4. syyskuuta 2014

Veroilmoitus ja veronpalautus - Mitä verovähennyksiä


Esitäytetty veroilmoitus tippuu postilaatikkoon suurimmalle osalle keväällä huhtikuun aikana ja kahvipöydissä käy keskustelu veronpalautusten suuruudesta. Tuliko sitä nyt taas mätkyjä vai palautusta. Veroilmoituksen täyttöä ei kannata jättää viime tinkaan, vaikka sen täydentäminen tuntuisikin vaikealta ja ärsyttävältä. Verottaja ei automaattisesti tee veroilmoitukseesi vähennyksiä, vaan ne pitää itse osata vaatia. Jos korjattavaa ei ole, veroilmoitusta ei tietenkään tarvitse palauttaa, mutta vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä korjaa ja täydentää veroilmoitustaan, kertoo Yle.

Puuttuvien tietojen täydentäminen ja virheellisten korjaaminen on vastuullasi. Voit joutua maksamaan veronkorotuksen lisäverojen lisäksi puutteellisen, tahallisen tai törkeän huolimattomuuden takia, jos verottaja myöhemmin havaitsee että olet pimittänyt vaikkapa tulojasi. Muutoksia veroilmoitukseen ehtii tehdä sen saapumisen jälkeen noin kuukauden ajan. Jokavuotinen iltapuhde voi säästää huomattavia summia verojen maksulta. Kaikeksi onneksi veroilmoituksen voi nykyisin täyttää kokonaisuudessaan netissä kotisohvalla istuen, Veroilmoitus verkossa -palvelussa. Korjauksista myöhemmin kertyvät veronpalautukset antavat täyttämiseen motivaatiota, sillä niistä kertyy hyvä tuntipalkka. Noin tunnin urakasta kertyy helposti monta sataa euroa säästöön.

Veroilmoitus on selvitys edellisenä vuonna saamistasi tuloista ja niistä maksamistasi veroista, jotka Verottaja on saanut työnantajilta, Kelalta ja pankeilta. Työantaja on siis esimerkiksi ilmoittanut palkkasi ja siitä pidättämänsä veron verottajalle. Veroilmoitukseen valmiiksi merkityt tiedot voivat olla virheellisiä tai tietoja voi myös puuttua. Veroilmoitus kannattaakin siis tarkistaa huolellisesti ja katsoa, että henkilötiedot, pankkitilin numero, palkat, maksut ynnä muut tiedot ovat oikein. Oletetaan nyt kuitenkin, että nuo kaikki tiedot ovat oikein ja nyt mietitään, mitä verovähennyksiä veroilmoitukseen voikaan laittaa. Kannattaa muistaa, että verotus hoidetaan pääosin automaattisesti ja vain pieni osa korjatuista veroilmoituksista otetaan tietyin kriteerein tarkkailuun tai pistokokeisiin. Seuraavat esimerkit ovat omia verovähennyksiäni, jotka verottaja on jo aikaisempinakin vuosina hyväksynyt, vähän pienempinä tosin. Katsotaanpa, miten omat vähennykseni vaikuttavatkaan 129,61 euron jäännösveroihini. Miten mätkyt muuttuvatkaan veronpalautukseksi :)


Mitä vähennyksistä hyötyy?


Ensiksi kuitenkin pieni selvennys verovähennysten ja niistä saadun hyödyn/veronpalautusten kanssa. Saadut vähennykset eivät ole yhtä kuin palautukset. Jos saat vähennyksiä vaikkapa 100 euroa, sitä ei vähennetä suoraan maksamistasi veroista, vaan 100 euroa vähentää ansaitsemiasi tuloja ja sitä kautta laskee vasta maksamiasi veroja. Toisin sanoen peukalosääntö on, että ansiotuloissa vähennykset ovat lisäprosentin suuruisia ja pääomatuloissa ne ovat pääomatuloveroprosentin suuruisia. Eli 100 euron verovähennys säästää pääomatuloissa (30 % 2013) 30 euroa ja ansiotuloissa (itselläni 27,5) 27,5 euroa. Peukalosääntöä tarkemman vaikutuksen verovähennysten hyötyyn pystyy laskemaan verottajan veroprosenttilaskurilla.

