27. elokuuta 2014

Mietteitä sekä fiilistelyä menneistä multisport- ja seikkailukisoista

Sääret ovat naarmuilla metsässä juoksun jälkeen, kengät paskassa suossa tarpomisesta, jalkoja ja oikeastaan koko kehoa kramppaa ihan oudoista paikoista. Maalissa on uupunut, mutta hieno fiilis. Suusta lipsahtaa lause: "Ei vit** enää koskaan!" Mikä saa minut silti aina uudestaan ja uudestaan seikkailukisan starttiviivalle? Kilpailuhenkisyys? Hulluus? Ehkä se on jonkin oudon ja uuden kokeminen, haasteista tiimityöskentelyllä selviytyminen, itsensä voittaminen. Halu kehittyä ja menestyä seikkailukisoissa paremmin ja paremmin virheistä oppien ja ne myöhemmin minimoiden. Hauskanpito ja yleisen tunnelman kokeminen, urheilun ja liikkumisen synnyttämä hyvä olo ylipäänsä, jännitys, rastien löytämisen fiilis. Siinähän niitä syitä jo on. Työt harvoin tarjoavat jokaiselle näitä kaikkia kokemuksia, joten siksi varmaan osallistun kerta toisensa jälkeen uusiin seikkailukisoihin vaihtelevissa paikoissa. Sitten on tietysti se, että seikkailukisoissa tuntee oikeasti elävänsä. Pidämme elämämme tärkeimpiä asioita itsestäänselvyyksinä ja arvostuksemme niitä kohtaan vähenee, ellemme joudu ponnistelemaan niiden eteen (nautintoon sopeutuminen = hedonistinen adaptaatio). Voiko olla enempää "pohjalla", kuin kamppailla ja tarpoa kylmässä suossa ja nousta sieltä kaikkensa antaneena ylös. Tällöin osaa arvostaa jo puhtaita ja kuivia sukkia. Klisee, mutta välillä täytyy vähän kärsiä, jotta osaa nauttia elämästä.


Minä ja veljeni Snowflakes seikkailukisassa Oittaalla 2011. Vielä kun saisi hajut ja äänet kuvaan mukaan.

Neljä pohjoismaista superrahastoa - Yhtä ostettu jo salkkuun


En ole vähään aikaan kirjoittanut blogiini juurikaan mitään sijoittamiseen liittyvää, sillä kesällähän tehdään kaikkea muuta. Urheillaan ja liikutaan, ajellaan pyörällä, uidaan, melotaan, käydään vaikka seikkailukisoissa yms. mistä nyt kukin kesällä nauttiikaan. Syksymmällä sateitten sattuessa sitten vaikka luetaan sijoituskirjallisuutta ja siivotaan sekä tasapainotetaan salkun sisältö omaan taloustilanteeseen ja markkinaan sopivaksi. Mikä olisikaan nyt parempi hetki, kuin tutustua Nordnetin uusimpiin Pohjoismaisiin superrahastoihin. Kolme uutta pohjoismaista superrahastoa on nyt julkaistu. Kaikkia neljää superrahastoa pääset katselemaan tästä linkistä klikkaamalla. Kukin Superrahasto seuraa pörssin vaihdetuimpien osakkeiden kehitystä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Ruotsiin sijoittava Superfonden Sverige seuraa OMXSBGI-indeksiä, eli Tukholman pörssin 70 vaihdetuimman osakkeen kehitystä. Norjaan sijoittava Superfondet Norge seuraa OBX-indeksiä, eli Oslon pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä ja Tanskaan sijoittava Superfonden Danmark seuraa OMXC20CAP-indeksiä, eli Kööpenhaminan pörssin 20 vaihdetuimman osakkeen kehitystä. Juuri julkaistut kolme uutta pohjoismaihin sijoittavaa rahastoa ovat täysin maksuttomia, aivan kuten Suomeen sijoittava superrahastokin on. Ainoat erot löytyvät tietysti markkinoita seuraavista indekseistä ja siitä, että kolme uutta pohjoismaihin sijoittavaa rahastoa on kukin noteerattu kruunuissa, oman maan valuutassa (Ruotsin SEK, Norjan NOK ja Tanskan DKK). Tämä tarkoittaa toimeksiannoissa pientä valuutanvaihtokulua. Toimeksianto syötetään euroissa ja Nordnet hoitaa valuutanvaihdon puolestasi toimeksiannon toteuduttua. Veloitus tapahtuu eurotililtäsi ja valuutan osto- ja myyntikurssin erotus on 0,5 % Huomaa, että kyseessä on siis myyntikurssien erotus, valuutanvaihtokuluissa ostosta menee vain 0,25 % ja myynnistä 0,25 % (0,25 + 0,25 = 0,5) valuutanvaihtokuluihin.

