19. lokakuuta 2016

Minimipalkka lakiin - Hyvä vai huono idea?

Mediassa puhutaan nyt paljon minimipalkasta. Toisten mielestä se on hyvä idea ja toisten mielestä taas yksi osoitus poliitikkojen tyhmyydestä. Vasemmistoliitto esimerkiksi vaatii 10 euron minimipalkkaa, tätä pienempää korvausta ei palkansaajalle siis voisi maksaa.Vasemmistoliiton tietojen mukaan vuoden 2015 alussa EU:n 28 jäsenvaltiosta 22:ssa oli käytössä kansallinen vähimmäispalkka. Jos kansalta kysyy mielipidettä asiaan, niin suurin osa näyttäisi kannattavan minimipalkkaa. Usein kuulee perusteluna, että "Omalla palkalla pitää pystyä elämään ja työstä pitää saada kohtuullinen korvaus".  Välillä huomaa, että esimerkiksi nuorilla on mennyt jotenkin yli tuo oman työn arvon määrittäminen. Heti koulun penkiltä pitäisi päästä ilman työkokemusta 4 000 euron ansioihin, vaikka ei välttämättä mitään lisäarvoa edes yritykselle tuottaisi.

Vähimmäispalkat Euroopassa. Lähde: Savon Sanomat.


Aika moni tuntuu ajattelevan minimipalkka-asian puhtaasti palkansaajan näkökulmasta. Minimipalkan ajatellaan olevan työntekijälle pelkästään positiivinen ja hyvä asia, kun minimipalkka nostaisi tulotasoa. Jos vaikkapa siivooja ennen ansaitsi 9 euroa tunnilta ja lakiin säädetyn minimipalkan ansiosta tuntipalkka nousee 10 euroon, niin pitäähän sen olla hyvä asia? Siivoojan palkka nousee, hän pärjää sillä paremmin ja voi kuluttaa enemmän. Kotimainen kysyntä kasvaa ja tämä puolestaan nostaa työllisyyttä. Tällä argumentilla tietenkin minimipalkka kannattaisi nostaa vaikkapa 18 euroon tunnilta, jolloin se olisi kaksinkertainen. Kaikki voisivat hyvin ja talous lähtisi pyörimään, eikö?

Eihän se homma tietenkään näin toimi. Jos työntekijän tuottama lisäarvo työssään on työnantajalle vaikkapa 10 euroa tunti, niin ei kenelläkään voittoa tuottavalla ja veroja maksavalla taholla ole mahdollisuuksia maksaa työntekijälle 10 euron minimipalkkaa. Yrityksen pitää luonnollisesti kattaa kulunsa ja tehdä voittoa. Yritys voi palkata pientä lisäarvoa tuottavan työntekijän esimerkiksi vain 7 euron tuntipalkalla. Jos minimipalkka nousee yli tuon tuottavuusrajan, niin yrityksen ei kannata palkata ketään ja työt loppuvat. Lakiin säädetty minimipalkka voi siis hyvinkin vähentää työvoiman kysyntää juurikin pienipalkkaisilla ja vähän tuottavilla aloilla. Jos ei palkanmaksajaa löydy, niin sitten jää tietenkin ne jäätelöt kesällä jäätelökioskista myymättä. Jäätelöä tosin saa tötteröinä siitä viereisestä ruokakaupan pakastealtaasta neljäsosan hintaan, joten ehkä osa työpaikoista ei ole edes säilyttämisen väärti. Harjoittelumielessä tai lisätienestejä kesällä tehdessä näistäkin töistä voi tosin olla apua työmarkkinoille pyrittäessä.

Työ voi siis hyvinkin lakata olla olemasta. Osa työstä voi myös siirtyä halvemman työvoiman maihin. Kaikki minimipalkkaan kohdistuva työ ei kuitenkaan ole siirrettävissä muualle. Yllättävän monet matalapalkkaiset työt ovat kuitenkin tärkeitä juuri siinä paikassa, jossa niitä tehdään. Jos pikaruokalan tai kaupan siirtää, menetetään samalla sen ympäristön asiakaskunta. Siivousta tai jätehuoltoakaan ei voi lopettaa, tai siirtää Kiinaan. Vantaan joukkoliikennettäkään ei voi ajaa Intiasta käsin. Jos työ arvo ei ole sitä, minkä työnantajan pystyy tunnista maksamaan, vaan lakiin kirjoitettu korkeampi minimipalkka, niin kuka erotuksen sitten kustantaa? Käytännössä yleissitovasta minimipalkasta seuraa todennäköisesti kohonnut kuluttajahintataso, ei siis välttämättä työpaikkakatoa. Loppulaskun maksaa kuitenkin kuluttaja korkeimpina palvelu yms. maksuina.  Tekoälyn, robotiikan ja automaation lisääntyessä matalapalkkaiset alat ovat muutenkin vaarassa. Kannattaako niitä ajaa enemmän ahdinkoon minimipalkan myötä? Tai voisiko siis olla jopa niin, että keskipalkkaiset eivät vain tahdo kantaa pienempien palkkojen noston kustannusvaikutusta omissa elinkustannuksissaan?

