26. helmikuuta 2014

Miten minä sijoitan - Tilanne ennen ja nyt

Olen avannut tässä blogissani omaa kirjanpitoani ja budjettia, josta selviää paljonko ansiotuloni ovat olleet viime vuosina, kuinka paljon kulutan rahaa mihinkin asiaan ja tietysti se, kuinka paljon rahaa jää säästöön. Olen kertonut myös aikaisin aloitetun säästämisen merkityksestä ja korkoa korolle efektin ymmärtämisestä. Viivyttely niin elämässä yleensä kuin säästämisessäkin on myrkkyä tulevaisuutta ajatellen. Johtopäätös tästä oikeastaan on se, että jos säästät ja sijoitat kurinalaisesti, niin rahasi tuottavat paremmin, kuin itse pystyt ansaitsemaan. Säästetty raha kannattaa siis aina laittaa poikimaan ja tekemään töitä puolestasi, näin kerrytät varallisuuttasi jopa nukkuessasikin. Korkoa korolle efektin ymmärtäminen sekä kurinalainen ja pitkäjänteinen säästäminen ja sijoittaminen onkin ainut tapa tulla rikkaaksi. Ehkäpä jopa taloudellisesti riippumattomaksi, jos niin oikeasti haluaa.

Olen kirjoittanut omasta tavoitteestani: Taloudellinen riippumattomuus - Eläkkeelle 45 -vuotiaana. Artikkelissa tutustuttiin säästöasteeseen ja siihen, miten se vaikuttaa tarvittavan työuran pituuteen. Samalla pohdiskeltiin sitä, kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen. Loppupäätelmäksi sain itselleni 22-vuoden työrupeaman ja 240 000 euron sijoitusomaisuuden. Jos nyt vuonna 2014 saavuttaisin tämän tavoitteen, olisin siis taloudellisesti riippumaton ja voisin halutessani jäädä "eläkkeelle".

Lyhyt alustus ja kaikki äsken mainitut artikkelit ja niiden sisältämä viisaus neuvoineen ja esimerkkeineen olisi tavallaan turhaa, jos en myös raottaisi omaa sijoitussalkkuani. Missä nyt mennään? Miksi sijoitan, miten minä sijoitan? Miten olen sen ennen tehnyt ja miten sen nyt teen? Mitä virheitä ja onnistumisia on tullut tehtyä matkan varrella. Mistä sijoitussalkkuni nyt koostuu ja kuinka suuri se on? Näihin kaikkiin pyrin löytämään vastauksen uteliaille blogin lukijoille. Toivottavasti siitä on jollekin apua, sillä kaikkia virheitä ei itse kannata tehdä, vaan viisautta on ottaa oppia muiden tekemistä virheistä ja onnistumisista.

Miksi sijoitan

Yksi olennaisimmista syistä sijoittamiseen on itselläni tietysti se, että haluan vaurastua. En sijoita ehkä niinkään nykypäivää, vaan tulevaisuutta varten. Raha on oikeastaan vain väline vapauteen ja valintaan, ei itseisarvo sinänsä. Kuka tietää, maksetaanko vaikkapa 20 vuoden päästä enää eläkkeitä, tai minkä suuruisia ne ovat. Onko Suomessa enää riittävästi työpaikkoja itsensä tai perheen elättämiseksi? Mitä jos sairastut vakavasti ja tarvitset suuren summan rahaa sen hoitoon? Mitä jos haluat nauttia rennommasta elämästä ja tehdä vaikka osa-aikaista työtä? Jos et omista rahaa, niin vaihtoehtosi näissä tapauksissa ovat aika rajoitetut. Omia polkujaan pystyy oikeasti vasta kulkemaan ja omia päätöksiään vasta tekemään, kun ottaa itse vastuuta omasta vaurastumisestaan. Se on kuin terveys, jota pitäisi hoitaa koko ajan.

