Pörssilistatut sijoitustuotteet - Sertifikaatit salkun suojauksessa

Nordnet on ainakin itselleni profiloitunut enemmän piensijoittajien suuntaan toimivaksi osakevälittäjäksi. Palvelusta löytyy kuluttomat superrahastot, ETF-kuukausisäästäminen ja 0,99 € välityspalkkio alle 200 euron kaupoille. Kaikki pitkälti kulujen kanssa tarkkana oleville piensijoittajille, jotka fiksusti keskittyvät markkinoiden keskimääräiseen tuottoon kulut minimoiden. Vähän enemmän massia omaaville on sitten Nordnet Private Bankin ja enemmän riskiä ottaville löytyy myös superluotto, jolla salkun tuottoa on mahdollista vivuttaa. Keskimääräisellä Nordnetin asiakkaalla salkku on kuitenkin noin 33 000 euroa ja kauppoja tehdään noin 3 kpl/kuukausi, joten tyypillinen piensijoittaja ei ainakaan treidaa, eikä omista kovin suurta salkkua (lähde).

Kukin suojatkoon tavallaan :)

Piensijoittaja vähän ymmällään

Näistä edellä mainituista syistä johtuen itselleni tulikin vähän yllätyksenä, että Nordnet lanseerasi Nordnet Markets -palvelun, jossa pörssilistatuilla tuotteilla (ETN) voi käydä kauppaa ilman välityspalkkioita. Näiden tuotteiden avulla voi siis sijoittaa muun muassa pörssi-indekseihin, raaka-aineisiin ja osakkeisiin ympäri maailman. Tarjonta kattaa Bull- ja Bear-sertifikaatit ja minifutuurit kaikissa Pohjoismaissa, joten tarpeeksi fiksu rahamies voi sijoittaa niin nouseviin kuin laskeviinkin kursseihin. Siis täh, käsi ylös kuka ymmärsi äskeisen lauseen? Miksi rummuttaa palvelua, jos se ei aukene keskimääräiselle piensijoittajalle, joka Nordnettia pääasiassa käyttää?

Salkunrakentaja -sivusto kertoo, että Pörssilistatut sijoitustuotteet (ETP, Exchange Traded Products) ovat jo pitkään kasvattaneet suosiotaan. Vuonna 2016 koko markkinan vaihto oli Pohjoismaissa 35,6 miljardia euroa, josta Ruotsin osuus oli 80 %. Kolmelle muulle Pohjoismaalle jää siten verrattain pienet osuudet. ETP-sijoittajien määrä on pohjoismaisella tasolla kasvanut vuodesta 2013 lähtien 25 % vuosittain. Suosion syynä on se, että näiden tuotteiden avulla sijoittaja voi hajauttaa salkkunsa sellaisiinkin tuotteisiin, johon on muuten vaikea sijoittaa. ETP tuotteilla voi myös suojata salkkuaan laskusuhdanteissa ja ”lyödä vetoa” tietyn sijoitusnäkemyksensä puolesta, kerrotaan Salkunrakentajassa.

Kaikki edellä mainittu on siis periaatteessa ristiriidassa sen kanssa, miten piensijoittajan kannattaisi toimia. Kannustaako Nordnet spekulointiin, vai kiinnostaako hommassa vain raha? Toisaalta jos välityspalkkioita ei hommasta tipu, niin saako Nordnet tästä kuitenkin jonkinlaisen komission tai palkkionpalautuksen markkinatakaajan osto- ja myyntihintojen erotuksesta, tai jotain ihan muuta? Fiksuimmat voisivat kertoa... Vai ovatko piensijoittajat jo niin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja treidarit vain niin äänekästä porukkaa, että tällainen palvelu päätettiin toteuttaa? Itse en osaa tähän vastata. Toisaalta Nordnet kertoo, että sen asiakkaista vain kaksi prosenttia omisti vuoden 2015 helmikuun lopussa erilaisia ETP-tuotteita ja näihin sijoitettu varallisuus vastasi puolta prosenttia salkkujen kokonaisvarallisuudesta. Kovin hyvä spekulaatio siis tämäkään ei ole.