Yleensä suurin syy veroilmoituksen korjaamiseen ja täydentämiseen on asunnon ja työpaikan väliset matkakulut. Jos et muita vähennyksiä keksi, niin matkakulut saa yleensä vähennettyä. Matkakulut puuttuvat aina veroehdotuksesta, ellei niitä ole ilmoittanut verokorttia hakiessa. Omavastuu matkakuluissa on 600 euroa ja vähennys on enintään 7000 euroa. Vähennys tehdään halvimman mahdollisen kulkuneuvon mukaan, eli yleensä julkisten kulkuneuvojen. Kulut voi vähentää yleensä vain työssäolokuukausilta (11 kpl) Itse sain tähän 1234,60 euron edestä työmatkakuluja (12 kk x 95,80 euroa/kk + 85 euroa polkupyörästä). Tuosta kun vähentää omavastuun, niin säästö on siis noin 174,5 euroa. Tässä selitys verottajalle: Kesäloma pidetty kahdessa eri jaksossa, joten halvemmaksi on tullut ostaa lippu joka kuukaudelle. Polkupyörällä pyritty ajamaan noin kerran viikossa hyvien säiden vallitessa.





Vähennykset pääomatuloista


Vuokratuloja, korkokuluja tai kotitalousvähennystä ei itselläni ole, joten se niistä. Toisin kuin ansiotulojen puolella, pääomatulojen kohdalla tulonhankkimiskuluissa ei ole 620 euron omavastuuosuutta, jonka saa automaattisesti vähennyksiin. Koska säästän ja sijoitan osakkeisiin, niin saan luonnollisesti myös pääomatuloja ja täten myös vähennyksiä. Yhteensä muut tulonhankkimiskulut pääomatuloista olivat 652,42 euroa, eli konkreettista säästöä noin 195,7 euroa. Kulut jakautuivat seuraavasti:

  • Kulun määrä: 21 euroa,  Taloustaito-lehti ja Veronmaksajain keskusliiton jäsenyys
  • Kulun määrä: 25 euroa,  Viisas Raha-lehti ja Osakesäästäjien keskusliiton jäsenyys
  • Kulun määrä: 48 euroa, Internet-yhteys (50%)
  • Kulun määrä: 195 euroa, Työhuonevähennys
  • Kulun määrä: 363,42 euroa, Tietokone (50%), 25% vuotuisina poistoina

Yhteisenä perusteluna verottajalle kaikista yllämainituista seuraava: Tietokonetta ja nettiä käytetty kaupantekoon osakkeilla sekä tiedonhankintaan yritysten kotisivuilta, osavuosikatsauksista ja talousaiheisilta foorumeilta. Lehdet antavat lisätietoa ja vinkkejä sijoittamiseen ja yritysten tulevaisuuden hahmottamiseen. Työhuonetta käytetty sivutulojen ansaintaan.

Tietokoneessa, kuten internet-yhteydessäkin voi vähentää sen hankintahinnasta työkäyttöä vastaavan osan. Veronmaksajat kertoo, että jos laitteen pääasiallinen käyttö liittyy tulonhankintaan, on koko hankintameno 100% vähennyskelpoinen. Vähäinen yksityiskäyttö ei silloin vaikuta vähennykseen. Jos voit esittää selvitystä tietokoneen käytöstä työtehtäviin, saat vähentää hankintahinnasta puolet, eli 50 %. Alle 1 000 euroa maksanut laite vähennetään kerralla ja sitä kalliimmat ja yli kolme vuotta käytettävät laitteet 25 % vuotuisin menojäännöspoistoin. Kun edellisten vuosien poistojen myötä laitteen hankintameno laskee alle 1 000 euron, voi laitteen vähentää kerralla.

