7. huhtikuuta 2022

Vain tyhmät eivät liity työttömyyskassaan - Halvin työttömyyskassa

Myönnetään heti alkuun, että otsikko on hieman provosoiva, koska tarkoituksena on puhua tärkeästä asiasta. Jos otsikko olisi yhtään tylsempi, harva jaksaisi lukea sitä pidemmälle. Vaikka otsikolla haetaankin tarkoituksellisesti näkyvyyttä, pitää väite silti täysin paikkansa ja perusteluihin tutustutaankin seuraavissa kappaleissa tarkemmin. Jotta aihe tulisi käsiteltyä kunnolla ja tarpeeksi selkeästi, pitää kuitenkin ensiksi tutustua tarkemmin siihen, mitä ovat tähän liittyen tärkeimmät termit, eli työttömyyskassa, peruspäiväraha ja ansiosidonnainen työttömyysturva? Tämän jälkeen voidaankin sitten perehtyä kysymyksiin kannattaako työttömyyskassan jäsenyys ja miksi siihen pitäisikään liittyä?


Työttömän peruspäiväraha ja sen suuruus


Kuvitellaan aluksi tilanne, jossa varmana pitämäsi työpaikka meneekin tuotannollisista syistä alta ja olet nyt työtön. Paska juttu, joka voi sattua kenelle tahansa. Tänä päivänä työmarkkinat muuttuvat nopeasti ja yhä useampi suomalainen joutuukin olemaan ajoittain työttömänä. Viimeistään korona osoitti, että varmakin työ voi loppua kuin seinään. Vuokra pitää kuitenkin maksaa ja ruokaakin ostaa, laskuja alkaa kertyä. Hyvinvointivaltio Suomi kuitenkin huolehtii vähäosaisista ja Kela maksaa työttömille työttömyysturvaa. Jos työton ei kuulu työttömyyskassaan, hän saa pelkkää peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, riippuen täyttääkö työssäoloehdon. Jos työtön ei täytä työssäoloehtoa eli hän ei ole ollut töissä tarpeeksi pitkään saadakseen peruspäivärahaa, hän saa valtion työmarkkinatukea. Samoin käy tietenkin peruspäivärahakauden loppuessa.

Kutsuipa työttömyysturvaa millä termillä tahansa, niin vuonna 2022 peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat molemmat 34,50 euroa päivässä (vertailun vuoksi tämä oli muuten 32,66 €/päivä vuonna 2014) ja niitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Täysimääräisen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä lapsettomalle on vuonna 2022 bruttona noin 742 €/kk (21,5 x 34,50 €) ja nettona noin 593,6 euroa kuussa (20 % ennakonpidätys), kertoo Kela. Puolison tulot eivät enää vaikuta tähän tukeen. Huom! Muista hakea muutosverokorttia etuutta varten, jolloin verotus saattaa olla kevyempää.

Vertailun vuoksi tuo oli vuonna 2014 noin 702,2 e/kk. Vajaassa kymmenessä vuodessa tuki on siis kasvanut vain hitusen (noin 6 %). Käytännössä se on kasvanut noin 0,7 % vuodessa. Kun palkat ja inflaatio ovat kasvaneet nopeammin, niin työtön joutuu pärjäämään suhteessa yhä pienemmällä rahasummalla. Esimerkiksi oma kirjanpitoni näyttää, että vuosikymmenessä kuluttajahintaindeksi on kasvanut noin 15,5 % ja oma palkkani ravintolatyöntekijänä noin 25 % vuosikymmenessä. Vaikka työtön saa absoluuttisesti lisää rahaa, niin suhteellisesti hän on köyhtynyt.



Kassaan kuuluvan ansiosidonnaisen suuruus


Työttömyysturva ei vaikuta kovin suurelta, jos sitä vertaa työttömyyskassaan liittyneiden turvaan. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa voivat saada vain ne työttömät, jotka ovat työttömyyskassan jäseniä. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan taso perustuu työttömyyttä edeltäneeseen palkkatasoon. Siinä on kaksi osaa: perusosa, joka on peruspäivärahan suuruinen ja kaikille sama, sekä ansio-osa, joka perustuu työttömyyttä edeltäneeseen vakiintuneeksi katsottuun palkkaan. Ansio-osa on keskimäärin 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos äskeinen kuulosti sekavalta, niin olen piirtänyt alle graafin ansiosidonnaisen suuruudesta (sininen viiva) eri kuukausipalkoilla. Vertailuna peruspäiväraha (punainen viiva).

Ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan suuruus eri kuukausipalkoilla vuonna 2022. Tuen laskentaan käytetty tietoja KOKO:n sivuilta. TyEL-vähennystä (4,29 %) ei ole tässä tehty, eikä lapsikorotusta yms huomioitu. Kuukausipalkka bruttona. Eri suuruista ennakonpidätystä ei myöskään huomioitu.


Kuten kuvaajasta näkee, niin ansiosidonnaisen suuruus riippuu kuukausipalkasta, kun peruspäiväraha on kaikille saman suuruinen. Ansiosidonnainen on jo noin 800 euron kuukausipalkalla peruspäivärahaa suurempi ja esimerkiksi noin 1 350 euron kuukausipalkalla saa työttömänä noin 1 000 euroa ansiosidonnaista. Jos et olisi työttömyyskassan jäsen, niin saisit vain sen 742 euroa. Aika hurja ero, kun ottaa huomioon, että tuollaisen palkan saa lähes mistä tahansa päivätyöstä. Joku voi myös huomata, että ansiosidonnaisen kertyminen hidastuu, kun bruttotulot ylittävät 3 277 euron summan. Tuosta pienemmästä ansio-osasta taitteen yli (20 % vs 45 %) tulee siis tuon graafin loiventuminen, jos joku sitä pohtii.

Mitään järkeä ei siis ole olla liittymättä työttömyyskassan jäseneksi. Kelan taskutilaston mukaan vuonna 2019 keskimääräinen ansiosidonnainen päiväraha oli noin 1 332 euroa kuussa (21,5 x 61,95 e/päivä) eli noin kaksi kertaa suurempi kuin työmarkkinatuki. Tuntuukin todella tyhmältä olla liittymättä työttömyyskassaan, kun tarkastellaan keskiarvoja. 


Työttömyyskassan ehdot ansiosidonnaiselle


Ansiosidonnaista päivärahaa haetaan työttömyyskassasta ja siihen liittyy tiettyjä ehtoja (oltava kassan jäsen 26 viikkoa, eli noin 6 kk ja töissä jäsenyysaikana vähintään 18 h/viikko). Kelan sivuilla sanotaan, että ansiosidonnaisen päivärahan vero on vähintään 25 % tai oma palkan veroprosentti, jos se on tätä suurempi. Huom! Tämä ei pidä täysin paikkaansa ja on ainakin työttömän näkökulmasta haitallista tietoa. Hakemalla muutosverokorttia etuutta varten voi päästä pienemmällä veroprosentilla, kertoo KOKO-kassa. Kiitos tästä tiedosta anonyymille kommentoijalle, joka toi sen hyvin esiin. 

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksimikesto on 500 arkipäivää ja työttömyyden jatkuessa työtön putoaa työmarkkinatuelle. Kannattaa myös muistaa, että vaikka työttömyyskassan käsittelyaika saisi maksimissaan olla 30 päivää, niin esimerkiksi koronan takia tullut hakemusruuhka venytti käsittelyajan pahimmillaan kahteen kuukauteen, kertoo Yle tässä jutussa. Esimerkiksi YTK:ssa käsittelyaika venyi 56 päivään. Ei siis kannata tuudittautua pelkän ansiosidonnaisen varaan ja elää kädestä suuhun, koska kaikenlaista voi aina sattua.

Vieläkin liian suuri osa Suomen työttömyyskorvausta saavista henkilöistä on pelkän työmarkkinatuen tai peruspäivärahan varassa. Kelan taskutilaston mukaan vuonna 2019 ansiosidonnaista sai vain noin 50,5 % hakijoista työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan saaviin verrattuna. Toki rahassa mitattuna tämä potti on isompi, koska ansiosidonnainen on paljon suurempi. Kelan taskutilaston mukaan ainakaan ansiopäivärahan osuus ei ole noussut maksetuista työttömyysetuuksista. Voi voi. Kertoo ehkä siitä, että tämä tieto ei vain ole ihmisiä tavoittanut. Mikä tässä voi olla niin vaikeaa?


