Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu vain kuluja. Kukaan ei pysty ajoittamaan toimeksiantoja markkinoilla täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Jostain olen lukenut karrikoidun vertauksen: "Toimi siten, kuin sinulla olisi elämäsi aikana vain 10 mahdollisuutta ostaa tai myydä". Tuota ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta virkkeessä on kyllä pointti. Keskity olennaiseen ja unohda kaikki muu hötkyily. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa. Joskus on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa. Silloin toimeksiannon tekeminen on järkevää.

Mutta paljonko kaupankäyntiin meneekään rahaa? Nordnetissä vähän kauppaa käyville minimikulut ovat 9 euroa/toimeksianto suomalaisilla osakkeilla. Jos teen vuodessa muutaman kaupan, niin eihän siitä kovin montaa kymppiä tule. Eihän? Ongelma on tietysti se, että ihmisen muisti on suhteellisen lyhyt ja vajavainen. Totuus kaupankäyntiaktiivisuudesta voi hyvin olla aivan jotain muuta, mitä kuvittelet luulevasi. Laskeskelinkin yhtenä kesäpäivänä parvekkeen sohvalla löhöillen omaa kaupankäyntiaktiivisuuttani. Paljonko kauppaa on eri vuosina tehty ja kuinka suuri summa rahaa onkaan vaihtunut osto- ja myyntitoimeksiannoissa. Miltä trendi yleensäkin näyttää ja onko se nousemaan vai laskemaan päin. Omasta mielestäni erittäin kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa. Tehkääpä itse sama harjoitus. Tulen päivittämään tätä artikkelia aina vuosittain.

Kaupankäyntikuluni taulukoituna

Alhaalla olevasta taulukosta löytyy maksullisten toimeksiantojen määrä ja kaikki kaupankäyntikulut eri vuosina omassa osakesalkussani, sekä kulujen suhteelliset osuudet vaihtomäärään ja koko osakesalkkuuni suhteutettuna. Lisäsin myös kiertonopeuden, joka kertoo, paljonko salkusta vaihtuu osakkeita vuoden aikana. Mukaan vaihtoon on siis laskettu kaikki osto- sekä myyntitoimeksiannot riippumatta toimeksiantojen maksullisuudesta tai maksuttomuudesta. Kuluttomaan kuukausisäästämiseen kuuluvat ETF-tuotteet, tai vaikkapa Nordnet Markets tuotteet on siis myös otettu vaihtoon mukaan, jotta tieto olisi vertailukelpoisempaa esimerkiksi rahastojen vastaaviin. Toisekseen tämä tieto on myös helpoiten saatavissa suoraan Nordnetin "tapahtumat ja laskelmat" -välilehdeltä. Maksullisia toimareita -sarakkeessa on kuitenkin vain toimeksiannot, joista on veloitettu palkkio.

Jos osakesalkkuni olisi kuin rahasto, osto- ja myynti-sarakkeiden summasta, eli vaihdosta voi hyvin laskea salkkuni kokonaiskulujen osuuden. Tämä toiseksi viimeinen sarake, eli kulujen osuus salkusta on siis TKA-luku (kokonaiskulut). Tämä vastaisi samaa kuin rahastojen ilmoittama TER-luku (total expense ratio) lisättynä kaupankäyntikuluilla. Selkeämmin ilmaistuna tämä sarake, eli TKA-luku siis sisältää kaikki pääomasta veloitettavat  kokonaiskulut. Luvut on laskettu Nordnetin oman salkun "tapahtumat ja laskelmat"-palvelun lukujen avulla jokaisen vuoden ensimmäisestä päivästä sen vuoden viimeiseen päivään. Pelkät kaupankäyntikulut saa puolestaan Nordnetistä kohdasta Salkku -> vuositiliote ja luovutukset -> Luovutukset. Alareunasta klikataan haluttu vuosi ja avautuvasta ikkunasta kohta Maksut. Kannattaa huomioida, että tässä artikkelissani salkun koossa on huomioitu Superluotto, eli salkun kokoon, eli markkina-arvoon on laskettu myös velka mukaan. Siksi salkun koko voi laskea, koska maksettu superluotto pienentää markkina-arvoa. Logiikka voi tuntua oudolta, mutta käytän tätä, koska luoton määrä vaikuttaa kuitenkin kaupankäyntiin ja muihin tunnuslukuihin.