En halua sijoittaa johonkin epämääräiseen raaka-aineeseen, joka ei periaatteessa tuotakaan mitään. En ole myöskään kiinnostunut lyömään vetoa markkinoiden liikkeistä. Harva siinä kuitenkaan onnistuu pitkällä tähtäimellä. Salkun suojaaminen kuitenkin kiinnostaa jollain tasolla. Olisi ainakin teoriassa kiva tietää, miten voisi toimia, jos eteen tulee niin sanottu "Musta joutsen". Tilanne, joka on äärimmäisen epätodennäköinen tai ainakin vaikeasti ennustettavissa. Mitä jos eteen tulee jokin tilanne, jossa pörssi laskisi todennäköisesti noin 20 % suhteellisen lyhyessä ajassa? Olen kirjoittanut, Miten toimisin pörssikorjauksen lähestyessä ja Onko osakemarkkinoilla kuplaa. Toimisin edelleen samoin, mutta nyt sertifikaatit voisivat mahdollistaa myös toisenlaisen toimintatavan. Tietoisuus erilaisista vaihtoehdoista ei ainakaan voi olla pahasta. Miten sertifikaatit toimisivat siis käytännössä salkun suojauksessa?

Sertifikaatin toiminta ja vipukertoimet

Tässä kohtaa pitää painottaa, että en todellakaan ole tämän alan asiantuntija. Itse asiassa kaukana siitä. Netistä ei kuitenkaan oikein löydy mitään kovin järkevää tietoa asiasta, joten päätinkin raapia asiasta kaiken saatavilla olevan ja mielenkiintoisen tiedonmurusen ja koota sen tähän. Pääosin tieto on peräisin Nordea Marketsin blogista, Kauppalehden keskustelufoorimilta ja parista tekstistä, jotka on julkaistu NordnetBlogissa. Blogiyhteisö voi sitten täydentää ja korjata, jos jossain kohtaa mennään metsään. Virheet korjataan ja niistä opitaan, näin se homma menee.

ETN-tuotteet ovat siis yleisesti eräpäivättömiä sijoituksia, jotka seuraavat kohde-etuuden arvonkehitystä ja niillä käydään kauppaa kuten osakkeilla pörssin aukioloaikana. Perinteisesti piensijoittaja on tehnyt voittoja vain, kun pörssikurssit nousevat. Pörssinoteeratuilla todistuksilla voi kuitenkin hyötyä myös laskevista markkinoista. Kukapa ei haluaisi tehdä laskumarkkinassa rahaa? Mikäli sijoittaja uskoo markkinan laskevan ja haluaa rikastua/suojata salkkunsa tämän takia, niin hän voisi tehdä tämän Bear -todistuksella, jonka arvo nousee, kun kohdemarkkina laskee. Bull-sertifikaatti puolestaan toimii juuri päinvastoin. Oletetaan, että sijoittajalla on osakesalkku, joka koostuu pääosin suomalaisista osakkeista. Hän ostaa samalla summalla BEAR OMX Helsinki 25-sertifikaattia. Kun indeksi laskee, niin sijoittajan osakesalkun arvo luonnollisesti myös laskee (jos se seurailee indeksiä, kuten ainakin oma salkkuni suhteellisen voimakkaasti näyttää tekevän). Toisaalta Bear -sertifikaatin arvo vastaavasti nousee, jolloin salkku on suojattu. Tulos on periaatteessa plus miinus nolla.

Pörssinoteeratuilla todistuksilla on myös mahdollista hyötyä kohde-etuuden liikkeestä suuremmassa suhteessa kuin 1:1. Vivutetut sertifikaatit hyötyvät kohde-etuuden muutoksista tietyllä kertoimella. Mitä korkeampi kerroin, eli vipu, sitä suurempi on mahdollinen tuotto. Yleensä sertifikaatit ovat vivutettuja, esimerkiksi X2, X3, X5 ... X15. Esimerkiksi BULL X3-sertifikaatin päivänsisäinen arvonmuutos on kolminkertainen suhteessa kohdemarkkinan päivänsisäiseen muutokseen jne. Kun indeksi siis laskisi vaikkapa - 4 %, niin BEAR X5 sertifikaatin päivänsisäinen arvonmuutos on viisinkertainen ja se nousisikin 20 % (4 % * vipukerroin 5). Kertoimen ansiosta 50 000 euron salkun suojaukseen voisi siis ostaa vain viidesosalla (10 000 eurolla) BEAR X5-sertifikaattia. Kohde-etuuteen pääsee siis pienemmällä rahalla ollen kuitenkin 100 % mukana. Toisaalta vipu voi myös toimia käänteisesti tuottaen tappiota, kun markkina liikkuukin toiseen suuntaan, kuin on odotettu. Tappiota ei voi kuitenkaan tulla enempää kuin sertifikaattiin on sijoitettu rahaa.

