Mitä asiassa ei kerrota?
Tässä propagandassa jää kokonaan kertomatta se, että naiset tekevät eri töitä ja vähemmän työtunteja kuin miehet. Heitä ei estä mikään hakeutumasta esimerkiksi teknisille aloille, joilla palkat ovat parempia, kuin vaikkapa hoiva-aloilla. Eihän vaikkapa opettaja, kirjastonhoitaja, tai sairaanhoitaja halua kuulla kysymystä, jossa kyseenalaistetaan ammatin valinta palkoista puhuttaessa. Ammattiliitot puolestaan jauhavat samaa "naisen euro" -mantraa, koska se on niiden tehtävä. Muuten niillä ei kohta olisi jäseniä, saati tarkoitusta ja palkanmaksajaa. Valehtelu siis kannattaa. Oikeat faktat naisen eurosta olisivat: vähemmän työtunteja, vähemmän ylitöitä, vähemmän lisiä = vähemmän palkkaa. Epäoikeudenmukaista olisikin, jos vähemmillä työtunneilla ja vähemmillä ylitöillä saisi enemmän palkkaa. Vertailukelpoisuus unohtuu ja totuutta ei vain uskalleta kuunnella, saati sanoa ääneen.
Näillä perusteilla myytti helposti kumottavissa
Sinänsä hassua, että tällainen "Naisen euro on 80 senttiä" -propaganda edes leviää, koska sen logiikka on todella helppo osoittaa vääräksi jo muutamalla simppelillä argumentilla. Annan tässä aseet teille, jotka tuskailette itseni lisäksi näitä naurettavia feministiväitteitä vastaan. Alla kolmen kohdan lista.
1. Oikeustapaukset. Jos naisen euro oikeasti olisi tuo 80 senttiä samasta työstä, samoilla työtunneilla ja ylitöillä, niin meillähän olisi oikeuslaitokset täynnä näitä tapauksia palkkasyrjinnästä. Jostain syystä näitä naisten perusteettomia palkkaeroja ei taideta paljon oikeudessa käsitellä? Johtuisikohan ihan siitä syystä, että näitä ei vain ole?
2. Työllisyys ja työttömyys. Miettikääpä hetkinen työnantajan nökökulmasta. Jos naiset tienaisivat siis 20 % vähemmän, niin eikö kaikille miehille kannata antaa potkut ja palkata tilalle vain naisia? Näin säästetään se osuus työnantajan palkkakuluista. Loogisesti luulisi kaikkien duunipaikkojen henkilökunnan siis olevan täynnä vain naisia. No eipä ole tätäkään näkynyt. Toisaalta jos työnantaja saisi naistyöntekijöitä miehiä halvemmalla, niin loogisesti naisten työttömyysasteen pitäisi olla huomattavasti miehiä alhaisempi. No kumma kyllä näin ei ole. Jo maalaisjärjellä miettien suurin osa propagandasta on siis täyttä puppua, koska logiikka ei oikein toimi.
3. Työtapaturmat. Mitä hankalammat ja vaarallisemmat työolot, niin sitä enemmän lisiä yleensä maksetaan. Jos propagandaväitteessä naiset siis tekevät samat työt hankalissa ja vaarallisissa olosuhteissa kuin miehet, niin todennäköisesti sen pitäisi näkyä myös työtapaturmissa ja työpaikkatapaturmissa tilastojen muodossa. Mutta kun ei alla olevan taulukon mukaan näy. Noin 2/3 työpaikkatapaturmista sattuu miehille (työmatka vääristää). Loogisesti tästä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että miehet tekevät todennäköisemmin hankalampaa ja raskaampaa työtä ja saavat tästä ihan oikeudenmukaisesti enemmän vaarallisen työn lisiä. Kaikki muu olisikin vääryyttä. Tämä taas nostaa palkkaa, josta myytin palkkaero johtuu.
 |
| Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat Tapaturmavakuutuskeskuksesta (lähde). |
Kokonaispalkkojen vertailu on tehty väärin
Naiset eivät edes hingu kovapalkkaisiin tehtäviin ja alan huippupaikoille, jossa kovimmat liksat maksetaan, vaikka juuri se olisi tie palkkojen nousuun. Kunta-alalla pienen tuottavuuden kasvun takia ei vain pystytä maksamaan kunnon palkkaa versus markkinaehtoisesti kilpailevassa teollisuudessa. Jos uskomme miesten ja naisten samanlaisiin kykyihin ja taipumuksiin eri ammateissa, niin tämän ei pitäisi olla syrjintäongelma, tai tasa-arvokysymys ollenkaan. Lyhyesti sanoen naiset eivät ole siis niin ahneita rahalle, vaan arvostavat enemmän jotain muuta, kuten esimerkiksi lyhyempää päivää. Kuten työpaikkatapaturmatilastosta jo nähdään, niin myöskään paremmin palkattu vaarallisempi työ ei kiehdo ja työmatkoja tehdään enemmän jalan. Tämä kertoo, että työpakka valitaan siis mieluummin läheltä, kuin kaukaa. Kunnianhimo ja rahanhimo korreloi palkkapussin paksuuden kanssa. Raha näyttää korreloivan myös miesten pariutumismarkkinoilla, joten kaksilahkeisten on vähän pakko tässä kilpailla. Halusi tai ei. Siinäpä sitä motivaatiota :)
Jos puhutaan palkkatasa-arvon toteutumisesta, niin pureudutaanpa asiaan hiukan pintaa syvemmälle. Palkkavertailun pitäisi olla järkevä ja realistinen. Omenoita pitäisi verrata omenoihin, eikä vähän sinnepäin oleviin tomaatteihin tai appelsiineihin. Tilastokeskuksen eläkkeellä jäänyt palkka-asiantuntija Pauli Sumanen kirjoittaa tutkimuksessaan (96 sivua), että miesten nettopalkka on tosiasiassa pienempi kuin naisten. Miksi? Miesten ja naisten tuntipalkka on suunnilleen sama. Koska miehet tekevät kuitenkin enemmän työtunteja ja saavat enemmän palkkaa, verotetaan heitä enemmän. Verotuksen jälkeen nettopalkka on naisilla hivenen suurempi. Ero vielä kasvaa, jos mukaan otetaan sosiaalivakuutus, sairauspäivärahat ja etenkin eläkkeet. Onko kukaan koskaan uskaltanut mainita tästä? Jos feministit ajaisivat oikeasti tasa-arvoa, niin loogisesti pitäisikin tarttua tähän tosiasiaan, eikä jauhaa paskaa.
Oikea vertailukohde ja syyt palkkaeroon
Palkkatasa-arvo on muutenkin harhaanjohtava käsite, koska se perustuu vain naisten ja miesten kokonaisansioiden vertailuun. Kärjistetysti tässä asiassa kaikkien naisten ansiotuloja valtionverotuksessa verrataan miesten vastaaviin. Käsitteet ansiotaso ja palkkataso ovat kuitenkin eri asioita. Ansiotaso tarkoittaa tietyn ajanjakson bruttoansioita. Palkkataso tarkoittaa palkan määrää samanlaista yhteisverrannollista työaikayksikköä kohden. Simppeli esimerkki avaa asiaa: Jos Maija ja Perttu saavat bruttokuukausi- palkkana 2000 euroa, heillä on sama ansiotaso. Jos Maijan kuukaudessa on 150 työtuntia ja Pertun kuukaudessa 170 työtuntia, heidän palkkatasonsa ei olekaan sama. Maija tuntipalkka on 13,33 euroa, kun Perttu saa vain 11,76 euroa.
Palkkaeron aiheuttavia syitä ei ole yleensä siis analysoitu kunnolla. Kaikkien tekijöiden huomioon ottaminen on itse asiassa lähes mahdotonta ja tilastoinnissa on aina virheitä, sekä palkanlaskenta-ainesto ei ole perusteellinen. Palkkoja vertaillessa on syytä kuitenkin huomioida seuraavia seikkoja:
- Miehet tekevät pitempiä työpäiviä kuin naiset.
- Miehillä on suurempi vaara menettää työ (huonompi koulutus, epämiellyttävä, tylsä, provisiotyö), kun taas naiset suosivat turvallisempaa, mukavampaa ja viihtyisämpää työtä. Epämiellyttävästä ja epävarmemmasta työstä usein maksetaan enemmän
- Naisten taipumus tehdä osa-aikatöitä ja taipumus pitää vanhemmuusvapaita laskee ansiotasoa
- Miehillä on suuri yliedustus vaarallisissa töissä, kun taas naiset työskentelevät useammin turvallisissa työpaikoissa. Vaarallisista töistä maksetaan lisineen parempaa palkkaa
- Naiset valitsevat usein ei-palkallisen kompensaation palkan sijaan
- Naisilla on enemmän poissaoloja: joko sairauspoissaoloina tai sairaan lapsen hoitamisena
Oikeat tulokset
Pauli Sumasen tutkimuksessa osoitetaan, että tilastokeskuksen tuottama ja mediassa esitetty palkka- aineisto on monin osin virheellistä ja puutteellista. Kun aineistoa korjataan yleisesti tunnetuilla tilastoilla, saadaan lopputulokseksi, että Suomessa naisten keskituntiansio on suurempi kuin miesten, vaikka miesten vuosiansiot ovatkin suurempia kuin naisten. Suosittelen ehdottomasti lukaisemaan tutkimuksen, jos aihe vähääkään kiinnostaa (kunnon asiavertailu alkaa sivulta 20 ja tarkka korjauslaskelma sivulta 44 ja yhteenveto sivulta 56). Sumanen tiivistää tutkimuksen sisällön tekstiviestiin: "Naisen euro on 80 senttiä tarkoittaa vuosiansiovertailua ylitöineen ja palkanlisineen, huomioon ottamatta että naiset tekevät vuodessa 80 % miesten työtunneista".
Pauli Sumasen tutkimusta lainaten: "Eli kaikkien tasa-arvon kannalta mukaan otettavien erien, joilta on mittaustuloksia, jälkeen saan lopputulokseksi, että nainen ansaitsee yli 115 senttiä jokaiselta tekemältään työtunnilta, jolta mies ansaitsee yhden euron".