21. elokuuta 2014

GPS-jälki - Reittidatan monipuolisempi hyödyntäminen

Nyt on GoProlla kuvattu kisavideo valmis ja Snowflakes seikkailuun 2014 Kiljavalla liittyen ajattelin vielä kirjoittaa lyhyen jutun GPS-jäljen tarkemmasta ja monipuolisemmasta analysoinnista kisan jälkeen. Itse kisassahan oli kaikki elektroniikka, kännykkä yms. karttapohjaiset ja matkan mittaamiseen käytetyt laitteet kielletty. Toisin sanoen kilpailun henkeen kuului suunnistaa vain kartan ja omien taitojen avulla. Reittidataa tallentavaa ja sitä myöhemmin analysoitavaksi tarkoitettua laitetta sai tietenkin käyttää. Itselläni oli tällä reissulla (ja kaikilla muillakin, joista dataa haluan) mukana ranteessa kulkeva Garmin Forerunner 110 -rannetietokone (ostohinta noin 140 euroa). Rannekellon kokoinen ja näköinen vekotin tallentaa GPS jälkeä ja näyttää kuljetun ajan ja matkan lisäksi keskinopeuden ja tietenkin kellonajan. Juuri sopivasti tietoa siis ja paljon muuta en oikeastaan edes tarvitse tai haluakaan tietää reissun aikana. Saahan siihen tietysti myös sykkeen näkyviin, jos jaksaa sykevyötä käyttää. Itse en jaksa, vaan kuuntelen mieluummin omaa kehoani.

Garmin Forerunner 110-rannetietokone eri väreissä.


Kisan jälkipuintia ja uteliaisuutta varten kello siis luonnollista tallentaa kaikille sen varmaankin oleellisimman tiedon, eli GPS-jäljen, jota voi sitten myöhemmin analysoida vain tietokoneelta. Tästä voi sitten katsella, missä oikeastaan käytiinkään, verrata sitä karttapohjaan ja laskeskella paljonko suunnistus- tai muista virheistä kertyikään "sakkoaikaa". Kellon sisäinen ladattava akku kestää todennetusti helposti noin 6 tuntia aktiivista tallennusta. Veikkaisin maksimiajaksi pikkuisen reilua seitsemää tuntia. Yhdessäkään seikkailukisassa ei ole vielä akku kesken loppunut, tai vedessä/menossa hajonnut, joten kestävyydessä ei ole ainakaan ongelmia. "Todistusaineistoa" reitistä on helppo analysoida koneella. Piuha vain kiinni kellosta koneen USB-porttiin ja ja kirjautuminen Garmin Connect -palveluun omilla tunnuksilla. Jos kello ei automaattisesti lataa palveluun uusimpia harjoituksia (omalla Mac-tietokoneella ei), niin ne voi yksinkertaisesti ladata palveluun käsipelillä kellon tiedostorakenteesta.

Snowflakes Seikkailu 2014 Kiljavalla

Naisten seikkailu-urheilutiimi Snowflakes Adventure Team järjesti taas jokavuotisen Snowflakes Seikkailukisan sunnuntaina 17.8.2014 Nurmijärvellä. Tapahtumakeskuksena oli Kiljavan opisto ja sen tarjoamat hienot puitteet. Snowflakes Seikkailu on epävirallinen, vähän leikkimielisempi multisport seikkailukisa, jossa edetään kahden hengen joukkueissa juosten, polkupyörällä ja kanootilla. Kaikilla osuuksilla edetään suunnistaen kartan rastilta toiselle oikeassa järjestyksessä. Lisäksi mukana on yllätystehtäviä ja kaikkea muuta hauskaa. Jos/kun kaikki rastit on haettu, aika ratkaisee joukkueen sijoituksen. Seikkailu sopii kaikentasoisille osallistujille aloittelijoista konkariin, sillä tarjolla on kolme eritasoista ja -pituista rataa.

