Eläminen osinkotuloilla - Salkkuni osinkotuotot ja suhde kokonaismenoihin

Jokainen on varmaan kuullut aforismin, että tärkeintä ei ole päämäärä, vaan matka ja sillä kerätyt opit. Pienten haasteiden kautta oppii aina jotain uutta ja yllättävää itsestään. Näin on myös sijoittamisessa ja säästämisessä. Nopeasti ja hätiköiden syntyy harvoin mitään hyvää ja kestävää. Yleensä paras lopputulos saavutetaan vain pitkän kaavan kautta. Esimerkiksi itse tykkään katsella, kun sijoitussalkku tuottaa vuosittain kasvavia osinkoja. Otan mieluummin tylsän ja tasaisen tappavasti osinkotuloa kasvattavan salkun, jolla kattaa elämisen kuluja, kuin markkina-arvolla miljoonaan yltävän ja kalliin teknosalkun, jonka volatiliteetti on suuri ja se kyykkää vuodessa 70 %. Tykkään siis pelata mieluummin vähän varman päälle, kuin suurella riskillä. Tässä artikkelissa käsitellään sitä, onko osinkotuloilla mahdollista elää, millainen on elintaso ja miten se mahdollisesti saavutetaan. Artikkelia tullaan päivittämään noin kerran vuodessa, jotta se pysyy tilanteen tasalla.

Miksi yritykset maksavat osinkoja?

Yrityksen alkutaipaleella liiketoiminta tarvitsee rahaa toimiakseen ja laajentuakseen. Tätä pääomaa yritys voi kerätä esimerkiksi listautumalla pörssiin (IPO), jolloin osakkeita vastaan saadaan omaa pääomaa laajentumishankkeisiin tai vaikkapa yritysostoihin. Osakkeenomistajat ovat tässä tapauksessa sijoittajia ja toivovat sijoittamalleen rahalle tuottoa esimerkiksi yleensä juuri osinkojen muodossa. Osinko on yrityksen jakama osuus sen voitosta takaisin osakkeenomistajille. Yritykseen rahaa sijoittaneet ja riskiä ottavat sijoittajat siis palkitaan, kun liiketoiminta tuottaa tulevaisuudessa voittoa ja sitä päätetään jakaa takaisin sijoittajille. Kun yrityksellä ei ole saaduille voitoille enää järkevää investointikohdetta, on osinko yleensä suosituin tapa jakaa näitä yritykseen kertyviä voittovaroja.

Milloin osinkoja maksetaan?

Suurin osa suomalaisista pörssiyhtiöistä maksaa osingot aina keväisin ja kesän kynnyksellä suurin osa osinkoehdotuksista onkin jo tiedossa ja julkaistu. Ennen kesälomien alkua suurin osa osingoista on myös yleensä maksettu arvo-osuustilille. Sitten on tietysti myös ulkomaisia osakkeita, joista jotkut maksavat osinkoa kaksi kertaa vuodessa, tai kerran kvartaalissa ja tuotteita, kuten Global X Superdivident EFT, joka tarjoaa kuukausittaista kassavirtaa. Jos siis haluaa tietää tarkalleen vuodessa kertyneet osingot, niin ainakin itselläni tarkastelu pitää tehdä vasta aivan vuoden lopussa. Ei osinkosumma tästä tietenkään kesään verrattuna enää hirveästi kasva ja pääosa osinkotuloistani kertyykin tililleni kesällä juuri suomalaisista osakkeista. 

Shareville kertoo laiskalle osinkoennusteen

Jos joku ei tiedä, niin Shareville on Nordnetin oma "sijoittamisen Facebook". Sharevillestä näkee noin päivän viiveellä omat ostoni ja myyntini, sekä salkun koostumuksen. Välillä jopa kommentoin noita toimeksiantoja ihan omaa oppimistani varten. Tarkkoja euromääriä se ei kuitenkaan kerro yksityisyyssyistä. Jos kuitenkin haluat ne tietää, niin ne löytyykin salkkukatsauksesta. Uusin on vuodelta 2021 ja vanhin taitaa olla vuodelta 2014. Olen Sharevillessä nimimerkillä Downshiftaaja. Palvelu on ilmainen, mutta vaatii rekisteröitymistä Nordnetin asiakkaaksi (linkki löytyy tämän jutun lopusta). 

