28. huhtikuuta 2017

Mitä tehdä kesällä - Kilpailukalenteri ja muita tapahtumia

Moni on ainakin töissä kysellyt, missä kaikissa urheilutapahtumissa, kisoissa ja kissanristiäisissä oikein pyörin? Kuinka monessa ylipäänsä kerkeän ja jaksan käydä, kun olen kesäisin melkein joka toinen viikonloppu poissa töistä näiden takia. Blogini kirjoitukset ja pyörivät aika pitkälti rahan, säästämisen ja sijoittamisen ympärillä, mutta olen myös kiinnostunut liikunnasta kaikessa muodossaan. Mitä hyötyä siitä rahasta ja sen tuomasta vapaudesta olisi, jos ei samalla pidä itseään kunnossa niin mieleltään kuin ruumiltaankin. Liikunta on tähän erinomainen lääke. Ajattelinkin siis tässä vähän avata sitä, mitä harrastan ja mistä tykkään. Kaikilla ei välttämättä ole tietoa, mitä kaikkea pääkaupunkiseudulla voi edes harrastaa. Missä voisi esimerkiksi meloa ja mitä se maksaa. Artikkelin tavoite onkin tehdä helppo lista erilaisista aktiviteeteista. Jos et hienona kesäpäivänä keksi mitään tekemistä, niin mitäpä jos poimisit listastani jonkun sinua kiinnostavan tekemisen.

Itsestäni voisin lyhyesti sanoa vielä sen verran, että otan liikunnan tosissani, mutta en vakavasti :) Itseään on vaihtelun vuoksi kiva joskus haastaa ja katsoa, missä omat rajat oikein ovat. Vältän kuitenkin äärimmäisyyksiä ja suorittamista. Jos joku alkaa maistua puulta, niin se saa jäädä. Hauskaa pitää aina olla. Tein tätä artikkelia varten kaksi eri listaa. Ensimmäinen on tarkoitettu tavallisille tallaajille tapahtumalistaksi. Millaisia liikuntaelämyksiä kesällä voikaan kokea. Toinen lista on sitten vähän enemmän itseäni varten. Tähän kilpailukalenteriin on koottu vähän tavoitehakuisempaa ryhmäliikuntaa erilaisten urheilutapahtumien muodossa.



Snowflakes-seikkailukisa Oittaalla syyskuussa vuonna 2011. Mihin hittoon me ollaankaan veljen kanssa suunnistamassa ?

12. huhtikuuta 2017

Opintolaina ja opintolainahyvitys - Lainaa negatiivisella korolla

Miltä kuulostaisi sijoituskohde, jonka vuotuinen reaalituotto olisi noin kymmenen prosenttia? Mitä jos joku tarjoaisi tällaisen sijoituksen rahoittamiseksi lainaa vielä negatiivisella korolla? Lähes jokaisella olisi tähän vieläpä mahdollisuus ja tämä sijoitus ennättäisi kerryttää korkoa korolle rahana uskomattoman summan, koska sijoitus tehdään jo nuorena. Onko kyseessä huijaus vai mikä, kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta? Ei, kyseessä on opintolainalla tehty sijoitus kustannustehokkaaseen rahastoon.


Hyvä tuleva tai jo opintoja pakertava opiskelija, nyt opintolainaa ottamaan mars mars. Miksi? Koska se on oikeasti kannattavaa, tai tarkemmin sanoen sen arvo takaisin maksettaessa on vähemmän kuin nostettaessa, kiitos opintolainahyvityksen (40 % omavastuuosuuden ylittävästä lainasta, huomaa kuitenkin enimmäismäärä 400 e/kk). Jos korko on periaatteessa negatiivista, niin lainan käyttämättä jättäminen esimerkiksi sijoittamiseen on typerää. Haluatko sinä olla typerä? Vaikka ihmistä pidetään rationaalisena, niin silti uusista opiskelijoista lainaa ottaa vain neljännes. Ekonomi-lehdessä Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo ihmetteleekin opiskelijoiden haluttomuutta ottaa opintolainaa, vaikka sijoitukselle olisi mahdollista saada hyvää reaalituottoa. Hän miettiikin, pitäisikö vakavissaan reputtaa kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät ymmärrä ottaa opintolainaa. Professorin heitto on tietenkin vitsi, mutta siinä on kyllä totuuden siemen. Katsotaan seuraavaksi miksi näin on.