Minimipalkka itse asiassa suojelee työssäkäyviä työttömiltä, koska näin työnhakija ei pääse itse määrittelemään sitä, millä hinnalla hän olisi valmis työtä tekemään. Jos esimerkiksi joku säästäväinen ja vähään tyytyvä maahanmuuttaja on valmis tekemään töitä suomalaista ahkerammin ja hitusen pienemmällä palkalla, niin miksi hän ei saisi näin tehdä? Lakiin säädetty minimipalkka suojelisi vähän laiskempaa suomalaista, joka ei halua joustaa elintasostaan senttiäkään. Jos esimerkiksi itse taloudellisesti riippumattomana haluaisin tehdä jotain itseäni kiinnostavaa työtä, eikä palkalla olisi oikeastaan edes merkitystä, niin miksi en voisi kilpailla työpaikasta sitten vaikkapa hinnalla? Kilpailevathan yrityksetkin toisiaan vastaan hinnalla, mikseivät myöskin työntekijät? Mielestäni esimerkiksi tuo Rakennusliiton ehdotus 6e/h tuntipalkkakokeilusta lisineen oppipoika-mestari-tyylillä on ihan kannatettava.

Joku tietysti nostaa esiin heti palkkojen polkemisen ja palkka-alen. Suomalainen rakennusmies jää työttömäksi, kun vaikkapa virolainen tekee asian halvemmalla. Jos toinen osapuoli on tehokkaampi ja joustavampi, niin kenen vika työttömyys on (edellyttäen tietenkin sitä, että työehtoja ja lakia noudatetaan)? Jos asiasta keskustelee yhtään pidempään, niin lopulta kuulee jopa väitteen, että maahanmuuttajat vievät työmme. Työvoiman hinta laskee, kun markkinoille tulee lisää tarjontaa. Tällainen väitehän on täyttä puppua ja samalla logiikalla palkka riippuisi valtion väestön koosta. Työn kysyntä ei ole vakio. Lisäväestö tuo totta kai työmarkkinoille tarjontaa, mutta samalla myös kysyntää. Jokainen ihminen kuluttaa hyödykkeitä, ruokaa, asuntoja, vaatteita, palveluja jne. Eri asia sitten on, jos maahanmuuttajat koostuisivat pelkästään esim. putkimiehistä. Kaikille ei tietenkään löytyisi silloin kysyntää ja putkimiesten palkat lähtisivät laskuun.  Mutta olisiko tässäkään teoreettisessa esimerkissä minimipalkka ratkaisuna työllisyyteen? Lakiin määritelty minimipalkka tuo myös jäykkyyttä työmarkkinoille. Näkisin mieluummin tilanteen, jossa palkka voisi osittain ja paikallisesti joustaa tilanteen mukaan. Kun yrityksellä menee vähän huonommin, niin palkka voisi joustaa alaspäin ja paremmassa taloudellisessa tilanteessa taas ylöspäin.

Jäätelönmyyjän tuottavuus on varmasti aivan eri tasoa, kuin paperikoneen pyörittäjän. Molemmissa töissä noudatetaan jo nyt eri työehtosopimusta eri vähimmäispalkkaa. Työn vaativuus näkyy siis nykymallin työehtosopimuksessa. Miksi tähän siis pitäisi enää sekoittaa lakiin kirjattava minimipalkka? Miten se enää parantaisi asioita? Jos sopimuksia noudatetaan, niin missä enää maksetaan vaikkapa alle 8 euron tuntipalkkoja? Poikkeuksia tietenkin löytyy, mutta vastuulliset ja osaavaa työvoimaa haluavat tuskin näin tekevät. Joku on joskus leikkisästi sanonut: "Jos maksat maapähkinöillä, saat apinoita."Sosiaaliturva asettaa jo välillisesti minimipalkan, koska sen alle ei kukaan töitä tee. Ihmisten arvoa ei mitata palkkapussin perusteella, enkä ihan ymmärrä, miksi vasemmistoliitto minimipalkkaa lakiin haluaa.

Minimipalkka voidaan tietysti asettaa, mutta se tulee olla niin matala, että sen tarkoitus on vain estää orjuutus ja puhdas työvoiman väärinkäyttö. Mitään kunnon perusteluja en sen puoltamiseen oikeastaan keksi. Minimipalkalla ei tämän maan työllisyyttä saada oikeasti parannettua. Vasemmistoliittona keskittyisin vähän tärkeämpiin asioihin, esimerkiksi kannustinloukkuja poistavaan sosiaaliturvauudistukseen tai matalapalkkatukeen. Mitä mieltä lukijat ovat esimerkiksi 10 euron minimipalkasta?

