Freezing Order - Tositarinoita rahanpesusta ja salamurhista

Ei ole olemassa eroa venäjän hallinnon ja järjestäytyneen rikollisuuden välillä. Itänaapurin vallankahvassa on hullu mafiapomo, joka voi tehdä mitä vain. Valitettavasti tähän tilanteeseen on jo pitkään suhtauduttu kuin juoppoon vaimonhakkaajaan: Ollaan vähän hissukseen, jotta ei vain ärsytettäisi sitä ja jouduttaisi hankaluuksiin. Milloin tällainen suunnitelma on oikeasti toiminut? En olisi itse koskaan uskonut, että Putin hyökkää Ukrainaan, vaikka sotajoukkoja olikin rajoille koottu. Niin se hullu kuitenkin teki. Vain historiaa paremmin tuntemalla voi ymmärtää nykypäivää. Kirja Freezing Order: Tositarina rahanpesusta, salamurhista ja hengenvaarallisesta kamppailusta Vladimir Putinia vastaan sopiikin hyvin tähän ajankuvaan. Se on jatko-osa Bill Browderin kirjalle Red Notice: Kuinka minusta tuli Putinin vihollinen numero yksi, josta olen tässä blogissani kertonut.  

Vain tyhmät eivät liity työttömyyskassaan - Halvin työttömyyskassa

Myönnetään heti alkuun, että otsikko on hieman provosoiva, koska tarkoituksena on puhua tärkeästä asiasta. Jos otsikko olisi yhtään tylsempi, harva jaksaisi lukea sitä pidemmälle. Vaikka otsikolla haetaankin tarkoituksellisesti näkyvyyttä, pitää väite silti täysin paikkansa ja perusteluihin tutustutaankin seuraavissa kappaleissa tarkemmin. Jotta aihe tulisi käsiteltyä kunnolla ja tarpeeksi selkeästi, pitää kuitenkin ensiksi tutustua tarkemmin siihen, mitä ovat tähän liittyen tärkeimmät termit, eli työttömyyskassa, peruspäiväraha ja ansiosidonnainen työttömyysturva? Tämän jälkeen voidaankin sitten perehtyä kysymyksiin kannattaako työttömyyskassan jäsenyys ja miksi siihen pitäisikään liittyä?

Sähköhammasharjan epämääräinen puhelinmyyntikampanja

Olen jo melkein vuosikymmen sitten rajoittanut puhelinmyyjien soittojen määrää liittymällä Robinson -palveluun. Hommahan maksaa vain parin panttitölkin verran, eli noin 0,39 € ja on voimassa 3 vuotta. Olenkin kirjoittanut tuosta hyvän artikkelin: Puhelinmyynnin kieltäminen - Robinson palvelu. Ainut huono puoli tuossa palvelussa on se, että sen muistaa uusia vasta sitten kun se on loppunut ja puhelinmyyjät taas soittelevat. Pitäisi laittaa aina ylös, milloin on tuonne soittanut, jotta voisi uusia palvelun ennen kuin korppikotkat haistavat haaskan :) Itselläni ei sinällään ole mitään puhelinmyyjiä vastaaan. Työtä siinä missä mikä tahansa muukin homma ja vaatii varmasti tietynlaista luonnetta, osaamista ja ihmistuntemusta. Karsastan kuitenkin sitä, että jotain geneeristä tuotetta tuputetaan lähes jokaiselle vähän epämääräisillä ehdoilla. Esimerkiksi sähkösopimuksia kaupataan puhelimitse, mutta kuka oikeasti pystyy luurin päässä arvioimaan tuleeko tietty kWh ja kuukausimaksu halvemmaksi kuin toinen? Tuo pitää oikeasti laskea auki, ennen kuin voi tarttua mihinkään tarjoukseen. 