Maksetun ansiopäivärahan suuruus eri vuosina suhteessa peruspäivärahaan. Kuvan lähde: Kelan taskutilasto.


Työttömyyskassa on kuin vakuutus


Työttömyyskassat tasoittavat siis taloutesi heilahteluita ansiosidonnaisella peruspäivärahalla, jos jäät vahingossa työttömäksi. Työttömyyskassat tarjoavat jäsenilleen myös erilaista tukea työttömyysajalle, kuten vuorottelukorvausta. Ammattiliiton jäsenet kuuluvat yleensä myös työttömyyskassaan. Kassaan voi kuitenkin liittyä myös ilman ammattiliiton jäsenyyttä. Esimerkiksi itse en kuulu mihinkään ammattiliittoon, vain työttömyyskassaan. Työttömyyskassat maksavat työttömiksi jääville jäsenilleen keskimäärin siis kaksinkertaisen määrän rahaa kuukaudessa kuin KELA. Suomessa on vallinnut jo pitkään konsensus siitä, että työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat niin pieniä, etteivät ne riitä pääsääntöisesti kattamaan vaatimattomiakaan elinkustannuksia. Miksi jäisit siis kituuttamaan pienellä työmarkkinatuella, jos voisit työttömyyskassaan liittymällä turvata taloutesi huomattavasti paremmin? Ehkäpä syynä on se, että et ole aikaisemmin edes miettinyt tätä asiaa tarkasti. Harva työuraansa aloitteleva nuori oikeasti ajattelee näitä asioita heti alkuvaiheessa, vaikka näin todellakin kannattaisi tehdä. Tämä kannattaa tehdä jo heti ensimmäisen työpaikan löytyessä.


Tunnetko itsesi huijatuksi, kun rahoitat jo naapurisi työttömyyttä?


Miten ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on sitten rahoitettu? Tämä on todella mielenkiintoinen kysymys ja tästä "vääryydestä" on keskusteltu jo vuosikymmeniä. Työttömyyskassan jäseneksi hakevan täytyy ensinnäkin olla palkansaaja. Työttömyyskassan jäsenet joutuvat maksamaan vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus vaihtelee työttömyyskassan mukaan, mutta on vuodessa keskimäärin suurusuusluokkaa 30 - 100 euroa. Kalliimman kassan jäsenmaksu on yleensä osa liiton jäsenmaksua ja siihen voi kuulua enemmän palveluja, kuten neuvontapalveluja tai vaikkapa jäsenlehti.  

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kerätään pääosin työnantajien (49,5 %) ja valtion (40 %) maksuosuuksista. Vain 5,5 % maksusta rahoitetaan työttömyyskassojen jäsenmaksuilla, kertoo wikipedia. Ja nyt tulee se jännä juttu. Pakollisia työttömyysvakuutusmaksuja maksavat myös kassaan kuulumattomat. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei siis rahoiteta kassan jäsenmaksuilla vaan KAIKILTA töissä käyviltä perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla (noin 0,6 % palkasta). Eli vaikka et kuuluisikaan työttömyyskassaan, maksat siitä maksuja automaattisesti palkastasi. Jos et kuulu työttömyyskassaan, et saa tälle jo maksamallesi rahalle yhtään mitään vastinetta. Olet siis yksinkertaisesti niin tyhmä ja tietämätön, että rahoitat vain muita kassan jäseniä, koska he ovat tajunneet siihen jo liittyä.

