Laiton lataus - Lisää markkinaoikeuden päätöksiä

Tämä juttu on jatkoa artikkelille: Laiton lataus ja tekijänoikeuden valvontakirje - Mitä tehdä? Enpä arvannut juttua kirjottaessa, kuinka suosittu siitä tulisikaan. Vain yksi tekijänoikeuteen keskittyvä juttu on keikkunut tällaisen "talousblogin" luetuimpana juttuna jo vaikka kuinka kauan. Ei kai tuosta voi kuin vetää yhden johtopäätöksen. Asia koetaan mielenkiintoiseksi ja tuollaiselle artikkelille on selvästi tarvetta. Pakkohan tästä aiheesta on siis kirjoittaa lisää. Suosittelen lukemaan alussa linkkaamani artikkelin, jotta lukijana pysyisit paremmin perillä mistä näissä kiristyskirjeissä onkaan kyse ja mitä kannattaa tehdä, jos saa tällaisen tekijänoikeuden valvontakirjeen.

Piraatit vastaan tekijänoikeus. Markkinaoikeus ratkaisee, kumpi voittaa. Kuvan lähde: Turre.com.

Näin pähkinänkuoressa tiivistettynä vertaisverkosta on ladattu luvatonta materiaalia juuri sinun liittymästäsi. IP-osoite ei kuitenkaan yksilöi vielä tekijää, se vain yksilöi liittymän, jota kautta tekijänoikeutta on rikottu. Tekijänoikeudenvalvoja lähettää kuitenkin hyvitysmaksun (noin 550 - 3 000 euroa) liittymän haltialla. Jos summaa ei makseta, niin asia lähtee eteenpäin ja pahimmillaan saa maksaa noin 30 000 euron oikeudenkäyntikulut. Syyllisen näyttövelvollisuus on kuitenkin tekijänoikeusvalvojalla. Jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Aihetodistelulla tekijänoikeusvalvojan on erittäin hankala todistaa syyllistä. Mahdollista se toki on ja siksi homma meneekin erittäin mielenkiintoiseksi. Vähän kuin seuraisi Hercule Poirot -televisiosarjaa.

Linjaus muuttunut - Vanhaa kirjekantaa kuitenkin jäljellä

Markkinaoikeus on linjannut, että kohtuullisena hyvityksenä tekijänoikeusrikkomuksesta on pidettävä elokuvateoksen osalta 100 euroa ja televisiosarjan yhden jakson osalta 50 euroa. Tekijänoikeusvalvojan jopa tuhannen euron vaateet ovat siis aivan kohtuuttomat. Markkinaoikeus on myös muuttanut linjaansa EU:n tuomioistuimen päätöksen johdosta kesällä 2017 tekijänoikeuskirjeet ovat olleet sen jälkeen vastatuulessa. Uusia kirjeitä tulee todennäköisesti enää harvoille, koska operaattorin ei enää tarvitse paljastaa liittymän omistajaa, jos tekijänoikeusrikkomus ei ole merkittävä. Jo luovutettuihin yhteystietoihin ja vireillä oleviin juttuihin ratkaisulla ei ole kuitenkaan vaikutusta. Kiristyskirjeiden lähetys siis jatkuu vielä jonkin aikaa ja jo tapahtuneita asioita puidaan vielä pitkään oikeusasteissa.

Markkinaoikeuden uusimmat tuomiot

Markkinaoikeudesta on tullut taas kaksi aivan erilaista tuomiota asiasta, jossa pohjimmiltaan on kyse siitä, riittävätkö aihetodisteet yksilöimään IP-osoitteen tekijänoikeusrikkomuksen tekijään (seuraavissa teksteissä sama asia kuin vastaaja). Katsotaan hetki kahta erilaista tapausta, joista ensimmäisessä vastaaja tuomittiin korvauksiin ja toisessa kanne hylättiin. Miksi toinen oli syytön ja toinen syyllinen? Markkinaoikeuden tekstit ja perustelut ovat puuduttavan pitkiä, joten listaan omasta mielestäni ne tärkeimmät, joita syyllisyyskysymyksessä puntaroitiin. Kun näistä tapauksista on mediassa uutisoitu, niin kommentoijat puhuvat usein oikeusmurhasta jne. Todennäköisesti harva on perusteluja edes lukenut ja huudellaan mitä sylki suuhun tuo ilman faktapohjaa. Valitettavasti media ei aina jaksa perata faktoja, vaan tyydytään populismiin, joka vetoaa ihmisen perimmäisiin tunteisiin. Tämän artikkelin tarkoituksena on, että nyt jokainen voi alla olevien faktojen ansiosta itse muodostaa oman kantansa, onko riittävää näyttöä syyttömyydestä tai syyllisyydestä esitetty?

