3. toukokuuta 2017

Eläminen osinkotuloilla - Salkkuni osinkokeväät ja osinkotuotot

Yrityksen alkutaipaleella liiketoiminta tarvitsee rahaa toimiakseen ja laajentuakseen. Tätä pääomaa voi kerätä esimerkiksi listautumalla pörssiin, jolloin osakkeita vastaan saadaan omaa pääomaa laajentumishankkeisiin tai vaikkapa yritysostoihin. Osakkeenomistajat ovat tässä tapauksessa sijoittajia ja toivovat sijoittamalleen rahalle tuottoa esimerkiksi yleensä juuri osinkojen muodossa. Osinko on yrityksen jakama osuus sen voitosta takaisin osakkeenomistajille. Yritykseen rahaa sijoittaneet ja riskiä ottavat sijoittajat siis palkitaan, kun liiketoiminta tuottaa tulevaisuudessa voittoa ja sitä päätetään jakaa takaisin sijoittajille. Kun yrityksellä ei ole saaduille voitoille enää järkevää investointikohdetta, on osinko yleensä suosituin tapa jakaa näitä yritykseen kertyviä voittovaroja.





Suurin osa suomalaisista pörssiyhtiöistä maksaa osingot aina keväisin ja kesän kynnyksellä suurin osa osinkoehdotuksista onkin jo tiedossa ja julkaistu. Ennen kesälomien alkua suurin osa osingoista on myös yleensä maksettu arvo-osuustilille. Sitten on tietysti myös ulkomaisia osakkeita, joista jotkut maksavat osinkoa kaksi kertaa vuodessa ja tuotteita, kuten Global X Superdivident EFT, joka tarjoaa kuukausittaista kassavirtaa. Jos siis haluaa tietää tarkalleen vuodessa kertyneet osingot, niin ainakin itselläni tarkastelu pitää tehdä vasta aivan vuoden lopussa. Ei osinkosumma tästä tietenkään kesään verrattuna enää hirveästi kasva ja pääosa osinkotuloistani kertyykin tililleni kesällä juuri suomalaisista osakkeista. Olen kirjoittanut blogissani omasta tavastani sijoittaa: Miten minä sijoitan - Tilanne ennen ja nyt, jossa avasin myös salkkuni koostumusta.

Tilanne ei ole juurikaan dramaattisesti muuttunut sitten artikkelin julkaisun, mutta uusimmat katsaukset ovat ovat: Osakesalkku vuonna 2014 ja Osakesalkku vuonna 2015Vuoden 2016 osakesalkun kuulumiset ja realiaikaiset ostot ja myynnit näkee sitten Nordnetin Sharevillestä, nimimerkillä Downshiftaaja. Palvelu on ilmainen, mutta vaatii rekisteröitymistä Nordnetin asiakkaaksi. Sharevillehan on kätevä myös siksi, että jos ei jaksa hinkata taulukkolaskentaohjelmassa omia osinkoennustuksiaan, niin Shareville näyttää tulevat pohjoismaiset osingot yhteensä. Erittäin kätevää ja hyvä palvelu. Kun korot ovat tällä hetkellä erittäin matalalla, niin salkkuni vuosittainen, noin 4 % bruttotuotto voittaa säästötilien korot mennen tullen. Suurimmat salkkuni osingonmaksajat ovat jo pitkään olleet perinteiset kivijalat: Fortum, Nordea, Tieto ja UPM. Esimerkiksi vuonna 2015 osinkoja kertyi bruttona näistä seuraavasti (luvut Nordnetin osinkoraportista): Fortum (1846 euroa), Nordea (1 097 euroa), Tieto (650 euroa) ja UPM (620 euroa). Uutena osakkeena mukaan tuli Nokian Renkaat (827 euroa).


Osinkotuottojen kehitys, suhde menoihin ja osakesalkkuun


Hyvältä näyttää tuo osinkojen kasvu ja kehitys, joka löytyy graafina alta. Kuvaajasta kannattaa huomata, että kyseessä ovat nyt netto-osingot, jotka on saatu Nordnetin laskelmista (osinkoraportti + pääomanpalautus) ennakonpidätyksen jälkeen. Miksi netto-osingot? Siksi, koska ne ovat juuri sitä "oikeaa rahaa", joka tilille kilahtaa ja vain niillä voi elää. Kun osingot nettona ylittävät kirjanpidossa kuluni, niin olen taloudellisesti riippumaton. Periaatteessa netto-osingot ovat kuitenkin siinä mielessä vähän huono "vertailukohta" pitkän ajan kehitykselle, koska niiden suuruuteen vaikuttaa verotus ja viime kädessä myös vähennykset. Esimerkiksi vuonna 2011 osinkovero oli vain 19,6 % (0,70 x 28), vuonna 2012 ennakonpidätys nousi 21 prosenttiin (0,70 x 30) ja vuonna 2016 osingoista menee veroa jo 25,5 % (0,85 x 30 %). 

