4k materiaalina, jos alkuperäinen elokuva vain löytyy jostain ja se on säilytetty oikein. Homma vaatii kuitenkin kokonaisen jälkituotannon uudelleen, joka ei ole aivan halpaa. Mieti elokuvaa, jossa on huikeasti erikoistehosteita, jotka on kaikki tehty huonommalla resoluutiolla -> Koko jälkituotanto tehtävä kalliita erikoistehosteita myöten uudestaan. Todennäköisesti työ ei ole silloin taloudellisesti aina kannattavaa ja vain suurimmat vanhat hitit tullaan julkaisemaan 4k materiaalina. Tämä on siis oma ennustukseni.


Mikä on tuomio?


Jos olet tarkka rahoistasi, en näkisi vielä yhtään järkevää syytä hankkia UHD-televisiota vain paremman kuvanlaadun takia. 4k elokuvia ei yksinkertaisesti ole vielä juurikaan tarjolla ja jo pelkästään ihmissilmän rajoitteet katseluetäisyyden suhteen tekee tästä 4k television hankinnasta turhaa. Hyvin todennäköisesti et erota 4k materiaalia hyvästä Blu-ray elokuvasta, jos pakkaus ja bittivirta ovat samat. Kaikesta tästä huolimatta päädyin kuitenkin noin vuosi alkuperäisen artikkelin julkaisun jälkeen ostamaan Sonyn 55" 4K HDR Android television. Kokemuksia älytelevisiosta voi lukea tästä artikkelista: Sonyn 4K televisio arkikäytössä. Oliko hankinta järkevää, vai impulssiostos tunteen pohjalta tehtynä, vailla konkreettisia hyötyjä? Näinhän olen tässä tuomiossa osittain väittänyt.

Alla vielä lyhyt video elokuvien jälkituotannosta 4k materiaaliksi.


GIZMODO - How Criterion Collection Brings Movies Back From the Dead from Gizmodo on Vimeo.


8 kommenttia:

  1. Hyvä lista ja itselleni erittäin ajankohtainen. Ostin aikanaan 720p HD-Ready Samsungin ja olen nyt useamman vuoden harkinnut pitäisikö siirtyä uudempaan. Tuo taulukko toimii hyvänä vinkkinä, kyseessä 32" ruutu ja katseluetäisyys noin kaksi metriä. Tarkoituksena olisi siirtyä hieman suurempaan eli 36-40" ruutuun joten kyllähän se 1080p näyttäisi tuovan parempaa kuvaa :)

    Tuohon voisi vielä sotkea sitten vahvistimet jos alkaa puhua kokonaisesta kotiteatterista. Monesti dvd-soittimet, yms voi kytkeä helpommin vahvistimeen joka sitten siirtää kuvan televisiolle. Vahvistimella on tietysti purkamiseen omat kodekkinsa joissa laatueroja löytyy varmasti yhtä paljon kuin televisioissakin. Vaikeaksi taitaa mennä omalla kohdallani tämä seuraava päivitys kun jossain vaiheessa raaskisin rahaa laittaa kiinni hommaan :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Hyvä kirjoitus!
    -AM

    VastaaPoista
  3. Heippa! Olen käynyt blogiasi välillä lukemassa ja innostuin äskettäin perustamaan myös oman sijoittamiseen ja vaurastumiseen keskittyvän blogini. Lisäsin blogisi lukuluettelooni. Tervetuloa vastavierailulle jos joskus tekee mieli lukea sijoitusajatuksista naisnäkökulmasta.
    Blogini löytyy osoitteesta: http://neljajalkaamaassa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heipä hei. Hienoa, että olet innostunut säästämisestä ja vaurastumisesta. Lukaisin kaikki kolme juttuasi läpi ja vaikuttivat hyviltä. Blogin ulkoasukin on raikas. Pistin blogisi RSS-lukijaani ja jos blogisi jatkuu vielä alkuinnostuksen yli ja jutut vaikuttavat mielenkiintoisilta, niin se pääsee myös sivustoni lukuluetteloon.

      Poista
    2. Äläpäs lupaile liikoja, itse kirjoittelen vain ja ainoastaan laadukkaita tekstejä, etkä ole lupauksistasi huolimatta lisännyt minua blogrolliisi :D

      No vitsit sikseen ja tv asiaa... Itsellä 5 vuotta vanha perus 47 tuumanen lituska tv. Kuva näkyy ihan ok joten vaihdontarvetta ei ole :)

      Poista
  4. Odotellu itse ekoja 4k töllöjä siis ei uhd vaan 4k.. Suomeen varmaan kohta rantautuvat eli uhd telkkoja saa varmaa kohta halvalla.. näemmä sama juttu kuin hd aikanakin että eka tuli hd-ready ja sitten full hd.. tässä sama juttu nyt on uhd(3,840x2,160) ja kohta tulee 4k(4,096x2,160).. Lisätietoa: http://www.extremetech.com/extreme/174221-no-tv-makers-4k-and-uhd-are-not-the-same-thing

    VastaaPoista
  5. Itse vertailin alle 40" HD-Ready -telkkuja Full HD -telkkuihin noin v. 2009 kun olin ekaa littua hommaamassa. Silloin noita ensin mainittuja alettiin jo dumppamaan halvoilla hinnoilla. Todellisuudessa en liikkuvalla teräväpiirtokuvalla noita pystynyt toisistaan erottamaan edes noin metrin päästä.
    Joten ostin 37" HD-Readyn (resoluutio 1366 x 768). Yhä tänäkin päivänä se palvelee mulla ainoana töllönä HD-digiboksin, Chromecastin ja Pleikka 3:n seurana. Standardi- ja HD-lähetyksen välinen ero on silti erittäin selkeä eikä mitään oikeata syytä telkun vaihtoon ole ennen kuin isot OLED-telkut tippuu hinnaltaan jokamiehenluokkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse odottelen kanssa hintojen tippumista. Sitten kun 55" 4k telkun HDR-tuella saa halvalla ja rinnalle löytyy oikeaa 4k materiaalia puskeva ps4 tai Xbox One -mallien seuraaja, niin tämä poika lähtee kauppaan :) Telkuissa hinta on jo niillä rajoilla, mutta pelikonsolit eivät tähän vielä oikein kykene. Uutta konsolisukupolvea siis odotellessa.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...