Palkkaero keikkataloudessa - Tutkimus Uber-palvelun pohjalta
Pakko jakaa tässä aiheeseen liittyvä uusi tutkimus, jonka löysin alun perin PölliTästä -blogista: Tutkimuksen nimi on The Gender Earnings Gap in the Gig Economy: Evidence from over a Million Rideshare Drivers. Tutkimuksesta tekee mielenkiintoisen se, että sen data on peräisin Uber-palvelun taustajärjestelmästä. "Taksifirma", jonka maksamat palkkiot eivät riipu sukupuolesta tuon taivaallista. Tutkimuksen tulos kertoo, että naisen dollari on 93 senttiä vain hänen omien valintojensa vuoksi. Koska Uberin maksamat maksut eivät riipu sukupuolesta, niin löydetty palkkaero ei voi johtua syrjinnästä. Selitys pitää löytyä omista valinnoista.
Jos et usko Pauli Sumasen aikaisemmin näyttämääni tutkimusta, etkä artikkelin alussa kolmea loogista perustetta, jotka kumoavat myytin, niin kannattaa lukea tämä iltapuhteena. Tutkimus käsitteli kyytejä tammikuusta 2015 maaliskuuhun 2017 saakka. Niitä kertyi yli 740 miljoonaa. Työviikkoja aineistossa oli 25 miljoonaa, lähes kahdestasadasta eri kaupungista. Kuljettajia oli 1,87 miljoonaa, joista noin 27 % oli naisia. Dataa oli siis paljon ja otos on erittäin laaja. Mistä naisten 7 % pienempi palkkapotti (bruttotulot tuntia kohti) johtui? Näitä juurisyitä on pohdittu tarkemman ajotuntidatan avulla tammi-helmikuulta 2017, joka on pääosin kerätty Chicagon alueelta (noin 120 000 kuskia ja 33 miljoonaa ajotuntia).
Miehet olivat kokeneempia Uber-kuskeja, joten heillä oli parempi tuntuma, missä ja milloin kannattaa ajaa. Tietyllä alueella ja tiettyyn aikaan tuotto on parempi. Kokemus kertoo myös mitkä kyydit kannattaa ehkä hylätä ja mitä priorisoida. Lisäksi miehet ajoivat himpun verran naisia lujempaa, jolloin he saivat enemmän kyytejä samassa ajassa. Vaikka nopeusero oli vain 2 % luokkaa, niin se selittää silti noin puolet palkkaerosta. Paremmalla kokemuksella tietää myös välttää hitaat paikat ja ruuhkat. Kaikki edellä mainitut syyt ovat siis omia valintoja ja siksi naisen palkkaero tunnissa on 7 % miehiä pienempi Uber-palvelussa. Johtopäätös: Koska Uberin palkkiot eivät riipu sukupuolesta ja palkkaerot on pystytty selittämään, niin naisten syrjintä ei ole mahdollista. Tämän takia tutkimus on merkittävä.
Oikea tasa-arvo-kysymys on pyhä lehmä
Seuraavan kerran kun kuulette väitteen naisen pienemmästä eurosta, pohtikaa kuka sen on esittänyt ja miksi? Mihin tilastot perustuvat ja onko lähteitä edes kerrottu? Verrataanko nyt omenoita appelsiineihin. Pelkkä väite ilman perusteluita on nollan arvoinen, oli sen sitten sanonut vaikka itse kuningas. Lopetettaisiinko siis tuon vääristyneen palkkatasa-arvon tuputus. Se ei ole kunnon indikaattori oikeastaan millekään. Sumanen (jonka tutkimuksen tässä linkkasin) muuten lupasi 50 000 euroa sille, joka todistaa hänen väitteensä vääräksi.
Jos jostakin pitäisi oikeasti tasa-arvoisuuden vuoksi puhua, niin se olisi sukupuolten kohtelu eläkejärjestelmässä. Naisille eläkejärjestelmä on paljon edullisempi. Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään ja nostavat eläkkeitä vielä useita vuosia sen jälkeen kun keskimääräinen mies on jo heittänyt veivinsä. Pitäisikö tällaista tasoitusta eläkejärjestelmään vaatia? Eihän se nyt ole ihan oikeudenmukaista, että naisilla on syntyessä saatu geneettinen etu. Toisaalta jos muutosta vaadittaisiin, niin miehet voisivat vaatia alempia eläkemaksuja suhteessa naisiin lähes yhtä oikeutetusti kuin vaikkapa tupakoijat. Hehän kuolevat tupakoimattomia aikaisemmin ja siten eläkemaksun pitäisi olla alhaisempi. Ehkä optimoimalla edessä olisi vain loputon suo, joten tyytykäämme tähän. Eläkemaksuissa ei ole sukupuolitasoitusta riskilisänä, joten miehenä kannattaa yrittää elää mahdollisimman terveellisillä elämäntavoilla.
Lopuksi vielä mainio aiheeseen liittyvä pakina videon muodossa Tere Sammallahdelta, jossa vittuilu on asiallista ja sanankäyttö timanttista.
(Artikkeli on alun perin julkaistu 31.10.2017 ja nyt päivitetty)
Erinomainen kirjoitus! Pystyn itsekin allekirjoittamaan tuon punaisen näkemisen, kun valheellisin perustein pyritään tuputtamaan "oikeaa totuutta". Viimeksi Finlaysonin toimitusjohtajan ulostulot aiheesta saivat horisontin punaiseksi...
VastaaPoistaTämä aihe oli hautunut mielessäni vaikka kuinka kauan, kunnes eilen sattumalta luin uutisen, että tätä naisten palkkapäivää vietetään kohta. Rupesi heti otsasuoni tykyttämään ja pakko oli pusertaa tämä artikkeli ulos. Heti helpotti.
PoistaMahtava kirjoitus, kiitoksia tästä!
VastaaPoistaNykymediassa on tosiaan se vika, että asioita harvemmin perustellaan kunnolla. Tyydytään vain annettuun totuuteen, kun sanotaan, että näin se nyt vain on. Muista näkökulmista ja niiden perusteluista kuitenkin vasta oppii totuuden. Kun ymmärrät kausaliteetin syy-seuraus-suhteen, olet vihdoin asian ytimessä ja oikean tiedon alkulähteillä. Mikään ei ole niin palkitsevaa ja mielenkiintoista, kuin aito oppiminen.
VastaaPoistaNäinhän se on, vaikka voidaankin miettiä samalla myös sitä, miksi nainen joutuu jäämään enemmän kotiin sairaan lapsen kanssa ja on ihan oikeutettua, että nainen on pidempään perhevapailla. Raskaus ja synnytys on kutenkin epäreilusti vain biologisesti mahdollista vain naiselle ja hän joutuu siitä sitten vaivat kantamaan. Miehet voisi ottaa myös lisää vastuuta jälkikasvunsa kotihoidosta niissä tilanteissa, kun se on taloudellisesti kannattavaa. Osa miesten lyhyemmästä eliniästä johtuu epäterveellisemmästä elämästä (ihan tutkitusti), joka ei ole naisten vastuulla. Naiset hakevat matalammin palkattuihin töihin, ihan oma vika ja eivät hae niin herkästi palkankorotuksia, oma vika. Ajattelen asiaa oikeasti objektiivisesti, en kummankaan kannalta.
VastaaPoistaKiitos! Tulen jatkossa viittaamaan aina tähän artikkeliin, kun törmään aiheeseen liittyvään höpöhöpöön (jota tulee vastaan aika usein).
VastaaPoistaHyvin avasit tätä! Finlaysonin kampanja oli ehkä viimeisiä, jotka oikeasti lyövät läpi.
VastaaPoistaToisaalta, mielestäni tällä 80 senttiä puheella saadaan naistenkin huomio kohdennettua siihen ytimeen: on hakeuduttava eri aloille ja/tai vaadittava hoitoalalta kovempia liksoja. Sekä tasa-arvoistettava lastenhoitoa. Toisaalta, itse näen että jos eletään parisuhteessa tai avioliitossa niin miehen ja naisen yhteiselossa on paljon hyvää ja jopa kannattaa suosia yhteistyötä siten, että kummankin biologiset vahvuudet hyödynnetään. Eli esim. että naisen todella kannattaa huolehtia jälkikasvusta sillä kustannuksella, että mies tuo enemmän fyrkkaa sisään. Tällöin rahatkin pitää tosin käsitellä jollain tasolla yhteisinä.
Viestin sanomanhan voi tietysti ymmärtää niin monella eri tapaa. Ehkä meistä fiksuimmat osaavat lukea rivien välistä ja nähdä totuuden tuosta naisen euro-mantrasta, mutta aika moni nielee potaskan ihan ulosantia myöten. Miksi levittää valheellista väitettä, jos sanoman voisi ihan yhtä hyvin esittää faktojenkin kautta?
PoistaYdinasia tosiaan on, että pitää tehdä enemmän vaativampia töitä, jos mielii suurempaa palkkaa. En kuitenkaan lähtisi taistelemaan markkinataloutta vastaan esim vaatimalla hoitoalalle kovempia liksoja. Kyllä sen palkkatason kysyntä ja tarjonta loppupeleissä paremmin päättää, kuin joku poliittinen taho tai keskuskomitea. Siitä politiikasta tulisi vain loputon suo.
Perhepolitiikkaan en ota kantaa. Jokainen päättäköön itse, miten aikuisten kesken parhaiten toimitaan. Jos kummallakin vanhemmalla on omat eriävät vahvuutensa sekä preferenssinsä ja ne täydentävät toisiansa, niin sehän on luonnollisesti erinomainen asia ja kannattaa hyödyntää.