Sharevillehan on kätevä myös siksi, että jos ei jaksa hinkata taulukkolaskentaohjelmassa omia osinkoennusteitaan, niin Shareville näyttää tulevat pohjoismaiset osingot yhteensä. Erittäin kätevä ja hyvä palvelu. Jossain vaiheessa Nordnetin "uudistuessa" tuo palvelu ei toiminut vuoteen tai kahteen, mutta nyt se on taas kuosissa.

Kun korot ovat tällä hetkellä erittäin matalalla, niin salkkuni vuosittainen, noin reilun 3 % bruttotuotto voittaa säästötilien korot mennen tullen. Suurimmat salkkuni osingonmaksajat ovatkin jo pitkään olleet perinteiset kivijalat: Neste, Fortum, Sampo, Tieto ja UPM. 

Milloin eläminen osingoilla olisi itselleni mahdollista?

Paras on hyvän pahin vihollinen. Siksi sijoittaminen kannattaakin aloittaa heti. Sen oppii vain tekemällä. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja jos ei tee virheitä, niin ei oikeasti sijoita, tai sitten valehtelee. Voiko osinkotuloilla sitten elää? Vähän ehkä tyhmä kysymys. Tietysti voi, jos niitä saa paljon. Silloin sijoitetun pääoman pitää olla riittävän suuri, tai vaihtoehtoisesti toivotun elintason matala. Mutta entä omalla kohdallani, miten paljon esimerkiksi tuo vuonna 2017 kassaan kilahtanut noin  7 700 euron netto-osinko onkaan menoistani? Oman kirjanpidon ja budjetin pitäminen taulukkolaskentaohjelmalla on siitä näppärää, että osaavissa ja luovissa käsissä luvuista saa pyöriteltyä vaikka minkälaisia kaavoja, suhteita ja hahmotelmia. 

Olen tällä esimerkiksi laskenut niin sanotun ”aineettomat menot ja hyödykkeet”-luvun. Tämä kertoo itselleni, kuinka paljon vuodessa kulutan niin sanottuihin perustarpeisiin. Tähän kuuluvat siis kaikki asiat, josta ei jää niin sanotusti mitään konkreettista käteen, kuten ruoka, vesi, vastike, sähkö, puhelin, netti, jne. Kannattaa huomata, että lainaa en tähän lue, koska sitä vastaan niin sanotusti lunastan omistusosuutta asunnosta. Viihdekäyttöön ostetuista leffoista, elektroniikasta, harrastusvälineistä ja sen semmoisista isommista kodinhankinnoista puolestaan lasken kuluksi vain tietyn prosentti-osuuden (esimerkiksi 25 tai 50 %), koska niillä on vielä arvoa myydessä. Etenkin pyörien kohdalla arvonalentuma on suhteellisen pieni useammankin vuoden päästä. Elektroniikastakin olen myydessä saanut vähintään kolmasosan hankintahinnasta takaisin. Aineettomat menot -luku on siis juuri sopivan pieni tavoiteltavaksi, minkä lisäksi se on omasta mielestäni ihan kelpo kulutukseni mittari.

Varallisuuden kasvaessa (ja osittain myös selkeyden vuoksi) olen kuitenkin päätynyt vertailemaan osinkotuottoa (nettona) kaikkia kokonaismenoja vastaan ja menoja, joista on vain lainanmaksu poistettu. Tästä kuvaaja alla.

Netto-osinkojen kehitys ja suhde menoihini vuosittain. Osingot nettona sininen käyrä, kokonaismenot keltainen ja punaisesta käyrästä vähennetty lainan takaisinmaksu. Ei kauaa mene, niin sininen käyrä kulkee ylimmäisenä. Voisiko olla jo 2022?