Vaurastuminen on mielestäni mahdollista lähes kaikista lähtökohdista riippumatta. Se on kiinni lähinnä vain omista valinnoista, suunnitelmallisuudesta ja kurinalaisuudesta. Tietoa ja taitoa omasta taloudenpidosta, säästämisestä ja sijoittamisesta totta kai tarvitaan ja nykyisin sitä myös löytyy hyvin kirjallisuudesta tai vaikkapa netin blogeista. Hyvä onnikaan ei ole pahitteeksi, mutta sitä tarvitaan paljon vähemmän kuin yleisesti luullaan. Suuria pääomia sijoittaminen ei vaadi, vaan pienistä puroista kertyy ajan kanssa suuri virta. Tätä tietoa olen myös blogissani pyrkinyt edistämään. Tarkoituksena on siis saavuttaa sellainen varallisuus, että oma tulevaisuus on turvattu. Katto löytyisi pään päältä oman asunnon muodossa ja sijoitusvarallisuus kerryttäisi passiivista tuloa. Taloudellinen riippumattomuus mahdollistaisi ansiotöiden vähentämisen ja voisin tehdä mistä tykkään ja milloin tykkään. Voisin oikeasti sanoa olevani vapaa kaikesta ja nauttia.

Mistä kaikki alkoi

En osaa oikeastaan yhtään sanoa, mistä innostukseni ja kiinnostukseni sijoittamiseen alkoi. Perheen kesken rahasta tai sijoittamisesta ei juurikaan puhuttu. Ainoastaan pankkitilien parhaista korkotarjouksista joskus puhuttiin vanhempien kanssa, rahastoista saati osakkeista en muista kertaakaan käydyn keskustelua. Ehkä olisi kannattanut, sillä mitä aikaisemmin sijoittamisen aloittaa, sitä enemmän tuottoa on mahdollista kerryttää rajallisessa ajassa. Jos kiinnostus sijoittamiseen ei virinnyt sitten kotoa, niin olisiko se saanut alkunsa sitten koulun penkiltä tai kavereilta? Lyhyesti sanottuna ei. Peruskoulussa, lukiossa tai yliopistossa ei missään käsitelty sijoittamista. Koron laskemista tietenkin harjoiteltiin lukion matematiikan kurssilla ja yliopiston liiketalouden kurssilla tehtiin tuloslaskelmaa ja tasetta, mutta siinäpä se. Kaikki oman talouden hallinta, säästäminen ja sijoittaminen kyllä loisti poissaolollaan. Kavereita puolestaan säästämis- ja sijoittamisasiat eivät juuri kiinnostaneet.

Mitään konkreettista sysäystä kohti sijoitusmaailmaa ei siis nuoruudesta löydy. Kaikki ovat varmasti joskus lukeneet Aku Ankkaa ja Don Rosan kekseliäästi kirjoittamia ja huikaisevan hyvin piirtämiä Roope Ankan nuoruudesta ja seikkailuista kertovia sarjoja. Roope Ankan elämä ja teot, huikeat seikkailut, säästäminen, sijoittaminen, riskin ottaminen, rikastuminen, pihiys. Siinä on ehkä esikuva, joka on johtanut tähän kaikkeen. Kuka tietää. Ehkä kyseessä on vain puhdas todennäköisyys ja loogisuus. Vanhempani ja etenkin isäni on hyvin säästäväinen (joku voisi väittää jopa liian pihiksi) ja tunnustan, että osa geeneistä on varmasti siirtynyt itseeni. Säästämisestä jotenkin nauttii ja mitä enemmän pystyt säästämään, sitä paremmalta se vaan tuntuu, kunhan ei mennä liiallisuuksiin. Kun rahaa alkaa kertyä säästöön, niin loogista on etsiä sille hyvää sijoituspaikkaa, jossa pääoma kasvaa ja tuottaa hyvin. Tästä ajaudutaankin sitten vaivihkaa sijoitusmaailman pyörteisiin.


Salkun sisältö ja koko

Alta löytyy osakesalkkuni koostumus ja koko Nordnet-pankin/osakevälittäjän palvelusta helmikuun 2014 lopussa. Tällä hetkellä se koostuu 18 eri osakelajista, joista viisi suurinta sijoitusta ovat järjestyksessä: Fortum, Nordea, UPM, Kesko ja Tieto. Nämä yhdessä muodostavat jo melkein 60 % koko salkun arvosta. Salkku seuraa aika tarkasti Nasdaq OMX Helsinki TR-indeksiä (Helsingin pörssin painorajoitettu tuottoindeksi), voittaen sen hivenen.