Suurin osa tuosta 80 sentistä toki selittyy alakohtaisilla palkkaeroilla (ja sen oikeudenmukaisuudesta voi toki olla montaa mieltä, kuten Ekonomimmi tuossa yllä kirjoittaakin). Vähän paksua kuitenkin väittää, että naisilla olisi "taipumus" osa-aikatöihin jne, jotka huonontavat taloudellista asemaa. Paljon on kiinni esim. siitä vastuusta kotitöistä ja lastenhoidosta, joka useimmiten kasautuu naisille. Syystä tai toisesta. Suosittelen lukemaan taloustieteilijöiden kirjoittaman kirjan Naiset, miehet ja talous (toim. Marja-Liisa Halko, Anne Mikkola ja Olli-Pekka Ruuskanen). Siinä on hyviä näkökulmia talouteen ja sukupuoleen liittyen ja voisi olla avartavaa luettavaa!
VastaaPoistaMarkkinoiden päättämä palkka on se oikeudenmukaisin. Sinä, minä tai jokin keskuskomitea ei sitä pysty paremmin päättämään. Siitä voidaan sitten keskustella, miten hyvin markkina toimii muun muassa liittojen ja joustamattomien työsopimusten takia.
PoistaMillä lailla on potaskaa sanoa, että naisilla on "taipumus" osa-aikatöihin, kun juurikin itse perustelit, että se on paljon kiinni juuri perhepolitiikasta? Jos aikuiset osapuolet ovat rationaalisia, niin he varmasti osaavat tehdä parhaimman ratkaisun kummankin osapuolen näkökulmasta. Ei se ole blogistin vika, jos opitut tai perityt sukupuoliroolit ovat keskiarvoja tarkasteltaessa naisia vastaan. Mistä asia johtuu, onkin erinomainen kysymys. Pistin siis kirjan lainaukseen. Kiitoksia suosituksesta.
Erikoinen näkökulma. Uutisissa tänään kerrottiin, kuinka hoitotyössä suuri osa työntekijöistä (naisia) joutuu kokemaan fyysistä väkivaltaa. Miehetkö muka vaarallisemmissa työtehtävissä...? Silti nimenomaan miesvaltaisilla aloilla maksetaan moisia lisiä!
VastaaPoistaEn tiedä mikä "taipumus" naisilla olisi jäädä vanhempainlomille. Tosiasia lienee, että lapsi elämänsä alkutaipaleella tarvitsee yleensä enemmän äitiään jo ravitsemuksellisista syistä. Miesten työnantajilta myöskään harvemmin ymmärrystä liikenee vanhempainvapaata kohtaan. Lienee taipumuksen sijaan kyse yhteiskunnan normeista ja ihan kylmistä tosiasioista, joiden vuoksi naiset ovat enemmän vanhempainvapailla...?
Yksittäisiä tutkimuksia tehdään monista asioista, mutta tieteellisesti ajatteleva ihminen on toki kiinnostunut ennemmin laajasta tutkimusten poolista, kuin yksittäisestä vanhasta tutkimuksesta...?
Ja tähän loppuun nyt voin mainita, että kyllä, olen nainen. Ja tienaan aika pirun paljon (eli mahdollisesti tässä tapauksessa tosiaan enemmän kuin perusmies euroineen).
Luitko yhtään muita kommentteja, esimerkiksi juuri edeltävän? Ehkä taipumus ei ole se parhaiten valittu sana, mutta kuten itsekin sanoit ja asioita luettelit, niin tietyistä syistä vanhempainloma tuppaa menemään naisille. Se on siis fakta.
PoistaTotta on, kuten sanoit, että vasta useista tutkimuksista voi vetää lopullisen johtopäätöksen. Näin toimii fiksu ihminen. Tämän takia onkin siis vähän erikoista, että perustelet vaarallisen työn lisän vääryyden jollain yksittäisellä asialla, etkä katso keskiarvoja, jotka puhuvat kyllä jotain aivan muuta.
Pauli Sumanen on kuitenkin julkaissut tutkimuksensa kaikkien saataville ja tarjonnut jopa palkkion sille, joka osoittaa tulokset vääriksi. Siinä olisi "helppoa" rahaa sinulle ja kaikille niille "Naisen euro on 80 senttiä"-mantran jauhajille. Onko heillä koskaan esittää mitään faktaa asialleen?
Hehee, tästähän virisi tulinen keskustelu. Seuraan muuten blogiasi, eikä ole tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä.
VastaaPoistaTosiasia on, että suuri osa hoitotyössä olevista henkilöistä on naisia, ja he jos ketkä tarvitsisivat tuon vaarallisen työn lisän. Heillä kun on päivittäin todellinen vaara saada nyrkistä. Tämä asia perustuu kylmään faktaan, ei yksittäiseen uutiseen, vaan asiasta uutisoidaan tasaisin väliajoin. Tutkimustakin on tehty asiasta.
Väestötasollahan tuo sukupuolten välinen palkkaero on fakta, jolle Sumanenkaan ei mitään mahda.
Samasta työstä kyllä maksetaan samaa palkkaa, mutta ns. miesvaltaisilla aloilla on yleinen palkkataso parempi kuin ns. naisvaltaisilla aloilla. Tämä on vääryys.
Sumasen palkkiota en tarvitse, mutta kiitos vinkistä! :)
Erilainen näkökulma asioihin on aina kiinnostavaa ja asioissa haastaminen on hyvä juttu, jos perustelut ovat kunnossa. Olisi kiva, jos linkittäisit tutkimuksen, johon faktasi nyt pohjautuvat. Onhan hoitotyön uhkatilanteista kirjoitettu, mutta mitkä ovat ne tarkat yksityiskohdat ja faktat.
PoistaJos sairaanhoitaja tarvitsisi tuon vaarallisen työn lisän, niin miten sitten ravintolan portsari, kaupan kassa, ensihoitaja, kioskinpitäjä, opettaja jne. Ammattiryhmiä kyllä löytyy. Hekin varmasti kokevat uhkaavia tilanteita. Jos kävelet Helsingin keskustassa, niin joku voi jo huutaa uhkaavasti. Onko se väkivaltaa, jonka kuuntelusta pitäisi saada automaattisesti vaarallisen työn lisä? Väitätkö, että se on muka vaarallisempaa, kuin poliisin, pelastajan, sukeltajan tai vaikkapa kaivosmiehen kokema vaarallinen työ? Nyt vähän suhteellisuudentajua.
Sukupuolten välinen palkkaero on fakta, jonka syyt on tässä artikkelissa mainittu. Syynä siis se, että miehet tekevät enemmän töitä ja näillä aloilla on parempi palkkataso. Miten se on vääryys, jos miehen ja naisen euro tuntia kohti samasta työstä on yhtä suuri ja vain ahkeruudesta palkitaan? Markkinataloudessa kysyntä, tarjonta ja työn tuottavuus määrää palkan ja nainen voi halutessaan opiskella vaikka pankkiiriksi, rekkakuskiksi tai paperimieheksi (jos niitä nyt pidetään miesvaltaisina).
Meillä on vähän erilainen käsitys tästä asiasta, enkä ymmärrä perustelujasi. Vääryyshän olisi se, että työntekijälle maksetaan enemmän vain sen perusteella, että tällä on pippelin sijaan pimppi. Sukupuolta ei voi valita, mutta työnsä voi.
Tässä esim. linkki tuoreista tutkimustuloksista, julkaisijana THL (alkuperäistä en netistälöydä):
VastaaPoistahttp://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711182200540724_u0.shtml
- 80 % hoitajista kokee väkivaltaa
Sanot, että työnsä voi valita. Näin toki onkin. Luulen kuitenkin, että kuin vanhempasi/ sisaruksesi/ sinä itse tarvitset hoitoa sairaana / vanhana, toivot että hoitajia löytyy. Kuinka käy, jos (nais)hoitajat joukolla siirtyvät teknisille aloille paremman palkan perässä?
Toistan tässä tosiasian, joka on se, että VÄESTÖTASOLLA naiset tienaavat vähemmän, ja miesvaltaisilla aloilla palkkataso yleisesti on parempi, ja se on väärin (kertoo alojen arvostuksesta, mikä taas on aika järkyttävää). Puhumme siis nyt ilmeisesti kumpikin vähän eri asiasta tässä.
Toinen tosiasia on se, että yhteiskunta moninaisista syistä (yhtenä mm. miesvaltaisten alojen työnantajien nihkeys) SUOSII sitä, että lapsen kanssa kotiin jää pidemmäksi aikaa äiti.
Taidan jättää kommentoinnin tähän ketjuun, koska en usko että lähennymme ajatuksinemme. En myöskään pidä pimppi ja pippeli- tyyppisestä keskustelusta.
Eli no hard feelings, ollaan vain tästä asiasta täysin eri linjoilla!
Iltalehden juttuja en uskaltaisi käyttää pohjana palkkakeskusteluun ja väkivallan kokemiseen, jos näistä asioista olisin päättämässä ja niille jotain tekemässä. En tosin kiistä, etteikö faktat voisi olla oikein. Pitäisi vain ensin varmistua, miten tutkimus on tehty ja mitä ovat tarkat tulokset.
PoistaMielestäni ajatuksemme eivät ole niin kaukana. Sumasen tutkimuksesta taidetaan kuitenkin olla yhtä mieltä? Eli samasta työstä saadaan sama palkka ja palkkaero selittyy pääosin sillä, että miehet tekevät enemmän työtunteja ja vähän eri aloilla. Ristiriita taitaa olla nyt enää siinä, että onko eri alojen arvostus epäreilua?
Jos markkinataloudessa kysyntä, tarjonta ja työn tuottavuus määrää palkan, niin mikä siinä on epäreilua? Miten sen voisi muuten muka toteuttaa? Pitäisin sitä aika ylimielisenä, jos sinä tai vaikkapa jokin keskuskomitea väittäisi tietävänsä tämän tason markkinoita paremmin. Kukin voi valita oman ammattinsa oman arvomaailman pohjalta. Naishoitajat voivat joukolla siirtyä teknisille aloille, jos haluavat lisää palkkaa. Vain parhaat pääsevät huipulle ja osa karsiutuu. Jos tehdään ajatusleikki, jossa teknisillä aloilla olisikin enemmän naisia kuin miehiä, niin olisiko tämä silloin enää ongelma sinulle? Väestötasollahan naiset tienaisivat silloin enemmän. Olisitko tässä ajatusleikissä silloin vastaavasti miesten puolella, vai pitääkö kommenttisi tulkita pelkkänä feminisminä?
