21. elokuuta 2014

GPS-jälki - Reittidatan monipuolisempi hyödyntäminen

Nyt on GoProlla kuvattu kisavideo valmis ja Snowflakes seikkailuun 2014 Kiljavalla liittyen ajattelin vielä kirjoittaa lyhyen jutun GPS-jäljen tarkemmasta ja monipuolisemmasta analysoinnista kisan jälkeen. Itse kisassahan oli kaikki elektroniikka, kännykkä yms. karttapohjaiset ja matkan mittaamiseen käytetyt laitteet kielletty. Toisin sanoen kilpailun henkeen kuului suunnistaa vain kartan ja omien taitojen avulla. Reittidataa tallentavaa ja sitä myöhemmin analysoitavaksi tarkoitettua laitetta sai tietenkin käyttää. Itselläni oli tällä reissulla (ja kaikilla muillakin, joista dataa haluan) mukana ranteessa kulkeva Garmin Forerunner 110 -rannetietokone (ostohinta noin 140 euroa). Rannekellon kokoinen ja näköinen vekotin tallentaa GPS jälkeä ja näyttää kuljetun ajan ja matkan lisäksi keskinopeuden ja tietenkin kellonajan. Juuri sopivasti tietoa siis ja paljon muuta en oikeastaan edes tarvitse tai haluakaan tietää reissun aikana. Saahan siihen tietysti myös sykkeen näkyviin, jos jaksaa sykevyötä käyttää. Itse en jaksa, vaan kuuntelen mieluummin omaa kehoani.

Garmin Forerunner 110-rannetietokone eri väreissä.


Kisan jälkipuintia ja uteliaisuutta varten kello siis luonnollista tallentaa kaikille sen varmaankin oleellisimman tiedon, eli GPS-jäljen, jota voi sitten myöhemmin analysoida vain tietokoneelta. Tästä voi sitten katsella, missä oikeastaan käytiinkään, verrata sitä karttapohjaan ja laskeskella paljonko suunnistus- tai muista virheistä kertyikään "sakkoaikaa". Kellon sisäinen ladattava akku kestää todennetusti helposti noin 6 tuntia aktiivista tallennusta. Veikkaisin maksimiajaksi pikkuisen reilua seitsemää tuntia. Yhdessäkään seikkailukisassa ei ole vielä akku kesken loppunut, tai vedessä/menossa hajonnut, joten kestävyydessä ei ole ainakaan ongelmia. "Todistusaineistoa" reitistä on helppo analysoida koneella. Piuha vain kiinni kellosta koneen USB-porttiin ja ja kirjautuminen Garmin Connect -palveluun omilla tunnuksilla. Jos kello ei automaattisesti lataa palveluun uusimpia harjoituksia (omalla Mac-tietokoneella ei), niin ne voi yksinkertaisesti ladata palveluun käsipelillä kellon tiedostorakenteesta.


Siiten tutkimaan ja hyödyntämään reittidatan, joka on nyt purettu ja ladattu kellosta Garminin palveluun. Klikkaa tästä, niin pääset analysoimaan Garmin Connect -palvelulla Snowflakes Seikkailua 2014 ja kerättyä reittidataa siihen liittyen. Tallennetut aktiviteetit ovat oletuksena yksityisiä, mutta tämä on ruksattu kaikille avoimeksi ja siten katseltavaksi. Jostain syystä muille kuin itselleni osa palvelun kielestä on saksaksi, mutta ei anneta sen häiritä. Palvelu on hyvin yksinkertainen ja toimiva, kaikki tarpeellinen tieto näkyy hyvin etusivulla, kuten kuljettu matka, aika, aika liikkeellä, keskinopeus, kulutetut kalorit, nousumetrit yms.

Garmin Connect- palvelun etusivu Snowflakes Seikkailulle 2014 Kiljavalla.