Tarkkaavaisimmat lukijat huomaavat, että salkusta löytyy myös ETF-tuotteita (pörssinoteeratut rahastot) 4 kpl. Näiden osuus on tällä hetkellä 3,4% salkun arvosta, eli noin 4 200 euroa. Sijoitukset kuuluvat Nordnetin automaattiseen kuukausisäästämisohjelmaan ja niiden ostosta ei veloiteta palkkioita, kuten yleensä. Vain myytäessä veloitetaan kulut. Näillä ETF:illä on tarkoitus hajauttaa riskiä helposti alhaisilla kustannuksilla ja sijoittaa myös korkomarkkinoihin kuitenkaan ottamatta kantaa itse markkinoiden ajoitukseen. Sijoitan näihin kuukausittain automaattisesti 380 euroa tietyssä suhteessa. ETF-tuotteet ja niiden keskinäiset osuudet ovat siis tarkemmin sanoen db x-trackersin (Deutsche Bankin) MSCI World Index (Maailman osakkeet, 20%), MSCI Emerging Markets (Kehityvät markkinat, 30%), Euro Stoxx 50 (Euroopan 50 markkina-arvoltaan suurinta osaketta, 18%) ja II iBoxx EUR Liquid Corporate (Yrityslainat, 32%). Kaikki rahastot sijoittavat osingot uudelleen rahaston sisään.

Salkun koko on helmikuun 2014 lopussa noin 122 000 euroa. Tästä summasta realisoimatonta tuottoa on tällä hetkellä noin 20 000 euroa. Mukaan pitää tosin laskea myös vuosittain kertyvät osingot, jotka olen sijoittanut uudestaan salkkua kasvattamaan. Näitä on kertynyt vuoden 2008 salkun perustamisesta lähtien yhteensä bruttona noin 12 000 euroa ja nettona noin 9 500. Yhteensä osakesalkkuun on sijoitettu siten noin 90 000 euroa ja loput ovat seurausta arvonnoususta. Tuottoprosentti Nordnet-palvelun tietojan mukaan viimeisimmältä vuoden ajalta oli 34,9 %. Jos Nokia maksaa osinkoa analyytikkojen odotusten mukaisesti 0,4 euroa osakkeelta, niin vuodelta 2014 osinkoja kertyisi jo bruttona noin 5940 euroa ja nettona siis noin 4430 euroa. Tuon kun jakaa kuukausien määrällä vuodessa, niin se tekee 370 euroa kuussa. Ihan kiva summa.



Salkkuni koostumus Nordnet-pankin/osakevälittäjän palvelussa helmikuun 2014 lopussa.

Tehtyjä virheitä ja onnistumisia

Jokainen tekee varmasti joskus virheitä ja niistä pitää ottaa oppia. Yleensä sijoittajat kertovat vain hienoista voitoistaan, mutta tehdyistä tappioista ei viitsitä tai kehdata kertoa, vaikka se olisi ehkäpä vieläkin opettavaisempaa. Suurin virheeni on se, että osakesijoittaminen olisi pitänyt aloittaa paljon aikaisemmin, ehkäpä jo lukioikäisenä. Näin olisi saanut enemmän aikaa tuoton kerryttämiseen ja sijoittamisen opetteluun. Kun sijoitettavat summat olisivat silloin vielä pieniä, niin tehdyt virheetkään eivät olisi tulleet määrällisesti niin kalliiksi. Pelkillä pankin tilille maksamilla korkoprosenteilla ei rikastuta. Kukaan ei ollut kuitenkaan opettamassa ja kertomassa tästä, joten se siitä.