Hoitajia löytyy, kun julkinen sairaanhoito yksityistetään. Tällöin työlle löytyy oikea hinta. Nythän sairaanhoitajalla ei periaatteessa ole kannustinta (korjaa jos olen väärässä) tehdä työtään niin hyvin ja tehokkaasti kuin pystyy. Kilpailua ei julkisella puolella ole, joten huonoa hoitoa saanut ei voi siirtyä muualle. Jos olet puolestaan tehokas, niin saat vain lisää hoidettavaa ja kohta olet ihan uupunut liian työn alle. Ratkaisu: vanhana voisin siis palkata itselleni hoitajan ja maksamistani kustannuksista selviää työn arvo. Uskon, että kun voin valita parhaan hoidon (esim yrittäjältä), niin siitä myös maksetaan hoitajalle paljon paljon paremmin. Nyt "ilmaista" julkista palvelua ei arvosteta. Tästähän se syy hoitoalan aliarvostukseen juontaa. Luulen että olet ehkä samoilla linjoilla...
Samasta työstä saa Suomessa samansuuruisen palkan, tässä en näe ristiriitaa. Ihmettelen kuitenkin näitä syytöksiä naisia kohtaan siitä, miksi he ovat valinneet itselleen pienipalkkaisen ammatin ja miksi he eivät tajua vaihtaa sitä. Käsi pystyyn ne miehet, jotka ensimmäista ammattiaan pohtiessaan harkitsivat Sami Sairaanhoitajan uraa, mutta hylkäsivät sen todetessaan palkan olevan liian pieni. Aika vähissä taitaa olla. Toisin sanoen varsinkin ensimmäistä ammattia valittaessa valintaan vaikuttavat pääosin vallitseva kulttuuri ja sukupuoliroolit. Myöhemmin ammatin vaihtaminen taas vaatii oman aikansa ja rahansa. Naisvaltaiset alat toimivat pääosin julkisella sektorilla, joten niiden palkkataso on kiinni pääosin poliittisesta tahdosta. Sitä ei näytä olevan, valitettavasti. Tässä kohtaa näitä aloja edustavien ammattiliittojen tulisikin ottaa oppia miesvaltaisten liittojen toimista, ja käyttää kunnolla lakkoasettaan.
VastaaPoistaJos ammattia valittaessa ei miettisi yhtään palkkaa, niin sitten meillä olisi yhteiskunta täynnä taiteilijoita ja humanisteja, eikö? Kyllä palkka on varmasti yksi tekijä päätöksen teossa. Joillekin suurempi, joillekin pienempi. Sairaanhoitajaksi päätyvä ei ehkä kuitenkaan koe tätä niin suureksi murheeksi, kuin joku todella kunnianhimoinen kaveri, jonka mielestä palkka korreloi oman menestyksen ja pätevyyden kanssa. Naisilla nämä pehmeämmät arvot voittavat palkkakilpailun.
PoistaTuo lakkoase on kyllä paha veto. Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta kuten historia osoittaa, niin kansan myötätunto kääntyy nopeasti vastaan, kun ihmisiä alkaa kuolla. Ratkaisu koetaan julmaksi, jos osuisi läheisiin. Sinänsä epäreilua, että lakkoasetta ei voi oikein käyttää alalla, joka sen avulla viimeistään pystyisi osoittamaan oman tarpeellisuutensa.
Kiitos loistavasta artikkelista ja nämä sinun kommenttien vastaukset oli silkkaa rautaa myös! :) ps. oletko koskaan ajatellut laittaa pystyyn downshiftaus-kurssia? Siitä mielekästä ansiota nyt taloudellisesti riippumattomana? Vieläpä rautaisella osaamisella! Noin fiksu kaveri kirjoittaisi vaikka kirjan :)
VastaaPoistaKiitoksia kehuista. Onhan tuo kirjan kirjoittaminen käynyt mielessä. Sen varmaan joskus teenkin, rakennetta ja näkökulmaa pitää kyllä miettiä enemmän. Pitää katsoa, milloin tuo mielenkiinto nousee voittamaan laiskuuden. Ei tuo kurssikaan nyt ihan poissuljettu ole. Kerran jo kaverille heitin puolihuolimattomasti, että kiinnostaisiko tulla kuuntelemaan, jos pitäisin kokeeksi isommalle ryhmälle kotonani säästämisestä ja sijoittamisesta jonkinlaisen luennon. Aika näyttää... ja tänne blogiin kyllä kirjoittelen asiasta, jos jotain tämänsuuntaista on tulossa.
PoistaTää on niin parasta luettavaa mitä pitkään aikaan saanut käsiini. Kiitos! Kaikille jotka perehtyvät aiheeseen.
VastaaPoistaItse olen keski-ikäinen nainen, sijoittamista opetellut viimeisen vuoden. Olen sosiaalialalta, mutta valitsin aikoinaan yrittäjyyden koska palkka oli niin huono. Yksinhuoltajana oli vähän turhankin haastavaa elättää lapsia ja selvitä pk- seudun kovista asumiskuluista sosiaalialan palkalla.
Nykyinen työni on raskasta ja työpäivät pitkiä, mutta ei kaduta lainkaan sillä vapaus on myös oma tärkeä kriteerini työtä tehtäessä. Vapaasti olen valinnut siis pitkät työpäivät. :)
Yrittäjänä en ole edes miettinyt mikä on naisen euro, koska jos en tee töitä oma euroni on 0. ;)
Blogisi on todella kannustava! Jaksat paneutua aiheeseen kuin aiheeseen ja kannustavaa on lukea noista sijoitustavoitteistasi. Itse olen armottoman myöhässä sijoittajana. Mutta hyvät tulot ehkä vähän kompensoivat lopputulosta ajatellen. Eläkepäiville on haaveita, saa nähdä saanko toteutettua sillä raskaan työn tuomat vaivat ovat lisääntyneet.
Jatkan mielenkiinnolla blogisi seuraamista.
Terv. MamaBlue 52v
Miks sä julkaiset näitä samoja juttuja uudestaan ja uudestaan? Etkö jaksa kirjoittaa uusia juttuja vai onko sulta jutut loppu?
VastaaPoistaTarkennatko, mitä tarkoitat uudestaan ja uudestaan. Tämä juttu on kirjoitettu alun perin 31.10.2017 ja nyt päivitetty uuden tutkimuksen aineistolla. Pitäisikö hyvä juttu unohtaa blogiarkiston syöväreihin ja unohtaa se sinne? Mitään ei saisi koskaan päivittää, kun uutta tietoa tulee? Hyvän jutun laajennuskin ja uuden näkökulman mukaan otto on poissuljettua?
PoistaTekisi mieli sanoa, että anonyymiltä idioottimainen kysymys, mutta annettakoon anteeksi, koska oletan, että et itse kirjoita blogia. Et siis tiedä paljonko aikaa ja vaivaa tällaisten juttujen tekoon yleensä menee. Tänne ei kirjoiteta mitään 5 minuutin "Ostin uudet sukkahousut-juttuja". Blogini materiaali on kuitenkin ajatonta, jota voi lukea vuosienkin jälkeen. Siitä on monelle hyötyä ja voisin väittää, että et itsekään ole lukenut kaikkia vajaata 200 artikkelia. Kysyisinkin, miksi en siis voisi julkaista ja päivittää vanhoja klassikkoja?
Tähän voisi myös lisätä sen, että artikkelin tuoreus todennäköisesti vaikuttaa myös siihen, miten Googlen hakukone arvottaa tietyt tekstit ja miten pagerank nousee. Itseäni harmittaa ja välillä jopa ihan vituttaa sellaiset tekstit, joissa hyvään aiheeseen ei enää olla palattu. Luet esimerkiksi hyvän käyttökokemuksen sähköpyörästä, jota on testattu vain kesällä pari kuukautta. Kirjoittaja sanoo palaavansa käyttökokemuksiin myöhemmin, kun talvi koittaa. Näin ei kuitenkaan ole koskaan tapahtunut ja teksti on vaikkapa jo 5 vuotta vanha. Mitä se kertoo kirjoittajasta ja siitä, miten lukijoita arvostetaan ja palvellaan?
Älä ota tätä itseesi, mutta Anonyymin oikeampi kysymys pitäisikin olla: Miksi muut ajatonta tekstiä kirjoittavat blogit eivät jaksa päivittää ja uudelleenjulkaista hyviä juttujaan? Oma arvaukseni on, että harvalla sisältö on relevanttia, eikä tuota lisäarvoa.
Mielenkiintoista tekstiä, mutta meni fiilis sen jälkeen, kun bongasin täältä sinun käyttäneen kommentissasi mm. sanaa idioottimainen. Ymmärrän sen, että aiemman anonyymin kommentti meni tunteisiin, mutta blogin pitäjänä kannattaa hengittää syvään ja vastata vasta sitten. Tai jättää kokonaan vastaamatta. Etenkin, kun jossain toisessa kommentissa peräänkuulutat, että kommentoinnin pitää pysyä asiallisena. Älä turhaan provosoidu ja itse ala ilkeilemään.
PoistaLukijana ei myöskään pidä olla herkkähipiäinen, kun lukee tekstejäni. Arkikielessä idiootiksi saatetaan kutsua henkilöä, joka tekee jotain tyhmää. Mielestäni perustelin vastaukseni ja sanankäytön hyvin, enkä solvannut ketään. En tiedä miten tuon vastauksen olisi enää paljon asiallisemmin voinut muotoilla. Vähän hiuksien halkomista, mitä sanaa tuossa olisi korrekti käyttää. Eikö sinusta?