Muoviroskan erilliskeräys - Onko muovin kierrätys oikeasti järkevää

Maailman merissä kelluu muovijätettä enemmän, kuin kukaan osaa arvata. Siihen on herätty vasta viime vuosina. YK:n mukaan vuosittain meriin päätyy 8 miljoonaa tonnia muovia, eli rekka-autollinen joka minuutti. Tällä menolla vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia, kuin kalaa painossa mitattuna. Jo vuonna 2025 jokaista kolmea kalatonnia kohti meressä on tonni muovia. Aika shokeeraavaa. Nyt puhutaan jo roskamantereista, joista pohjoisella Tyynellämerellä oleva on Teksasin kokoinen. Syöty muovi tukkii merieläimillä elimistön ja joka vuosi tähän kuolee noin miljoona merilintua, 100 000 merikilpikonnaa ja -nisäkästä (lähde Vantaan Energian asiakaslehti 1/2018). Ajan myötä muovi ei häviä, vaan hajoaa auringonvalossa vain yhä pienemmäksi mikromuoviksi. Mikromuovi puolestaan sitoo ympäristömyrkkyjä, jotka lisääntyvät ravintoketjussa. Mikromuoveja ei sitten poista merestä nykyteknologialla millään. Vertailun vuoksi muuten noin kolmannes mikromuoveista on autonrenkaista ajaessa irronnutta kumimurua – pieneneehän renkaan halkaisija lähes 2 senttiä käytön aikana, kertoo Sitra. Tätä vasten luulisi, että ajatusta merien pelastamisesta ei olisi kovin vaikea myydä ihmisille. Kaikki muovi pitäisi saada kierrätettyä. Vai pitäisikö sittenkään? Tässäkin tullaan huomaamaan, että asiat eivät ole aina mustavalkoisia.

Kerättyä muovijätettä. Kuvan lähde: Karjalainen.fi.

Koronahysteria - Testaaminen, maskipakko ja muita ajatuksia

Lainaan tässä alussa Charles Darwinia: "Tiedemiehellä ei pitäisi olla toiveita tai mieltymyksiä, pelkästään kivinen sydän." Vaikuttaa aika julmalta, mutta hyvinkin ymmärrettävä lähestymistapa. Nykyinen koronapuhe on vähän järjetöntä ja enemmän täynnä joukkohysteriaa. Ajattelin, että en jaksa tähän blogiin enää koronasta mitään kirjoita, mutta nähtävästi pakko, kun faktojen puute mediassa turhauttaa. Ajattelin ensin päivittää vanhoja artikkeleitani: Koronavirus COVID-19 - Mitä siitä pitäisi ajatella ja Korona, lomautukset ja tulevaisuus - Koronan hoitokin tappaa, jotka käsittelevät koronaa. Tajusin kuitenkin, että niissä on jo historian arvoa. Ne ovat sen aikansa tuotteita ja kertovat jotain myös kirjoittajasta. Katsotaan onko mieleni muuttunut tiettyjen asioiden kohdalla. Ainakin osakemarkkinoiden ennustus osui lopulta ihan oikeaan.

Kulut laskevat mutta lisäarvottomuudella rahastetaan - Mandatum Life

Turhauttava ja hämmentynyt olo. Nyt ei ole kyse koronasta tai ihmissuhdeasioista, vaan sijoittamisesta ja tuosta iänikuisesta asiakkaan puijaamisesta. Ei siitä ole kauaakaan kun kerroin lukijani kokemuksista siitä, miten huonosti hänen varojaan OP olisi hoitanut. Kirjoitin tuon taustoista pitkän artikkelin: Näin meitä vieläkin huijataan - OP-sijoitusvakuutus ja sijoituskori 50. Se kannattaa lukaista, jos ei ole sitä tehnyt. Pähkinänkuoressa ehkä se, että mihinkään sanottuihin neuvoihin, tuottoihin, tai kuluihin ei oikein voinut luottaa ja paska haisi kulman takaa asti. Tätähän ei tietenkään suoraan kerrottu, mutta sen saattoi lukujen takaa todeta, jos vain tiesi mitä katsoa. Harva valitettavasti osaa, eikä sen taidon saati ammattilaisen kyseenalaistamisen pitäisi olla nykypäivää. Valitettavasti finanssialalla on edelleen käytetyn autokauppiaan maine ja tällä menolla se myös pysyy siellä. Oikeastaan ihmettelen, että muiden toimijoiden vertaispaineella ei saada kupruja ja huonoa yrityskulttuuria kuriin. Sitten on tietenkin erikseen nuo harmaalla alueella olevat asiat, kuten: Kuukausisäästäjän liioiteltu tuotto-odotus - Matematiikka vääristää, piiloindeksointi ja asuntorahastojen omat ongelmansa. Niistä ei kuitenkaan sen enempää, vaan mennään itse artikkelin pointtiin.