Kun saadut netto-osingot eri vuosilta (Nordnetin osinkoraportti) suhteuttaa menoihin, niin suhde alkaa olemaan tosi mukavalla tasolla :) Eipä tuossa enää kauaa mene, että voi elellä kuten Hannu Hanhi Aku Ankassa. Jos lainan takaisinmaksua ei huomioida, niin osinkotulot kattavat jo elämiseni. Hyvällä tuurilla vuonna 2022 osinkotulot voisivat kattaa kaikki menoni, jos oikein kulutuksesta nipistäisi. 

Jos joku pohtii inflaation vaikutusta menoihini, niin sitä voi tietenkin haarukoida myös Näkyykö inflaation vaikutus-artikkelista. Tulin siinä lopputulokseen, että kun inflaatio on noussut 10 vuodessa noin 15,5 %, niin oma kulutukseni on laskenut 18,75 % ja ansiotuloni kasvaneet 25 %. Myös tämän artikkelin kommenteissa pohdin lyhyesti tämän inflaation vaikutusta menoihini. Kukin voi sitten omalta osaltaan miettiä, miten reaalisilta oletukset vaikuttavat. Alla vielä taulukko osinkotuloista ja niiden suhteesta menoihin yms. Päivitän tätä sitten vähän ahkerammin, koska kuvaajia on vähän hankalampi tehdä ja taulukon ylläpito on paljon helpompaa. 

Taulukko - Osinkotuottojen kehitys, suhde menoihin ja osakesalkkuun

Netto-osinkojen suhde aineettomiin mehoihin ja kokonaismenoihin eri vuosina. Salkun arvossa käytetty markkina-arvoa, eli myös saldo ja velka (Superluotto) laskettu mukaan. Luvut Nordnetin palvelusta aina vuoden viimeisenä päivänä.

Vuosi	Osinko netto	Osinko brutto	Osinkojen bruttotuotto markkina-arvoon	Aineettomat menot	Osinkojen suhde aineettomiin menoihin	Kokonais -menot	Osinkojen suhde kokonais- menoihin (%)	Salkun arvo/ euroa vuoden lopussa
2008	0	0	-	-	0 %	-	-	5 717
2009	313	386	1,0 %	-	4 %	-	-	39 545
2010	976	1 215	1,8 %	10 262 euroa	10 %	15 830 euroa	6	67 176
2011	2 641	3 215	5,0 %	7 576 euroa	35 %	14 941 euroa	18	64 159
2012	3 044	3 717	5,7 %	7 034 euroa	43 %	14 879 euroa	20	64 826
2013	2 868	3 417	3,1 %	8 230 euroa	35 %	16 476 euroa	17	109 082
2014	4 670	6 107	4,7 %	6 515 euroa	72 %	13 788 euroa	34	147 015
2015	5 714	7 451	4,3 %	8 137 euroa	70 %	16 392 euroa	35	170 821
2016	7 254	9 433	4,3 %	6 143 euroa	118 %	12 984 euroa	56	218 500
2017	7 682	9 920	3,8 %	5 564 euroa	138 %	11 887 euroa	65	259 950
2018	9 717	12 639	5,0 %	5 863 euroa	166 %	12 786 euroa	76	252 600
2019	9 810	12 958	4,3%	5 763 euroa	170 %	12 533 euroa	78	300 860
2020	8 300	10 300	2,6 %	6 041 euroa	137 %	13 322 euroa	62	398 420
2021	10 514	12 906	3,1 %	8 664 euroa	121 %	16 062 euroa	65	420 300
2022	14 506	17 684	4,5 %	8 203 euroa	177 %	16 339 euroa	89	391 073
2023	13 752	17 166	4,0 %	7 327 euroa	187 %	14 376 euroa	96	425 979

Kaiken kaikkiaan osinkotuloja on kertynyt nettona kumulatiivisesti vuodesta 2008-2021 noin 73 220 euroa. Se on kyllä jo ihan uskomaton summa. Kuten yllä olleesta graafista jo nähdään, niin tästä ei ole enää pitkä matka siihen, että olen taloudellisesti riippumaton. Riippuu oikeastaan enää määritelmästä ja varmuuskertoimesta. Itse olen enemmän minimalismin filosofialla liikkeellä. Tähän liittyviä aforismeja onkin muun muassa: Onnellisia ovat ne, joilla on omasta mielestään riittävästi sitä, mitä he tarvitsevat :) Kaikkea ei pidä saada heti, eikä kaikkea hyvää tule koskaan hankkia. Meille kaupataankin monenlaisia yksinkertaisia ratkaisuja hyvinvointiin, mutta pikavoittoja ei todellisuudessa ole olemassa. Pysyvän hyvinvoinnin eteen on nähtävä työtä ja kärsimystä. Jos saat jotain ilmaiseksi, niin sitä on vaikea arvostaa.