PoistaTämä on kuitenkin oma blogini ja päätän itse miten kirjoitan. Jos ei tykkää niin se on voi voi. Kaikkia ei tarvitse miellyttää, enkä siihen edes pyri. Virheitä toki kaikki tekevät, mutta tässä en oikein näe sellaista. Kommentointi pysyy myös asiallisena, kun niissä on joku pointti. Sinulla ei kovin hyvää pointtia kyllä ollut. Vedin kuitenkin syvään henkeä ja julkaisin sen, vaikka kuului mielestäni roskakoriin :)
Sinänsä kun täällä on ollut tekstejä hoitajien palkoista niin sairaanhoitajien palkat Norjassa ja Ruotsissa ovat kevyesti kymmeniä prosentteja korkeampia kuin Suomessa. Senhän takia monet Suomessa koulutetut sairaanhoitajat ovat töissä naapurimaissa. Jos Suomessa ei saa riittävää palkkaa, voi aina mennä ulkomaille.
VastaaPoistaHyvä pointti. Kun palkoista keskustellaan, niin hyvä olisi verrata niitä myös naapurimaiden vastaaviin ja suhteuttaa se samalla kunkin maan elinkustannuksiin. Perspektiivi laajenee, kun poistuu tuijottamasta oman navan ympäristöä. Jos kotimaassa jotkin asiat vaikuttavat olevan huonosti, niin aina voi katsella, jos ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella.
PoistaHyvä artikkeli eikä sinänsä mitään vastaansanomista varsinaiseen aiheeseen. Tuosta hoitoalan palkkauksesta voikin taas olla montaa mieltä. Näkökantoja kait meillä kaikilla on sen sijaan mikä olisi absoluuttinen fakta. Itse yrittäjän ja myyntimiehen hommia tehneenä tein aivan tietoisen päätöksen aloittaa opiskelun vaikka tiesinkin palkkani peruskuukausilta puolittuvan ja hyvinä kuukausina tienasi jopa triplat nykyiseen palkkaan verrattuna. Palkka ei aina ole se ratkaiseva tekijä alan valinnoissa vaan tämä on omalla kohdallani jopa ilmeisesti sinunkin ideologian mukainen eli tehdä sitä minkä kokee omien arvojen mukaiseksi. Oma haluni on tehdä työuraa niiden kanssa joille nallekarkit ei ole riittäneet syystä taikka toisesta ja viedä heille ilosanomaa miten hekin voisivat päästä elämässä eteenpäin jos vain haluavat. Tähän kohderyhmään ei tietenkään kuulu ne hoidettavat kellä fyysiset rajoitteet estävät eteenpäin menon.
VastaaPoistaOlen lyhyen työurani aikana joutunut huomaamaan kuinka alan sisällä on paljon tätä mentaliteettia, että tämä on kutsumus ja joustaa pitää ja oman elämän voi unohtaa kun tekee kolmivuorotyötä. Jonkinlainen alistunut passiivisuus huokuu alalta. Puuttuu näköaloja ja asetutaan uhriksi. Valmistumiseni jälkeen olen ajatellut jatkaa kyseisellä alalla, mutta en ajatellut suostua kaikkeen vain siksi, että teen kutsumustyötä. Mielestäni hoitoalallakin pitää osata lyödä nyrkkiä pöytään ja kartoittaa muita vaihtoehtoja. Oma näkemykseni on, että ala on reilusti alipalkattu ottaen huomioon sen merkityksellisyyden. Ihmiset konkreettisesti kuolisivat ilman hoitoa. Onko päättäjien arvomaailmassa todella ihmishenki niin halpa, että alaa ei arvosteta. Alan ongelma on se ettei sen arvoa voi mitata konkreettisesti rahassa.
Puhut tehokkuudesta, mutta jos se alalla tarkoittaa esim sitä kuinka montaa hoidettavaa kerkiät päivässä hoitaa niin tiedätkö yhtään mitä se tarkoittaisi käytännössä? Ihmisen perustarpeita on tulla nähdyksi ja kuulluksi. Ei yksinäiselle vanhukselle tai mielenterveyskuntoutujalle riitä se, että avustetaan pesuissa 5min ja lapataan annos naamaan ja juostaan seuraavan luo. Tässä kohtaa jää pahasti hoidosta se mielestäni tärkein osuus eli ihmisen kohtaaminen ja läsnäolo. Kylmän käteisen maassa voi perustaa alalle tehokkaan yrityksen monella potilaspaikalla, mutta ite en haluaisi sellaista hoitoa. Minä haluaisin olla mahdollisimman kodinomaisessa hoidossa missä hoitajilla olisi aikaa myös olla läsnä ja kuunnella eli hoitaa siis minun mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi.
Liian pitkä kommentti joten jatketaan osa kahdella :)
Jatkoa äskeiseen.
PoistaOmalta osaltani en vielä tiedä mitä minä tulen tekemään valmistumiseni jälkeen. Alalta täytyisi löytyä minun arvoilleni sopivaa työtä missä saisin toteuttaa itseäni ja työnantaja ymmärtäisi olla se joustava osapuoli eli huomioisi, että työntekijälläkin on oma elämä ja vapaa-aika sekä tietysti edes jollain tapaa kohtuullinen palkka. Onko sitten edessä alanvaihto heti valmistumisen jälkeen vai löytyisikö vastaus esim yrittäjyyden kautta? Vastauksia ei näihin ole, mutta alan aliarvostusta pitäisi saada pois etenkin palkan muodossa. Ite olen avoin maailmaa kohtaan ja uskon naivisti kaiken olevan mahdollista jos vain ite tekee asian eteen valintoja. Voi olla, että tällä alalla se onkin mahdotonta niin kuin kaikki alan sisällä olevat sanovat. Onneksi olen myös avoin senkin suhteen etten jää katkeroitumaan yhteen työpaikkaan vaan tarvittaessa teen päätelmät ja haen sinne missä arvoni paremmin toteutuvat. Jos hoitoala on pelkkää kiirettä hoitaa muutamassa minuutissa asukkaat niin yhtä hyvin sen voi tehdä robotit. Ei siellä silloin ihmisiä tarvitse. Sitäkö tehokkuutta toivoisit oman hoitosi aikanaan olevan?
Tuosta vielä ylemmästä kommentista olen samaa mieltä, että aina voi katsella jos ruoho on vihreämpää muualla, mutta ulkomaille muuttoon en ite ole valmis, koska arvostan liian paljon kotimaatani ja läheisiä täällä etten niin suurta irtiottoa haluaisi missään nimessä tehdä. On täällä suomessa kuitenkin asiat sen verran hyvin monessa asiassa. Jopa niin, että hoitajatkaan eivät palkkansa takia kuole nälkään. Kenties säästeliäät hoitajat onnistuvat myös sijoittamaan ja säästämäänkin ;)
Anteeksi aivan ylipitkä kommentti :) Tuli vähän niin kuin kirjoitettua postaus sun blogiin ;) Oli vaan niin paljon asiaa aiheesta ja halusin perustella.
Kitos hyvin perustellusta kommentista. Tuo ristiriita palkkauksen ja työn merkityksellisyyden välillä on tosiaan jännä. Kun kerran ihmiselämän pitäisi olla arvokkainta maailmassa, niin miksi siitä ei makseta sen mukaan? Ehkä ajatusmaailma menee jotenkin niin, että ihmisten terveydellä ei saa tehdä rahaa? Tietysti on inhimillistä auttaa hädässä olevaa, eikä siitä saisi hyötyä kiristämällä. Varmasti on kaikkien mielestä kuvottavaa, jos elämän ja kuoleman rajan määrää vaikkapa lääkärin tekemä 10 000 euron operaatio. Se kellä on varaa, niin elää, se kellä ei, niin kuolee.
PoistaToisaalta tässä ajatusmaailmassa sahataan vähän omaa oksaa. Jos vaikkapa yksityisen tekemä bisnes on tehokkaampaa, tuottavampaa, parempaa ja halvempaa, niin miksi sillä ei saisi tehdä bisnestä? Jos kaikki voittavat, niin silti toiminta nähdään ideologisesti jotenkin vääränä. Vain tuottavaa toimintaa voi kehittää ja jos näitä kannustimia ei ole, niin parannusta on turha odottaa.
Lainaan tässä aikaisempaa kommenttiani. Nythän sairaanhoitajalla ei periaatteessa ole kannustinta (korjaa jos olen väärässä) tehdä työtään niin hyvin ja tehokkaasti kuin pystyy. Kilpailua ei julkisella puolella ole, joten huonoa hoitoa saanut potilas ei voi siirtyä muualle. Jos olet puolestaan tehokas, niin saat vain lisää hoidettavaa ja kohta olet ihan uupunut liian työn alle. Nyt "ilmaista" julkista palvelua ei arvosteta, koska hoidettava ei tiedä kustannuksia, kun ei itse suoraan maksa hoitoa. Tästähän se syy hoitoalan aliarvostukseen kait juontaa.
Ja tuosta tehokkuudesta pitää myös antaa tarkennus. Ei se tietenkään tarkoita, että hoidetaan niin monta potilasta päivässä, kuin vain ehditään. Tehokkuudella tarkoitan enemmän laadullisia, kuin määrällisiä asioita. Esimerkiksi panostetaan siis sairauksien ennaltaehkäisyyn, koska sairauksien hoitaminen jälkikäteen on paljon kalliimpaa. Ja kun kerran kotihoito on laitoshoitoa halvempaa, niin miksi sitä ei suosita enemmän? Tai mahdollisteta kotihoitajien pysäköidä helpommin, kun nyt aikaa menee hukkaan jo parkkipaikan etsinnässä. Tai mietittäisiin pätevyysvaatimuksia uudestaan. Tästä Osmo Soininvaara on kirjoittanut hyvin: http://www.soininvaara.fi/2014/01/23/turhat-ja-puuttuvat-patevyysvaatimukset/
On näitä vaikka kuinka paljon, erinomaisuus esimerkki suorasta typeryydestä rahankäytössä oli aikanaan MOT jaksossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/05/happikaupan-harvainvalta-kasikirjoitus
Uskon, että tässä oli vain jäävuoren huippu, kun en alasta oikeasti mitään tiedä ja katson sitä kaukaa ulkopuolelta. Tehostamista kyllä löytyy, kun vain olisi kannustimet niitä miettiä.