12 kommenttia:

  1. Tässä on vielä sekin puoli, että Suomessahan on nytkin voimassa minimipalkat. Ne on vaan määrätty lainsäädännön sijasta työehtosopimuksilla. Ja kun liitot ajavat jäsentensä etuja vaatimalla palkankorotuksia, ne samalla aiheuttavat työttömyyttä tekstissä kuvatulla tavalla. Liitot taitavat vastustaa lainsäädäntöön otettavaa minimipalkkaa, koska ne kokevat menettävänsä osan niille annetusta työn hinnoitteluvallasta. He eivät pidä ajatuksesta, että demokratiassa eduskunta käyttäisi näinkin merkittävää valtaa etujärjestöjen sijasta.

    Henkilökohtaisesti arvostan työllisyyttä enemmän kuin työssäkäyvien omanedunmaksimointia, joten pidän minimipalkkojen nostamiseen tähtäävää politiikkaa (tai edunvalvontaa) vääränä toimintatapana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvostan sitä, mitä ammattiyhdistysliikkeet ovat saaneet aikaan vuosikymmeniä sitten. Palkat, työajat, edut ja koko työehtosopimus voisi hyvinkin olla erilainen ja jopa työntekijää sortava, jos liitot eivät olisi ajaneet työntekijän etuja. Ainakin viimeiset kymmenen vuotta on kuitenkin maksimoitu omaa edunvalvontaa työllisyyden kustannuksella juurikin kuten kerroit. Laittomat lakot, veroparatiisi-status ja yleinen asioista vastaan haraaminen on syy, miksi en liittoon kuulu.

      Poista
  2. Miten pienellä palkalla olisitte itse 8t päivässä töissä?
    t.Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väliaikaisesti voisin olla vaikka ilmaiseksi, jos sillä saisi mahdollisuuden päästä parempipalkkaisiin töihin. Opiskeluaikana tein pikaisen laskutoimituksen perusteella harjoittelun 5,7 €/h palkalla. Jos puhutaan pidempiaikaisesta paljonko tarvisin selviytyäkseni, niin 6-7 €/h riittäisi, mutta en kyllä pidemmän päälle tyytyisi tuohon, vaan tekisin kaikkeni, jotta pääsisin parempipalkkaiseen työhön. Olisin kuitenkin kiitollinen, jos tarjolla olisi tuollaisia 6-7 € työpaikkoja, jotta minulla olisi paikka, millä voisin elättää itseni siihen asti, että haen sitä parempipalkkaista paikkaa tai kehitän tarvittavia taitoja. Tällä hetkellähän tuollaisen työn tarjoaminen ei oikein olisi laillista.

      Se, millä minä en ole valmis tekemään töitä 8 h päivässä, on jos minulta viedään yli 60 % tuloista veroina muille. Siinä vaiheessa minäkin downshiftaan.

      Poista
    2. Samaa mieltä Rahalla vapaaksi -nimimerkin kanssa. Riippuu vähän työtehtävistä ja siitä onko työstä hyötyä oman oppimisen kannalta, tai pääseekö taitoja kehittämällä parempipalkkaisiin töihin. Laskeskelin kirjanpitoni pohjalta, että pitkällä tähtäimellä elämiseeni tarvitsisin noin 8 euron tuntipalkan, jos töitä tekisi sen 160 h/kk.

      Periaatteessa pohjan minimipalkalle, joka ei hyödyttäisi mitään tulee suurin piirtein peruspäivärahasta (josta vähennetty 20 % verot) ja asumislisästä, sekä muista mahdollisista tuista. Itselläni summa olisi: peruspäiväraha 562,4 e/kk + asumistuki 393,6 e/kk = 956 e/kk nettona. Tuntipalkan pitäisi siis aivan minimissään olla yli 956 e/160 h = 5,975 e/h. Noin pienellä palkalla veroja menisi vielä luokkaa 8 %, joten minimituntipalkka olisi noin 6,5 e/tunnissa.

      Poista
  3. Millainen olisi maailma, jossa jokaisen työntekijän palkka olisi prosenttiosuus yrityksen tekemästä voitosta? Tuleeko äkkiä mieleen plussia tai miinuksia?
    Silloinhan palkkaus juuri joustaisi tuloksen mukaan. Toki uusia työntekijöitä palkatessa prosenttiosuus pitäisi säätää uudelleen kohdalleen. Verottajalle tämä käytäntö taitaisi olla painajainen jatkuvasti muuttuvien tulojen takia, mutta kohtahan me muutenkin siirrymme kuukausittaiseen seurantaa työtuloissa vanhan veronpalautussysteemin sijaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todennäköisesti sitä tulisi paiskittua töitä vähän tehokkaammin, jos itse pystyy vaikuttamaan firman tulokseen ja omaan palkkaukseen. Mutta kuten sanoit, niin uusia työntekijöitä palkatessa prosenttiosuutta joutuisi säätämään aina kohdalleen. Jossain vaiheessa voi tulla niin, että vuosikausia talossa ollut saisi voitosta vaikkapa 1%, kun juuri taloon tullut saa vain 0,1 %. Ei kovin tasa-arvoista, jos samasta työstä toinen saakin paljon enemmän.

