26. helmikuuta 2014

Miten minä sijoitan - Tilanne ennen ja nyt

Olen avannut tässä blogissani omaa kirjanpitoani ja budjettia, josta selviää paljonko ansiotuloni ovat olleet viime vuosina, kuinka paljon kulutan rahaa mihinkin asiaan ja tietysti se, kuinka paljon rahaa jää säästöön. Olen kertonut myös aikaisin aloitetun säästämisen merkityksestä ja korkoa korolle efektin ymmärtämisestä. Viivyttely niin elämässä yleensä kuin säästämisessäkin on myrkkyä tulevaisuutta ajatellen. Johtopäätös tästä oikeastaan on se, että jos säästät ja sijoitat kurinalaisesti, niin rahasi tuottavat paremmin, kuin itse pystyt ansaitsemaan. Säästetty raha kannattaa siis aina laittaa poikimaan ja tekemään töitä puolestasi, näin kerrytät varallisuuttasi jopa nukkuessasikin. Korkoa korolle efektin ymmärtäminen sekä kurinalainen ja pitkäjänteinen säästäminen ja sijoittaminen onkin ainut tapa tulla rikkaaksi. Ehkäpä jopa taloudellisesti riippumattomaksi, jos niin oikeasti haluaa.

Olen kirjoittanut omasta tavoitteestani: Taloudellinen riippumattomuus - Eläkkeelle 45 -vuotiaana. Artikkelissa tutustuttiin säästöasteeseen ja siihen, miten se vaikuttaa tarvittavan työuran pituuteen. Samalla pohdiskeltiin sitä, kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen. Loppupäätelmäksi sain itselleni 22-vuoden työrupeaman ja 240 000 euron sijoitusomaisuuden. Jos nyt vuonna 2014 saavuttaisin tämän tavoitteen, olisin siis taloudellisesti riippumaton ja voisin halutessani jäädä "eläkkeelle".

Lyhyt alustus ja kaikki äsken mainitut artikkelit ja niiden sisältämä viisaus neuvoineen ja esimerkkeineen olisi tavallaan turhaa, jos en myös raottaisi omaa sijoitussalkkuani. Missä nyt mennään? Miksi sijoitan, miten minä sijoitan? Miten olen sen ennen tehnyt ja miten sen nyt teen? Mitä virheitä ja onnistumisia on tullut tehtyä matkan varrella. Mistä sijoitussalkkuni nyt koostuu ja kuinka suuri se on? Näihin kaikkiin pyrin löytämään vastauksen uteliaille blogin lukijoille. Toivottavasti siitä on jollekin apua, sillä kaikkia virheitä ei itse kannata tehdä, vaan viisautta on ottaa oppia muiden tekemistä virheistä ja onnistumisista.

24. helmikuuta 2014

Maksaminen väärälle tilille - Miten rahojen palautus onnistuu?

Taloyhtiö jossa asun, päätti hyvän taloudellisen tilanteen takia olla perimättä asukkailtaan yhden kuukauden vastikkeen tammikuussa 2014. Vain taloyhtiön netti ja vesimaksu piti maksaa siltä kuulta. Jesss! Vastikehan tuosta 56 neliön kaksiostani on 151,20 euroa, joka jää siis nyt säästöön ja mahdollisesti sijoitettavaksi.

Vesimaksu (16,50 euroa) ja nopea laajakaista (8 euroa) ovat yhteensä 24,50 euroa, joka piti siis siltä kuulta kuitenkin maksaa. Joka kuukausi yhtä suurina toistuvat maksut olen laittanut pankissani automaattisesti toistuviksi, joten tuo maksu piti tietysti perua ja tilalle laittaa pelkkä vesi- ja nettimaksu. Kirjautuminen nettipankkiin, toistuvan maksun peruutus, uuden pienemmän maksun luonti vanhan maksupohjan tiedoilla, tietojen tarkistus, maksun varmistus ja homman pitäisi olla sillä selvä. Ei siihen montaa minuuttia kulunut.

Noin kuukauden päästä postiluukusta tipahti kuitenkin maksukehotus. Tammikuulta ei ole kirjautunut suoritusta. Kummallista, summahan on maksettu aikoja sitten. Tarkistin asian vielä nettipankista ja maksu oli lähtenyt tililtä ja oikean suuruisena. Yhteydenotto sähköpostilla laskun yhteyshenkilöön ja muutaman vaihdetun viestin jälkeen selvisi, että hommassa oli kuitenkin yksi mutta. Tilinumero oli väärä. En ollut päivittänyt verkkopankkini maksupohjaan uutta tilinumeroa ja siten maksu kirjautui taloyhtiöni/isännöitsijän vanhalle tilille, joka ei ole enää voimassa. Voi rähmä, nyt pitää ottaa yhteyttä pankkiini ja sopia, miten saan suoritukseni takaisin. Kaikkea sitä sattuukin. Mieluummin soittelisin vapaa-ajalla sähkökitaraa, kirjoittelisin blogia tai tekisin ihan jotain muuta, kuin selvittelisin miten rahojen palautus onnistuu väärältä tililtä. Huh, ihan kylmä hiki nousee otsalle, kun miettii mitä kaikkea asiassa voisi tapahtua ja mitä joutuu tekemään.