Onko lähimaksaminen oikeasti turvallista ja muita tietoturva-aukkoja

“Se tekisi 12,95 euroa kiitos,” sanoo tavaratalon kassa. Otan lompakon takin taskusta ja kosketan kassan maksupäätettä, jossa lähimaksun logo näkyy. Odotan sekunnin tai kaksi ja kuulen pitkän piippauksen. Jes - veloitus on tehty. Ei kortin tai kolikoiden kaivelua, pin-koodin näppäilyä, tai nimmarin raapustusta kuittiin. Helppoa, luotettavaa ja turvallista, näin meille ainakin kerrotaan. Kaikki tämä on tietenkin totta, mutta kaikilla asioilla on myös se toinen puoli, jonka haluaisin tuoda esiin. Kun jokapäiväinen elämä on täynnä erilaista ja monimutkaista tietotekniikkaa, niin harva todella ymmärtää, miten jokin prosessi sen takana toimii. Tavallisen tallaajan onkin aika vaikeaa suojautua kaikelta tietotekniikkaan liittyvältä huijaukselta ja väärinkäytöltä. Kärjistetysti, jos ennen piti vain huolehtia siitä, että liian suuri setelituppo ei katoa jonkun pitkäkyntisen näpistelijän mukaan housujen takataskusta, niin nyt on maailma muuttunut aika paljon. Nykyään rikolliset ovat ovelia ja fiksuja.

Kuukausisäästäjän liioiteltu tuotto-odotus - Matematiikka vääristää

Törmäsin vähän aikaa sitten Piksussa Svenne Holmstrom vanhempaan tekstiin, jossa käsiteltiin kuukausisäästäjän tuotto-odotusta ja miten sitä ainakin alussa liioitellaan. Sama juttu tuli myöhemmin vastaan myös Iltalehdessä. Syy tähän tuotto-odotuksen liioitteluun on siis oikeastaan tekninen ja liittyy väärin käytettyyn laskentatapaan. Tätä virheellistä matematiikkaa viljellään etenkin pankin myyntipuheissa. Avaankin sitä tässä artikkelissa vähän myöhemmin. Teksti oli kuitenkin pitkästä aikaa erilainen ja siinä oli tavallaan uusi näkökulma, jota en ole aikaisemmin tullut ajatelleeksikaan. Jopa tällainen mielestään jo vähän kaikesta kirjoittanut ja kaiken nähnyt sijoitusbloggarikin oppi asiasta jotain uutta ja mielenkiintoista.

Näin meitä vieläkin huijataan - OP-sijoitusvakuutus ja sijoituskori 50

Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Tämä on varmasti kaikille tuttu sananlasku. Entä jos pyytäjä ei olekaan kertonut maksajalle kaikkea oleellista tietoa? Eikö silloin ole kyse huijauksesta? Kuka muistaa vuosien takaa Nordean Mermaid sijoitukset, joissa asiakkaille annettiin vähintäänkin harhaanjohtavaa tietoa? Tai jutun, jossa pankki kehotti myymään perityt osakkeet ja sijoittamaan pankin omiin rahastoihin. Tässä välissä pitikin maksaa isot verot ja asiakas menetti myös opintotukensa. Näitä tapauksia on niin paljon. Ei mikään ihme, että aikoinaan Finanssivalvonta lätkäisikin iäkkäiden sijoitusneuvonnasta jättisakot Nordealle ja Helsingin OP:lle. Valitettavasti näitä juttuja riittäisi vaikka kuinka, esimerkiksi: Perheenisä menetti kaikki säästönsä. Absurdein on ehkä se, että sijoitusmyyjä ei kestänyt Alexandriassa: ”Valheiden kertominen asiakkaille alkoi käydä liian raskaaksi”.