Viimeinen sarake puolestaan kertoo salkkuni kiertonopeuden. Tästä Johannes Hiden on kirjoittanut Piksussa todella hyvin, kun suomalaisilla on outo määritelmä salkun kiertonopeudelle. Oikea kiertonopeus siis lasketaan ottamalla ostoista tai myynneistä se pienempi luku ja suhteuttamalla se salkun kokoon. 

Kaupankäyntikuluni ja toimeksiantojeni määrä sekä suhde eri vuosina

Vuosi	Kulut (euroa)	Maksullisia toimareita (kpl)	Ostot (euroa)	Myynnit (euroa)	Vaihto (euroa)	Kulujen osuus vaihdosta	Salkun koko vuoden lopussa (euroa)	Kulujen osuus salkusta (TKA)	Kierto- nopeus
2007	0	0	0	0	0	0 %	0	0 %	0 %
2008	59	16	8 340	0	8 340	0,71 %	5 717	1,03 %	0 %
2009	60	16	9 082	2	9 084	0,66 %	18 284	0,33 %	0 %
2010	139	30	37 594	0	37 594	0,37 %	63 940	0,22 %	0 %
2011	88	9	16 581	7,12	16 588	0,53 %	61 173	0,14 %	0 %
2012	88	18	25 528	24 817	50 346	0,18 %	64 737	0,14 %	38,3 %
2013	98	11	34 853	14 010	48 862	0,20 %	104 498	0,09 %	13,4 %
2014	69	14	38 764	8 002	46 766	0,15 %	145 421	0,05 %	5,5 %
2015	79	12	35 592	11 540	47 133	0,17 %	182 591	0,04 %	6,3 %
2016	163	18	57 142	49 524	106 666	0,15 %	218 446	0,07 %	22,7 %
2017	35	7	22 319	971	23 290	0,15 %	259 950	0,02 %	0,4 %
2018	235	29	112 063	119 093	231 156	0,10 %	252 600	0,09	44,4 %
2019	190	30	116 478	94 254	210 732	0,09 %	308 096	0,06	30,6 %
2020	210	32	135 528	132 239	267 767	0,08 %	398 422	0,05	33,2 %
2021	133	26	43 265	32 223	75 488	0,18 %	420 347	0,03	7,7 %
2022	163	21	109 888	73 781	183 669	0,09 %	391 074	0,04	18,9 %
2023	46	6	63 340	42 638	105 978	0,04 %	425 978	0,01	10,0 %

Pidempi trendi?

Mitä tarkastelu sitten kertoo? Ensinnäkin saamme keskiarvoksi noin 117,6 euroa kaupankäyntikuluja ja reilut 19,1 toimeksiantoa/vuosi vuosien 2008-2021 luvuilla laskettuna. Yhden toimeksiannon hinnaksi tulee siten keskiarvona noin 6,16 euroa. Toimeksiantojen trendi on ollut ehkä himpun verran laskeva ja asettunut reiluun kymmeneen kauppaan per vuosi vuoteen 2017 asti. Tämän jälkeen ollaankin noustu noin 30 kauppaan vuodessa ja tällä tasolla on pysytty jo useita vuosia. Selkeää syytä tälle en oikein keksi, muuta kuin salkun tarkemman mikromanageerauksen osittain verosuunnittelun ja markkinaheilunnan takia. Vuoden 2021 lukuja puolestaan nostaa pikavoittojen tavoittelu listautumisanneista.

Kiinnostavana asiana tässä pitää nostaa esiin myös vuosi 2018 poikkeuksena, jolloin osto- ja myyntitoimeksiantojen summa suhteutettuna salkun kokoon oli todella suuri. Tämä salkun kiertonopeus oli jo lähes 50 %, eli suomeksi sanottuna melkein puolet salkun osakkeista vaihtui. Aika huimaa. Siihen nähden vuoden 2017 osakesalkun kiertonopeus 0,4 % oli taas aivan toinen ääripää.