Toinen virheeni oli ostaa oman pankkini rahastoa, Säästöpankki Kotimaata sijoitusurani alkutaipaleella noin 20 000 eurolla. Juoksevat kulut tästä olivat 1,85 % vuodessa ja rahasto hävisi vuosittain vertailuindeksilleen (vertailuindeksi on OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi). Maksoin siis noin 400 euroa vuodessa siitä, että salkunhoitaja häviää indeksille, jonka itse nykyisin voitan. Hyvä luoja. Kaiken lisäksi ajallisesta hajauttamisesta ei ollut tietoakaan ja sijoitin koko summan lähes samaan aikaan. Vähän aikaa meni hyvin, mutta sitten osakemarkkinat laskivat ja sijoitukset sulivat. Noin viiden vuoden kuluttua rahasto ponnisti vihdoin voitolle ja lunastin koko summan pois. 20 000 euroa, 5 vuotta ja voittoa noin 400 euroa. Säälittävää, mutta erinomainen opinkappale itselleni.

Miksi näin sitten kävi. Rahasto oli oman pankin ja siten helppo hankkia, aikaisemmat toteutuneet tuottotiedot olivat vakuuttavia ja uneksin rikkauksista. En ollut opiskellut sijoittamista vielä yhtään, joten en tiennyt kustannuksista, ajallisesta hajauttamisesta tai yleensäkään juuri mistään mitään. Olin suoraan sanoen tyhmä ja naiivi. Vaikka myöhemmin olinkin tutustunut Seppo Saarion, Jukka Oksanharjun, Burton G Malkielin, Robert Kiyosakin yms. tuotantoon, niin siltikään en psykologisista syistä pystynyt myymään tuota rahastoa tappiolle, vaikka rationaalinen ihminen olisi niin tehnyt.

Onneksi tuo tapahtuma ja sijoituskirjallisuuden opiskelu avasi silmäni ja nyt sijoitan suoraan osakkeisiin Nordnetin kautta. Tappioita on silti tullut myönnettäköön, kuten myös hyviä voittoja. Suurimpia voittoja on realisoitu Saga Fursista noin 2 600 euroa (nousu reilut 100%), Cramosta noin 1500 euroa ja Orionista noin 1 100 euroa. Kivasti kylmää vettä on puolestaan kaatunut niskaan Nokiasta noin -3 800 euroa (hitto, näinkö paljon se olikin), Outokummusta -800 ja Rautaruukista -1800 euroa (kaikki laskivat reilut 60%). Itse asiassa en edes muista, miksi aikoinaan ostin Outokummun ja Rautaruukin osakkeita. Toisaalta Nokiasta syntyneet tappiot olisin välttänyt, jos en vain olisi niitä myynyt, koska osake on noussut Microsoft kaupan jälkeen merkittävästi. Tästä päästäänkin siihen, että sijoittajalla pitäisi olla jokin sijoitussuunnitelma. Pelkän tunteen ja fiiliksen varassa harvoin tekee hyviä sijoituksia. Eniten rahaa olen "menettänytkin", kun olen myynyt nousevaa osaketta liian aikaisin. Tästä syystä strategiani on periaatteessa muuttunut osta ja unohda-strategiaksi.

Tulevaisuus

Nykyinen salkkuni on pääosin halutunlainen. Koska en itse juurikaan usko markkinoiden voittamiseen pitkässä juoksussa, niin pyrin kasvattamaan ETF-tuotteiden osuutta pikkuhiljaa nykyisen kuukausisijoittamisen tahdissa. Osakesijoittamisen pitää kuitenkin olla mielenkiintoista, joten siksi en tyydy käyttämään pelkästään ETF-tuotteita. Haluan itse "kokeilla" ja tuntea sijoittamisen. Yrittää voittaa markkinat, vaikka se erittäin epätodennäköistä onkin.

Pitkässä juoksussa varmaan allokaatio omat osakevalinnat vs. ETF-tuotteet olisi 40-60. Nämä pörssinoteeratut rahastot jakautuisivat kuten nyt yllä kerroinkin, eli näistä ETF-tuotteista sitten 32% olisi yrityslainoja, eli koko salkusta noin 19,2 % olisi sidottu korkomarkkinoille joskus tulevaisuudessa. Peukalosääntönähän sijoituskirjallisuudessa sanotaan, että osakkeisiin on hyvä sijoittaa rahaa prosenteissa 100-oma ikä ja loput pitäisi sijoittaa korkomarkkinoille. Itse lähden vähän riskisemmällä salkulla tulevaisuuteen.









