Abloy PULSE - Lukitusjärjestelmä taloyhtiön hankintalistalla

Kevät on taas yhtiökokousten aikaa ja myös omaan postilaatikkoon tippui kokouskutsu. Tällä kertaa kokouksessa käsiteltävistä asioista yksi hyppäsi silmiini ylitse muiden: "Päätetään koko talon lukitusuudistuksesta Abloy PULSE järjestelmään. Lukitusuudistuksen hinta-arvio on 40 000 €". 2009 valmistuneessa kerrostalossa on 78 huoneistoa ja alustava kustannusarvio on noin 9 €/huoneistoneliö (esim. 72 m2 kolmiossa kustannus noin 650 €). Korjaus rahoitettaisiin hoitopuolen ylijäämällä, joten eipä siinä mitään. Lisäkustannuksia ei siis varmaankaan tulisi. Olin kuitenkin hämmästynyt, että tästä hankinnan taustoista ja tiedoista ei ollut riviäkään itse liitteissä. Miten voidaan tehdä järkevä päätös, jos sen pohjaksi ei saa kunnollisia tietoja ja perusteluja etukäteen? Ei kai asioita näin pitäisi hoitaa? Tästä tuskastuneena halusinkin valmistella itselleni pohjatiedot aiheesta ja joukkoistaa tämän blogin lukijat. Onko Abloy PULSE järkevä vaihtoehto, mikä mahdollisesti huolettaa ja mitä kokemuksia sinulla siitä on. Jostain syystä netistä ei oikein löydy tietoa tämän aiheen ympäriltä.

Abloy PULSE - Mikä se on?

Noin lyhyesti sanoen Abloy PULSE on digitaalinen lukitus- ja kulunhallintajärjestelmä. Se ei vaadi paristoja tai kaapelointia, vaan järjestelmä saa tarvitsemansa sähkön avaimen työntöliikkeestä. Esimerkiksi taloyhtiöissä digitaaliselle PULSE-avaimelle voidaan antaa kulkuoikeus kaikkiin asukkaan käyttämiin lukkoihin, kuten asunnon, varaston, kerhohuoneen ja saunan lukkoon. Kulkuoikeuksia voi muuttaa missä vain, milloin vain ja ohjelmisto toimii pilvipalveluna. Erilliseen lukkojen ohjelmointiin ei ole tarvetta, koska tieto muutoksista leviää järjestelmässä lukijan kautta kulkeneiden avainten välityksellä. 

Vanha lukitus voidaan päivittää kustannustehokkaasti PULSE-lukitusjärjestelmäksi vaihtamalla vain avainpesä, jolloin oven ulkonäkö säilyy ennallaan. Päivitettävän salausteknologian ansiosta turvallisuus on aina ajan tasalla. Avaimen langaton tiedonsiirto toimii RFID-teknologialla, lukuetäisyys on 3cm. Avaimen muistiin voi ohjelmoida 70 eri kulkuoikeusryhmää, kulkurekisteri sisältää 100 eri tapahtumaa ja kadonneiden avainten lista on lukkoihin 100 ja lukijoihin 70 kappaletta. Kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta miksi sitä oikeasti tarvitsisi, jos vanhakin toimii?

Avaimen kopiointisuojaus loppuu - Mitä tapahtuu?

Reilut 100 vuotta sitten perustetulta Abloyltä löytyy lukitusratkaisuja kaikkiin tarpeisiin. Vaikka itse lukko olisikin kuinka hyvä tahansa, niin avain ja sen kopiointisuoja on aika kriittinen tekijä. Esimerkiksi Abloyn suositun avainmallin Abloy Execin kopiointisuojaus loppui maaliskuussa 2013. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa tällaisen avaimen voi kopioida kuka tahansa, kenellä on tarvittavat koneet. Kopiointisuojatun avaimen kopiointi puolestaan onnistuu vain Abloy-valtuutetun lukkoliikkeen kautta ja tilauksen yhteydessä tarvitaan lukon avainkortti, jota ilman tilaus ei turvallisuussyistä onnistu. 

Abloyn erilaisia avaimia vuosien varrelta. Ylempi sarja mekaanisia, alempi elektronisia avaimia. Patentin kestoikä on maksimissaan 20 vuotta. Esimerkiksi Sento tuli markkinoille 2009 ja patentti menee umpeen vuoden 2026 lopulla. Kuvan lähde.