Yllä olevien vähennysten kohdalla kannattaakin miettiä ja suhteuttaa ne saatujen pääomatulojen, sijoitustoiminnan kokoluokan ja itse sijoitusomaisuuden kokoon. Jos saat pääomatuloja vaikkapa 200 euroa ja teet vain yhden kaupan vuodessa, tuskin kannattaa vaatia koko tietokoneen vähentämistä kerralla. Samoin on työhuonevähennysten kohdalla, joka riippuu sijoitustoiminnan laajuudesta.

  1. 780 euroa niille, joille työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta ja jotka käyttävät työhuonetta pääansiotulonsa hankkimiseksi. 
  2. 390 euroa, jos käytät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulon tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojen hankkimiseksi. 
  3. 195 euroa jotka käyttävät asuntoa satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi.

Työhuonevähennys myönnetään kaavamaisin perustein ja se kattaa työhuoneen vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön, siivouksen, sijoittamiseen liittyviä toimistokuluja jne, kertoo Verottaja. Vähennys voidaan myöntää myös suurempana, jos esitetään selvitys todellisesti aiheutuneista kuluista. Mieti siis vähennyksiä kirjatessa, miltä asia näyttää verottajan silmissä. Missä sitten kulkee satunnaisten sivutulojen ja huomattavien sivutulojen raja, on jokaisen itse pohdittava. Mitään tarkkaa lukuarvoa tai edes verottajan ennakkopäätöstä asiassa ei ole. Itse luokittelisin satunnaiset sivutulot parin kuukauden palkan suuruiseksi (2 000 -  4 000) ja huomattavat sivutulot olisivat vähintään kolmasosa palkasta (reilusti yli 5 000 euroa). Sijoitusomaisuudessa huomattaviin sivutuloihin pitäisi siis kerätä yli 100 000 euron pääoma, joka tuottaisi äsken mainitun suuruisen osingon. Tämä on siis vain oma näkemykseni.

Jos pääomatuloista tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin itse pääomatulot, syntyy alijäämä. Nämä vähennykset eivät siis onneksi jää käyttämättä verotuksessa, vaan  syntyy ns. pääomatulolajin alijäämä, josta osan (30%) saa vähentää ansiotulojen veroista alijäämähyvityksenä. Prosenttiosuus on sama kuin pääomatulojen veroprosentti, kertoo Verottaja. Alijäämähyvitys yhdistää siis pääomatulojen ja ansiotulojen verotusta. Vain samana verovuonna syntynyt pääomatulolajin alijäämä otetaan huomioon. Aiempien vuosien alijäämiä ei huomioida. Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa.



Pienen vaivan säästö yhteensä


Paljonko ansiotulojen matkakuluista ja pääomatulojen tulonhankkimismenoista sitten sainkaan vähennyksiä? Matkakuluissa vähenykset olivat 1234,60 euroa, (josta säästö on siis noin 174,5 euroa ) ja pääomatuloissa tulonhankkimismenoja kertyi 652,42 euroa, (josta oikeaa säästöä noin 195,7 euroa). Yhteensä summaksi tulee 370,2 euroa puhdasta rahaa. Kun jäännösveroja piti maksaa 129,61 euroa, niin summa kääntyikin noin 240,6 euron veronpalautukseksi. Aika hyvä tuntipalkka pienestä ajankäytöstä. Vielä tarkemman summan veronpalautuksesta saa laskettua veroprosenttilaskurilla vuodelle 2013, joka kertoo oikean verojen määrän. Kun tästä veroprosenttilaskurilla saadusta uudesta tuloksesta (koko vuoden verot ja maksut yhteensä) vähennetään saadussa veroilmoituksessa kerrottu, jo maksettujen verojen määrä (hyväkäsiluetut ennakot yhteensä), niin saadaan lopullinen tulos viivan alle. Omassa tapauksessani veroilmoitus näyttää veroja maksetuksi 2878,88 euroa (hyväkäsiluetut ennakot yhteensä) ja veroprosenttilaskuri päivitetyillä vähennyksillä näyttää veroiksi vain 2564,82 euroa. Palautukseksi saadaan siis 314,06 euroa (2878,88 - 2564,82). Yleensä tuo veroprosenttilaskurilla laskettu tulos on pitänyt vähän paremmin kutinsa, kuin peukalosäännöllä laskettu. Korjattu verotuspäätös lähetetään lokakuun loppuun mennessä ja veronpalautukset maksetaan joulukuussa, joten silloin tietää sitten tarkemmin.