Netto-osinkojen kasvu eri vuosina. Vuosi 2016 ja sen jälkeiset osingot ovat ennusteita ja kasvavat 5 % vuosittain.

Osinkograafin rinnalle kannattaa tietysti myös laittaa itse sijoitussalkun koko. Luvut on poimittu Nordnetin vuosiyhteenvedoista salkun arvolle kunkin vuoden viimeisenä päivänä mahdollinen sijoitusvelka huomioon ottaen. Kuten osinkoja esittävästä kuvaajasta, niin myös tästä huomaa vuosien 2012 ja 2013 notkahduksen. Vuoden 2016 ja sen jälkeiset sijoitussalkun arvot ovat ennusteita ja kasvavat 5 % vuosittain. Tällä hetkellä ollaan kuitenkin jo edellä ennusteita, joten pientä varmuusvaraakin on tuossa osinkoennuste ja sijoitussalkku-kuvaajassa.



Milloin eläminen osingoilla mahdollista?


Voiko osinkotuloilla sitten elää? Vähän ehkä tyhmä kysymys. Tietysti voi, jos niitä saa paljon. Silloin  sijoitetun pääoman pitää olla riittävän suuri. Mutta entä omalla kohdallani, miten paljon esimerkiksi tuo vuonna 2015 kassaan kilahtanut noin  5 700 euron netto-osinko onkaan menoistani? Oman kirjanpidon ja budjetin pitäminen taulukkolaskentaohjelmalla on siitä näppärää, että osaavissa ja luovissa käsissä luvuista saa pyöriteltyä vaikka minkälaisia kaavoja, suhteita ja hahmotelmia. Olen tällä esimerkiksi laskenut niin sanotun ”aineettomat menot ja hyödykkeet”-luvun. Tämä kertoo itselleni, kuinka paljon vuodessa kulutan niin sanottuihin perustarpeisiin. Tähän kuuluvat siis kaikki asiat, josta ei jää niin sanotusti mitään konkreettista käteen, kuten ruoka, vesi, vastike, sähkö, puhelin, netti, jne. Kannattaa huomata, että lainaa en tähän lue, koska sitä vastaan niin sanotusti lunastan omistusosuutta asunnosta. Viihdekäyttöön ostetuista leffoista, elektroniikasta, harrastusvälineistä ja sen semmoisista isommista kodinhankinnoista puolestaan lasken kuluksi vain tietyn prosentti-osuuden (esimerkiksi 25 tai 50 %), koska niillä on vielä arvoa myydessä. Etenkin pyörien kohdalla arvonalentuma on suhteellisen pieni useammankin vuoden päästä. Elektroniikastakin olen myydessä saanut vähintään kolmasosan hankintahinnasta takaisin.

Yhteensä nämä aineettomat menot ja hyödykkeet ovat keskimäärin noin 7 000 - 8 000 euroa vuodessa. Viiden vuoden keskiarvon ollessa noin luokkaa 7 500 euroa vuodessa. Kuukaudessa tämä tekee 625 euroa. Aineettomat menot -luku on siis juuri sopivan pieni tavoiteltavaksi, minkä lisäksi se on omasta mielestäni ihan kelpo kulutukseni mittari. Jos saadut netto-osingot eri vuosilta (Nordnetin osinkoraportti) suhteuttaa aineettomiin menoihin ja hyödykkeisiin, niin osinkojen ja menojen suhde alkaa olemaan tosi mukavalla tasolla :) Eipä tuossa enää kauaa mene, että voi elellä kuten Hannu Hanhi Aku Ankassa. Jos joku pohtii inflaation vaikutusta menoihini, niin sitä voi tietenkin haarukoida myös Näkyykö inflaation vaikutus-artikkelin lopusta löytyvistä kuvaajista. Myös tämän artikkelin kommenteissa pohdin lyhyesti tämän inflaation vaikutusta menoihini. Kukin voi sitten omalta osaltaan pohtia, miten reaalisilta oletukset vaikuttavat. Aineettomien menojen lisäksi ajattelin käyttää taulukossa myös vuosittaisia kokonaismenojani (aivan kaikki menot, myös laina huomioiden), johon vuosittaiset osingot suhteutetaan. Tuleepahan lisää haastetta näidenkin tavoitteluun. Uusimmat tuloni ja menoni näkee tästä: Kirjanpitoni vuonna 2016.