Mitä olisikaan käynyt, kun tietyllä hetkellä olisi sijoittanut Nokian osakkeen sijasta sitä seuraavaan Bull X3 tai Bear X3 sertifikaattiin. Joko todella hyvin, tai todella huonosti. Kuvan lähde: Commerzbank.

Vipuvaikutuksen ymmärtäminen

Vipuvaikutuksen ymmärtäminen sertifikaateissa on ensisijaisen tärkeää. Mitä korkeampi vipu, sitä suurempia yllätyksiä sijoittaja voi kohdata, jos ei tiedä miten homma toimii. Bull- ja Bear-sertifikaatit sopivat parhaiten hyvin lyhyen aikavälin sijoituksiksi. Miksi? Nordea Markets kertoo, että on huomattava, että vivutettujen todistusten vipuvaikutuksen arviointi ei pitkällä aikavälillä ole kovin suoraviivaista. Tämä johtuu siitä, että vipukerroin ottaa huomioon ainoastaan päivän sisäisen kurssiliikkeen. Vaikka kohde-etuus olisi esimerkiksi kuukauden sisällä noussut 10 prosenttia, viisinkertaisella vivulla olevan sertifikaatin arvo ei todennäköisesti ole noussut 50 prosenttia. Suurin merkitys todistuksen arvoon on sillä, miten nousu on tapahtunut, eli toisin sanoen, mikä on ollut kohde-etuuden arvon päiväkohtainen vaihtelu. Alla esimerkki.

Sertifikaatteihin liittyvä "ansa". Kuvan lähde: Erkki Fadjukoff, NordnetBlogi.

Kuvassa on Saksan DAX indeksin ja siihen pohjautuvan BULL X5 -sertifikaatin hintakehitys prosentuaalisena muutoksena suhteessa lähtötasoon ajalta 13.8.2014-29.10.204 (lähde: NordnetBlogi). Graafista näkee hyvin sertifikaatteihin liittyvän "ansan". Kun alussa indeksi on noussut melko suoraviivaisesti 7,8 %, niin sertifikaatti onkin noussut jopa 42,5 %. Prosentuaalinen muutos oli 5,4 –kertainen. Nousu on siis enemmän kuin sertifikaatti edes lupaa. Kun indeksi lähtee laskuun ja palaa lähtötasolle, sertifikaatti onkin hämmentävästi vielä -7,3 % pakkasella. Asiaan vihkiytymätön voisi olettaa, että myös sertifikaatin pitäisi olla lähtötasolla ja kyseessä olisi huijaus. Näin ei kuitenkaan ole. Vipukertoimen päivänsisäinen kurssiliike ei kerro pidemmän tähtäimen tuotosta läheskään koko totuutta. Se miten kurssi sahaa, eli miten lopputulokseen on päästy on paljon tärkeämpi. Mitä suurempi vipu, sitä suurempi on sahauksen vaikutus sertifikaattiin. Bear-sertifikaattien kohdalla tämä ilmiö koskee kaikkia, Bull-sertifikaateilla ykköstä suurempia kertoimia.

Kannattaa myös muistaa ja miettiä isompia vipukertoimisia sertifikaatteja käyttäessä, milloin se voi mennä nollaan ja tappio on 100 %. Mikäli esimerkiksi BULL X15 kohde-etuuden päivänsisäinen hinnanmuutos on -6,7 %, tai BEAR X15 kohde-etuuden päivän- sisäinen hinnanmuutos on +6,7 %, niin sertifikaatin arvo on nolla ja se kuoleutuu automaattisesti. Tällöin sijoittaja on menettänyt koko sijoittamansa pääoman. Vipukertoimella X10 Bull sertifikaatissa taasen häviää kaikki rahansa, kun päivänsisäinen kurssilasku on -10 %. Heikkoja hirvittää...

Entäs ne kulut?

Kannattaa muistaa, että ensinnäkin sertifikaateilla on vastapuoliriski. Jos Nordea menisi jostain syystä konkkaan, niin sijoitetun pääoman voi pahimmassa tapauksessa menettää kokonaan. Jos äskeistä poikkeusta ei oteta huomioon, niin sertifikaattien hinnoittelu ja toiminta on pääpiirteittäin varsin helposti ymmärrettävissä, jos vertaa niitä vaikkapa turboihin, warrantteihin jne. Juoksuaika on rajoittamaton ja kaupankäynti sertifikaateilla ei ole yhtään sen erikoisempaa, kuin osakkeillakaan. Tasaisessa markkinassa sertifikaatti on varmasti ihan ok tuote korkoa korolle -vaikutuksen myötä. Teoria on kuitenkin aivan eri asia kuin käytäntö, jossa lopulta päädytään taas tilanteeseen, että indeksin suuntaa yritetään ennustaa. Se ei kai ole oikean sijoittamisen pointti?