      Mistä voitosta prosenttiosuus edes laskettaisiin? Kuukauden, vuoden vai 12 kk rullaavan voiton? Ennen kertaluontoisia poistoja, vai niiden jälkeen, kassavirrasta vai mistä? Kuukaudessa tuloshan voi olla vaikka tappiollista ja yhden vuoden tuloskin heitellä paljon. Millä omaa taloutta suunnittelisi, jos palkka ei tiedä edes suunnilleen? Tuloslaskelmassa voitto on myös vähän epämääräinen ja suhteellisen helposti saadaan näyttämään vähän miltä halutaan, kun oikein lähdetään kikkailemaan.

      Kiva ajatusleikki, mutta en ehkä lähtisi sellaisella palkalla suuryrityksen leipiin. Toisaalta esimerkkisi on pienyrittäjän arkea, yksityinen elinkeinonharjoittaja toimii jo noin :)

      Poista
    2. Niin, sinänsä mukava idea, mutta tämän ajatusleikin mukaan työntekijän palkka voisi olla myös negatiivinen, jos yritys tekee tappiota. Käytännössä kaikki työntekijät olisivat tässä tilanteessa yrittäjiä. Hyvin harva työntekijä on valmis ottamaan yrittäjäriskiä (riskiä "negatiivisesta" palkasta), mutta ovat kuitenkin enemmän kuin valmiita ottamaan osuutensa yrityksen positiivisesta tuloksesta.

      Poista
    3. Kyllähän monella alalla on tulokseen siduttua bonusta. Eli peruspalkka ja siihen tulee päälle bonus. Toimii hyvin, mitä paremmin yrityksellä menee niin sitä enemmän työntekijät saavat.

      Poista
  4. Yksi näkökulma vielä aiheeseen. Pienempikin tuntipalkka voi toki olla monelle riittävä, kun saa tehdä täysiä päiviä ja toisinaan saa vielä ilta tms. lisiä. Tosiasia kuitenkin on että moni pienipalkkainen ammatti on myös osa-aikainen. Edellä mainittu jäätelömyyjä esimerkkiä käyttäen. Jäätelömyyjällä on töitä kun aurinko paistaa, mutta sateisena päivänä saa jäädä kotiin eikä palkka juokse. Siivousfirman työntekijöillä on kiirettä kaupan viimeisinä tunteina, mutta ruuhka-aikaan ei "tarvitse" olla. Voihan olle että osalla tästä väestä työnantaja voi tarjota jotakin muuta työtä lopulle aikaa mutta sikäli kun tiedän useimmiten ei. "Onnellisimmissa" tapauksissa työntekijällä on toinen tai jopa kolmas matalapalkka duuni joista saa työpäivän tunnit täyteen ja niukan elantonsa kasaan. Käytännössä tällöin omaa aikaa ei juuri jää kun päivä menee työnteon lisäksi työpaikalle/kotiin siirtymisiin. Been there. Valitettavasti vain tämä amerikan mallinen meininki näyttää rantautuvan meillekkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä näkökulma. Ei tietenkään ole kenenkään etu, että joutuu tekemään useita töitä elantonsa eteen, eikä omaa aikaa juuri jää. Jos rahat näin juuri ja juuri riittävät, niin huoli pärjäämisestä on varmasti suuri ja tulevaisuus stressaa takaraivossa.

      Onko "Amerikan mallisen meiningin" rantautuminen tänne sitten valitettavaa? Valitettavaa on se, että vaikka tuleminen on väistämätöntä ja nähty jo pitkään, niin siltikään sitä ei ole huomioitu tai siihen varauduttu mitenkään. Talvikin tulee joka vuosi. Ei sitä pysty estämään, saati kannata yrittää estää. Sen tullessa ollaan viimeistään varauduttu esimerkiksi talvirenkailla ja lämpimämmällä vaatetuksella. Uuden köyhälistön syntyminen olisi estettävissä jonkinlaisella perustulolla, kansalaistilillä tai negatiivisella tuloverolla. Malleja on monia. Mielestäni on enää ajan kysymys, milloin tähän ryhdytään. Kieltäminen ja pään piilottaminen pensaaseen ei ole ratkaisu.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...