Netto-osinkojen suhde aineettomiin mehoihin ja kokonaismenoihin eri vuosina
Vuosi Osinko
netto
Osinko
brutto
Osinkojen bruttotuotto markkina-arvoon Aineettomat
menot
Osinkojen suhde aineettomiin menoihin Kokonais
-menot
Osinkojen suhde kokonais- menoihin (%) Salkun koko/ euroa vuoden lopussa
2008 0 0 - - 0 % - - 5 717
2009 313 386 1,0 % - 4 % - - 39 545
2010 976 1 215 1,8 % 10 262 euroa 10 % 15 830 euroa 6 67 176
2011 2 641 3 215 5,0 % 7 576 euroa 35 % 14 941 euroa 18 64 159
2012 3 044 3 717 5,7 % 7 034 euroa 43 % 14 879 euroa 20 64 826
2013 2 868 3 417 3,1 % 8 230 euroa 35 % 16 476 euroa 17 109 082
2014 4 670 6 107 4,7 % 6 515 euroa 72 % 13 788 euroa 34 147 015
2015 5 714 7 451 4,3 % 8 137 euroa 70 % 16 392 euroa 35 170 821
2016 7 254 9 433 4,3 % 6 143 euroa 118 % 12 984 euroa 56 218 000
2017 Arvio: 7 200 Arvio: 9 650 Arvio: 4,4 % 7500 euroa 96 % Arvio: 15 400 euroa 47 Arvio: 220 000
2018 Arvio: 6 614 Arvio: 8 963 Arvio: 4,5 % 7500 euroa 88 % Arvio: 15 500 euroa 43 Arvio: 197 747
2019 Arvio: 6 945 Arvio: 9 361 Arvio: 4,5 % 7500 euroa 93 % Arvio: 15 600 euroa 45 Arvio: 207 634
2020 Arvio: 7 292 Arvio: 9 779 Arvio: 4,5 % 7500 euroa 97 % Arvio: 15 700 euroa 46 Arvio: 218 016
2021 Arvio: 7 657 Arvio: 10 218 Arvio: 4,5 % 7500 euroa 102 % Arvio: 15 800 euroa 48 Arvio: 228 916


Esimerkiksi Vuonna 2015 saadut osingot kattavat siis jo noin 70 prosenttia aineettomista menoistani. Tasaisen vauhdin taulukolla menot olisi katettu jo muutaman vuoden päästä. Viimeistään vuonna 2021 osinkojen pitäisi nettomääräisinä kattaa aineettomat menoni. Kaiken kaikkiaan osinkotuloja on kertynyt nettona kumulatiivisesti vuodesta 2008 alkaen noin 34 700 euroa. Tästä on tietenkin vielä pitkä matka taloudelliseen riippumattomuuteen ja siihen, että aivan kaikki menoni katettaisiin osinkorahoilla. Kirjoituksen tarkoituksena on kuitenkin antaa mielenkiintoinen ja uusi näkökulma aiheeseen ja osinkotulojen merkitykseen. Samalla se tietenkin tsemppaa myös itseäni säästämisen ja sijoittamisen tiellä. Kun tavoitteet saa kirjattua konkreettisempaan ja helpommin hahmotettavaan ja saavutettavampaan muotoon, on niiden seuraaminen ja toteutuminenkin todennäköisempää. Ja tavoitteethan on tarkoitus saavuttaa.

Salkun markkina-arvon jakaantuminen prosentuaalisesti ja euroissa mitaten 3.5.2017.

Tähän on vielä pakko liittää kuva salkun markkina-arvon jakaantumisesta. Olisin halunnut tehdä kuvaajasta pitkän ajan XY-graafin, mutta valitettavasti Nordnet ei tarjoa tähän ihan helposti pureksittavaa dataa. Nykyhetken piirakkadiagrammi on kuitenkin erinomainen vaihtoehto ja sopii tarkoitukseensa. Kuvaaja kertoo hyvin osinkosijoittamisen merkityksen pitkässä juoksussa. Koko salkun arvosta realisoitumaton voitto on noin 30 %. Loput on hankinta-arvoa, eli sijoitettua rahaa. Koko salkun arvosta taskunpohjalta kaivamaani omaa pääomaa on sijoitettu kuitenkin vain tasan puolet. 6 % on Nordnetin Superluottoa ja 15 % osingoista kertynyttä rahavirtaa, joka on sijoitettu takaisin osakkeisiin. Pitkässä juoksussa tuo keltaisen osuus tulee vain kasvamaan ja sinisen kutistumaan. Katsellaan ja päivitetään kuvaajaa vaikkapa viiden vuoden päästä. Toivottavasti suhde on silloin vieläkin mielenkiintoisempi.

