23. maaliskuuta 2016

Bigbank - Paras korkotarjous säästötilille Virosta?

Mitä tulee mieleen virolaisista koroista? Toivottavasti ei sentään Anu Saagimin kengät, vaan virolainen, vuonna 1992 perustettu Bigbank, joka tarjoaa Suomen markkinoilla kulutusluottoja ja poikkeuksellisen hyviä korkoja määräaikaistalletuksille. Bigbankin tarjoama korko on itse asiassa niin hyvä, että suomalaisten pankkien on siihen oikeastaan mahdoton vastata. Jos tällä hetkellä esimerkiksi Aktian tarjoama paras talletuskorko yhden vuoden määräaikaiselle talletukselle on 0,8 % (lähde: Kauppalehti), niin Bigbank tarjoaa samalle talletukselle 1,3 % tuoton. Muihin suomalaispankkeihin verrattuna korko on jo yli tuplasti parempi. Financerin avulla voit verrata säästötilien eri korkoja tietylle summalle ja ajalle. Jos ei uskalla sijoittaa osakemarkkinoille, niin kannattaisiko silloin suunnistaa lahden yli paremmille apajille?

Kuvan lähde: Yhteishyvä.

17. maaliskuuta 2016

Harvinaista herkkua - Fatbikellä helmikuun hankikannoilla

Vuoden 2014 talvi oli kuulemma poikkeuksellisen pilvinen ja siksi pimeä. Aurinkoa ei paljon talvella näkynyt. Vuoden 2015 helmikuussa puolestaan on saanut nauttia poikkeuksellisen kivasta säästä. Olen päässyt ottamaan jo aurinkoa lasitetulla parvekkeellani pelkissä shortseissa (varjossa 13 C ja auringossa 20 C). Päivän pituuskin kasvaa noin 5 min päivässä, joten vihdoin siitä auringonvalostakin pääsee kunnolla nauttimaan. Hiihtämäänkin on päässyt. Jotain olen kuitenkin odottanut kuin pikkulapsi joulupukkia. Mitä tapahtuu, kun suojasäällä aurinko lämmittää pellolla olevia lumimassoja ja korkeapaineen vallitessa pilvettömänä yönä tulee sitten kunnon pakkaset? Tällöin muodostuu tietysti kova, jopa kävelyä kestävä hankikanto (tunnetaan myös termeillä kantohanki tai kestohanki). Heikosti sitoutuneet uuden lumen kiteet siis osittain sulavat auringossa, jolloin lumen vesiarvo ja tiheys kasvavat. Sulaneet lumikiteet muuttuvat pakkasella pyöristyneiksi ja lujasti sitoutuneiksi rakeiksi ja kun koko rakenne oikein kunnolla jäätyy, syntyy vähän kuin jääkansi.

Hankikannon syntymiseen tarvitaan siis juuri tietyt ja tarkat olosuhteet. Kävelyä kestävä hankikanto on vieläkin harvinaisempi ja siitä ei välttämättä näin etelässä edes joka vuosi pääse nauttimaan. Jos on niin onnekas, että joku kevätaamu pääsee sitä suksilla kokeilemaan, niin jo päivällä se on todennäköisesti poissa ja vuoden aikana hankikanto voi kestää vain päivän tai pari. Harvinaista herkkua siis. Esimerkiksi vuonna 2014 en päässyt hankikannoille kertaakaan hiihtämään. Vuoden 2015 helmikuu on kuitenkin ollut positiivinen yllätys. Hankikanto on kestänyt jo pari päivää laskiaissunnuntaista laskiaistiistaihin.



9. maaliskuuta 2016

Mitä suuresta osingonjaosta pitäisikään ajatella

Yritysten jakamat suuret osingot ovat taas monien kahvipöytäkeskustelujen aiheena ja lehtien palstoilla. Väitetään jopa, että ahneet omistajat saavat taas ylisuuren palkkion, joka revitään köyhien työntekijöiden selkänahasta, tai jotain lähes yhtä typerää. Jotkut tuntuvat oikeasti luulevan, että osinko on jotain ilmaista rahaa, joka sataa taivaalta. Eihän se näin ole. Todellisuudessahan yrityksen osakkeen arvo laskee periaatteessa aivan yhtä paljon kuin se jakaa osinkoa. Jos Tikkurila maksaa vaikkapa 5 % osinkotuottoa osakkeelle, niin osingon irtoamisen jälkeen osakkeen arvo laskee tämän saman 5 %. Varsinainen tuotto on nolla. Osinko ei luo siis mitään lisäarvoa, siinä vain raha vaihtuu taskusta toiseen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Yhtä hyvin saman tuoton saisi myymällä Tikkurilan osakkeita 5 % salkusta. Jotenkin kummallista, että jos yritys tuottaa voittoa ja jakaa suuria osinkoja, niin sitä pidetään tuomittavana ja asiaa paheksutaan. Entä jos asiat olisivat päinvastoin? Tällä logiikalla samat ihmiset eivät kuitenkaan jostain syystä hurraa, jos yritys kyntää tappiolla, ei maksa veroja yhteiskunnan pyörittämiseen, eikä pysty edes työllistämään ihmisiä.



3. maaliskuuta 2016

Ryhmäeläkevakuutuksen veroetu ja sen merkitys

Anonyymi oli kommentoinut erittäin hyvin Työnantajan lisäeläkejärjestely - Mandatum Lifen sijoitusten hoitopalvelu -artikkelia koskien ryhmähenkivakuutuksen veroetua, jota en siinä artikkelissa ymmärtänyt huomioida. Kommentoijalle kiitos. Kommentit ja esimerkki oli itse asiassa niin hyvä, että se ansaitsee mielestäni tässä ihan oman mainintansa ja vähän syvällisemmän läpikäynnin kahdella eri esimerkillä. Tuntuu oikeastaan vähän surulliselta ja hämmentävältä, että kukaan muu ei tätä "virhettä" ollut tajunnut. Artikkeli on kuitenkin julkaistu jo reilu vuosi sitten ja päivitetty uudestaan vähän aikaa sitten. Ehkä ketään ei vain asia kiinnostanut, tai blogimaailman ja lukijoiden kollektiivinen älykkyys itseni lisäksi ei sitten vain riittänyt veroedun huomaamiseen. Kumpi onkaan sitten pahempi asia...?



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...