Jokainen voi kuvitella tilanteen ja sen riskin, kun vanhassa ja isossa kerrostalossa asukkaat vaihtuvat tiuhaan ja joku on tehnyt huvikseen kopion palautettavasta avaimesta, jonka patentti on päättynyt. Ei muuta kuin seuraisi uuden asukkaan sosiaalista mediaa ja kun tämä on ulkomailla, niin kommandopipo päähän ja asuntoa tyhjentämään. Lukot pitäisi siis aina sarjoittaa uudelleen, kun patentti on loppu ja asukas vaihtuu. Omassa taloyhtiössäni on käytössä kuitenkin Abloy Sento, jonka patentti loppuu vasta vuonna 2026. Avaimen kopiointi ei siis voi vielä olla mahdollisen hankinnan taustalla, koska patenttia on vielä jäljellä.

Jos mietit omaa Abloy-avaimen patenttiaikaa, niin tämän linkin takaa voi tarkistaa Abloyn avainjärjestelmien patentit. Vielä olisi tietenkin hyvä tietää, koskeeko tuo patentti vain Suomea, Eurooppaa, vai onko maailmanlaajuinen? Mitä turvallisuutta se olisi, jos avaimen saisikin kopioida Virossa.

Avaintenhallinta, lokitiedot ja pilvi - Säästöä vai kuluja?

Katselin myös vanhoja osakesiirtoja, eli miten taloyhtiössäni asukkaita on vaihtunut vuosien varrella. Vuodesta 2017 vuoteen 2022 omistusasuntoja on vaihtunut keskimäärin noin 5 kappaletta vuodessa. 78 asunnon kerrostalosta tuo on siis noin 6,5 % kämpistä vuodessa. Ei mielestäni kovin paljon, joten avaintenhallinnankin luulisi olevan kunnossa. Ymmärtäisin, jos asuntoja on tuhat, kaikki ovat vuokralaisia ja on paljon eri yhteisiä tiloja. Jos lukkojen uudelleensarjoitus ei nyt ole se ongelma, niin mitä uudella lukitusjärjestelmällä edes haetaan? Mistä taloyhtiö edes säästää, jos avaimen hävittäjä maksaa uudelleensarjoituksen? Sen voin ymmärtää, että avainten katoamisista varmaan ilmoitetaan herkemmin, koska PULSEssa ei tarvitse itse maksaa kallista lukkojen uudelleensarjoitusta ja uusi PULSE-avain on luokkaa 30 euroa. 

40 000 € on kuitenkin paljon rahaa ja tuntuu vähän paskapuheelta, jos sanotaan sen vain olevan investointi ja nostavan asunnon arvoa. Haluaisin perusteluksi jotain konkreettista säästettyjen eurojen muodossa. Esimerkiksi säästetään vuodessa 700 euroa, kun ei tarvitse toimittaa siivoojalle, hissinkorjaajalle, ilmanvaihtokoneen huoltajalle tai huoltoyhtiön eri työntekijöille avaimia. Tuollainen etu pitäisi kuitenkin konkretisoida vaikkapa alempana laskuna isännöintitoimistolta. Skeptinen puoli itsestäni ajattelee, että isännöitsijät helposti ehdottelevat uusia ja kalliita lukkotyyppejä koko taloyhtiöön, jotta saisivat siitä itse jonkinlaista etua. Tiedä sitten mikä on tässä asian laita.

Myönnän, että avaintenhallinnassa ja lokitietojen keräämisessä on potentiaalia. Esimerkiksi lokitieto saattaa auttaa ilkivalta- ja kellarivarkauksien selvittelyissä. Esimerkiksi omassa taloyhtiössä häkkivarastoon on murtauduttu muutaman kerran. Olisiko PULSE estänyt tuon? Ehkä, jos avain olisi herkemmin ilmoitettu kadonneeksi. Hyöty on kuitenkin lähes olematon, jos joku piripää on mennyt 02:41 häkkivarastoon Pekka Perusmiehen varastetulla avaimella. Mitä silloin lukosta löytyvällä lokitiedolla tekee?