15.9.2017 - Aihetodisteilla vastaaja syyllinen tekijänoikeusrikkeeseen

Katsokaamme, miksi 15.9.2017 annettu tuomio (MAO:565/17) johti korvaukseen. 

• Vastaaja on käyttänyt  BitTorrent-vertaisverkkoa µTorrent-ohjelmalla ja loukannut tekijänoikeutta 29.1.2015. Vastaaja on väitettynä loukkausajankohtana ollut matkalla töihin tai työpaikalleen Helsingissä. A Walk Among the Tombstones -elokuvaa on jaettu kellonaikoina 6:51 ja 07:11 portista 42210 käyttäen µTorrent-ohjelman versiota 3.4.2
• Vastaaja ei ole useista pyynnöistä huolimatta reagoinut selvittääkseen asiaa ennen haasteen tiedoksiantoa. Vastaajan passiivisuuden vuoksi asia on täytynyt saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi, vaikka asia olisi voitu selvittää jo aiemmin.
• Vastaajan langattoman verkon kuuluvuusalue on signaalin kulkua heikentävien esteiden vaikutuksesta rajallinen, langattoman verkon kantavuus on ollut riittävä internetin käyttämiseen vain vastaajan omakotitalon lähimpien naapurikiinteistöjen kohdalla. 
• Lisäksi vastaaja on kertonut langattoman verkkonsa yleensä olleen suojattu ja että sen salasana on vaihdettu usein. Verkon on siten lähtökohtaisesti katsottava olleen salattu myös tekijänoikeusrikkeen aikana tammikuussa 2015.
• Vastaajan omakotitalon läheisyydessä 3.8.2015 tehdyssä langattomia verkkoja koskevassa mittauksessa vastaajan langaton verkko oli suojattu. Samana päivänä vastaajan käytössä olleen liittymän IP-osoitteesta on havaintoja BitTorrent-liikenteestä, johon on käytetty samaa tietoliikenneporttia, kuin tekijänoikeusloukkauksen aikana 29.1.2015. Mittauksia tehtiin myös 6.8.2015 ja 24.8.2015, jolloin verkko on ollut suojattu.
• TCP-porttien perusteella BitTorrent-liikenne on peräisin kolmesta eri BitTorrent-ohjelmasta.
• Vastaaja on Twitter-viestipalvelussa käytännössä myöntänyt käyttäneensä BitTorrent-teknologiaa Venäjänkielisen sisällön hankkimiseen ja vastaaja on myös viestissä epäsuorasti myöntänyt käyttävänsä Pulsar-nimistä BitTorrent-ohjelmaa. Osa latauksista (Java ohjelmointiin liittyvä) oli liitettävissä vastaajan työhön IT-asiantuntijana.
• BitTorrent-liikennettä ajalla 1.3.2014–9.8.2015 on havaittavissa useita tiedostojen jakamisia, joissa on käytetty tietoliikenneporttia 6889. Kun Pulsar-ohjelma käyttää oletusporttina edellä mainittua porttia 6889, jonka osuus BitTorrent-tietoliikenteestä on esitetty olleen 0,004 prosenttia lokitietojen ajankohtana, markkinaoikeus katsoo, että BitTorrent-liikenne voidaan yhdistää vastaajaan.
• BitTorrent-liikenne on loppunut, kun tekijänoikeusvalvoja on 10.8.2015 päivätyllä kirjeellä esittänyt vastaajalle tekijänoikeusloukkauksen perusteella hyvitysvaatimuksen. Tämän jälkeen on ollut yli kolmen kuukauden tauko ennen kuin käyttö on jatkunut aiemmasta poikkeavan portin kautta.
• Vastaajan tietokoneensa tutkimisesta esittämä raportti on aukollinen. Raportin perusteella ei voida päätellä, onko kyseinen tietokone ollut vastaajan aktiivisessa käytössä ja onko vastaaja tutkituttanut koneensa avoimesti. Vastaajan Facebook-profiilin käyttöä koskevat IP-osoitetiedot, joilla osoittaa vastanäyttö IP-osoitteen yhdistämisestä kantajaan oli myös epäselvä ja sekava.
• Vastaaja on tietotekniikan ammattilainen, joten vastaaja olisi voinut työpaikaltaan käsin tai matkaltaan työpaikalle käyttää etäyhteydellä muuta tietokonetta kuin kannettavaa työtietokonettaan. Käytössä saattoi olla myös toinen tietokone.