11. huhtikuuta 2017

Onko downshiftauksesta haittaa - Hyytyykö talouskasvu?

Lueskelin jokin aika sitten Björn Wahlroosin kirjaa: Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta. Ihan mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirja, vaikka paikoitellen myös todella puuduttava luentomainen eepos. Jollain tapaa Wahlroos on aina ollut jotenkin karismaattinen ja kiinnostava henkilö (MTV:n Saturday Night Liven parodiat Nallesta ihan huippuja), jonka mielipiteitä ja kommentteja seuraan sivusta. Kaikesta en tietenkään ole samaa mieltä. Osa Wahlroosin heitoista otetaan myös usein liian tosissaan, vaikka ne olisikin tarkoitettu provokaatioksi, tai vain keskustelun avauksiksi. Moni Wahlroosin ohella on pohtinut ja kritisoinut downshiftausta. Pitäisikö meidän tyytyä jo saavutettuun elintasoon vai paiskia lisää töitä? Kuinka paljon töitä on edes tarpeeksi? Sanotaan, että jos ihmiset vähentävät työntekoa, niin talouskasvu hyytyy, verokertymä pienenee ja hyvinvointivaltio rapautuu.



Jotenkin tuntuu, että downsiftaus nähdään vähän samanlaisena, kuin keskiajalla noitavainot. Tuomitaan kaikki, joka ei sovi omaan ajatusmaailmaan ja toimintaan. Päätös valita hyvä ja leppoisampi elämä on aina henkilökohtainen ja perustuu omiin kiinnostuksen kohteisiin ja mieltymyksiin. Joku tykkää työnteosta, joku toinen leppoisammasta menosta ja harrastamisesta. Yksilön itsemääräämisoikeuden takia kaikkia ei voi pakottaa ikinä samaan muottiin. Miten se voi olla joltakin toiselta pois, jos itse valitsen työnteon sijaan vapaamman elämäntavan? Edellytyksenä tietenkin on, että en elä yhteiskunnan tukien varassa. Jos elän pelkillä tuilla, se on sitten laiskottelua ja vapaamatkustusta muiden kustannuksella. Se on kaukana tarkoittamastani elämäntyylistä, jota downshiftaukseksi tässä kutsun. Ajattelin kirjoittaa tämän artikkelin oikeastaan sen takia, koska downshiftaajia ja ilmiötä yleensä näytetään jostain syystä paheksuvan. Sitä vastaan on esitetty monia eri argumentteja, osa on olennaisia ja merkityksellisiä, osa ei. Pyrin tässä kirjoituksessa perustelemaan ja kumoamaan myytit siitä, miksi oman elämänsä leppoistaminen muka olisi yhteiskunnalle tai itselle haitallista? Kommenttikenttään voit laittaa kysymyksen, jos jokin oleellinen vastaväite on mielestäsi jäänyt käsittelemättä.

2. huhtikuuta 2017

Sijoittajan tietoturva ja turvallisuus - Nordnetin sijoittajansuoja

Käytän sijoittamisessa osakevälittäjänä Nordnettiä. Sijoitussalkkuni on jo suhteellisen suuri (katso osakesalkku vuonna 2016). Silloin tällöin blogiini tuleekin kysymyksiä siitä, olenko yhtään huolissani Nordnetin ja yleensäkin osakevälittäjien tietoturvasta. Varallisuushan on periaatteessa vain bittejä tilillä ja kärjistäen yksi "väärä" näppäimen painallus voisi kadottaa koko omaisuuteni. Olen jo aikaisemmin pohtinut lähimaksamisen turvallisuutta. Käsittelin siinä lähimaksamisen riskejä ja erilaisia hypoteettisia mahdollisuuksia sekä ihan realistisia skenaarioita korttien väärinkäyttöön (Brute force ja relay-hyökkäys). Jatketaan siis vähän samalla linjalla. Mikä onkaan sijoittajansuoja Nordnetin palvelussa? Pysyvätkö sijoitukset jatkossa tallessa?



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...