Miten sitten ensi vuonna. Miten minä sijoitan -artikkelista voi huomata, että sijoitusomaisuus ei ole enää ihan mitätön ja sen tuotot osinkoina eivät ole satunnaisia sivutuloja. Blogistakin olisi tarkoitus saada jonkinlaista tuottoa, joten ainakin tietokone ja internet-yhteys laitetaan seuraavaan veroilmoitukseen täysimääräisenä. Muutama sijoituskirjakin on tullut hankittua, joten nekin pitää muistaa vähentää. Työhuonevähennyskin olisi tarkoitus nostaa pykälän korkeammalle.

Päivitys 4.9.2014

Lopullinen verotuspäätös saapui tänään postilaatikkoon ja kaikki vähennykset menivät läpi artikkelissa kerrotun suuruisina. Lopulliseksi veronpalautukseksi tuli 270,04 euroa. Muista lukaista myös uusin juttuni: Veroilmoitus verkossa 2015 - Matkakuluja ja vähennyksiä. Näillä kahdella artikkelilla pärjäät veroilmoituksen kanssa pitkälle.


24 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Osaatko antaa vinkkiä onko mitään ideaa tehdä työhuonevähennystä jos sijotustoiminta on vasta aika alkuvaiheessa? Sijoitusvarallisuutta rahastoissa on vajaa 15 000€ ja joka kuukausi sijoitan n. 700€. Kaikki rahastot ovat kasvuosuuksia joten veroja näistä maksan vasta joskus sitten lunastaessani.

    En oikein itse näe toimintaani vielä niin ammattimaisena että mitään vähennyksiä viitsisin tehdä mutta olisi mukava kuulla toinenkin mielipide :)

    VastaaPoista
  2. Mitään sääntöjähän tuohon ei ole, mutta kuten itse totesit, mitään vähennyksiä et viitsisi tehdä.

    Koska kyseessä on vieläpä rahastomuotoinen sijoittaminen, jossa kaikki tuotto sijoitetaan takaisin rahastoon, niin vähennysten vaatiminen on hankalaa. Periaatteessa teet sijoituspäätöksiä, kun sijoitat rahastoon. Toisaalta rahastolla on varsinainen rahaston hoitaja, joka hoitaa kaikki osakevalinnat ja ostot rahastoon. Voisin hyvin nähdä, että verottajan mielestä et siis varsinaisesti tee sijoituspäätöksiä ja hoida rahastoja. Tämän perusteella sinulle ei voisi edes syntyä tästä kuluja, jotka voisit vähentää.

    Tietokoneesta uskaltaisi ehkä jonkin osuuden jo vähennykseksi laittaa, mutta ei muuta. Voisi näyttää myös kummalliselta, jos varsinaisia pääomatuloja ei noista rahastoista tule, mutta vähennyksiä silti vaaditaan ja ne muutetaan pääomatulon alimäämäksi. Mielestäni tuloja pitäisi olla aina paljon enemmän kuin vaadittuja vähennyksiä.

    VastaaPoista
  3. Kiitos mielenkiintoisesta blogista ja hyvistä vinkeistä, täytyykin ilmoittaa osakesäästäjien keskusliiton jäsenyys ja veronmaksajien jäsenyys veroilmoituksessa.