Naisen euro on oikeasti enemmän kuin miehen euro

Naisten palkkapäivää vietetään 31.10. Sen tarkoituksena on herätellä muistuttamaan, että naisen euro on noin 83 senttiä. Ajatus olisi tietenkin hieno ja jalo, jos fakta olisi totta. Mutta kun se ei ole. Paskapuhetta kaikki. Verenpaineeni nousee aina, kun kuulen tällaista potaskaa. Tähän kohtaan sopiikin hyvin lähes kaikkien tuntema sanonta vähän muokattuna: "Valhe, emävalhe, naisen euro on 80 senttiä." Tilastoilla kikkailemalla ja niitä väärin tulkitsemalla saadaan musta näyttämään valkoiselta. Tällainen väärä uskomus sitten leviää mediassa kuin syöpä, kun kukaan ei uskalla sitä kyseenalaistaa. Koska jokin feministi- tai marttakerho varmaan lyttää tämän blogijutun jo pelkän otsikon perusteella ja lukematta, niin jokainen voi tykönään kuvitella, miten poliitikolle kävisi. Jos miespoliitikko asettuisi asiassa vastateloin ja uskaltaisi kiistää väitteen naisten pienemmästä eurosta, niin varmasti olisi sellainen show käynnissä, että sitä ei kukaan täysjärkinen jaksaisi.

GDPR ja tietosuoja - Maalaisjärjen käytöstä typeryyteen

Kukaan on tuskin välttynyt kuulemasta termiä GDPR, eli General Data Protection Regulation (yleinen tietosuoja-asetus). Se on uusi henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, jota sovelletaan kaikissa EU-maissa 25.5.2018 alkaen. Noin lyhyesti tämän tietosuoja-asetuksen on tarkoitus antaa parempi suoja henkilötiedoillesi ja enemmän keinoja hallita tietojesi käsittelyä. Jokapäiväiseen elämään sillä on tuskin vaikutusta, mutta onhan se nyt toisaalta kiva tietää, että mitä henkilötietoja Firmalla X on sinusta, mihin niitä käytetään ja halutessasi pyytää niiden poistoa. Noin muutenkin vain tarpeellisten henkilötietojen turvallinen ja lainmukainen keräys ja käsittely tuskin on huono asia, joten miksi valittaa?

Kannattaako sijoitusvakuutus - millaiset kulut ovat?

Vierailin varmaan joskus vuonna 2011 Sijoitus Invest -messuilla Wanhassa Satamassa. Mielenkiinnosta sijoittamiseen löysin itseni melkeinpä ainoana nuorukaisena pääosin ikääntyvien herrasmiesten kansoittamasta salista, jossa tilaisuuden aiheena oli sijoitusvakuutus. Luen jonkin verran sijoituskirjallisuutta, mutta sijoitusvakuutukset eivät silloin olleen kovinkaan tuttuja, joten aihe oli sinällään mielenkiintoinen. Varatun ajan puitteissa aihetta ei kuitenkaan pystytty käsittelemään kovin tarkasti ja mielenkiintoisimmat tiedot tarkasta kustannusrakenteesta ja muista maksuista jäivät pimentoon. Se siitä sitten, edes Googlen hakukoneella en myöhemmin luennon jälkeen pystynyt löytämään tarkkoja tietoja asiasta. Sijoitusmaailmassa tällainen tietojen salailu ja läpinäkymättömyys on yleistä, eikä useinkaan lupaa mitään hyvää.

Elokuva Wolf of Wall Street on hauska elokuva ja kliseinen kertomus sijoitusmaailman "riippumattomuudesta".