Kommettisi tarkennukset osoittivat kuinka hankalaa tämä kommentointi on. Jos et muista jokaista omaa ajatusta perustella joka kantilta saadaan siitä vain se kuva minkä lukemalla saa. Eli aivan fiksusti ajattelet asiasta ja emme siitä kovinkaan paljoa taida olla eri kannoilla. Näistä aiheista olisi paljonkin sanottavaa muttei tämä taida olla oikea foorumi siitä keskustella. Paljon tarvii alalla tapahtua ennen kun palkat on kunnossa. Bisnestä saa tehdä alalla kun alalla kunhan se ei ole pelkän dollarin sanelemaa vaan aidosti ihmisarvoa kunnioittavaa. Tehostaminen on aivan paikallaan kunhan se ei tarkoita sitä ettei aikaa ihmisten kohtaamiseen enää olisi. Jätän kommentoinnin aiheen tiimoilta tähän. Kiitos!
PoistaKovasti kyllä kummastuttaa tämä hoitajien toistuva valitus työn arvostuksen puutteesta palkan muodossa. Sairaanhoitajien palkka on kuitenkin keskimäärin 3133e/kk (TEHY 2015) ja kaikkien suomalaisten keskipalkka on 3368 e/kk vuonna 2016. Eroa noin 7%, joka lienee kaventunut vielä parina vuonna. Ei kovin suurta arvostuksen puutetta mielestäni.
VastaaPoistaSuomen kokonaisveroasteen ollessa maailman top 5:ssä, heikoimmalla huoltosuhteen kehityksellä, on käsittämätöntä seurata ay:n vaatimuksia suuremmasta palkasta. Mistä ihmeen taikaseinästä se maksettaisiin?
Aiheellinen pointti muuten. Suomalaiset kuvittelevat tuloerot suuremmiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Jos mielikuvat ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa, niin aiheetonta tyytymättömyyttähän se lisää. Pakko sanoa, että itsekin oletin eron olevan suurempi.
PoistaSairaanhoitajien palkoista en tarkemmin tiedä, mutta jos lähihoitajan palkkaa miettii niin siinä puhutaan reilusti 1000€ pienemmistä summista miinus verot. Meidän yksikön sairaanhoitaja onkin sitten alipalkattu jos tuo 3133€ on keskiarvo??
PoistaVai tekevät naiset helppoja töitä? Tervetuloa vanhustenkotiin tai sairaalaan kokeilemaan miten helppoa ja kevyttä onkaan!
VastaaPoistaP.S. Typerää spekulaatiota tuo " ehkä ihmisten terveydellä ei haluta tehdä rahaa" huono palkkataso työhön nähden johtuu vain ja ainoastaan alan naisvaltaisuudesta, intitpä sinä mitä hyvänsä.
VastaaPoistaSeuraavat tämänkaltaiset kommentit tullaan poistamaan. Keskustelu on sellaista, jossa toista kuunnellaan ja perusteltua näkökantaa ainakin yritetään ymmärtää. Perustelut mielellään logiikalla, eikä tunteella. Paljon auttaa, jos ajattelee asioita oman ja vääristynee kuplan ulkopuolelta. Ei siis niin, että jos joku ei ajattele normien mukaan, niin heti kivitetään. Tällainen kommentointi, eli juurikin inttämisesi ei ole hedelmällistä.
PoistaVoi ehkä myös perehtyä siihen työhön, jota naiset yhteiskunnassa päätyvät tekemään ilman palkkaa ja eläkekertymää ja josta työstä miehet ja yritykset hyötyvät. Tällaisia ovat tulevien veronmaksajien synnyttäminen ja hoitaminen lähes vastikkeetta joskus usaemman vuoden ajan, jolloin ura- ja palkkakehitys lipsuu. Itse olen Suomen oloissa hyväpalkkaiseksi luokiteltu nainen, joten absoluuttisten eurojen osalta en kärsi huonopalkkaisuudesta. Mystisesti kuitenkin miespuoliset kollegani saavat enemmän liksaa. Olin äitiyslomalla vuosina 91 ja 93 (kaksi lasta peräkkäin optimoidusti), joten en usko, että äitiyslomavuosistani voi mitenkään enää syyttää palkka- ja urakehitystä. Varsinkin kun en silloin edes ollut nykyisessä yrityksessä töissä. Koulutuksenikin on joko sama tai korkeampi kuin miehillä. Kunnianhimo myös täsmälleen sama, jollei isompikin. Osaamistasoni tunnustetaan ja tavoitteissa en jää muita jälkeen. Silti... pienempi palkka. Sitä on viime vuosina yritetty kuroa umpeen pienillä, mutta usein annettavilla korotuksilla, joten on se parempi kuin ei mitään. Takamatkalla silti edelleen. Joten ei tämäkään asia ole kovin mustavalkoinen. Mitähän ne miehet tekisi sitten, jos naiset päättäisi, että eivät enää hoida lapsia eikä vanhuksia. Muutaman äitiyslomavuoteni aikana mies sai tienata rauhassa, oma palkkapussi korvaantui jonkinlaisella äitiyskorvauksella ja eläkekertymä oli nollilla, nykyään kai jonkinlaista eläkekertymää syntyy äitiyslomillakin. Silloinen työnantajani maksoi miehille täyden palkan, jos jäivät isyyslomalle, joka oli siihen aikaan synnytyksen aikoihin kaksi viikkoa. Naiset tippuivat heti äitiysrahalle, kun äitiysloma alkoi. Ei edes sitä kahden viikon jaksoa saanut täydellä palkalla. Toivottavasti sellainen ei nykyään ole enää edes mahdoollista. Saisivat miehet jäädä kotiin niihin palkattomiin tai huonopalkkaisiin hoitohommiin. Tervemenoa! Naiset voisivat vaihteeksi kerryttää sitä palkkaa, uraa ja eläkekertymää ja miehet voi kokeilla, miltä se palkaton tai vähäpalkkainen vaipanvaihto lapselle tai vanhukselle tuntuu. Suosittelen myös tutustumaan ekonomisti Rawfordin Donitsitaloustieteeseen, joka ottaa kantaa talouskasvuun, kiertotalouteen, mutta myös työn ja toimeentulon jakautumiseen.
VastaaPoistaOletko kysynyt suoraan, miksi miespuoliset kollegat tienaavat enemmän? Väärinhän se silloin on, jos samasta työstä saat vähemmän palkkaa, vaikka koulutuksesi on vieläpä parempi ja kunnianhimoakin löytyy. Ymmärtäisin, jos osaamisessa ja tavoitteissa jäisit muilta jälkeen, mutta tässäkään ei syy ollut. Suoraan siis vain esimieheltä penäämään vastausta. Älä tyydy sellaiseen jorinaan, jota et ymmärrä ja jota ei kunnolla sinulle perustella. Suoraa ja avointa puhetta.
PoistaLastenhoidossa pitää ehdottomasti nuo kulut jakaa. En edes voi ymmärtää miten kukaan voi pitää hyväksyttävänä mitään muuta vaihtoehtoa (siis juurikin mainitsemasi ilmaistyön tekeminen). Siis jos sinä esimerkiksi jäät lasta hoitamaan, niin vaihtoehtokustannuksen kulu pitää tasata. Toisin sanoen miehesi pitää maksaa sinulle puolet siitä summasta, jolla tulosi (+kertyvä eläke) laskevat, jos siirryt lasta hoitamaan. Jostain syystä tästä ei paljon keskustella.
Kyllä tästä on työpaikalla keskusteltu, siksi niitä tiheitä korotuksia tehdäänkin. Voisihan tästä isonkin jutun tehdä, sitten vain ei olisi työpaikkaa enää seuraavissa YT:issä, joten olen valinnut pienemmän pahan tien. Iso riita voisi johtaa Pyrrhoksen voittoon. Mutta absoluuttisesti euroilla mitattuna olemme onnekasta sakkia enkä siksi voi ripotella tuhkaa päälleni tästä asiasta, vaikka se ärsyttääkin. Näilläkin tuloilla elää Suomessa oikein hyvin.
PoistaTuolla naisen euro -keskustelulla tunnutaan nykyään viittaavan lähinnä rakenteellisen palkkaepätasa-arvoon, koskien juuri sukupuolittunutta ammatinvalintaan. Samasta tehtävästä maksettava palkka on pääosin naisilla ja miehillä sama. Toki tästäkin löytyy varmasti yksittäisiä esimerkkejä (kuten omalla työpaikalla finanssialalla naispuoliselle ei suostuttu maksamaan samaa palkkaa kuin vastaavalle miespuoliselle toimijalle), mutta pääosin ero on hyvin pieni.
VastaaPoistaMielestäni tämän naisen euro -keskustelun ylläpitäminen on silti hyvä, sillä se kiinnittää huomiota enemmän tuohon ammatilliseen valintaan naisten osalta. Aihetta pitäisi vain ehkä lähestyä eri tavoin. Keskustelu siis tiivistää hyvin palkkojen eriarvoisuuden ja se sisältää pääosin kaikki muut syyt, miksi naisten euro on 80 senttiä.
Eli tämän kautta päästään helposti kiinni näihin sukupuolittuneihin rooleihin ja käsityksiin.
Työtä tältä osin vielä löytyy niin työntekijöiden, mutta erityisesti työnantajien osalta. Viime aikoina on paljon ollut keskustelua esimerkiksi IT-alan (teknisen puolen) naisten työllistymisestä. Paljon puhutaan, että ala kaipaisi naisia, mutta silti naisten on miehiä vaikeampi päästä kiinni työtehtäviin, sillä naispuolisilta odotetaan ja vaaditaan enemmän näyttöä kuin miehiltä (ensimmäistä kyseisen alan työpaikkaa hakiessa). Tässä on toivottavasti tapahtumassa asenteiden muutosta lähiaikoina, mutta tätä ovat paljon naiset tuoneet esille ainakin kyseisen alan osalta.
Mielestäni keskustelu aiheesta auttaa tuomaan esille tätä puolta aiheesta, mutta ehkä sitä voisi rummuttaa esille muuten, kuin tuolla mantralla :D.
Tästä jäi vielä kokonaan käsittelemättä tuo tasa-arvo perhevapaiden ja kasvatuksen osalta, eli siitä saisi toisen näkökulman asiaan liittyen.