Entäpä se avaintenhallinta pilvessä, eli kuka käyttää ylläpito-ohjelmaa? Ylläpito-ohjelmistosta tehdään sopimus lukoston hankintahetkellä. Asiakas päättää kuka ohjelmistoa ylläpitää, eli kuka tarjoaa siihen pääkäyttöpalvelut. Suositus on, että ylläpito ostetaan turvallisuusalan ammattilaiselta, eli taholta jolla on käyttökokemusta ja osaamista. Periaatteessa isännöintitoimisto voisi hoitaa järjestelmää, mutta hallinnointi on turvallisuusalan elinkeinoluvan varaista työtä, johon tulee hankkia luvat. Asunto-osakeyhtiö kuitenkin siis päättää, kuka ohjelmistoa ylläpitää. Kumma kyllä kuluja ei ole missään kerrottu ja niitä varmasti on. Kun on kyseessä pilvipalvelu, niin veikkaisin kuukausimaksun olevan varmaa ja suuruusluokan vähintään 200 euroa vuodessa. 

Käytännön toteutus, kustannusarvio ja vähän tietoturvasta

Käytännön lukkovaihto PULSEen pitäisi onnistua helposti. Lähtökohtaisesti lukkojen runkoja ei tarvitse vaihtaa, vaihdetaan vain avainpesä. Pääoville tulee sitten lukijat ja avaimia hankitaan sopiva määrä. Miten realistinen taloyhtiön 40 000 euron kustannuslaskelma sitten on, kun siitä ei ole muuta tietoa kuin kokonaissumma? Netin syöväreistä löytyy vuodelta 2019 tähän vähän hinnastoa. Avain maksaa 29 €, lukija noin 690 € ja avainpesä 290 €. Kun asuntoja on 78 kpl, pääovia 5 ja jokaiselle asunnolle halutaan 3 avainta, niin laskukaava olisi 78 x 290€ + 78 x 3 x 29€ + 5 x 690€ = 32 856 €. Lisäksi yhteistilojen lukkoja on varmaan noin 30 kpl, joten tästä tulee lisää 30 x 290 = 8 700 €. Yhteensä siis noin 40 000 €. Tuo siis vuoden 2019 hinnoilla ja oletuksena, että listahinnoista ei saisi alennusta. Asennus tuohon vielä päälle, niin ehkä ollaan maksimissaan siellä 45 000 euron tuntumassa.

Kannattaa muistaa myös vaihtoehtoiskustannus tuolle summalle. Jos 45 000 € sijoitetaan 7 % tuotolla osakemarkkinoille, niin saadaan vuodessa 3 150 euroa. Sillä tuotolla makselisi joka vuosi kaikki taloyhtiöni vahinkovakuutukset, tai puolet vuosittaisesta jätehuollosta. Jos tuolla 45 000 eurolla ei lähde osakemarkkinoille, vaan tyytyy niin sanotusti riskittömään korkoon (3 kk Euribor 3,17 %, esim Seligsonin rahamarkkinarahasto tai vastaava), niin vaihtoehtoiskustannus on silti 1 430 €. Säästöjä pitäisi kertyä siis vähintään tuon verran, jotta oltaisiin edes omillaan. Mielellään paljon paljon enemmän. Kukaan ei ole kuitenkaan vielä euronkaan säästöjä esittänyt. Järkyttävää. Epäilen jopa päinvastaista, koska kunnon pitkää käyttökokemusta noista ei vielä taida olla. Mitä jos lukkopesät hajoavat muutaman vuoden kuluessa? Jos kuluttajaelektroniikka harvoin kestää yli 10 vuotta, niin miten sitten näissä. Vanheneeko softa käsiin. Jos firmalla on täysi usko tuotteeseen, niin varmaan luvattaisiin yli 2 vuoden takuu. Jonkinlainen takaisinmaksuaikataulu pitää saada, muuten se ei ole järkevä investointi, vaan kuluerä.