Missä sitten oikein kisassa pyörittiin ja missä ne virheet tulivat. Tämä on helpointa nähdä toiselta sivulta, painamalla pikkukartan yläpuolelta Soitin/Player-nappia. Soittimessa voi vaihdella harmaan peruskartan tai satelliittikuvan välillä ja käyttää Microsoftin Bingin tai Google Mapsin karttapohjaa. Asutumpien kaupunkien kohdalta löytyy myös kätevä OpenStreetMap. Oletuksena analysoin tässä reittidataa Bingin satelliittikuvista, koska se on mielestäni selkein ja asutuskeskusten ulkopuolella kisareitti kulkee usein korvessa, johon vain satelliittikuva antaa jotain näkymää. Soittimen play-näppäimestä kuljettu kisareitti lähtee liikkeelle ja sitä voi seurata vihreän nuolen liikkuessa kartalla. Yläpuolisessa graafissa ja alhaalla palkeissa näkyy hyvin matkan eteneminen ja keskinopeuden sekä korkeuden muutos.

Graafia klikkaamalla (samalla karttaa kannattaa zoomata ja asemoida paremmin) saa soittimen siirtymään juuri haluamaansa kohtaan ja katsottua siihen asti kuljetun matkan tiedot. Tästä on hyvä alkaa haarukoimaan menetettyä aikaa esimerkiksi rastin pummauksessa. Otetaan esimerkiksi rasti S4, jota emme kaiken etsimisen ja pyörimisen jälkeen kuitenkaan löytäneet. Mitä olisimmekaan säästäneet, jos rasti olisi löytynyt lähes samantien (katso alempi kartta, vähän vihreän palluran yläpuolella oleva syherö). Tuloaika rastille suurin piirtein 5:00. Etsimme ja etsimme, kunnes luovutimme ja lähdimme rastilta noin aikaan 5:10. Erotus on siis luokkaa 10 minuuttia. Näin voi siis haarukoida suurin piirtein pahimmat virheet ja laskea ne yhteen koko radan osuudelta. Jos ei lasketa muutamaa minuutin tai parin virhettä, niin pahimmat pummit veivät aikaa yhteensä noin 35 minuuttia. Vesipatjailun (15 min) ja S4 suunnistusrastin (10 min) ollessa pahimpia.

Garmin Connect -palvelun satelliittikuva sen Soittimet välilehdeltä Snowflakes Seikkailun 2014 suunnistusosuudelta.


Garminin soitinta voi zoomata lähes niin paljon kuin tahtoo ja tarkkasilmäisimmät huomaavat, että mitä tarkempaa yrittää katsoa, sitä enemmän GPS-jälki huononee. Data näyttää nyt kulmikkailta viivoilta kartan päällä. Itse Garmin Forerunner 110 rannetietokoneen tuottama GPS-jälki ei ole tähän syyllinen, vaan syyllinen on itse Garmin Connect-palvelu. Ohjelma ei suostu näyttämään kaikkia rannetietokoneen tallentamia GPS-jäljen pisteitä, vaan vain tietyn osan niistä. Tämän takia kartalla näkyy vain osa GPS-reittipisteistä, jotka on yhdistetty suoraviivaisesta ja näin saadusta piste-viiva-yhdistelmästä mukamas kuljettu reitti. Suurimmalle osalle tämä on tietysti ihan riittävä tarkkuus. Joillekin tämä tieto ei kuitenkaan ole tarpeeksi, eikä riitä, jos halutaan oikeasti nähdä kuinka lähellä sitä rastia onkaan käyty. Tähän tarkoitukseen on tehty oma ohjelmansa.

Huom! Jos haluat kokeilla ja tarkastella jutussa olevaa seikkailukisa-reittiä, niin lataa pieni GPX-tiedosto (laiteriippumaton muoto GPS koordinaattien esitystavalle) tästä Googlen Drive-palvelusta (paina download ylärivistä, niin avautunut Snowflakes Seikkailu 2014 kopio KK teksti tallentuu koneellesi).

ZMaps: GPXViewer. GPS-jäljestä näytetään nyt kaikki tallennetut reittipisteet.