    VastaaPoista
  4. Työhuonevähennystä kannattaa pyytää tuo 390. Meni läpi viime vuonnakin.
    Seuraava jeremiadi tuli:

    "Käytän asunnon yhteydessä olevaa työhuonetta mittavien sivutulojen hankkimiseksi. Laajakaistaliittymän kulut ovat 630 euroa vuodessa. Tietokonetta ja nettiä on käytetty kaupantekoon osakkeilla sekä tiedonhankintaan yritysten kotisivuilta, osavuosikatsauksista ja talousaiheisilta foorumeilta. Lehdet antavat lisätietoa ja vinkkejä sijoittamiseen ja yritysten tulevaisuuden hahmottamiseen. Työhuonetta käytetty sivutulojen ansaintaan. Lisäperuste on internet-väilttäjän käyttäminen sijoitustoiminnassa (Nordnet). 50% kulusta = 315 e. Olen Suomen Osakesäästäjien Keskusliiton jäsen. Taloustaito-lehti ja Veronmaksajain keskusliiton jäsenyys

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos verottajan automaattinen järjestelmä hyväksyy tuon 390 euron työhuonevähennyksen, niin periaatteessa pitäisi luottaa siihen, että verotus on tehty oikein. Näin ollen muutkin samanlaista sijoitustoimintaa harjoittavat olisivat oikeutettuja samansuuruiseen vähennykseen.

      Olisi oikeastaan kiva tietää, millä kriteereillä ja parametreilla verottajan järjestelmä yleensäkin tarkastaa nuo veroilmoituksen vähennykset. Jos automaattisen järjestelmän sijasta tarkistuksen suorittaakin tiukkapipoinen verotantta, niin muuttuisiko tulkinta?

      Poista
  5. Lauseet:
    "Saadut vähennykset eivät ole yhtä kuin palautukset. Jos saat vähennyksiä vaikkapa 100 euroa, sitä ei vähennetä suoraan maksamistasi veroista, vaan 100 euroa vähentää ansaitsemiasi tuloja ja sitä kautta laskee vasta maksamiasi veroja."
    ja
    "Yhteensä summaksi tulee 370,2 euroa puhdasta rahaa. Kun jäännösveroja piti maksaa 129,61 euroa, niin summa kääntyikin noin 240,6 euron veronpalautukseksi."

    eivät täsmää, pääset nippa-nappa plussalle..

    VastaaPoista
  6. Jos luet artikkelin tarkemmin läpi ajatuksella, niin huomaat, että saadut vähennykset on jo muutettu "peukalosäännön" avulla niin sanotuksi oikeaksi rahaksi/palautukseksi. Tekstissä ei siis ole ristiriitaa ja jäännösvero kääntyi veronpalautukseksi.

    VastaaPoista
  7. Niinpäs onkin. Iltamyöhäsellä rivien välistä lukeminen ei mennyt nappiin. Hyvää tekstiä!

    VastaaPoista
  8. Hei! Kiitokset hyvästä ja selkeästä postauksesta. Osaisitko sanoa miten vähennykset esim. nettiyhteydestä, työhuoneesta ja tietokoneesta tulisi tehdä kun samassa taloudessa asuu kaksi ihmistä, joilla on pääomatuloja. Olen aiemmin tehnyt vähennykset omista tuloistani, mutta olen saanut houkuteltua avopuolisoni osakesäästäjäksi, joten nyt hänelläkin on pääomatuloja ja näin myös vähennyksiä voisi hakea. Käytämme kuitenkin samaa tietokonetta ja nettiä, joten voimmeko molemmat vähentää esim. 50% nettilaskusta vai miten tulisi toimia?

    T. Mikko

    VastaaPoista
  9. Verotus on henkilökohtainen, joten kumpikin tekee omat vähennykset. En ole asiantuntija, mutta uskoisin, että tietokoneesta ja netistä voi maksimissaan tehdä tuon 100 % vähennyksen, eli 50 % kummallekin. Eihän vähennys voi olla suurempi kuin tuotteen hinta. Jos aikaisemmin teit vain itsellesi 50 % vähennyksen näistä, niin nyt avopuolisokin saisi saman vähennyksen. Jos taas teit jo 100 % vähennyksen, niin enempää tuskin saa.

    Työhuonevähennyksen voisi mielestäni silti tehdä molemmille, koska siihenhän periaatteessa sisältyy sähkö, siivous ja kalusteiden kulumisesta aiheutuneet kulut, jotka molempien harrastaessa sijoitustoimintaa myös periaatteessa kaksinkertaistuvat.

