Vain tyhmät eivät liity työttömyyskassaan - Halvin työttömyyskassa

Myönnetään heti alkuun, että otsikko on hieman provosoiva, koska tarkoituksena on puhua tärkeästä asiasta. Jos otsikko olisi yhtään tylsempi, harva jaksaisi lukea sitä pidemmälle. Vaikka otsikolla haetaankin tarkoituksellisesti näkyvyyttä, pitää väite silti täysin paikkansa ja perusteluihin tutustutaankin seuraavissa kappaleissa tarkemmin. Jotta aihe tulisi käsiteltyä kunnolla ja tarpeeksi selkeästi, pitää kuitenkin ensiksi tutustua tarkemmin siihen, mitä ovat tähän liittyen tärkeimmät termit, eli työttömyyskassa, peruspäiväraha ja ansiosidonnainen työttömyysturva? Tämän jälkeen voidaankin sitten perehtyä kysymyksiin kannattaako työttömyyskassan jäsenyys ja miksi siihen pitäisikään liittyä?

Työttömän peruspäiväraha ja sen suuruus

Kuvitellaan aluksi tilanne, jossa varmana pitämäsi työpaikka meneekin tuotannollisista syistä alta ja olet nyt työtön. Paska juttu, joka voi sattua kenelle tahansa. Tänä päivänä työmarkkinat muuttuvat nopeasti ja yhä useampi suomalainen joutuukin olemaan ajoittain työttömänä. Viimeistään korona osoitti, että varmakin työ voi loppua kuin seinään. Vuokra pitää kuitenkin maksaa ja ruokaakin ostaa, laskuja alkaa kertyä. Hyvinvointivaltio Suomi kuitenkin huolehtii vähäosaisista ja Kela maksaa työttömille työttömyysturvaa. Jos työton ei kuulu työttömyyskassaan, hän saa pelkkää peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, riippuen täyttääkö työssäoloehdon. Jos työtön ei täytä työssäoloehtoa eli hän ei ole ollut töissä tarpeeksi pitkään saadakseen peruspäivärahaa, hän saa valtion työmarkkinatukea. Samoin käy tietenkin peruspäivärahakauden loppuessa.

Kutsuipa työttömyysturvaa millä termillä tahansa, niin vuonna 2022 peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat molemmat 34,50 euroa päivässä (vertailun vuoksi tämä oli muuten 32,66 €/päivä vuonna 2014) ja niitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Täysimääräisen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä lapsettomalle on vuonna 2022 bruttona noin 742 €/kk (21,5 x 34,50 €) ja nettona noin 593,6 euroa kuussa (20 % ennakonpidätys), kertoo Kela. Puolison tulot eivät enää vaikuta tähän tukeen. Huom! Muista hakea muutosverokorttia etuutta varten, jolloin verotus saattaa olla kevyempää.

Vertailun vuoksi tuo oli vuonna 2014 noin 702,2 e/kk. Vajaassa kymmenessä vuodessa tuki on siis kasvanut vain hitusen (noin 6 %). Käytännössä se on kasvanut noin 0,7 % vuodessa. Kun palkat ja inflaatio ovat kasvaneet nopeammin, niin työtön joutuu pärjäämään suhteessa yhä pienemmällä rahasummalla. Esimerkiksi oma kirjanpitoni näyttää, että vuosikymmenessä kuluttajahintaindeksi on kasvanut noin 15,5 % ja oma palkkani ravintolatyöntekijänä noin 25 % vuosikymmenessä. Vaikka työtön saa absoluuttisesti lisää rahaa, niin suhteellisesti hän on köyhtynyt.

Kassaan kuuluvan ansiosidonnaisen suuruus

Työttömyysturva ei vaikuta kovin suurelta, jos sitä vertaa työttömyyskassaan liittyneiden turvaan. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa voivat saada vain ne työttömät, jotka ovat työttömyyskassan jäseniä. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan taso perustuu työttömyyttä edeltäneeseen palkkatasoon. Siinä on kaksi osaa: perusosa, joka on peruspäivärahan suuruinen ja kaikille sama, sekä ansio-osa, joka perustuu työttömyyttä edeltäneeseen vakiintuneeksi katsottuun palkkaan. Ansio-osa on keskimäärin 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos äskeinen kuulosti sekavalta, niin olen piirtänyt alle graafin ansiosidonnaisen suuruudesta (sininen viiva) eri kuukausipalkoilla. Vertailuna peruspäiväraha (punainen viiva).

Ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan suuruus eri kuukausipalkoilla vuonna 2022. Tuen laskentaan käytetty tietoja KOKO:n sivuilta. TyEL-vähennystä (4,29 %) ei ole tässä tehty, eikä lapsikorotusta yms huomioitu. Kuukausipalkka bruttona. Eri suuruista ennakonpidätystä ei myöskään huomioitu.

Kuten kuvaajasta näkee, niin ansiosidonnaisen suuruus riippuu kuukausipalkasta, kun peruspäiväraha on kaikille saman suuruinen. Ansiosidonnainen on jo noin 800 euron kuukausipalkalla peruspäivärahaa suurempi ja esimerkiksi noin 1 350 euron kuukausipalkalla saa työttömänä noin 1 000 euroa ansiosidonnaista. Jos et olisi työttömyyskassan jäsen, niin saisit vain sen 742 euroa. Aika hurja ero, kun ottaa huomioon, että tuollaisen palkan saa lähes mistä tahansa päivätyöstä. Joku voi myös huomata, että ansiosidonnaisen kertyminen hidastuu, kun bruttotulot ylittävät 3 277 euron summan. Tuosta pienemmästä ansio-osasta taitteen yli (20 % vs 45 %) tulee siis tuon graafin loiventuminen, jos joku sitä pohtii.

Mitään järkeä ei siis ole olla liittymättä työttömyyskassan jäseneksi. Kelan taskutilaston mukaan vuonna 2019 keskimääräinen ansiosidonnainen päiväraha oli noin 1 332 euroa kuussa (21,5 x 61,95 e/päivä) eli noin kaksi kertaa suurempi kuin työmarkkinatuki. Tuntuukin todella tyhmältä olla liittymättä työttömyyskassaan, kun tarkastellaan keskiarvoja. 

Työttömyyskassan ehdot ansiosidonnaiselle

Ansiosidonnaista päivärahaa haetaan työttömyyskassasta ja siihen liittyy tiettyjä ehtoja (oltava kassan jäsen 26 viikkoa, eli noin 6 kk ja töissä jäsenyysaikana vähintään 18 h/viikko). Kelan sivuilla sanotaan, että ansiosidonnaisen päivärahan vero on vähintään 25 % tai oma palkan veroprosentti, jos se on tätä suurempi. Huom! Tämä ei pidä täysin paikkaansa ja on ainakin työttömän näkökulmasta haitallista tietoa. Hakemalla muutosverokorttia etuutta varten voi päästä pienemmällä veroprosentilla, kertoo KOKO-kassa. Kiitos tästä tiedosta anonyymille kommentoijalle, joka toi sen hyvin esiin. 

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksimikesto on 500 arkipäivää ja työttömyyden jatkuessa työtön putoaa työmarkkinatuelle. Kannattaa myös muistaa, että vaikka työttömyyskassan käsittelyaika saisi maksimissaan olla 30 päivää, niin esimerkiksi koronan takia tullut hakemusruuhka venytti käsittelyajan pahimmillaan kahteen kuukauteen, kertoo Yle tässä jutussa. Esimerkiksi YTK:ssa käsittelyaika venyi 56 päivään. Ei siis kannata tuudittautua pelkän ansiosidonnaisen varaan ja elää kädestä suuhun, koska kaikenlaista voi aina sattua.

Vieläkin liian suuri osa Suomen työttömyyskorvausta saavista henkilöistä on pelkän työmarkkinatuen tai peruspäivärahan varassa. Kelan taskutilaston mukaan vuonna 2019 ansiosidonnaista sai vain noin 50,5 % hakijoista työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan saaviin verrattuna. Toki rahassa mitattuna tämä potti on isompi, koska ansiosidonnainen on paljon suurempi. Kelan taskutilaston mukaan ainakaan ansiopäivärahan osuus ei ole noussut maksetuista työttömyysetuuksista. Voi voi. Kertoo ehkä siitä, että tämä tieto ei vain ole ihmisiä tavoittanut. Mikä tässä voi olla niin vaikeaa?

Maksetun ansiopäivärahan suuruus eri vuosina suhteessa peruspäivärahaan. Kuvan lähde: Kelan taskutilasto.