Moni on jättänyt työttömyysturvansa kokonaan hoitamatta, kun he ovat luulleet, että se on kallis ja se edellyttää liittoihin kuulumista. Näin ei kuitenkaan ole. Suurin osa ihmistä joutuukin opettelemaan työttömyysturvan alkeet liian myöhään vasta jouduttuaan ensimmäisen kerran työttömäksi. Silloin monelle vasta kunnolla selviääkin käsitteet perusturva, ansiosidonnainen, työttömyyskassa ja liitto. Kakka on kuitenkin jo osunut tuulettimeen ja silloin on jo liian myöhäistä. Miksi et siis liittyisi työttömyyskassaan jo nyt? Työttömyyskassat luovat turvallisuutta talouteesi. Jäsenmaksu on pieni hinta kohtuullisten tulojen varmistamisesta vaikeiden aikojen yli. Kassan jäsen saa keskimäärin kaksinkertaista korvausta työttömänä, kuin kassaan kuulumaton. Jo kuukaudessa työttömänä saat enemmän rahaa, kuin maksat kymmenessä vuodessa jäsenmaksuja halvimpaan työttömyyskassaan. Ansiosidonnainen myös kerryttää eläkettäsi. Palkastasi menee joka tapauksessa pieni maksu työttömyyskassalle, joten olet ainoastaan tyhmä, jos et liity siihen ja maksa muutamaa kymppiä lisää.


Halvin työttömyyskassa KOKO


Työttömyyskassojen vertailu voi olla hyvinkin kannattavaa ja helppoa puuhaa, jos etsit vain halvinta työttömyyskassaa, etkä tarvitse sen muita palveluja. Suomessa on ammattiliittoihin kuuluvia ja sitoutumattomia työttömyyskassoja. Yhteensä Suomessa on 18 palkansaajakassaa vuonna 2022, kun osa kassoista on yhdistynyt toisten kanssa vuosien saatossa. Jäsenmäärältään suurimmat ja merkittävimmät työttömyyskassat ovat: Yleinen työttömyyskassa, Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa ja Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa. Kassojen jakamat etuudet ovat tasan samat kassasta riippumatta, vain kassojen jäsenmaksut vaihtelevat. Alimmillaan kassan jäsenmaksu on Lakimiesten ja lääkärien kassan 30 euroa vuodessa, ylimmillään Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa ETTK 132 euroa vuodessa, kertoo Wikipedia. Jäsenmaksuissa on paineita pienille korotuksille aina laskusuhdanteen vallitessa, kun työttömyys ja siten kassan menot kasvavat. Kumma kyllä noususuhdanteessa nuo maksut eivät kuitenkaan laske.

Suomen kenties halvimpana työttömyyskassana tunnettu Yleinen työttömyyskassa (Loimaan kassa), johon itsekin joskus muinoin kuuluin, ei siis oikeasti ole edes halvimmasta päästä (115 € vuonna 2022). Itse vaihdoin jo vuonna 2012 JATTK-työttömyyskassaan (nykyisin nimellä Aaria), jonka vuosimaksu silloin oli noin 42 euroa (84 € vuonna 2022). Tämä kassa oli vuosikausia halvin ja tähän kassaan on kaikkien erittäin helppo liittyä. Sen voi tehdä siis kuka tahansa töissä käyvä veronmaksaja. Vuonna 2022 tein kuitenkin vaihdon ja siirryin Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO:n jäseneksi. Vuosimaksu vuonna 2022 on 63 euroa vuodessa. Voit liittyä KOKOon, jos toimit ns. ylempänä toimihenkilönä, esimiehenä tai asiantuntijan tehtävissä tai olet suorittanut/opiskelet alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa.

Kuvankaappaus Korkeasti Koulutettujen kassan sivuilta 7.4.2022.



Kassaa voi vaihtaa myös kesken vuoden


Työttömyyskassan vaihto on todella helppoa ja sen voi tehdä jopa kesken vuoden. Maksuthan ovat oikeasti kuukausikohtaisia, joten jos vaihdat toiseen kassaan vaikkapa toukokuussa, niin saat takaisin 8 kk vastaavan maksuosuuden. Käytännössä KOKO:n vaihto oli erittäin helppoa, piti vain täyttää lomake oikeilla tiedoilla netissä ja KOKO hoiti tietojen siirron vanhasta kassasta uuteen puolestani. Palvelun sisältöhän on kaikissa sama ja lakisääteinen, joten ihmettelen miksi maksaa enemmän, kun halvemmallakin pääsee. Tietenkin jos olet lääkäri, tai vastaava, niin vieläkin halvempia kassoja löytyy. KOKO sopii kuitenkin aika monelle. Nettisivut ovat erittäin selkeät ja informatiiviset. Kaikki siis liittymään tähän kassaan, jos vain mahdollista. Käytännössä voit siis säästää vielä vajaat 20 euroa vaihtamalla kassaa toiseksi halvimmasta halvimpaan. Oikeastaan helpompaa kuin sähköyhtiön kilpailuttaminen.