Piiloindeksointi - Huijaus, jota ei ole kriminalisoitu

Luin tuossa joskus Nordnetin talousvalmentaja Martin Paasin blogiartikkelin: Ihmiskunnan suurin puhallus: piiloindeksointi. Artikkeli oli niin mainiosti kirjoitettu, että nyt on ihan pakko lainata osaa tekstistä. Vaikka aihe ei sinänsä ole mikään uusi tai ihmeellinen, niin kirjoittajan näkökulma on kuitenkin erilainen ja sopii blogini aihealueeseen kuin nenä päähän. Toisekseen en ole aiheesta tänne oikeastaan mitään kirjoittanut, joten pakkohan tästä on siis lyhyt artikkeli kirjoittaa. Samaa aihetta on käsitellyt myös Random Walker kirjoituksessaan: Sijoitusmaailman suurin ”huijaus", jota tulen tässä myös lainaamaan.

Postijärjestelmän päätemaksu - Maksatko naapurisi säästöt verkkokaupassa?

Verkkokaupoista ostaminen on se juttu. Kukapa ei suosisi sitä kivijalkakauppojen sijaan. Voit tehdä ostoksia milloin haluat, vertailla ja kilpailuttaa kaiken helposti. Saat haluamasi tuotteen yleensä halvemmalla ulkomailta, kuin vaikkapa täältä kotimaasta. Ei ihme, että verkkokauppa kasvaa ja kukoistaa. Sehän on vain hyvä asia, eikö? Asioilla on yleensä kuitenkin myös se toinen puoli, jota moni ei tule ajatelleeksi. Ehkä pitäisi. Todennäköisesti sinäkään et ole näitä asioita tajunnut pysähtyä miettimään. Siksi ajattelinkin nostaa näitä asioita esille. Riittää, että edes yksi vaivautuu asioita miettimään ja mahdollisesti muuttamaan kulutuskäyttäytymistään.

Elämä on ja opettaa - Asioita, joita en ymmärrä

Seuraava artikkeli on poikkeuksellisesti vähän enemmän ajatustenvirtaa ja kokoelma joistain ajankohtaisista asioista tai tapahtumista elämässä, joita en voi täysin käsittää. Tai oikeammin sanottuna en ymmärrä toimintalogiikkaa ja järjenjuoksua niiden päätösten takana. Itse pyrin tekemään päätöksiä rationaalisesti, kauaskantoisesti ja mahdollisimman monen eri faktan pohjalta, jotta tulos olisi kaikille paras mahdollinen. Näissä seuraavissa tapauksissa näin ei ole ja se pistää miettimään. Jos jostain asiasta vaietaan, tai tiedotetaan hyvin vähän, herättää se aina epäilyni. Jos joku ammuu kuin lehmä ja näyttää lehmältä, niin se yleensä on lehmä, vaikka muuta vakuuteltaisiin. Mitä avoimempaa päätöksenteko ja tiedotus on, sitä enemmän se herättää luottamustani. Tältä pohjalta sitten itse tapauksiin.

Laiton lataus - Lisää markkinaoikeuden päätöksiä

Tämä juttu on jatkoa artikkelille: Laiton lataus ja tekijänoikeuden valvontakirje - Mitä tehdä? Enpä arvannut juttua kirjottaessa, kuinka suosittu siitä tulisikaan. Vain yksi tekijänoikeuteen keskittyvä juttu on keikkunut tällaisen "talousblogin" luetuimpana juttuna jo vaikka kuinka kauan. Ei kai tuosta voi kuin vetää yhden johtopäätöksen. Asia koetaan mielenkiintoiseksi ja tuollaiselle artikkelille on selvästi tarvetta. Pakkohan tästä aiheesta on siis kirjoittaa lisää. Suosittelen lukemaan alussa linkkaamani artikkelin, jotta lukijana pysyisit paremmin perillä mistä näissä kiristyskirjeissä onkaan kyse ja mitä kannattaa tehdä, jos saa tällaisen tekijänoikeuden valvontakirjeen.