Koska kyseessä ovat verraten erikoistuneeseen ammattikäyttöön tarkoitetut aineistot ja vastaajan langattomalla verkolla on edellä todetuin tavoin voinut olla vastaajan lisäksi vain hyvin rajoitetusti muita mahdollisia käyttäjiä, markkinaoikeus pitää uskottavana, että aineistot yhdistyvät vastaajaan. Edelleen vastaajan Twitter-viestin perusteella on edellä katsottu näytetyksi, että vastaajalla on ollut käytössään Pulsar-merkkinen BitTorrent-ohjelma. Lokitietojen yhdistymiseen vastaajaan viittaa myös se seikka, että niissä on  yli kolmen kuukauden tauko, joka on ajallisesti yhteydessä sen kanssa, että tekijänoikeusvalvoja on lähettänyt vastaajalle elokuvan jakamista koskevan kirjeen. Vastaajan tietokoneen tutkimuksesta laaditussa asiantuntijalausunnossa on ollut puutteita ja ristiriitaisuuksia. Lisäksi vastaaja on kertonut ristiriitaisesti tietokoneen kovalevyn vaihdosta, eikä asiassa ole varmuutta siitä, onko tietokoneessa ollut sitä tutkittaessa sama kovalevy kuin tekijänoikeusrikkeen aikana.

Markkinaoikeus katsoo, että tekijänoikeusvalvoja on näyttänyt asiassa useita sellaisia seikkoja, jotka yhdessä kokonaisuutena arvioiden kaikki johtavat siihen lopputulokseen, että vastaaja on menetellyt kanteessa kerrotulla tavalla ja syyllistynyt tekijänoikeusrikkomukseen. Markkinaoikeus katsoo, että kohtuullisena hyvityksenä on pidettävä elokuvateoksen osalta 100 euroa. Lisäksi vastaaja on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, noin 33 600 euroa. Tähän tietenkin vielä omat oikeudenkäyntikulut 13 269. Huhhuh, tulipahan siinä taas tyhmyydelle ja jääräpäisyydelle hintaa. Omasta mielestäni tässä ei oikein muuhun johtopäätökseen voisikaan tulla. Niin sanotusti varmasta tuomiosta puuttui oikeastaan se, että tekijä olisi avoimesti rikoksen myöntänyt.

7.2.2017 - Vastaajan kanne hylättiin, kun näyttö ei riittänyt

Entä sitten tuomiotta jäänyt? Katsokaamme, miksi 7.2.2017 annettu tuomio (MAO:55/17) ei johtanut hyvitykseen.