    VastaaPoista
  10. Päivitys aikaisempaan kommenttiini työhuonevähennyksestä. Jos molemmat aviopuolisot käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojen tai pysyväisluontoisten sivutulojen hankkimiseksi, vähennyksen määrä on puolisoilla yhteensä 585 euroa/vuosi. Näin sanotaan Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa: https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Yhtenaistamisohjeet/Verohallinnon_yhtenaistamisohjeet_vuodel(30837)#2.5Tyhuonevhennys_

    VastaaPoista
  11. Hei, täytän ensimmäistä kertaa näitä sijoittamiseen liittyviä vähennyksiä. Teen veroilmoitusta verkossa.

    Kohdassa "Muut tulonhankkimiskulut pääomatuloista" veroilmoitukseen tulee täyttää "Kulun laji". En löydä mistään tietoa, mikä tämä kulun laji on, joten kysyn täältä. Mikä on kulun laji näille:

    - Viisas Raha-lehti ja Osakesäästäjien keskusliiton jäsenyys
    - Sijoittamiskirjallisuus
    - Internet-yhteys (50%)
    - Työhuonevähennys

    Jelpistä kiittäen, Mikko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaisesta listaamastasi asiasta teet oman vähennyksen. Toisin sanoen "kulun laji"-kohta on vain itse määrittelemäsi selkeä nimi ja kuvaus vähennykselle.

      Poista
  12. Kiitos tosi selkeästä tekstistä, saisi olla vastaava tieto verottajan sivuillakin, yhtä selkeästi esitettynä.:)

    VastaaPoista
  13. Sinänsä nuo työhuonevähennykset yms muut vähennykset erikoisesti suhteutetaan saatuihin tuloihin. Siis tarkoitan sitä, että aloittelevana sijoittajana pyöritän pientä kassaa, mutta työmäärä on isompi kuin isolla saikulla. Eli mielestäni osinkojen määrä euroissa ei voi olla mittari työhuonevähennyksen suuruudelle, nehän saa vaikka perityllä rahalla ostamalla vortumia ��. Kymppitonnilla kun pyörität vaikka johdannaisia, niin työmäärä on varmasti isompi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet aivan oikeassa. Esimerkissäsi työmäärä on varmasti isompi. Lainaan aikaisempaa kommenttiani, joka on julkaistu toisessa veroilmoitus-jutussa vuosi sitten: Työhuonevähennys voidaan myöntää myös suurempana. Jos esität kattavan ja eritellyn selvityksen työhuoneen kuluista, niin sen kyllä luulisi riittävän. Löysin tällaisen tekstin: "Jos elinkeinotoiminnan käyttöön on varattu erillinen 20 neliön huone 100 neliön huoneistossa, saa kulut vähentää yksityiskäytössä ja elinkeinotoiminnan käytössä olevien tilojen pinta-alojen suhteessa. Huoneiston hoitovastikkeesta, sähköstä yms. kuluista saa siis vähentää 20 prosenttia. Jos elinkeinotoiminnassa käytetään vaikkapa suhteessa enemmän sähköä kuin yksityistaloudessa, on mahdollista saada kuluista, esim. sähkölaskusta, isompikin osuus vähennettyä kuin kaavamaisesti pinta-alojen suhteessa laskettuna. Tämä saattaa kuitenkin edellyttää tarkemman selvityksen esittämistä toiminnan laadusta ja kulujen jakautumisesta muun kuin pinta-alojen perusteella."

      Joskus laskeskelinkin noita kuluja tarkemmin työhuoneen osalta. Kirjanpitoni vuodelta 2014 näyttää asumisen kustannuksiksi (vastike, vesi, sähkö) 2 116 euroa. Jos ruvetaan pilkkua viilaamaan, niin vakuutukset vuodessa 135,65 euroa. Työhuoneen koko 10 neliötä 56:n neliön kaksiosta, eli 17,86 %. Yhteensä kulut: 2251,65*0,1786 = 402,14 euroa. Tähän vielä toimistokalusteet päälle muun selvityksen puuttuessa 40 e/kk = 442,14, joten ollaan melko lailla tuossa verottajan antamassa työhuonevähennyksessä (410 e).