Piraatit vastaan tekijänoikeus. Markkinaoikeus ratkaisee, kumpi voittaa. Kuvan lähde: Turre.com.

Näin pähkinänkuoressa tiivistettynä vertaisverkosta on ladattu luvatonta materiaalia juuri sinun liittymästäsi. IP-osoite ei kuitenkaan yksilöi vielä tekijää, se vain yksilöi liittymän, jota kautta tekijänoikeutta on rikottu. Tekijänoikeudenvalvoja lähettää kuitenkin hyvitysmaksun (noin 550 - 3 000 euroa) liittymän haltialla. Jos summaa ei makseta, niin asia lähtee eteenpäin ja pahimmillaan saa maksaa noin 30 000 euron oikeudenkäyntikulut. Syyllisen näyttövelvollisuus on kuitenkin tekijänoikeusvalvojalla. Jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Aihetodistelulla tekijänoikeusvalvojan on erittäin hankala todistaa syyllistä. Mahdollista se toki on ja siksi homma meneekin erittäin mielenkiintoiseksi. Vähän kuin seuraisi Hercule Poirot -televisiosarjaa.

Laiton lataus ja tekijänoikeuden valvontakirje - Mitä tehdä?

Eräs lukijani sai Adultialta varoituksen markkinaoikeuteen haastamisesta, mikäli ei ole valmis hyvittämään luvatonta jakamista. Yleensä en sekaantuisi tällaisiin lakiasioihin, saati jakaisi neuvoja yksittäisiin ja paljon selvitystyötä vaativiin kysymyksiin. Mitä enemmän aiheeseen kuitenkin paneuduin, sitä herkullisemmalta se yleisellä tasolla vaikuttikin. Koska olen jo taistellut Kelaa vastaan opintotuen järjettömästä takaisinperinnästä ja lähettänyt Finanssivalvontaan väärinkäytösepäilyn, niin looginen askel on tarttua myös tähän tekijänoikeuden valvontakirjeeseen ja sen ympärillä pyörivään järjestelmään. En ota kantaa juuri tähän yksittäiseen kysymykseen, vaan koko touhuun yleensä. Yritän pitää artikkelin mahdollimman yksinkertaisena, kuitenkin faktat perustellen. Mitä kannattaa tehdä, jos saa tällaisen tekijänoikeuden valvontakirjeen? Uskon, että tästä artikkelista on monelle rutkasti apua ja lukemisen jälkeen yöunet ovat paljon paremmat.

Suomen asuntorahastot vertailussa - Mitä jääkään käteen?

Jatketaan vielä siitä, mihin viime jutussa asuntorahastojen vaaroista jäätiin. Kunnianhimoinen tavoitteeni oli pistää vertailuun kaikki Suomen asuntorahastot kuluineen, tuottoineen ja nettovuokratuottoineen ilman mitään "paperirahaa". Koska talousmediaa asia ei näytä paljon kiinnostavan, niin jonkun muunhan se on sitten tehtävä. Kannattaakin lukaista aikaisempi artikkelini aiheesta, jotta täysin ymmärrät tämän jutun punaisen langan. Tällöin ymmärrät myös sen, miksi suosittelen varovaisuutta asuntorahastojen kanssa. Noin lyhyesti tiivistäen huolenaiheena on se, että niitä pidetään vähäriskisinä ja tasaisesti tuottavina, vaikka asian laita voi olla jopa päinvastainen. Voitollinen tulos saatetaan tehdä olemattomilla tuotoilla. Vuokratuotot eivät useinkaan kata kuluja. Tuotto maksetaan varoista, joita ei ole vielä tullut kassaan asuntojen realisoitumattomana arvonnousuna. Lainarahoitus voi vivuttaa tulevia tappioita ja asuntorahaston huono likviditeetti voi kuihtua olemattomaan, kun markkinat niiaavat. Houkutin positiivisen tuloksen näyttämiseen voi vääristää tuottoa. Sen kun vain kirjataan asuntojen markkina-arvoa ylöspäin, eihän sitä pöljät piensijoittajat tajua. Eihän?