Enemmän tietoa (ja aika pitkästi) työttömyysturvan harhoista, vääryyksistä ja rahoituksen virheistä löytyy tästä osoitteesta.




(Artikkeli julkaistu alun perin joulukuussa 2013 ja nyt päivitetty)

11 kommenttia:

  1. Liittoon liittymistäkin kyllä kannattaisi harkita (ehkä alasta riippuen, kaikki liitot eivät tunnu kauheasti saavan aikaan..).

    Kun asiat menevät hyvin, liittoa ei periaatteessa tarvitse (enää) mihinkään, mutta jos ei, on helpottavaa kun selusta on suojattu. Oma liittoni on välillä tuntunut kalliilta, mutta toisaalta saan nyt nauttia jäsenetuna ilmaisesta yksityiselämän oikeusneuvonnasta, jota valitettavasti tarvitsen. Taitaa tasata jäsenmaksut tältä vuodelta. Puhumattakaan ihan normaalista työehtoneuvonnasta, silloin kun sitä tarvitsee.

    Tiedän, että liitto on punainen vaate monelle -tai ei vain tule edes mieleen-, mutta kannattaa punnita edut tarkkaan. Mikään aktiivi en ole, ja haittapuolena itsekin pidän tuota järjestöjen (sekä ay- että työnataja-) kovin vahvaa otetta yhteiskunnasta. Kuitenkin uskon, että jos liittoja ei olisi, olisi työsuhteessa olevilla Suomessa huomattavasti huonommat olot. Kirjoitin tämän kommentin siis vain siksi, kun usein verrataan liiton maksuja työttömyyskassan maksuihin, ja kyseessä on kuitenkin osin eri asia.

    VastaaPoista
  2. Minusta tämä oli todella hyvä kirjoitus. Olen itse aika ummikko näissä työttöyyskassa- ja ammattiliitto-asioissa, ja minulta mennyt tällainen kassa kokonaan ohi. Suuri säästö vuositasolla.
    Itse en ainakaan liittoon enää halua kuulua, koska en ole niistä koskaa apua saanut, vaikka olisin edellisessä elämässä tarvinnutkin.

    -Ansku

    VastaaPoista
  3. Kiitos. Et ole todellakaan ensimmäinen, joka on niin sanotusti untuvikko asian suhteen ja jolle tämä blogikirjoitus avasi silmät ja toi myös selvää säästöä.

    VastaaPoista
  4. Hienoa, että on ihmisiä, jotka jaksavat valaista tätä asiaa laajemmallekin lukijakunnalle. Olen itse pitänyt vain lähipiirini hyvin tietoisena siitä, että johonkin työttömyyskassaan kannattaa AINA kuulua, kun vaan on töissä. Olin itsekin YTK:n jäsen vuodesta 1995 aina vuoteen 2013 jolloin vaihdoin JATTK:n jäseneksi. Tänä vuonna jäsenmaksussa säästän 70€:a. Suosittelen myös kaikille, jotka ei niinkään muita palveluja tarvitse vaan riittää tuo pelkkä turva ansiosidonnaisesta.

    VastaaPoista
  5. Kiitos. Ytimekäs ja hyödyllinen kirjoitus.