On sanonta, että toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Jos haluaa keskustella rakenteellisesta palkkaepätasa-arvosta, niin sitten pitää puhua siitä. Tämä naisen euro -mantran toistaminen ei todellakaan auta siinä asiassa. Itse asiassa se jopa pahentaa asiaa, kun fiksuimmat tietävät sen olevan naurettava ja ohittavat sitten koko muun keskustelun. Vähän sama myös noissa naiskiintiöissä. Jos parhaat saavat työpaikat, niin kiintiöitä ei tarvittaisi. Se vain kääntyy itseään vastaan, kun kyseenalaistetaan osaaminen kiintiöillä sisään päässeiltä.
PoistaLempijuttuni blogissa oli: "Seuraavan kerran kun kuulette väitteen naisen pienemmästä eurosta, pohtikaa kuka sen on esittänyt ja miksi? Mihin tilastot perustuvat ja onko lähteitä edes kerrottu?"
VastaaPoistaHieman ironista, kun jutun pääasiallisena lähteenä on käytetty höperöityneen eläkeläisen julkaisukelvotonta ja aivan selkeästi tavoitteellista "tutkimusta" 11 vuoden takaa (alkuperäisen blogitekstin kirjoitushetkellä tietty 'vain' 8v takaa). Jopa kandidaatintutkielmissa on tiukemmat tieteellisen kirjoittamisen standardit, kuin mitä tuossa Sumasen tekstissä on noudatettu. Kuka vain voi kirjoittaa sen sata sivua ajatuksenjuoksua, lätkäistä mukaan hieman omaan narratiiviin sopivia tilastoja ja kutsua sitä 'tutkimukseksi'. Se ei silti tee tekstistä pätevää tieteellistä tutkimusta, saati mitenkään kelvollista lähdettä.
Tilastoja voi tulkita vaikka kuinka ja saada ne sopimaan omiin näkemyksiin. Tästä koko kirjoituksesta on unohdettu itse ongelman peruspiirteet ja taustasyyt palkkaerolle. Pelkistä tilastoista on esimerkiksi vaikea nähdä yhteiskunnan vallitsevia käsityksiä sukupuolirooleista ja niiden aiheuttamia paineita niin miehille, että naisille. Epätasa-arvoa on olemassa molempiin suuntiin, eikä kukaan täysjärkinen olekaan väittämässä, että naisen euro olisi tismalleen samasta työsuoritteesta kirjaimellisesti 80snt. Aihe on monimutkainen ja erittäin laaja, eikä sen selityksiä saa ängettyä näin yksinkertaisiin raameihin kuin tässä on tehty.
Blogitekstin uudelleenjulkaisun ja pienen päivityksen sijaan suosittelisin lukemaan lisää mitä vain muita luotettavia ja ajankohtaisia lähteitä aiheesta, ja kirjoittamaan koko jutun uudelleen niiden valossa. Tietty tämän eteen pitäisi nähdä vaivaa ja kunnollista perehtymistä aiheeseen. Tutkimuksia ei myöskään tulisi jättää huomiotta vain sen takia, että ne eivät kohtaa omien käsityksien kanssa. Katso pystytkö päätymään samoihin päätelmiin käyttäen päteviä lähteitä.
Tämä on nyt vähän kuin lukisi jotain ilmastonmuutoksen tai rokotteiden kieltämistä, jotka usein myös perustuvat yhtä laadukkaisiin 'tutkimuksiin'. Koko kirjoitukselta katoaa pohja, kun varoitellaan muiden lähteiden 'propagandasta' samalla kun itse suolletaan pseudotieteellistä tilastojen pyörittelyä ja muuta 'cherry pickattua' hölynpölyä erittäin kyseenalaisiin lähteisiin perustuen.
Kuka tässä on hurahtanut propagandaan?
Vähän käsienheiluttelua ja ympäripyöreää kommentointia. En nyt ihan ymmärtänyt ongelmaasi ja kritiikkiä. Artikkelin pointtihan oli kertoa, että kyseessä ei ole tasa-arvo-ongelma (moni ihan täysjärkinen edelleen luulee niin), vaan rakenneongelma, jos sellaisen haluaa välttämättä nähdä. "Naisen euro.." -mantran toistaminen liittyen tähän asiaan ei ainakaan paranna uskottavuutta keskustelussa ja sen käyttö pitäisi kuopata kokonaan. Se on sitten toinen juttu, miten hedelmällistä on edes keskustella ihmisten omista valinnoista, seurauksista ja vaikutuksista. Mistä edes tarkkaan ottaen halusit keskustella ja mikä oli ongelma? Yhtään artikkelin epäkohtaa et kuitenkaan osoittanut, saati kumonnut.
PoistaKuten sanoit, niin tutkimuksia on monenlaisia ja tilastoilla on helppo johtaa harhaan. Se loppu olikin sitten aika ylimielistä ja jopa surullista. Itselläni on motto: "Ei asia, vaan argumentti". Vain sanomisella on väliä, ei sillä kuka sen sanoo ja missä. Kuningaskin voi olla väärässä ja tutkijat varsinkin. Pätevyys ei takaa mitään ja maailma on täynnä akateemisia roskatutkimuksia. Kyseenalaistaminen siis kunniaan. Yleensä juurikin sinun mollaamillasi "harrestetutkijoilla" on tuo maalaisjärki ja logiikka tallessa. Syyllistäminen tässä kääntyy valitettavasti itseäsi vastaan. Saat niellä kyllä aika paljon paskaa, jos vaikka uskot kaiken ilmastonmuutoksesta Greta Thunbergin ja IPCC:n suulla. Vähän suhteellisuudentajua, kun kyseessä melkein jo uskonnollinen liike ja asiat nähdään mustavalkoisena. Saahan sitä uskoa vaikka keisarin uusiin vaatteisiin...
(Kommentti 1/3 – Pahoittelut, taisi mennä tuplana tämä?)
VastaaPoistaKommenttini oli kyllä hieman väsyneenä kirjoitettua ajatuksen juoksua, eikä sinällään oikein tarjonnut hyvää kriittistä palautetta, pahoittelut siitä. Tämäkin kommentti on nyt yömyöhään kirjoitettu, mutta toivottavasti avaisin hieman omaa ajatteluani ja mahdollisesti samalla avartaisin muiden ajatusmaailmaa. Pahoittelut myös tekstiseinästä, pistän kommentin kolmessa osassa merkkirajoituksen vuoksi.
Ongelmani oli lähinnä tuo Sumasen käyttämä ’tutkimus’ tämän kirjoitelman pääasiallisena lähteenä, joka on ihan maalaisjärjelläkin tarkemmin tarkasteltuna täysin kelvoton. Mielestäni tekstisi on turhan kärjistettyä (mikä kyllä lisää viihdearvoa ja sopii varmasti kohdeyleisölle), yleistävää, harhaanjohtavaa ja teet siinä myös omituisia oletuksia. Syyllistyt siis hieman samanlaiseen epäloogisen mantran toitottamiseen, kuin nämä ”Naisen euro on 80 snt” -asialla olevat, mutta toisesta ääripäästä. Aihe on kyllä hyvä ja tarkastelun arvoinen, mutta lähtökohta on ongelmallinen. Tämmöinen teksti ei aja oikein mitään positiivista kehitystä ja saa vain ihmiset syvemmälle omiin mielipidepoteroihinsa ilman oikeita faktoja. Argumentoida saa ja pitää, mutta perusfaktat pitäisi saada kuntoon, jotta argumentilla on mitään pohjaa.
Sukupuolten välisien palkkaerojen laskelmat tulisi tietenkin korjata erilaisten muuttujien suhteen, minkä vuoksi perusväittämä naisen eurosta ei pidäkään täysin paikkaansa – tätä varmaan hait ja oletkin siinä oikeassa. Useissa maissa (mukaan lukien Suomessa) palkkasyrjintä sukupuolen mukaan on laitonta; sen valvominen ja toteutuminen on sitten asia erikseen, mistä löytyy myös tutkimusta. Sumasen ’tutkimuksen’ pohjalta ei kuitenkaan saa luotettavaa faktaa väittämälle, että naiset tienaisivat oikeasti enemmän kuin miehet. Katsotaanpa vaikka sitten tarkemmin tämän aliarvostetun ”harrastetutkija”-neron korjauslaskelmia, ihan maalaisjärjellä. Perustelujeni ei ainakaan pitäisi olla yhtään sen vaikeammin tajuttavissa, kuin Sumasen esittämät väittämät. Laskelmien tarkastus on suhteellisen haasteellista ja työlästä, sillä Sumanen viittaa lähteisiinsä vain silloin tällöin (ja lähes aina erittäin epäselvästi). Oletetaan nyt kuitenkin, että Sumanen on saanut numerot lähteistään oikein, eikä ole lähtenyt omin päin niitä muuttamaan. Tarkastellaan siis pelkästään näitä hänen itse tekemiään korjauslaskelmia:
Jo lähtöarvoissa (sivu 44) on Sumasella useita puutteita laskelmissa. Mistä esimerkiksi lasketut työtunnit vuodessa on saatu? Työajan kuukaudet 10,5, kuukauden viikot 4,345 ja miesten normaali viikkotyöaika 38,6 — Näistä saadaan vuosilaskelma 10,5* 4,345 * 38,6 = 1 761 h/v. Näin laskettu tulos ei siis täsmää annetun 1 917,7 h/v kanssa. Tai jos käytetään miesten normaalia viikkotyöaikaa 38,6h, oletetaan työviikon kestävän 5pv, ja miesten työpäivien määrän olevan ilmoitettu 238. Saadaan (38,6/5)*238 = 1837,4 h/v. Mistä Sumanen on siis repinyt nämä laskemansa työtunnit miehille ja naisille? Laskutoimituksia ei ole kirjoitettu, eikä lähdeviittauksia tehty. Käytetyt tilastokeskuksen lähteet puolestaan ovat jo sen verran vanhoja (1999-2000), etten niitä tähän hätään sähköisenä löytänyt. Oletetaan nyt näistä puutteista huolimatta tuon väitteen pitävän paikkaansa, että naiset tekevät vain 79,8 % miesten työtunneista. Siirrytään itse korjauksiin ja niiden ongelmiin:
Kiitos, nyt oli sellaisia perusteluja, joita kaipasinkin. Tiivistit myös erinomaisesti sen, mitä tällä tekstillä pohjimmiltani hain: Mitä ovat sukupuolten palkkaerot, kun ne korjataan erilaisten muuttujien suhteen.