Tämä artikkeli on alun perin kirjoitettu 25.4.2017 ja sitä päivitetään aina sen mukaan, kun uusimmat tuloslaskelmat ja taseet ilmestyvät yhtiöiden nettisivuille

Finanssivalvonta - Ilmoitus väärinkäytösepäilystä

Lähetin Finanssivalvonnalle ilmoituksen väärinkäytösepäilystä 20.6.2017. Asia koski Ålandsbanken Asuntorahasto A Erikoissijoitusrahastoa. Joku blogini lukija saattaa muistaa, että olen kirjoittanut muutaman artikkelin asuntosijoitusrahastoista: Vaaran merkit asuntosijoitusrahastoissa - Varovaisuutta suositellaan ja toinen artikkeli: Suomen asuntorahastot vertailussa - Mitä jääkään käteen? Suosittelen perehtymään noihin artikkeleihin, jotta todella ymmärrät mistä tässä jutussa onkaan kyse. Etenkin tuo viimeinen artikkeli avasi hyvin silmäni. Kun vertailin asuntorahastoja, niin huomasin, että tuloslaskelman ja taseen lukuja on vaikea saada täsmäämään asuntorahastojen ilmoittamiin tuottolukuihin. Ålandsbankenin kohdalla uusinta tuloslaskelmaa ja tasetta vuodelta 2016 ei saa edes kissojen ja koirien kanssa käteensä mistään. Tästä allekirjoittanut voi vetää vain sen johtopäätöksen, että tulos on niin paska, että sitä ei kehdata näyttää. Uusimmat tiedot pitäisi kuitenkin sijoittajille antaa, joten toiminta on moraalitonta ja rikkoo sääntöjä. Kun tähän epäkohtaan ei kukaan ole tarttunut, niin päätin siis lähettää ilmoituksen Finanssivalvontaa. Josko asia vaikka korjaantuisi.

Vaikka ilmoitus Finanssivalvonnalle onkin luottamuksellinen, niin en koe julkaisun vaarantavan henkilöllisyyden suojaa, koska riippumattomana sijoitusbloggarina kirjoitan jo omalla nimelläni ja kasvoillani ja olen aiheesta puhunut jo aikaisemminkin. Voin siis onnekseni liittää tähän artikkeliin koko kirjeeni sisällön sanasta sanaan mitään pois jättämättä.

Vaaran merkit asuntosijoitusrahastoissa - Varovaisuutta suositellaan

Asuntosijoittaminen kiinnostaa yhä useampia. Siitä saa kohtalaisen varmaa ja ennustettavaa tuottoa ja se on hyvä vaihtoehto rahan makuuttamiselle nollakorkoisella pankkitilillä. Asuntosijoittaminen on myös konkreettisempaa, kuin esimerkiksi osakesijoittaminen. Omistat jotain, johon voi koskea. Asunto, johon voit vaikka majoittua ja jonka kattoa jokainen tarvitsee päänsä päälle. Asuntosijoittamisessa ihan tavallinenkin ihmisen voi vaurastua vuokra-asunnoilla, kunhan omaa vähän säästöjä ja käyttää velkavipua. Tähän riittää oikeastaan pelkkä ala-asteen matematiikka, terve järki ja jonkin verran kiinnostusta. Ei siis liene mikään ihme, että asuntosijoittamisen ympärille on perustettu myös paljon tähän liittyviä rahastoja. Jokaisella vakavasti otettavalta finanssitalolta taitaa tällä hetkellä löytyäkin oma rahastonsa asuntosijoittamisella rikastumisesta haaveileville asiakkaille. Piensijoittajan kannattaa kuitenkin olla tarkkana mihin ryhtyy. Vaikka asuntosijoittamisen sijoitusrahastojen kautta mieltäisikin erittäin vähä-riskiseksi esimerkiksi osakemarkkinoihin nähden, niin kannattaa katsoa, mihin on varojaan sijoittamassa. Kaikki kiiltävä ei ole kultaa.