Nordnetin generoima graafi kumulatiivisista brutto-osingoista ja niiden maksajista. 

Sijoitusten markkina-arvo - Paljonko olen laittanut omaa pääomaa?

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on antaa mielenkiintoinen ja uusi näkökulma aiheeseen ja osinkotulojen merkitykseen. Samalla se tietenkin tsemppaa myös itseäni säästämisen ja sijoittamisen tiellä. Kun tavoitteet saa kirjattua konkreettisempaan ja helpommin hahmotettavaan ja saavutettavampaan muotoon, on niiden seuraaminen ja toteutuminenkin todennäköisempää. Ja tavoitteethan on tarkoitus saavuttaa. Osinkograafin rinnalle kannattaa tietysti myös laittaa itse sijoitussalkun koko. Tämähän on aika oleellinen asia, koska mitä enemmän osinkoja haluat, niin sitä suurempi pitää osakesalkunkin olla. Tähän alkuun on kuitenkin pakko ensiksi liittää kuva salkun markkina-arvon jakaantumisesta. 

Sijoitusteni markkina-arvo eri vuosina. Väri kertoo sen, miten suuri osuus tästä koostumuksesta on sijoitettua omaa pääomaa, mikä kertynyttä osinkoa, Superluottoa tai tulosta/tappiota.

Valitettavasti Nordnet ei tarjoa kunnollisia välineitä ja kovin helposti pureksittavaa dataa/graafia siihen, mikä osuus salkusta on oikeasti lisättyä omaa pääomaa ja mikä osuus osinkotuottoa, velkaa tai voittoa. Yllä oleva kuvaaja kertoo hyvin osinkosijoittamisen merkityksen pitkässä juoksussa. Vuonna 2022 lopussa koko salkun arvosta realisoitumaton voitto on noin 35 %. Loput on hankinta-arvoa, eli sijoitettua rahaa ja osinkoja (sininen + keltainen). Koko salkun arvosta taskunpohjalta kaivamaani omaa pääomaa on sijoitettu kuitenkin vain 42 %. Superluottoa ei ole ollut vähään aikaan käytössä ja salkun markkina-arvosta noin 23 % on osingoista kertynyttä rahavirtaa, joka on sijoitettu takaisin osakkeisiin. Pitkässä juoksussa tuo keltaisen osuus tulee vain kasvamaan ja sinisen kutistumaan. Katsellaan ja päivitetään kuvaajaa vaikkapa parin vuoden välein. Toivottavasti suhde on silloin vieläkin mielenkiintoisempi.

Oman sijoitussalkun kehitys voi olla joillekin aloitteleville sijoittajille myös hyvä muistutus pitkäjänteisyydestä. Tuloksia mitataan vasta vuosikymmenessä. Esimerkiksi 2010-11 salkun markkina-arvo oli pienempi, kuin sinne sijoitettu pääoma. Toisin sanoen oltiin vähän miinuksella, vaikka sijoitusvuosia oli takana jo lähes viisi. Graafia katsellessa alku näyttääkin hitaalta ja vasta loppua kohden alkaa tuotto näytellä suurta osaa. Osinkojenkin osuus on koko ajan kasvamaan päin, mikä onkin tavoite. 

Jos haaveilet samanlaisesta salkusta ja eläminen osinkotuloilla kiinnostaa, niin ei muuta kuin avaamaan oma sijoitussalkku. Avaa maksuton asiakkuus Nordnettiin tästä. Sen jälkeen suunnista takaisin lukemaan lisää tämän blogin artikkeleita ja toteuttamaan omaa säästö- ja sijoitusprojektiasi pitkäjänteisesti. Siitä se homma lähtee.

(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 4.5.2014 ja nyt päivitetty)