    VastaaPoista
  6. Tervehdys

    Itse olen sitä mieltä, että ihmiset elää hyvässä uskossa kun kuuluu kassaan, tai littoon. No mitäs sitten kun paska osuu tuulettimeen? Tästä alkaa helvetti ja näyryytys. Työkkärillä ei ole tarjota sulle alan töitä ja antaa olla sun rauhassa noin 3kk. Tämän jälkeen ruvetaan tarjoo sulle työtä johon ei koulutusta tarvita, tai koulutetaan työn ohella (siivooja). Kieltäydyt ja karenssia pukkaa, eipä siinä muu auta, kuin sovitella moppia käteen korkeakolutunkinnon saaneena. Moppailet lattioita ja mietit mikä vittu meni vikaan? Jokaisen pitäisi ymmärtää, ettei kassoihin, tai liittoihin kuuluminen tee asioita helpoksi. Työkkärillä on oikeus tarjota sulle töitä ja jos ei löydy alan koulutusta, niin sitten tarjotaan työtä johon ei tarvita koulutusta. Kieltäytyä ei voi!!! No minulla kävi tuuri ja sain vapaudu vankilasta kortin. Minulla todettiin reuma molemmissa lonkissa ja pystin lopettamaan työt lääkärintodistuksella. Täytyy kyllä sanoa, että työpäivän mustina hetkinä mietin jo köyden virittämistä kaulaan lattioita siivoillessa. Jos olet sinut, että siivoot rakennuksilla, toimistoja, sairaaloita kor. koulu tutkinnolla, niin ei siinä mitään. Mä en kuulu enään mihinkään liittoon enkä kassaan. Mun mielestä sitä kaupataan kusettamalla, eikä kerrota prosessia mitä tapahtuu kun työttömyys tulee. On olemassa vain yksi ratkaisu, jos kuuluu kassaan tai liittoon. Työttömyyden tullessa sun täytyy muuttaa sellaisella paikkakunnalle missä ei ole tarjota töitä, tai koulutusta 100km säteellä. Tällöin voit nauttia ansiosidonnaisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommenttisi pisti kyllä miettimään, hyvä pointti. Työttömyysetuus on aina kaikissa tapauksissa vastikkeellista. Se tarkoittaa, että olet valmis ottamaan vastaan työtä tai koulutusta, jota sinulle tarjotaan ja osallistumaan palveluihin, jotka edistävät työllistymistäsi. Eikö tämä ole hyvä asia, jos työttömät saadaan entistä nopeammin töihin? Huono-osaisten kyykyttäminen on sitten jo tuomittavaa ja asia erikseen.

      Työttömille ei voi tarjota ihan mitä tahansa töitä. Jos työhön tarvitaan tiettyä koulutusta, niin sitä ei tietenkään voi tarjota tai tarvitse ottaa vastaan. Päteviä syitä kieltäytyä tarjotusta työstä ovat myös sellaiset, jos ansiosi työstä jäisivät kuluineen pienemmäksi kuin työttömyysturvasi tai työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueesi ulkopuolella (etäisyys tai työmatkan kesto). Ei ole myöskään kiellettyä kiertoilmaisuin ilmaista, että esim. puhelinmyynti ei oikein houkuttele. Fiksumpikin työnantaja kyllä tajuaa olla palkkaamatta tällaista henkilöä. Oikeita töitä kannattaakin aktiivisesti itse hakea, eikä istua kotona odottamassa, että työkkäri niitä tarjoaisi. Mielekkään työn saaminen on kuitenkin kaikille se tavoite, eikö? Työn tarjoaminen sinänsä ei siis mielestäni ole ongelma, mutta sen vastaanottamisen pitäisi olla vapaaehtoista. Onko se sitä nyt, se on vähän tulkinnanvaraista.

      Mitä itse työttömyyskassaan kuulumiseen tulee, niin jo kuukaudessa keskimääräinen ansiosidonnainen päiväraha on 700 euroa suurempi kuin peruspäiväraha tai työmarkkinatuki. Tuolla erotuksella makselee jo halvimman kassan maksuja reilut 12 vuotta. Siksi en itse en pysty allekirjoittamaan kommenttiasi olla kuulumatta työttömyyskassaan, vaikka perustelusi tavallaan toki ymmärrän.



      Poista
  7. "Vieläkin liian suuri osa Suomen työttömyyskorvausta saavista henkilöistä on pelkän työmarkkinatuen tai peruspäivärahan varassa. Kelan taskutilaston mukaan vuonna 2019 ansiosidonnaista sai vain noin 50,5 % hakijoista työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan saaviin verrattuna. Toki rahassa mitattuna tämä potti on isompi, koska ansiosidonnainen on paljon suurempi. Kelan taskutilaston mukaan ainakaan ansiopäivärahan osuus ei ole noussut maksetuista työttömyysetuuksista. Voi voi. Kertoo ehkä siitä, että tämä tieto ei vain ole ihmisiä tavoittanut. Mikä tässä voi olla niin vaikeaa?"