Jos olet tallentanut jonkun harjoituksen, eikä Garmin Connect-palvelun tarkkuus ole sinulle riittävän hyvä, niin toimi siis seuraavasti. Valitse palvelun yläreunasta Vie-näppäin ja sieltä GPX-tiedosto. Tätä laiteriippumattomaan muotoon tallennettua GPS-jälkeä on mahdollista tarkastella ohjelmalla: ZMaps: GPXViewer. Avaa nyt ohjelmalla GPX-tiedosta ja voit tarkastella reittijälkeäsi niin tarkasti, kuin vain haluat. Esimerkiksi S4 suunnistusrastin haku Kiljavannummella näyttääkin yhtäkkiä aivan erilaiselta, kuin Garminin palvelussa. Näyttää oikeastaan ihan joltain sipulilta satelliittikuvassa :) Toinen hyvä vertailu Garminin huonosta piirtojäljestä on, jos vertaa reittejä Sääksjärven lounaiskulmassa, jossa meille tuli parin minuutin pummi, pikkuisen on jo eroa reitissä ja Garminin perusteella ei pysty edes sanomaan, mistä on oikeasti kuljettukaan.

Mutta, mutta...Suunnistaja haluaisi tietysti tietää, miten reitti suhteutuu itse suunnistuskarttaan. Jos rastilipun piti olla vaikkapa kolmen kiven välissä tai kartan mukaan kuopassa, niin kuljettiinko tästä oikeasti. Satelliittikuvien päälle piirretty reitti ei tätä kerro, vaan tilanteeseen tarvitaan niin sanottu topokartta. Topografinen-kartta tarkoittaa maan pinnanmuotojen yksityiskohtaista kuvaamista, kuten suunnistuskartoissa. Maanmittauslaitos on muutama vuosi sitten (2010 lopulla) avannut julkiseksi kartta-aineistoja kaikkien vapaaseen käyttöön. Maanmittauslaitoksen tarjoamien karttojen päälle kun liittää GPX-tiedon kuljetusta reitistä, niin ollaan jo niin lähellä oikeaa suunnistamista, kuin mahdollista. Tähän tarkoitukseen onkin palvelu nimeltään Rastit.fi. Palvelussa voit helposti ja nopeasti katsoa GPS-laitteella tallentamiasi suunnistusreittejä ja verrata niitä muiden suunnistajien reitteihin. Palvelu sisältää koko Suomen maastokartat pohjautuen siis Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoon.


Rastit.fi -palvelussa voi omaa GPX-muotoista suunnistusjälkeään verrata ja analysoida topografisen-kartan päällä.

Rastit.fi palvelussa GPS-jälki näytetään yhtä tarkasti kuin ZMapsissa, mutta karttapohjana on siis niin sanottu suunnistuskartta, eikä satelliittinäkymää. Palvelussa voit esimerkiksi verrata kahden eri joukkueen etenemistä kisan aikana, jos kumpikin joukkueista on ladannut GPX muodossa olevan reittidatan sinne. Tässä jutussa käytetty Snowflakes Seikkailukisa 2014 löytyy tästä klikkaamalla, toinen jäljistä on meidän. Aivan hillittömän hyvä, simppeli ja käyttökelpoinen palvelu. Rastit.fi -palvelun avulla on jopa ehkä helpompi arvioida pummeihin käytetty aika, koska GPS-jälki näkyy selvemmin. Toisen joukkueen jäljestä päätellen kävimme S4:n kohdalla aivan rastin vieressä (noin 10 metrin päässä) ja S5:n kohdallakaan ei kovin sivussa käyty. Ihan vieläkin kutkuttaa, kun tuota kahden joukkueen reittidataa palvelussa vertailee. Vielä kun saisi tähän lisää joukkueita, eli reittidataa mukaan käydystä kisasta.

Toivottavasti tästä artikkelista oli apua jollekin, joka haluaa analysoida tarkemmin oman laitteensa tuottamaa GPS-jälkeään ja oppia virheistään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...