Työttömyyskassa on kuin vakuutus

Työttömyyskassat tasoittavat siis taloutesi heilahteluita ansiosidonnaisella peruspäivärahalla, jos jäät vahingossa työttömäksi. Työttömyyskassat tarjoavat jäsenilleen myös erilaista tukea työttömyysajalle, kuten vuorottelukorvausta. Ammattiliiton jäsenet kuuluvat yleensä myös työttömyyskassaan. Kassaan voi kuitenkin liittyä myös ilman ammattiliiton jäsenyyttä. Esimerkiksi itse en kuulu mihinkään ammattiliittoon, vain työttömyyskassaan. Työttömyyskassat maksavat työttömiksi jääville jäsenilleen keskimäärin siis kaksinkertaisen määrän rahaa kuukaudessa kuin KELA. Suomessa on vallinnut jo pitkään konsensus siitä, että työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat niin pieniä, etteivät ne riitä pääsääntöisesti kattamaan vaatimattomiakaan elinkustannuksia. Miksi jäisit siis kituuttamaan pienellä työmarkkinatuella, jos voisit työttömyyskassaan liittymällä turvata taloutesi huomattavasti paremmin? Ehkäpä syynä on se, että et ole aikaisemmin edes miettinyt tätä asiaa tarkasti. Harva työuraansa aloitteleva nuori oikeasti ajattelee näitä asioita heti alkuvaiheessa, vaikka näin todellakin kannattaisi tehdä. Tämä kannattaa tehdä jo heti ensimmäisen työpaikan löytyessä.

Tunnetko itsesi huijatuksi, kun rahoitat jo naapurisi työttömyyttä?

Miten ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on sitten rahoitettu? Tämä on todella mielenkiintoinen kysymys ja tästä "vääryydestä" on keskusteltu jo vuosikymmeniä. Työttömyyskassan jäseneksi hakevan täytyy ensinnäkin olla palkansaaja. Työttömyyskassan jäsenet joutuvat maksamaan vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus vaihtelee työttömyyskassan mukaan, mutta on vuodessa keskimäärin suurusuusluokkaa 30 - 100 euroa. Kalliimman kassan jäsenmaksu on yleensä osa liiton jäsenmaksua ja siihen voi kuulua enemmän palveluja, kuten neuvontapalveluja tai vaikkapa jäsenlehti.  

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kerätään pääosin työnantajien (49,5 %) ja valtion (40 %) maksuosuuksista. Vain 5,5 % maksusta rahoitetaan työttömyyskassojen jäsenmaksuilla, kertoo wikipedia. Ja nyt tulee se jännä juttu. Pakollisia työttömyysvakuutusmaksuja maksavat myös kassaan kuulumattomat. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei siis rahoiteta kassan jäsenmaksuilla vaan KAIKILTA töissä käyviltä perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla (noin 0,6 % palkasta). Eli vaikka et kuuluisikaan työttömyyskassaan, maksat siitä maksuja automaattisesti palkastasi. Jos et kuulu työttömyyskassaan, et saa tälle jo maksamallesi rahalle yhtään mitään vastinetta. Olet siis yksinkertaisesti niin tyhmä ja tietämätön, että rahoitat vain muita kassan jäseniä, koska he ovat tajunneet siihen jo liittyä.

Moni on jättänyt työttömyysturvansa kokonaan hoitamatta, kun he ovat luulleet, että se on kallis ja se edellyttää liittoihin kuulumista. Näin ei kuitenkaan ole. Suurin osa ihmistä joutuukin opettelemaan työttömyysturvan alkeet liian myöhään vasta jouduttuaan ensimmäisen kerran työttömäksi. Silloin monelle vasta kunnolla selviääkin käsitteet perusturva, ansiosidonnainen, työttömyyskassa ja liitto. Kakka on kuitenkin jo osunut tuulettimeen ja silloin on jo liian myöhäistä. Miksi et siis liittyisi työttömyyskassaan jo nyt? Työttömyyskassat luovat turvallisuutta talouteesi. Jäsenmaksu on pieni hinta kohtuullisten tulojen varmistamisesta vaikeiden aikojen yli. Kassan jäsen saa keskimäärin kaksinkertaista korvausta työttömänä, kuin kassaan kuulumaton. Jo kuukaudessa työttömänä saat enemmän rahaa, kuin maksat kymmenessä vuodessa jäsenmaksuja halvimpaan työttömyyskassaan. Ansiosidonnainen myös kerryttää eläkettäsi. Palkastasi menee joka tapauksessa pieni maksu työttömyyskassalle, joten olet ainoastaan tyhmä, jos et liity siihen ja maksa muutamaa kymppiä lisää.