PoistaSumasen tutkimusta on tässä käytetty ehkäpä sen takia, että se on ollut helposti saatavilla, aikanaan tapetilla, suomenkielinen ja helppolukuinen. Myönnän suoraan, että en ole sen lukuihin ja laskelmiin sen paremmin perehtynyt. Olen olettanut, että ne on tehty tilastollisesti ja matemaattisesti oikein. Kertomasi asiat nostavat kyllä esiin huolen luotettavuudesta. Eihän niitä tutkimuksia voi tietenkään niin tehdä, että lähteitä, laskuja ja tuloksia ei pysty ulkopuolinen todentamaan.
(Kommentti 2/3)
VastaaPoista1. Opettajat mukaan
Lähteiden keskiansiot miehillä 2358 € ja naisilla 2020 €. Nämä on ’laskettu’ uudelleen niin, että miehet tienaavat 2203,36 €/kk ja naiset 1818,01€/kk. Tästä sitten päätetty, että miesten palkat ovat nousseet vain 0,18 % ja naisten 0,7 %. Laskutoimituksia tai perusteluita ei ole annettu, joten miten laskut on tehty? Sillä perusteella, että naisia on enemmistö opetusalalla? Joka tapauksessa, uudet palkkalaskelmathan ovat selkeästi pienemmät kuin vanhat, ja tällöin myös pudotus naisten palkoissa on suurempi kuin miehillä. Prosentit ovat kuitenkin laskettu väärin näiden uusien ja vanhojen lukujen välillä, olivat ne sitten lisäystä tai vähennystä. Vaihtoehtoisesti muita laskujen muuttujia ei ole ollenkaan ilmoitettu.
2. Ylitöiden poisto
Tässä on käytetty eri lähteitä ristiin, eikä mitään laskutoimituksia ole esitetty. Miesten vapaana pitämiä ylityötunteja ei ole laskettu ja niitä verrattu naisten vapaisiin. Pimentoon jäävät laskelmat on siis tehty vain naisten osalta: laskut tulisi suorittaa molempiin aineistoihin, jotta ne olisivat vertailukelpoisia.
3. Palkaton ylityö
Tässäkään ei ole kerrottu mitään laskukaavoja, ripoteltu paljon eri lukuja useammasta eri tutkimuksesta eri vuosilta ja annettu tulos. Vaikutus on kuitenkin sen verran pieni, etten edes yritä ottaa selkoa käytetystä laskukaavasta.
4. Eripituinen työaika
Tässä tapahtuu suurin harppaus korjauslaskelmissa, eikä lähteenä käytettyä tilastokeskuksen raporttia löytynyt enää sähköisenä. Mitään laskelmia ei tosin taaskaan ole esitetty (edes lähteistä uudelleen lasketuille muuttujille), joten tulokset voisivat yhtä hyvin olla hatusta vedettyjä. Ilmeisesti Sumanen muuttaa tässä kaikki palkat tuntityöksi ja käyttää ’korjauksessa’ noita aikaisemmin keksimiään lukuja. Muutetaan siis niitä blogissakin mainittuja omenoita appelsiineiksi ja ajatellaan, että kaikki on tutkimuksen kannalta ok ja vertailukelpoista dataa (muutos tehdään vain tässä vaiheessa).
(kommentti 3/3)
VastaaPoistaAjattelin käydä kaikki Sumasen eri korjaukset lävitse yksi kerrallaan, mutta sama tarina jatkuu kohdasta toiseen. Laskelmia ja käsiteltyä dataa ei ole esitetty kunnolla missään vaiheessa. ’Tutkimuksessa’ koitetaan selittää koko Suomen palkkaeroa, käyttäen välillä kaikkia palkansaajia ja välillä vain hyvin spesifejä omaan narratiiviin sopivia ryhmiä, jättämällä samalla epäsuotuisat ryhmät kätevästi tarkastelun ulkopuolelle. Tähän päälle on tosin pakko mainita vielä muutama älytön laskelma ’tasa-arvoajattelun pohjalta’ tehdyistä laskelmista.
Pimeään työhön esimerkiksi on otettu vain prostituoidut naiset, ilman kunnollista lähdettä. Aiheeseen liittyvänä mainintana on aikaisemmin annettu Helsingin Sanomat, ilman mitään tietoa itse julkaisusta. Tähän on käytännössä vain heitetty hatusta 10 000 naista, arvioitu työajaksi kuusi tuntia viikossa ja tuntipalkaksi 200 euroa. Nämä merkittävät ansiot on laskettu nostamaan kaikkien naisten keskituntipalkkaa ja vähentämään keskimääräistä työaikaa. Muut pimeät työläiset on jätetty kokonaan pois. Mikäli muita pimeitä työntekijöitä ei voi ottaa mukaan laskelmiin, pitäisi kaikki nämä tuntemattomat muuttujat jättää pois. Naisprostituoidut nyt vain kätevästi sopivat halutun tutkimustuloksen saavuttamiseen. Sumasen mukaan Miehiä myös ’rankaistaan’ veroilla, joten verotuslaskennan menetelmistä sen tarkemmin tietämättä ja perustelematta (laskematta) lätkäistään mielivaltainen 4% miinus miehille. Ruokatunnit puolestaan vähennetään vain naisten työajoista, samalla jättäen huomiotta kaikki lakisääteiset tauot aivan kaikissa ammateissa sukupuolesta riippumatta. Myöhemmin myös pohditaan, että haluavatko naiset kostoa. :D
Tähän vielä päälle se, että Sumanen on laskelmissaan vain plussannut ja miinustanut prosenttejaan naisten prosentuaalisesta osuudesta miesten palkkoihin. Eri vaikutukset tulisi laskea sekä miesten, että naisten alkuperäiseen ’euroon’ suhteutettuna, ja verrata sitten lopputuloksia. Tulisikohan eri vaiheet laskea myös prosentteina prosenttien päälle (mieti korkoa korolle -ilmiö)?
Kyseisen ’tutkimuksen’ laadun pitäisi olla selvä kaikille, jotka tietävät mitään tieteellisestä metodista. Tosin tutkimuksista tietämättömille vajaa sata sivua tekstiä, sekä iso määrä lukuja ja prosentteja on varmasti vakuuttavaa. Sellaisenaan Sumasen paperi on kuitenkin erittäin epäselvä, puolueellinen, manipuloiva ja tänä päivänä joka tapauksessa myös vanhentunutta tietoa. Tämän vuoksi suosittelin kirjoittamaan koko blogitekstin uudestaan käyttäen muita lähteitä. Tutkimuksia etsiessäni löysin korkeintaan pari vähäänkään Sumasen kanssa samoilla linjoilla olevaa paperia, kun taas perusteellisesti aihetta tutkivia ja ilmiön syitä selvittäviä artikkeleita oli jopa satoja. Näitä tutkimuksia löytyi useilta eri tieteiden aloilta, eri tutkimusmetodeja hyödyntäen, ja lukuisista eri maista. Ei niitäkään ole mikään ’kuningas’ kirjoittanut, ei kun vain rohkeasti lukemaan, jos itsensä sivistäminen asiasta kiinnostaa.
Tiede on itseään korjaava systeemi, mutta lähdekriittisyys kannattaa säilyttää aina – vaikka olisi miten samaa mieltä tulosten kanssa. Kaikenlaiset internetin kaikukammiot ja mielipiteisiinsä syvälle poteroitumiset ovat vain haitaksi meille kaikille. Pitäisi ymmärtää, että ns. ’oikeassa oleminen’ ei ole tärkeintä, vaan kyky järkeillä asioita itse ja muuttaa omia hallitsevia käsityksiään uuden tiedon valossa. Jos kuitenkin edelleen sokeasti luotat yhden ihmisen tekemään harrastelijatutkimukseen tästä aiheesta ja sivuutat kaikki muut tutkimukset, niin valistuksesi asioiden kyseenalaistamisesta on vähintäänkin surkuhupaisaa.
Toivotan hyvää jatkoa blogin kanssa, pidä silmät ja korvat auki, sekä mieli avoinna!
Vähän pelottavaa tutkimuksissa on yleensäkin se, että lukijana et tiedä, mitä et tiedä ja kaikkea tietoa ei yksinkertaisesti jaksa aina edes kyseenalaistaa. Tarvitaan siis joku ulkopuolinen, joka näyttää missä voisi olla ongelma. Esimerkiksi itselleni Sumasen tutkimus menisi helposti läpi kuin väärä raha. Laskukaavojen yms puuttumisen voisi toki huomata, mutta metodien oikeaoppinen käyttö... Nostan tässä suoraan kädet pystyyn, vaikka kouluja olenkin käynyt.
PoistaItsensä sivistäminen toki kiinnostaa. Dilemma tässä onkin, että suurin osa "hyvistä ja oikeista" tutkimuksista on kirjoitettu niin puuduttavasti ja tylsästi. Eihän niitä tavallinen tallaaja jaksa lukea. Sitten on nämä "sinne päin" tehdyt, joita on helpompi lukea ja ne ovat viihdyttäviä. Onko lukijan vika, että asia on näin, vai pitäisikö tutkijayhteisöstä löytyä näitä tieteen kansantajuistajia? Tieteentekijöiden vertaisarvioitu ja kuratoitu youtube :)
Kiitos hyvin perustelluista kommenteistasi. En lupaa, että kirjoittaisin tekstin uudestaan, mutta pistän ainakin harkintaan. Jos olet tutustunut tähän asiaan yhtään syvällisemmin, niin vinkkejä parhaimpiin tutkimuksiin saa kyllä listata kommenttikenttään.