7 kommenttia:

  1. Saako kysyä, että mistä tuo 90000 on sinulle tullut? Se 2000-3000 mitä nyt säästät lisää vuodessa vaatisi aika pitkän säästön. Hieno on kyllä sinun osinkovirtasi!

    VastaaPoista
  2. Saa kysyä. Itse asiassa olen jopa vähän pettynyt, että tätä ei ole kysytty aikaisemmin. Olet ehkä ensimmäinen joka on oikeasti vaivautunut pohtimaan asiaa ja kehdannut sitä kysyä. Kuten sanoit, säästöön kertyy sijoitettavaa kirjanpitoni ja budjettini mukaan noin 2 000-3 000 euroa vuodessa ansiotuloista. Päälle tulevat tietysti jokavuotiset osingot, jotka ylittävät jo reippaasti ansiotuloista kertyvän säästöpotin. Kuten sanoit, vaatisi kuitenkin silti todella pitkän ajan, jotta tässä artikkelissa nyt näkyvään sijoitusvarallisuuteen päästäisiin tuolla tahdilla, vaikka sijoitukset kuinka tuottaisivatkin.

    Mistä alkupääomaa on sitten alun perin lähtöisin? Vastauksena on, että sain noin reilun 40 000 euron perinnön joskus vuoden 2009-2010 paikkeilla, jota olen sitten sijoittanut pikkuhiljaa ajallisesti hajauttaen. Toisen yhtä suuren osuuden olen puolestaan vain säästänyt lapsesta asti. Pelkästään säästäväinen elämäntapa ja myöhään omaan asuntoon muuttaminen oli siis toinen syy.

    VastaaPoista
  3. Se miksi en ole asiasta aikaisemmin maininnut, johtuu osittain juuri siitä, että halusin jonkun teksteihini ehkä enemmän perehtyneen siitä kysyvän. Toinen syy on oikeastaan se, että perinnöstä puhuminen on vähän hämmentävää ja osittain tabu. Perintö on ekstraa, eikä sen varaan kannata laskea mitään. Toki perinnöllä oli ja on merkitystä sijoitustuottoihin, mutta ei läheskään niin paljon, kuin voisi luulla. Oma perinnön jakoni oli riitainen. Rahoja kilahti tilille pikkuhiljaa ja juuri kun sijoitukset osakemarkkinoille olisi jälkikäteen katsottuna kannattanut tehdä, niin vasta pelkät perintöverot olivat maksettavina ja rahoja sai odottaa. Ajoituksen suhteen tuon perinnön saaminen ei siis ollut todellakaan paras mahdollinen. Silloin tosin sijoitustietämyksenikin oli mitä oli ja jos nyt saisin perinnön, niin tekisin kaiken toisin.

    Vaikka virheitä onkin tehty ja varmasti vielä tehdään, niin silti sijoitukset ovat alkaneet tuottamaan paremmin ja paremmin. Säästäväisen elämäntavan jatkuessa ja sijoitustietämyksen sekä -ymmärryksen kertyessä myös sijoitussalkku näyttää yhä vihreämmältä. Laskukausia varmasti vielä tulee, mutta nyt niiden yli mennään itsevarmemmin ja vähemmän hätiköiden uusien oppien kanssa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos vastauksesta! Olen löytänyt tämän blogisi aika vasta, joten hivenen jo pelkäsin, että olet tähän vastannut jossain kohtaa, jota en ole vielä ehtinyt/hoksannut lukea. Ehdottomat pointsit sinulle avoimuudestasi ylipäätään näistä talousasioista ja tämä taustan selvittäminen ainakin minun silmissä toi lisäpisteitä.