Salkkuni on vihdoinkin omasta mielestäni suhteellisen valmis markkinatilanteeseen nähden. Ostot ovat olleet aina myyntejä isompia (poikkeus vuosi 2018). Kulujen laskussa tai nousussa ei oikein voi nähdä mitään selkeää trendiä. Kun markkinoilla on hiljaista, niin toimeksiantoja ei tule ja kun myrskyää, niin silloin käyn kauppaakin. Miksi kuluni eivät ole tätä suurempia? Yksi syy on tietenkin se, että en treidaa ja pyrin olemaan pitkäjänteinen "osta ja pidä"-sijoittaja. Toinen syy kulujen pienuuteen on Nordnetin erilaiset tarjoukset (1 euron kaupat yms), joita pyrin aina tarvittaessa hyödyntämään. Tästä syystä myöskään toimeksiantojen määrä ei täysin korreloi kaupankäyntikulujen kanssa. Kannattaa myös huomata Osakesäästäjien keskusliiton jäsenedut Nordnetissä ja pohjoismaisiin Superrahastoihin sijoittaminen, joiden kaupoista ei mene palkkiota. Kolmas syy on sitten Nordnetin Private Bankin asiakkuus, joka mahdollistaa pienemmät kaupankäyntikulut. Kaiken kaikkiaan näiden taulukon lukujen perusteella on kyllä itse kehtaisi valittaa Nordnetin kuluista.

Rahastoyhtiöillä, Varmalla ja Solidiumilla pyyhitään lattiaa

Vaikka kaupankäyntiaktiivisuuteni ei oikeastaan mitenkään yllättänyt toimeksiantojen määrän perusteella, niin kokonaisuudessaan vaihto pistää silti hivenen mietityttämään. Aika suuret rahamäärät kuitenkin kyseessä ja salkun osakkeet näyttävät vaihtuvan kuvitelmaani tiuhemmin. Aika monena vuotena tuo kiertonopeus on ollut päälle 50 %. Jos salkkuni olisi rahasto, sen kaikkien kulujen osuus koko pääomasta (TKA-luku) olisi alle 0,05 %, mikä on erittäin hyvin. Perspektiiviä tähän saa sillä, kun tätä lukua verrataan vaikkapa normaaleihin rahaston kuluihin, joissa jo pelkkä TER-luku on luokkaa 1,6 %. Tähän kun sitten vielä lisätään rahaston kaupankäyntikulut, niin ollaan jossain reilussa kahdessa prosentissa. Oman kuluni <0,05 % vs. rahastojen kulut noin 2 %, siinäpä kaikille vähän pohdittavaa :) Ero on noin huikeat 20-kertainen itseni hyväksi. Ei siis tarvitse olla korkeasti koulutettu sijoitusammattilainen, jotta tähän päästään. Kannattaa siis miettiä, miksi sijoittaa rahastoon.

Vertailun vuoksi Suomen valtion ja siten jokaisen kansalaisen omistaman Solidiumin hallinnointipalkkio (TKA-luku) on 0,07 % vuonna 2016. Lähde Solidiumin vuosikertomus 2016-2017 (sivu 63), jossa se kulkee termillä Hallinnointikulusuhde. Vuonna 2021 tämä oli puolestaan 0,06 % (lähde). Jos Solidium olisi sijoitusrahasto, se olisi tämän luvun perusteella halpa. Silti se häviää jo reilusti omalle salkulleni, mikä jotenkin lämmittää sydäntäni :) Solidiumin 11 salkunhoitajaa vs meikäläinen. Kaikki on tietenkin suhteellista ja miljoonista riittää nostettavaa Solidiumin sikariportaalle pienelläkin prosentilla. Samaa omaisuudenhoitoa voisi myös pitää törkykalliina, koska aikaisemmin valtion omistajaohjausyksikön virkamiehet hoitivat sen muun työnsä ohella "ilmaiseksi".

Työeläkeyhtiöistä puolestaan Varma maksoi kuluja 0,061 prosenttia sijoitusten arvosta (vuosi 2013). Vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan Varman kulut olivat puolestaan 0,06 % (katso toiseksi viimeinen sivu). Lähes samassa veneessä siis Solidiumin kanssa tältä osin kulujen suhteen. Varmakin saa siis köniin omalta salkunhoidoltani, jos tämmöisiä kuluja nyt on reilu vertailla keskenään :) Tarkoituksena on kuitenkin pistää vieläkin paremmaksi ja tämähän onnistuu, kun salkun koko vielä kasvaa. Miljoonasalkulla kuluni olisivat jo mitättömät ja pyöristyisivät nollaan. Pitää ehkä ottaa lisää desimaaleja käyttöön. Hauskaa ja mielenkiintoista nähdä, mihin kulujen osuudessa salkusta oikein päästäänkään. Mielestäni omien kaupankäyntikulujen selvittäminen maksaa vaivansa ja vertailutiedosta ja sen kehityksestä ei koskaan ole ainakaan haittaa. Maksatko sinä turhasta kaupankäynnistä liikaa?

(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 30.7.2014 ja nyt päivitetty)