• Vastaaja on käyttänyt internetliittymänsä välityksellä BitTorrent-vertaisverkkoa ajanjaksolla 8.11.2014–25.2.2016, useilla eri IP-osoitteilla. Tekijänoikeusrikkeen ajanjaksolla 17.3.2015–29.3.2015 vastaajan liittymästä havaituissa loukkauksissa on käytetty samaa harvinaista Transmission-nimistä BitTorrent-ohjelmaa ja sen versiota 2.82 sekä samoja tietoliikenneportteja. Tämä tarkoittaa, että liittymän käyttäjä ei ole havaintojen välisenä aikana vaihtunut. 
• Väitettyjen oikeudenloukkausten aikaan vastaajan langaton tukiasema on ollut Buffalo WBMR-HP-G300H -merkkinen. Tukiasema käyttää Nfiniti HighPower -teknologiaa, jolloin verkko toimii täydellä nopeudella jopa 300 metrin päässä tukiasemasta. Tällä kantavuusalueella on useita asuinrakennuksia. 
• Järjestelmälliset havainnot kyseisestä IP-osoitteesta päättyvät 29.3.2015, jolloin vastaaja on kertonut vaihtaneensa reitittimen. Asus DSL-N55U -merkkinen reititin on ostettu 27.3.2015 ja sen kantama on ollut ainakin 70 metriä. 
• Vastaaja on kertonut, että hänellä on ollut avoin langaton vierasverkko 8.3.2016 saakka, jonka jälkeen se muuttui suljetuksi. Kuitenkin BitTorrent-liikenne on päättynyt jo 25.2.2016, eli neljä päivää sen jälkeen, kun markkinaoikeus oli lähettänyt haasteen tiedoksi vastaajalle. Aikaisemmin liittymä oli langattomasti jaettu suljettuun kotiverkkoon ja avoimeen vierasverkkoon, joka oli tarkoitettu yrityksen asiakkaiden käyttöön.
• Todistaja J-PR on kertonut, että hän on vieraillut säännöllisesti vastaajan kotona juhlapyhien aikaan noin kolme kertaa vuodessa. Tuolloin todistajan poika on käyttänyt vastaajan langatonta internetyhteyttä. Todistajan mukaan vasta maalis- tai huhtikuussa 2016 hän oli havainnut, että verkon käytön yhteydessä vastaaja oli antanut käyttöön myös verkon salasanan.
• Kantajat ovat 3.8.2015, 6.8.2015 ja 24.8.2015 suorittaneet langattomia verkkoja koskevia mittauksia vastaajan asunnon lähettyvillä noin 10 metrin päässä. Vastaajan asunnon läheisyydestä ei havaittu sellaista langatonta verkkoa, joka olisi ollut avoin ja jossa olisi ollut vastaajan ilmoittama Asus DSL-N55U tukiasema. Salattu kuitenkin löytyi.
• Vastaaja on ehdottanut 15.3.2016 kantajille, että ulkopuolinen ja riippumaton taho tarkastaisi vastaajan tietokoneet, verkkokiintolevyn ja digiboksin mainittujen teosten osalta, mutta kantajat eivät ole ilmaisseet halukkuuttaan koneiden tarkastamiseen. Vastaaja teki tutkimuksen ladattujen videotiedostojen löytämiseksi 13.9.2016, jonka toteutti  HammerData Ky. Mitään ei löytynyt ja muistijälkien analysointi vaikutti luotettavalta.

Markkinaoikeus katsoi, ettei asiassa ole näytetty vastaajan langattoman verkon olleen väitettyjen tekijänoikeusloukkausten tapahtuma-aikana suljettu. Langattoman verkon käyttämisestä ennen kevättä 2016 viittaa enemmän siihen mahdollisuuteen, että vastaajan verkko on keväällä 2015 ollut avoin ja sen kantama on ollut jopa 300 metriä. Tähän suuntaan viittaa osaltaan myös se, että kantajan esittämien NARS-ohjelman lokitietojen mukaan BitTorrent-liikenteessä on käytetty muitakin portteja. Syyllisyyteen viittaa kuitenkin se, että BitTorrent-liikenne on jatkunut keskeytyksettä reitittimen vaihdosta huolimatta ja näyttäisi päättyneen 25.2.2016 muutama päivä sen jälkeen, kun markkinaoikeus on lähettänyt vastaajalle tiedoksi tätä asiaa koskevan haasteen. Toisaalta BitTorrent-liikenne on jatkunut vielä useita kuukausia sen jälkeen, kun kantaja on 10.8.2015 ollut ensimmäisen kerran vastaajaan yhteydessä.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei kantaja ole esittänyt uskottavaa näyttöä siitä, että vastaaja on itse henkilökohtaisesti syyllinen tapahtuneeseen tekijänoikeusrikkeeseen. Kanne hylätään ja oikeudenkäyntikulut (noin 28 100 euroa) tulevat tekijänoikeusvalvojan maksettavaksi. En osaa sanoa, oliko markkinaoikeuden päätös tässä jo vähän veitsenterällä ja vasta se, että vastaajan käytössä olleilla laitteilla ei ole niitä tutkittaessa havaittu merkkejä "laittomuuksista" käänsi asian kanteen hylkäämiseen. Vilpittömästi sanoen olisin kyllä itsekin päätynyt tähän samaan johtopäätökseen, että ei riittävästi uskottavaa näyttöä syyllisyyteen.

Tästä kannattaa kuitenkin ehkä painaa mieleen, että vireillä olevat tapaukset laittomasta latauksesta voivat vaikuttaa samantapaisilta, mutta ne eivät sitä todellakaan ole. Jokainen tapaus on uniikki. Aivan suoria yhtäläisyysmerkkejä eri tapausten välille ei siis todellakaan kannata jatkossakaan tehdä. Tekijänoikeusvalvojat saavat kuitenkin tästä ensimmäisestä tuomiosta varmasti lisää vettä myllyynsä. Pikkaisen kyllä käy omaa oikeustajua vastaan se, että jostain satasen kiistasta voidaan mätkäistä kymppitonnien maksut. Joku roti pitäisi tähän asioiden puimiseen lakituvassa saada.