    No, työttömyyskassoissa työskennelleenä ja nyt työllisyyspalveluissa työskentelevänä arvelisin yleistyneen, etteivät jotkut tee töitä ollenkaan tai vaihtoehtoisesti sen vertaa, että työssäoloehto täyttyisi. Ja miksi kuulua kassaan, jos tiedossa on, ettei sieltä olisi luvassa etuuksia.

    Omalla kohdalla kävi niin, että valmistuttuani VTM:ksi 2019 jatkoin töitä markkinatutkimusfirmassa, jossa työskentelin jo opintojeni aikana. Firmasta tehdyn tilauksen myötä töitä oli tarkoitus olla luvassa ainakin kolmeksi seuraavaksi vuodeksi, mistä johtuen en pitänyt erityisen kiireellisenä tai olennaisena kassaan ja/tai liittoon liittymistä. Mutta kuinka kävi niin no, koronan seurauksena lomautettiin, ja hain sitten reilun kuukauden ajalta naftisti etuutta Kelasta ennen kuin päädyin kassaan töihin. Ylläri, että tuolloin palkattiin kassoihin lisää väkeä. :--)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvasit hyvin sen tilanteen, miksi moni ei pidä olennaisena liittyä työttömyyskassaan. Töitä piti olla tarjolla niin paljon, että miksi turhaan huolehtia. Sitten todellisuus iskee päin näköä, kun jotain yllättävää tapahtuu. Noinhan se menee.

      Työttömyyskassaan ei tietenkään kannata liittyä, jos työssäoloehto (>18 h/viikko) ei täyty. Mitään tilastoa en tuosta työntekijämäärästä kuitenkaan löydä. Itse teen nyt noin 20 h/viikko ja haluaisin tuosta ehkä vähän vielä tunteja vähentää. Sinänsä tyhmää, että tuo työssäoloehto tulee tässä vähän vastaan :(

      Onneksi vuoden 2023 alussa ansiopäivärahan työssäoloehto muuttuu euromääräiseksi ja tuo tuntimäärä poistuu. Tällöin työtuloa tulisi olla vähintään 844 euroa kuukaudessa, jotta työssäoloehto täyttyy. Tuollakin kuukausipalkalla ansiosidonnainen olisi noin 808 euro/kk, joka olisi suurempi kuin peruspäiväraha 742 €/kk.

      Poista
  8. Hei, hyvä kirjoitus, mutta täydentäisin sen verran, että ansiosidonnaisen päivärahan verotus voi olla myös pienempi kuin 25 %. Veroa saa pienennettyä, kun kassalle toimittaa etuutta varten haetun verokortin. 25 prosenttia peritään kyllä aina, jos käyttää palkkaa varten tarkoitettua verokorttia tai ei toimita verokorttia lainkaan. Kannattaa siis aina hakea verokortti etuutta varten, sillä vaikeassa elämäntilanteessa, jollainen työttömyys on, käteen haluaa mahdollisimman paljon. Liikaa maksetut verot saa toki etuuksistakin takaisin palautuksina, mutta työttömänä en mielelläni palautuksia odottelisi.

    Myös Kelan työttömyyskorvauksiin voi hakea verokortin etuutta varten ja saada enemmän käteen. Harva kuitenkaan toimii niin, enkä ymmärrä miksi. Ehkä verokorttia etuutta varten ei ole "markkinoitu" tarpeeksi hyvin, tai sitten systeemin pitäisi alun perinkin toimia aivan toisella tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos täydennyksestä. Itsekin olin siinä luulossa, että etuuden veroprosentti on usein palkkatulon veroprosenttia suurempi, koska siitä ei tehdä verotuksessa samoja vähennyksiä kuin palkkatulosta. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Hetken jopa luulin, että viestisi oli jonkinlaista trollausta, koska verottajan sivuilla ei tuollaista selkeästi lue. Ei mikään ihme, että harva tätä tietää.

      Työttömyyskassan sivuilla tuo kuitenkin lukee selkeästi. Pointti on siis hakea muutosverokortti etuutta varten, tällöin käytetään verokortin mukaista veroprosenttia. Jos päivärahan verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 prosenttia, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi.

      Pitääpä täydentää tämä itse artikkeliin.

      Poista