Nykyisin ei voi millään välttyä tietoturvan tärkeydestä. Vastaamon tietomurto, S-pankin tietoturvaongelmat ja nyt tuoreimpana Pentagon-vuodot unohtamatta tietenkään Pegasus-ohjelmaa, jolla on vakoiltu jopa Euroopan suurimpien johtajien puhelimia. Jotenkin kynnys luottaa elektroniseen avaimeen on ainakin itselläni suhteellisen korkealla. Mitä jos tuo jotenkin hakkeroidaan? Esimerkiksi hotellien ovien elektronisia lukkoja on saatu auki hakkeroimalla. Myös huippu turvalliseksi mainostettu elektroninen ja vanhemman mallinen iLOQ-lukko aukeaa nopeasti. Ylen artikkelissa vuodelta 2018  tietoturvayritys F-Securen tutkija Tomi Tuominen toteaakin: "En suosittele ainakaan omakotitaloon. Uskon, että tässä tullaan näkemään aika ikäviä hetkiä älylukkojen tietoturvassa".

Sinänsä riski on ehkä enemmän teoreettinen ja kertoo omasta skeptisyydestäni. Löytyyhän ovestani varmuuslukko, jos vaikka joku yrittäisi sorkkaraudalla väkisin sisään tai vaihtoehtoisesti vaikka isännöitsijä tai vastaava yleisavaimella. Teoriassa joku voisi hakkeroitua vaikkapa PULSEn pilvipalveluun ja antaa tyhjälle avaimelle kaikki oikeudet. Pilvipalvelun ylläpitäjää voitaisiin ehkä myös huijata antamaan nämä oikeudet. Viime kädessä on sitten kysymys siitä, kuka korvaa, jos asuntoosi on murtauduttu ilman jälkiä? Ei ainakaan vakuutusyhtiö.

Katselusuositus Team Whack hakkeriohjelmasta. Yle Areenasta 2 kautta ja 13 erinomaista jaksoa siitä, miten tärkeää tietoturva onkaan.

Loppupäätelmä

Tällä tiedolla on vaikea nähdä tilannetta, jolla kallistuisin PULSE-lukitusjärjestelmän kannalle. Keksin paljon enemmän syitä äänestää hankintaa vastaan, kuin puolesta. Itse odottelisin muutaman vuoden ja sen jälkeen katselisin näiden elektronisten lukitusjärjestelmien kypsyystasoa uudestaan. Alla vielä tiivistelmä ja kysymys: Missä on se konkreettinen hyöty, kenelle se menee ja kuka sen lopulta maksaa?

• Vanha Abloy Sento lukitus toimii luotettavasti ja siinä on vielä kopiointisuojausta jäljellä vuoden 2026 lopulle.
• Lokitiedot saattavat auttaa ilkivaltatapausten selvittelyssä, mutta onko tästä oikeaa näyttöä.
• Avaintenhallinta, eli pilvipalvelu maksaa varmasti jotain. Tätä kulua normaalissa lukossa ei ole ja uudelleensarjoituksen maksaa avaimen hävittäjä.
• Omassa taloyhtiössä omistusasuntoja on 78 kpl ja vaihtuvuus noin 6,5 % luokkaa vuodessa. Ei luulisi avaintenhallinnassa olevan suuria ongelmia, vaikkakin häkkivarastoon on muutaman kerran murtauduttu. Jos uudelleensarjoitus ei ole ongelma, niin mitä uudella lukitusjärjestelmällä edes haetaan?
• Noin 40 000 € maksavan lukitusjärjestelmän vaihtoehtoiskustannus on noin 3 000 euroa vuodessa menetettynä tuottona 7 % korolla laskettuna tai riskittömällä 3 kk Euriborilla (3,17 %) noin 1 400 €. Vähintään tuon verran pitäisi siis säästää, että ollaan edes omillaan. Mikä on takaisinmaksuaika investoinnille? Kenelle tässä nyt se hyöty edes valuu?
• Käyttökokemusta ja etenkin kestävyyttä ei löydy niin pitkältä ajalta kuin perinteisistä lukoista, mitä jos lukkopesät hajoavat jo muutaman vuoden jälkeen, kuten joissain keskustelufoorumeilla on tullut ilmi. Elektroniikassa 10 vuotta on jo todella pitkä aika ja tällöin ohjelmistopuolella alkaa näkyä ongelmia
• Teoriassa hakkeroitavissa, pilvipalvelua väärinkäytettäessä avaimella pääsee kaikkialle. Vakuutusyhtiö ei taatusti korvaa, jos kämppä ryöstetty tyhjäksi ja ovessa ei mitään murtojälkiä.