Itse osallistuin veljeni kanssa Medium-sarjaan, jonka tavoiteajaksi järjestäjä oli ilmoittanut noin 4 tuntia. Vuoden 2014 seikkailukisaan oli ilmoittautunut mukaan reilut 180 joukkuetta (Perus: 49, Medium: 88, Pro: 47 joukkuetta), joten tapahtumaa voi kai jälleen kerran pitää "pääkaupunkiseudun" suurimpana seikkailukisana. Ilmoittautumismaksu tapahtumaan oli 100 euroa/joukkue, jota voidaan pitää aika normaalina summana multisport-kisoihin osallistumiseen (kummallista ja vähän ärsyttävää, että liikuntasetelit eivät vieläkään käy). Joku voi pitää osallistumismaksua korkeana, mutta 50 euroa henkilöltä ei ole mielestäni mitenkään paha, summaanhan kuuluu melontakaluston vuokra, ajanotto sekä neste/energiahuolto kisan aikana ja ruokahuolto keitto- ja salaattilounaan merkeissä maalin jälkeen sekä peseytymismahdollisuus.

Medium-sarjan lähtö oli kello 9:30, joten herätyskello piti säätää soimaan aamusta jo 6:40. Kisakamat olin pakannut jo eilen illalla eteiseen odottamaan, jotta aamulla ei tarvitsisi niin paljon säheltää. Aikaisemmista Snowflakes kisoista eroten nyt piti muistaa ottaa myös uimapatja mukaan, koska sitä ohjeen mukaan käytettäisiin medium sarjassakin yllätystehtävässä. Onneksi veli oli muistuttanut minua tästä, koska sokeana olin jostain syystä ohittanut tämän ohjeen kokonaan. Onneksi uimapatja löytyikin kaapista, en tosin ollut testannut sen käytännön toimivuutta vielä tänä kesänä ollenkaan. Uimapatjaa piti ohjeen mukaan kuljettaa koko pyöräilyosuus, joten ajattelin asentaa maastopyörääni tarakan, jolla uimapatjaa kuskaan. Tämä osoittautuikin ihan järkeväksi ratkaisuksi. Kisan vastaisena yönä en ollut saanut kunnolla unta ja aamun herätyskin oli vaikeaa. Omaan niin sanotun stressivatsan ja se alkoikin heti heräämisen jälkeen ilmoitella olemassaolostaan. Kaksi vessakäyntiähän siinä piti tehdä, ennen kuin päästiin matkaan. Takaraivossa vähän hirvitti, jos maha ei kisassa toimisikaan. Isä oli ystävällisesti tullut hakemaan meitä autollaan 7:45, kamat takakonttiin, pyörät takakoukun pyörätelineeseen ja matka kohti Kiljavan opistoa ja seikkailukisaa alkoi.

13. elokuuta 2014

Erilainen Ote Omaan Talouteen: Vapaus, Onni ja Hyvä Elämä

Mikä sopisikaan blogin aihealueeseen paremmin kuin downshiftaukseen liittyvä kirja-arvostelu: Erilainen ote omaan talouteen – Vapaus, onni ja hyvä elämä. Pasi Havian, Ville Lappalaisen ja Antti Rinta-Lopin uusin kirja ja sen sanoma on varmasti monelle tämänkin blogin lukijoille osittain tuttu, sillä sen sisältö käsittelee samaa aihepiiriä, kuin kirjoittajien omat blogitkin (Antti Rinta-Lopin Saituri ja Pasi Havian Kohti taloudellista riippumattomuutta). Kirjoittajien neljän vuoden projektin tuloksena Talentum on julkaissut kirjan, joka antaa ohjeet oman taloudenpidon eri osa-alueille ja syyt, miksi näitä ohjeita kannattaa noudattaa. Miten olla oman elämänsä sankari, miten irtautua oravanpyörästä ja nauttia mielekkäämmästä elämästä. Miten saavuttaa taloudellinen vapaus, rohkeus tehdä uusia valintoja ja sitä kautta elää omanlaista ja onnellista elämää.