Halvin työttömyyskassa KOKO

Työttömyyskassojen vertailu voi olla hyvinkin kannattavaa ja helppoa puuhaa, jos etsit vain halvinta työttömyyskassaa, etkä tarvitse sen muita palveluja. Suomessa on ammattiliittoihin kuuluvia ja sitoutumattomia työttömyyskassoja. Yhteensä Suomessa on 18 palkansaajakassaa vuonna 2022, kun osa kassoista on yhdistynyt toisten kanssa vuosien saatossa. Jäsenmäärältään suurimmat ja merkittävimmät työttömyyskassat ovat: Yleinen työttömyyskassa, Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa ja Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa. Kassojen jakamat etuudet ovat tasan samat kassasta riippumatta, vain kassojen jäsenmaksut vaihtelevat. Alimmillaan kassan jäsenmaksu on Lakimiesten ja lääkärien kassan 30 euroa vuodessa, ylimmillään Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa ETTK 132 euroa vuodessa, kertoo Wikipedia. Jäsenmaksuissa on paineita pienille korotuksille aina laskusuhdanteen vallitessa, kun työttömyys ja siten kassan menot kasvavat. Kumma kyllä noususuhdanteessa nuo maksut eivät kuitenkaan laske.

Suomen kenties halvimpana työttömyyskassana tunnettu Yleinen työttömyyskassa (Loimaan kassa), johon itsekin joskus muinoin kuuluin, ei siis oikeasti ole edes halvimmasta päästä (115 € vuonna 2022). Itse vaihdoin jo vuonna 2012 JATTK-työttömyyskassaan (nykyisin nimellä Aaria), jonka vuosimaksu silloin oli noin 42 euroa (84 € vuonna 2022). Tämä kassa oli vuosikausia halvin ja tähän kassaan on kaikkien erittäin helppo liittyä. Sen voi tehdä siis kuka tahansa töissä käyvä veronmaksaja. Vuonna 2022 tein kuitenkin vaihdon ja siirryin Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO:n jäseneksi. Vuosimaksu vuonna 2022 on 63 euroa vuodessa. Voit liittyä KOKOon, jos toimit ns. ylempänä toimihenkilönä, esimiehenä tai asiantuntijan tehtävissä tai olet suorittanut/opiskelet alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa.

Kuvankaappaus Korkeasti Koulutettujen kassan sivuilta 7.4.2022.

Kassaa voi vaihtaa myös kesken vuoden

Työttömyyskassan vaihto on todella helppoa ja sen voi tehdä jopa kesken vuoden. Maksuthan ovat oikeasti kuukausikohtaisia, joten jos vaihdat toiseen kassaan vaikkapa toukokuussa, niin saat takaisin 8 kk vastaavan maksuosuuden. Käytännössä KOKO:n vaihto oli erittäin helppoa, piti vain täyttää lomake oikeilla tiedoilla netissä ja KOKO hoiti tietojen siirron vanhasta kassasta uuteen puolestani. Palvelun sisältöhän on kaikissa sama ja lakisääteinen, joten ihmettelen miksi maksaa enemmän, kun halvemmallakin pääsee. Tietenkin jos olet lääkäri, tai vastaava, niin vieläkin halvempia kassoja löytyy. KOKO sopii kuitenkin aika monelle. Nettisivut ovat erittäin selkeät ja informatiiviset. Kaikki siis liittymään tähän kassaan, jos vain mahdollista. Käytännössä voit siis säästää vielä vajaat 20 euroa vaihtamalla kassaa toiseksi halvimmasta halvimpaan. Oikeastaan helpompaa kuin sähköyhtiön kilpailuttaminen.

Enemmän tietoa (ja aika pitkästi) työttömyysturvan harhoista, vääryyksistä ja rahoituksen virheistä löytyy tästä osoitteesta.

(Artikkeli julkaistu alun perin joulukuussa 2013 ja nyt päivitetty)