      Poista
  14. Eksyin blogiin ihan muuta kautta, mutta verovähennyasasiat on olleet itselle epäselviä. Olen miettinyt, että onkohan mahdollista laittaa autoa verovähennyksiin? En muuten autoa ostaisi, mutta se on työn kannalta aikalailla pakollinen, kun joudun tekemään asiakkaiden luo kotikäyntejä paljon, myös maaseudulle, missä julkiset ei ole vaihtoehto (valmistun siis pian terapeutiksi, ja tarkoitus olisi tehdä hommia toiminimellä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Homma kannattaa selvittää verottajalta, mutta mielestäni elinkeinotoiminnan harjoittamiseen liittyvät autokulut voidaan vähentää elinkeinotoiminnan tuloksesta. Tähän vaaditaan sitten ainakin tarkkaa ajopäiväkirjan pitämistä, jolla yksityisajo ja työajo erotellaan.

      Poista
  15. Mielestäni tässä menee tuloluokat sekaisin. Työhuonevähennyksen 195 euroa voi tehdä vain ANSIOtuloista, ei pääomatuloissa kuten kappaleen otsikossa lukee. Sama koskee tietokonetta.
    http://portal.vero.fi/public/default.aspx?nodeid=9869&culture=fi-FI&contentlan=1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah. En halua olla missään nimessä töykeä, mutta selvitäpä asioita ensin vähän, ennen kuin rupeat tällaista väittämään. Meinaat siis vakavissasi, että itseni lisäksi kaikki muut talousbloggaritkin kommenteissaan olisivat väärässä? Kahdessa sekunnissa googleen hakusanat ja heti ensimmäinen osuma: https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Vahennykset/Paaomatuloista_tehtavat_vahennykset(34777)

      Poista
  16. Hei!

    Kiitos selkeästi kirjoitetusta postauksestasi! Nämä vähennysasiat kiinnostavat, mutta samalla askarruttavat mieltä. Haluaisinkin kysyä neuvoasi/ajatuksiasi omaan tilanteeseeni;
    Olen vastavalmistunut suunnittelija ja syksyyn saakka vakituisessa työssä, joka tarjoaa kaikki tarvittavat työvälineet. Syksyllä lopetan työssäni ja siirryn tekemään omia suunnittelutöitäni. Kuitenkin syksyn ajan työstän portfoliotani ensi vuoden puolella hakemiani uusia työpaikkoja varten ja koostan omaa tuotemallistoani. Näistä ei varsinaista palkkaa minulle hyvin todennäköisesti tämän vuoden puolella synny, ensi vuonna kylläkin, kun alan myydä/tarjota suunnittelemiani tuotteita.

    Ostim juuri reilun 1500e tietokoneen ja siihen rinnalle ostan Creative Cloud paketin, joka n.750euroa/vuosi.
    Summa summarum, voinko hakea tulonhankkimisvähennystä näille, jos rahavirtaa ei vielå tämän vuoden puolella (syksyn jälkeen) tule, vaikkakin työskentelen ensi vuotta varten, jolloin tekemäni työ siirtyy "markkinoille"?

    Arvostan suuresti, mikäli ehdit esittämään näkökantasia asiaan. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tulonhankkimisvähennys ylittää 620 euroa vuodessa, niin luulisi vähennyksen onnistuvan, onhan nuo elinkeinotoiminnan menoja. Riippuu varmaan aika pitkälle, tekeekö omia töitä sitten osakeyhtiön, toiminimen tai vaikkapa freelancerin muodossa, jossa laskutuksen hoitaa esimerkiksi UKKO.fi palvelun kautta.

      En todellakaan ole asiantuntija tässä, joten asia kannattaa itse selvittää. Olettaisin kuitenkin, että jos vähennyksiä on enemmän kuin tuloja, niin syntyy elinkeinotoiminnan tappio. Tämä voidaan vaatia vähennettäväksi saman vuoden pääomatuloista, tai vähentää tulevaisuudessa elinkeinotoiminnan tuloksesta seuraavien 10 verovuoden aikana

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...