12. helmikuuta 2014

Blogin tarkoitus ja tavoitteet kiteytettynä

Mikä on blogini tarkoitus ja tavoitteet pähkinänkuoressa? Miksi tätä oikein kirjoitan ja kenelle oikeastaan kirjoitankaan? Mitä haluan teksteilläni sanoa ja miksi? Aina joku tuttu, tuntematon tai muuten vaan utelias kaveri haluaa tietää johonkin näistä kysymyksistä vastauksen. Ja näinhän sen täytyy ollakin. Olisin pettynyt, jos ketään ei kiinnostaisi. Näitä asioita olen myös itse pohtinut blogin synnystä lähtien. Miksi ihmeessä oikein tätä kirjoitan ja uhraan tähän aikaani? Voihan hitsi, pitäisikö tähän pystyä nyt sitten antamaan jokin tieteellisesti tarkka ja argumentoitu vastaus. Eikö se vain riitä, että tykkään ja nautin tästä?

Downshiftaus - Elämän leppoistaminen -blogin tarkoitus, tavoitteet ja käsiteltävät asiat listattuna epämääräisessä järjestyksessä.

  • Kirjoittaminen on mielenkiintoista ja aina oppii jotain uutta. Kirjoitan aiheista, jotka itseäni jo kiinnostavat, tai joista haluaisin oppia ja tietää lisää. Aiheen pohjaksi pitää löytyä jotain faktaa ja tutkimustietoa, mitään hömppää tänne ei tulla kirjoittamaan. Vaikka muoti- ja ruokablogit ovatkin suosittuja, niistä ei tänne juttuja kirjoiteta pelkän lukijoiden kalastelun toivossa. Artikkeleiden on tarkoitus olla aina jotenkin sivistäviä ja ajattomia, ei hetkellisen päähänpiston tuottamia.
  • Toivottavasti saan blogin kautta myös paljon fiksua palautetta/ideoita, joita en muuten välttämättä koskaan saisi tai tavoittaisi. Samalla voisi löytää mahdollisesti uusia ystäviä ja kavereita harrastusten ja yleensäkin tämän blogin aihepiirin parista. Jospa se puuttuva sielunkumppani tyttöystäväksi löytyisi blogini kautta. Kaikki samanhenkiset, liikunnalliset sinkkunaiset, saa ottaa yhteyttä :) 
  • Välillä on palkitsevaa ja helpottavaa, kun saa omasta sekavasta tajunnanvirrasta ja tunteista kirjoitettua jotain järkeviä ja konkreettisia ajatuksia paperille. Voisi siis ehkä sanoa, että kirjoitan blogia omaksi ilokseni, ehkäpä jonkinlaista terapiaa itselleni. Toisaalta on kyllä pakko myöntää, että siinä ei ole ihan koko totuus. Olisin pettynyt, jos kukaan ei olisi kiinnostunut blogistani ja teksteistäni. Tasaisesti kasvavat lukijamäärät tuntuvat kivalta ja kyllähän ne vähän hivelevät egoanikin. Parhaimmalta tietysti tuntuu, kun tietää jostakin artikkelista oikeasti olleen jollekin apua ja saa siitä vielä kiitosta.
  • Joku viisas on joskus sanonut, että elämällä ei ole tarkoitusta, vaan luomme sen itse. Kun elämässä on jokin isompi haaste ja tavoite, johon paneutua ja siinä kehittyä, eikä sitä saa koskaan valmiiksi, niin se antaa voimaa ja syyn elämän tarkoitukselle. Jollekin se on ura, toiselle lapsi, yhdelle se on harrastukset ja uuden kokeminen, miksei siis myös vaikkapa blogin pitäminen. 
  • Haluan kertoa omia kokemuksia säästämisestä ja sijoittamisesta, sekä jakaa helppoja ja toimivia ratkaisuja säästämiseen. Haluan osoittaa, miten pienelläkin summalla pystyy elämään ja kuinka paljon elämiseen oikeasti vaaditaankaan rahaa. Haluan tarjota välineitä budjetin ja elämänhallintaan ylipäänsä, sekä oppia blogini lukijoilta ja kommentoijilta lisää kehittyäkseni. Haluan kannustaa kaikkia sijoittamaan ja antaa eväät ymmärtää, miksi sijoittaa ja miten se tapahtuu? Haluan tietenkin itse oppia miten sijoittajana kehitytään vielä lisää. Esimerkiksi asuntosijoittaminen kiinnostaisi itseäni. Pelkästään omien virheiden tai onnistumisten kautta kehittyminen ei takaa parasta lopputulosta, vaan tähän tarvitaan lukijoiden apua.
  • Voiko hyvällä blogilla mahdollisesti ansaita rahaa, missä ajassa tämä tapahtuisi ja miten paljon se vaatii työtä ja aikaa. Mitä tavoitteita vaaditaan ja miten ne tullaan saavuttamaan. Blogini tavoitteena voisi olla vaikkapa vuoden 2014 lopussa rikkoa 20 000 kävijän raja ja vuoden 2015 lopussa 100 000 kävijän raja. Hyppisin riemusta, jos joskus rikkoontuisi 1 000 päiväkävijän raja. Mainostuloissa tavoitteet voisivat kulkea ensimmäisenä vuotena 100 eurossa ja toisena vuotena 1 000 eurossa. Kolmantena vuotena 3 000 euroa olisi mielestäni realistinen tavoite. Pitkällä aikavälillä blogista olisi kiva saada huomattavia sivutuloja. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan kuorruttaa koko blogia mainoksilla täyteen, vaan niiden on tarkoitus sulautua aiheeseen ja olla häiritsemättä.
  • Koska kirjoitan blogiani omalla nimelläni, vaikuttaa se myös "maineeseeni" ja kuvaani. Tällaisella näkyvyydellä on aina jokin arvo, joka hyvin valjastettuna ja suunniteltuna voisi tuoda lisätuloja erilaisten uusien hommien ja projektien muodossa. Esimerkiksi kirjoituspalkkiot, sponsorointi/markkinointi, liikunta/loma/retkitapahtumat olisivat mahdollisia. Kukapa tietää, jos blogini aineistosta syntyisi vaikkapa joskus kirja tai muu vastaavanlainen tuotos. 
  • Kertoa omista harrastuksista, kiinnostuksista ja harrastusvälineistä. Miten pitää itsensä kunnossa ja mielen virkeänä. Mitä kaikenlaista halpaa aktiviteettia jo lähiseudulta löytyykään. Mitä uusia lajeja voisin kokeilla, missä ja miten. Paljonko ne maksavat. Voisiko jonkin asian tehdä toisin tai tehokkaammin?
Hyvä pyörä ja sopivasti tavaraa. Mitä sitä reissumies muuta tarvitseekaan, kun lähtee Luukin ympäristön järviin uimaan?