Kulupuoli on sertifikaateissa hivenen läpinäkymätön, tai siitä ei ainakaan hirveästi huudella. Todistuksiin liittyy aina vuotuinen hallinnointipalkkio. Kyseinen kulu vähennetään sertifikaatin arvosta päivittäin, vähän kuten rahastoissa on tapana. Kulut vaihtelevat riippuen kohde-etuudesta. Mitä harvinaisempi, volatiilimpi ja vivutetumpi sertifikaatin kohde on, sitä varmempi voi olla sen suurista kuluista. Sertifikaattien vipuvaikutus ei myöskään tule niin sanotusti ilmaiseksi, vaan tämä sisään leivottu "lainaosuus" maksaa. Vipuvaikutuksen mahdollistavaan niin sanottuun rahoitusosuuteen liittyy korkokuluja. Vuosikorko veloitetaan tuotteen päätöskurssissa aina pörssin sulkeuduttua. Toisin sanoen korko peritään taaskin tuotteen arvon alentumisena ja on siten leivottu sisään piiloon. Lyhyellä tähtäimellä kaikki sisään leivotut "piilokulut" eivät kuitenkaan ole kovinkaan suuri ongelma. Hallinnointipalkkio ja rahoitusmarginaali on esimerkiksi Nordean liikkeelle laskemassa Bear OMX Helsinki 25 sertifikaatissa 1,3 %, Nokian Bull X2 sertifikaatille 1,49 %, mutta esim. Outokumpu Bear X3 on jo kuluiltaan 10,99 % (lähde: Nordean hallinnointipalkkiot).

Se mitä en kuitenkaan Nordnetin tarjoamista sertifikaateista oikein ymmärrä, on juurikin niiden korkokulujen laskenta (näiden Nordnetin ohjeiden mukaan). Kun minkä tahansa sertifikaatin vipukerroin on esimerkiksi 2, niin korkokulut ovat vuoden ajalta 1 %. Kun vipukerroin on 5, korkokulut olisivat 6 %, vipukertoimella 10 noin 27 % ja vipukertoimella 15 korkokulut olisivat vuodelta jo 42 %. Joko ohjeet ovat päin mäntyä, tai en itse niitä ymmärrä. Miten korkokulut voisivat olla noin korkeat? Miten ne voivat erota noin paljon Nordnetin vs. muiden sertifikaatteja liikkeelle laskevien välillä (kuten Nordea, tai Commerzbank)? Lopputuloksesta voi kuitenkin päätellä, että suurikertoimellisia sertifikaatteja ei siis todellakaan kannata jättää pitkään salkkuun korkokulujen puolesta, eikä muutenkaan.

Vaihtoehto sertifikaateille?

Sijoittajan on tästä artikkelista hyvä ainakin tietää, että laskevaankin markkinaan löytyy omat tuotteensa, jolla tehdä rahaa. Siksi esimerkiksi vivuttamaton Bear tai Bear 2X sertifikaatit ovat mielestäni kiinnostavia. Näin sijoitusmarkkinoilta ei välttämättä tarvitse lähteä pois laskumarkkinankaan aikana. Nousumarkkinassa en vivulliseen Bull -sertifikaattiin sijoittaisi, koska itselleni paremman ja halvemman ratkaisun saa käyttämällä Nordnetin Superluottoa. Halvalla velalla saan hyvin vipua. Laskumarkkinassa Bear-sertifikaatti voisi kuitenkin olla salkkuun ihan kiva lisä. Hautomaan sitä ei tosin kannata ruveta ja tuotto perustuu pitkälti spekulaatioon tulevaisuuden kurssiliikkeistä. Ei siis missään nimessä tyylipuhdasta sijoittamista, vaan kaukana siitä. Riski tietenkin kasvaa suurilla vipukertoimilla. Aloittelevan sijoittajan kannattaa jättää nämä ehkä suosiolla väliin, vaikka suosisi pieniäkin vipukertoimia. Todennäköisemmin pankki tekee näillä voittoa, kuin sinä itse.

Itse suosisin sertifikaattien sijaan minifutuureita, niissä volatiliteetti ei siis syö tuottoja ja pidemmän näkemyksen otto on järkevämpää. Kannattaa lukea artikkelini, jos olet kiinnostunut oppimaan lisää vivutetuista tuotteista. Nordnet Markets tuotteina niillä ei ole myöskään kaupankäyntikuluja.