    Itselläni on myydyn asunnon ja sen jälkeen vuokralle muuttamisen kanssa ollut hyvin samanlainen tilanne kuin mitä sinulla noiden perintöjen kanssa. Innostuin sijoittamisesta juuri oikealla hetkellä, mutta pelinappuloita ei silloin vain ollut. Kuitenkin kun nyt katsoo sijoitetun omaisuuden tuottoprosentteja, niin ei kyllä voi harmitella. Ainut mikä tässä viime aikoina on mietityttänyt, on se, että jos tässä nyt halvalla rahalla eli kun korkosijoituksillekaan ei saa mitään tuottoa moni ostaa osakkeita, niin tulevatko osakkeet korkojen noustessa auttamattomasti alas.

    Onko sinulla joku suunnitelma sen varalta, jos ja kun kurssit lähtevät joskus laskuun? Aiotko seurata esimerkiksi liukuvia keskiarvoja? Aiotko myydä omaisuuttasi laskun alettua? Vai aiotko buffetmaiseen tapaan istua vain sijoituksiesi päällä ja antaa sijoitusten mennä tappiolle ja jatkaa vain ostoja entiseen tapaan?

    Olen tosiaan blogiasi vasta pari kertaa ehtinyt lueskelemaan, joten anteeksi, jos kysyn sellaista, johon olet jo toisaalla vastannut.

    naispuoleinen anonyymi

    VastaaPoista
  5. Hyvä kysymys, jota jokainen sijoittaja varmasti pohtii. Varmaa on, että osakekurssit tulevat joskus laskemaan. Milloin, sitä en osaa sanoa, eikä varmasti kukaan muukaan. Seuraan kyllä taloutta, mutta valehtelisin, jos väittäisin löytäväni sen oikean markkinainformaation ja markkinoiden tulevaisuutta ennustavien indikaattorien varoitukset kaiken hälyn keskeltä. Laskun huomaa vasta jälkikäteen, joten myyntien ajoitus laskun alettua ei onnistu kuin tuurilla. Kaikkein suurimmat "tappiot" olen juuri tehnyt myymällä nousevia osakkeita ajoitusmielessä, joten tähän en enää ryhdy.

    Buffetmainen tapa istua salkun päällä kuulostaa järkevältä, jos omat hermot vain kestävät, eikä sijoituksia ole pakko realisoida. Jotta ostoja voi jatkaa laskeviin kursseihin pitäisi kuitenkin olla myös jonkinlaista ylimääräistä rahaa niiden hankintaan. Itse olenkin jo alkanut keräämään pientä käteiskassaa laskun varalle. Osa on sijoitettu korko-etf:ään, jonka voin vaikka myydä, kun kurssien pohjakosketus on lähellä.

    Tietenkin salkkua on nyt enemmän ja enemmän hajautettu myös ulkomaisiin osakkeisiin. Suomi on kuitenkin reuna-markkina ja kun osakkeiden lasku alkaa, niin täällä kotopörssissä lasku on kovinta. Tästä syystä olen myös vaihtanut syklisiä osakkeita enemmän defensiivisempään suuntaan. Koska tuotto markkinoilla alkaa jo olla kiven takana, niin mielessä on käynyt myös etuoikeutettujen osakkeiden hankinta (tästä tulossa joskus artikkeli blogiin). Periaatteessa olisi myös mahdollista hakea jonkinlaista sijoituslainaa asunnon velatonta arvoa vastaan, kun markkinat näyttäisivät oikein synkiltä, osakkeet naurettavan halvoilta ja ylimääräinen käteinen olisi jo sijoitettu.

    Tuossa nyt joitain mietteitä. Toivottavasti niistä oli apua. Kiitoksia kysymyksistä ja kehuista.

    VastaaPoista
  6. Erittäin mielenkiintoinen blogi, tulee seurailtua enemmänkin tulevaisuudessa. Yksi peruskysymys tuli mieleen, onko salkussasi käytännössä pelkästään kotimaisia osakkeita? Eikö tämä ole melko riskaabelia?

    -Mika.

    VastaaPoista
  7. Jaa niin tuossahan ylempänä jo vastasit tähän. Enpä tietenkään jaksanut lukea ensin...

    -Mika.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...