Jos haaveilet samanlaisesta salkusta ja eläminen osinkotuloilla kiinnostaa, niin ei muuta kuin  avaamaan oma sijoitussalkku. Avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin. Sen jälkeen suunnista takaisin lukemaan lisää tämän blogin artikkeleita ja toteuttamaan omaa säästö- ja sijoitusprojektiasi pitkäjänteisesti. Siitä se homma lähtee.

9 kommenttia:

  1. Sulla on kyllä kertynyt jo kiva summa osinkoja. Varsinkin tuo osinkojen ja menojen suhde alkaa olemaan tosi mukavalla tasolla. Onneks olkoon, eipä sulla monta vuotta menekään tuohon että perusjutut saa osingoilla katettua.

    VastaaPoista
  2. Osinkosumma on kieltämättä kasvanut nopeasti, kiitos taantuman, halpojen osakkeiden ja tätä kautta nousseen korkeamman osinkotuoton ansiosta. Tulevaisuudessa osinkopotti ei ehkä kasvakaan enää niin nopeasti, koska osakkeet alkavat olla jo haastavasti hinnoiteltuja. Salkun painopiste on myös kääntymässä pikkuhiljaa enemmän ja enemmän osinkoaristokraateista korkoihin ja osingot uudelleen sijoittaviin etf-tuotteisiin. Vaikka salkun arvo kasvaisikin, osinkoprosentti tulee tämän takia väistämättä laskemaan alemmas.

    VastaaPoista
  3. Hyvältä näyttää menojen kattamisen suhteen! Itselläni tilanne ei ole läheskään noin hyvä, sillä menoni ovat suuremmat ja osinkoni pienemmät (tosin johtuen osittain suuresta määrästä osingot uudelleensijoittavia ETF:iä).

    Sen verran pitää saivarrella, että aineettomat menosi eivät näytä ollenkaan altistuneet inflaatiolle? Väittäisin että ruoka on tänä vuonna kalliimpaa kuin vaikka 2009-2010. Menoja kun on vaikea pitää nimellissummaisina inflaatio-olosuhteissa :)

    VastaaPoista
  4. Saivarrella saa ja periaatteessa olet oikeassa inflaatiosta, mutta...Tarkkaa kirjanpitoa kaikista menoista olen pitänyt vasta reilut neljä vuotta ja tuo on vielä aivan liian lyhyt aika inflaation huomaamiseksi. Yksi lomamatka, televisio, tietokone tai vaikkapa pyörän hankinta vaikuttaa kuluihin ja heilauttaa kirjanpitoa paljon merkittävämmin. Katsotaan sitten 10 vuoden päästä, onko elämisen hinta oikeasti noussut.

    Toisekseen, vaikka ruuan hinta nousisikin, monen muun asian hinta vaan näyttää laskevan ja kompensoi tilannetta. Elektroniikka näyttää aina vain halventuvan ja jos nettiliittymäni hinta tästä vielä laskisi, niin se olisi jo ilmainen. Puhelimia saa jo melkein karkkirahalla, eikä isokaan televisio taskunpohjalta montaa satasta enää vie. Inflaatiosta on tullut säästäjien ja sijoittajien piirissä jo jonkinlainen mörkö, joka ei välttämättä vaikutakaan elämään niin paljon kuin voisi luulla. Tulipahan taas muuten hyvä idea uudeksi artikkeliksi tähän blogiin. Pitää laittaa mietintämyssyn alle hautumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime vuosina inflaatio onkin ollut hyvin alhainen, joten ei se pahemmin ole voinutkaan vaikuttaa elämään. Jos inflaatio nousisi normaalille 5% tasolle, voisi sillä ollakin jotain vaikutusta. Viime vuosien alhaisen inflaation takia monet kuvittelet normaalin inflaation olevan maksimissaan 3% luokkaa, vaikka edes 5% ei ole korkea inflaatio, vaan pikemminkin keskitasoa (markka-aikana 10% olisi ollut normaali taso). Korkeasta inflaatiosta voidaan puhua vasta, kun inflaatio on yli 10%.