Toivottavasti ei ollut liian sekavaa tekstiä? Aika näyttää, miten blogin tarkoitus ja tavoitteet saavutetaan. Kehitettävää, kokeiltavaa ja opittavaa näyttää kuitenkin olevan. Pelkästään yksin en kuitenkaan näitä tavoitteita pysty saavuttamaan, vaan siihen tarvitaan lukijoiden apua ja osallistumista. Kommentoikaa, jos vain siltä tuntuu.


3. helmikuuta 2014

Talvipyöräily - Tahtolaji, johon voi varautua oikeilla varusteilla

Minut tunteville ei tule yllätyksenä, että rakastan liikuntaa ja etenkin pyöräilyä. Matka kuin matka taittuu polkupyörällä, oli se sitten 5 km tai 50 km, lähes säällä kuin säällä. Jotenkin pyöräillessä tuntee itsensä vapaaksi kaikesta ja oikeasti elävänsä. Pyöräillessä en ole sidottu bussien tiukkoihin aikatauluihin, vaan voin tulla ja mennä miten haluan. Tiedän melko tarkasti milloin olisin kotona, jos nyt lähtisin töistä ja pistäisin pyörään liikettä.

En joudu myöskään ruuhkiin, enkä ole oikeastaan sidottu edes yleisiin teihin. Voin niin halutessani vaikka oikaista metsässä kulkevan polun kautta, jos se tuntuu sillä hetkellä järkevältä vaihtoehdolta. Mikä parasta, saan kokea luontoa ja Suomea aidoimmillaan. Vesisade, auringonpaiste, lintujen laulu, puron solina, kukkien ja metsän tuoksu, hölmistyneen jäniksen ilme sen osuessa pimeässä pyörän valokeilaan ja niin edelleen. Nämä ovat kaikki mahdollista kokea aidosti pyörän selässä, ei minkään steriilin "kuplan" sisällä, kuten autossa istuen. Kaiken tämän ihanuuden keskellä saan tietysti liikuntaa ja työmatkapyöräillyssä se tulee tavallaan huomaamatta. Töiden jälkeen ei todellakaan ole tarvetta lähteä kuntosalille rehkimään.

Espoon Laaksolahden talvinen Pitkäjärvi näyttää hienolta auringonlaskussa. 

Kaikki tämä on tietysti helppoa kesällä, kun tiet ovat sulia ja ajettavassa kunnossa, mutta miten on asian laita sitten talvella, pitääkö pyörä viedä suosiolla varastoon? Pitäisikö pyörän satulaan istua talvellakin, vaikka järki ehkä sanoisi ei? Eihän siinä pakkasessa kestä kukaan ja liukkaalla murtaa vielä luunsa. Eihän siitä voi kukaan nauttia, eihän? Kaikki on tietysti suhteellista, toiset eivät siedä pienintäkään pakkasta ja toisille taas avantouinti on nautinnoista paras. Itse olen ehkä siltä väliltä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...