Koska kirjan sisältö on niin lähellä oman blogini sanomaa, päätin ottaa Pasiin/Talentumin markkinointiin yhteyttä ja ehdottaa pientä yhteistyötä blogini kanssa. Kahta kirjaa vastaan lupasin mainostaa Erilainen ote omaan talouteen-kirjaa blogissani ja tehdä siitä myöhemmin lyhyen arvostelun. Eli win-win-tilanne siis mielestäni kummallekin. Yhteistyökuvio sopi, kirjat putkahtivat postilaatikosta ja nyt sain vihdoinkin tuotoksen luettua. Nyt on siis aika tehdä jonkinlainen analyysi siitä, mitä kirjasta jäi käteen?

Kommenteissani kannattaa ottaa huomioon oma taustani lukijana. Saituri ja Kohti taloudellista riippumattomuutta -blogit ovat molemmat itselleni erittäin tuttuja ja ovat toimineet inspiraationa ja alullepanijoina tämänkin blogin ja oman arvomaailmani pohjalle. Näiden blogien teemaan ja asioihinhan tämä kirja pitkälti perustuu. Jos siis tunnet blogien artikkelit läpikotaisin, huomaat myös kirjassa törmääväsi usein samalla tavalla kirjoitettuihin juttuihin. Tämä ei tietysti ole välttämättä huono asia, sillä jo blogeissa kirjoitettu asia on täyttä rautaa ja miksi siis edes muuttamaan hyväksi havaittua asiaa. Talous ja sijoittaminen on itselleni myös rakas harrastus, joten en odottanut tältäkään osa-alueelta kirjalta oikeastaan mitään itselleni uutta ja ihmeellistä. Olin oikeastaan enemmän utelias, miten hyvin kirja on saatu kasattua, onko se helppolukuinen ja viihdyttävä, sekä voisiko siellä kuitenkin olla itselleni jokin uusi viesti, näkökulma tai sanoma.

6. elokuuta 2014

Pyörälenkki: Espoo-Inkoo-Espoo, 100 km

Heinäkuu on ollut poikkeuksellisen lämmin ja samanlainen kesäinen sää vain jatkuu ja jatkuu. Järven rannalla loikoilevat kesälomalaiset tästä tuskin valittavat, mutta ainakin itselleni kuumuus on jo vähän rasittavan rajoissa. Helle vetää jo osittain veteläksi, eikä liikkumaan oikein jaksa lähteä. Lenkille voisi lähteä korkeintaan aivan aamusta tai myöhään illasta, jos helteellä nyt ylipäänsä haluaa juosten hikeä vuodattaa ja itsensä näännyttää. Mieli vetäisi veden ääreen melomaan, mutta kun se aurinko vain paahtaa ja helottaa pilvettömältä taivaalta. Vesi heijastaa hyvin auringonsäteitä ja palaminen on tällöin lähes varmaa, ellei koko ajan jaksa lotrata aurinkorasvan kanssa. Ja itsehän en millään jaksaisi.

Hyvällä säällä ei kuitenkaan kehtaisi jäädä vain sisälle makoilemaan. Jos ei nyt lasketa aivan tukalinta keskipäivän hellettä, niin pyöräileminen kuitenkin onnistuu kuumemmallakin säällä ja liikuttaessa ilmavirta vilvoittaa ihanasti. Taukopaikoilla sitten hiki virtaa senkin edestä, jos on pyöräillyt lujaa ja ellei heti löydä jotain varjoisaa ja vähän tuulista paikkaa. Pyöräily on oikeasti sosiaalista liikuntaa, erilaisia ajotapahtumia järjestetään ympäri Suomea. Netin kautta voi halutessaan etsiä oman kylän ajoporukoita, missä ne kokoontuvat ja millaisia yhteislenkkejä järjestetään. Tietysti voi ajella ja treenata yksinäänkin, mutta ryhmässä ajamisen oppii vain ajamalla ryhmässä. Matkat pitenevät huomattavasti, kun peesistä saa apua ja maisemat vaihtuvat hyvässä seurassa.

Perheen miehet lähdössä yhteislenkille.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...