      Eikä elektroniikankaan hintojen lasku tule laskemaan ikuisesti, nytkin puhelinten huippumallien hintoja on viime aikoina nostettu kaikkien valmistajien kohdalla. Esimerkiksi Galaxy S8 maksaa paljon enemmän kuin S7 aikanaan. Myös iPhonen uusimmat mallit ovat aiempaa kalliimpia (viimeisin huhu on, että tulevan iPhone 8:n halvinkin malli maksaisi yli 1000 euroa). Joten tältä osin trendi on kääntynyt. Toisaalta pitäisin ylipäätään elektroniikkaa paljon vähemmän tärkeänä asiana kuin ruokaa.

      Poista
    2. Historia ei ole myöskään tae tulevaisuudesta. Suomi markka aikaan oli aika erilainen kuin nyt euroaikaan. Omaan korvaan ainakin särähtää, jos joku väittää normaalin inflaation tulevan olemaan 5 % vain sen perusteella, että näin on joskus historiassa ollut. Mikään ei ole mahdotonta, enkä tulevaisuutta osaa ennustaa, mutta epäilen tätä suuresti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö epätodennäköiseen kannattaisi jotenkin varautua.

      Mitä tulee elektroniikan hintojen laskuun, niin siitäkin olen vähän eri mieltä. Ei kannata verrata omenoita appelsiineihin, varsinkaan vain muutaman tuotteen pohjalta. Uusia ominaisuuksiahan tulee kuitenkin aina lisää, joten ne nostavat hintaa. Jos tyytyy perustasoon (joka pari vuotta sitten oli uusinta uutta), niin näitä kännykköjä saa jo käytettynä muutamalla kympillä. Oma egoni ei ainakaan tarvitse 1 000 euron omenapuhelinta, kun saman hoitaa esim. Sonyn XPeria 50 euron hintaan.

      Poista
  5. Onpas sinulla hyvät osinkotuotot. Oma salkkuni on samaa suuruusluokkaa, mutta tämä tikkaa heittävä apina ei ole osunut sitten ihan niihin parhaisiin osinkolappuihin (ei ollut alunperin varsinainen tarkoituskaan, hajauttaminen oli tärkeämpää) ja toisaalta minulla on suhteessa enemmän indeksirahastoja.
    Tuo on minulle ollut pitkään dilemma: pitäisilkö oikeasti optimoida osinkotuottoja ja joskus tosiaan pyrkiä elämään niillä, vai onko parempi jatkaa tällaista monipuolista hajauttamista ja olla tyytyväinen, että salkun arvo kuitenkin nousee.

    Terv. Ninni N

    P.S. Pakko vielä kommentoida: oma sijoitushistorianikin alkoi aika samoihin aikoihin ja samalla tavalla, pienestä riitaisasta perinnöstä :) Sen jälkeen opettelin kaiken ihan nollasta, ja nyt olen jo omaan säästöohjelmaani ja jopa parantuneeseen osaamiseeni tyytyväinen. Mutta ehkä minäkin tarvitsin tuon sysäyksen pientä ylimääräistä rahaa, jotta oikeasti osasin aloittaa sijoittamiseen perehtymisen (ja ikää minulla on kaiketi selvästi enemmän, joten kirimistäkin on).
    Kiitos sinulle blogista, löysin tämän vasta äskettäin, ja on kyllä mielenkiintoinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos hajauttaminen on tärkeämpää, niin turha optimoida osinkotuottoja. Indeksirahastot ovat tähän erinomainen väline ja näin kasvatat korkoa korolle efektiä, kun et maksa veroja osingoista. Sijoittaja on itse itsensä pahin vihollinen. Tämän tiedän omasta kokemuksestani, eikä se turhaan lue kaikissa sijoittamiseen liittyvissä oppikirjoissa. Pitäisi olla tyytyväinen, kun salkun arvo nousee, eikä laske.

      Tylsää indeksisijoittaminen tietenkin on suoriin osakesijoituksiin verrattuna, vakkakin suurimmalle osalle se paras vaihtoehto. ETF-tuotteisiin omakin salkku on pikkuhiljaa menossa. Joku tuossa osinkojen kertymissä ja potin kasvamisessa kuitenkin kiehtoo ja saa suun hymyyn, en vain osaa sitä mitenkään rationaalisesti selittää.

      Kiva, että tykkäät blogistani ja pidät sitä hyödyllisenä. Sijoittamisen aloittaminen ja siihen perehtyminen voi hyvin olla elämämme tärkein päätös. Pieni suunnanmuutos voi pitkällä polulla saada aikaan ihmeitä. Onneksi olet matkalla mukana.

      Poista
  6. Hyvät osingot, toivottavasti pääsen muutaman vuoden päästä itsekin samaan :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...