Miksi siirryin pörssisähköön - Uhka vai mahdollisuus?

Nykyinen määräaikainen sähkösopimukseni umpeutui nyt syksyllä 2022 ja tarkan markan miehenä olin jo tietenkin kilpailuttamassa uutta sähköntoimittajaa. Kilpailuttaminenhan on erittäin yksinkertaista, helppoa ja nopeaa ja olen tästä kirjoittanutkin jo artikkelin: Sähkön kilpailuttaminen ja halvin sähköyhtiö. Jokainen vähänkään uutisia seuraava kuitenkin tietää, että sähkö on nyt historiaan nähden kallista. Venäjän aloittama sota on nostanut energian hintaa, samoin tekee päästökauppa, joka ajaa niin sanotun viimeisen tuotantomuodon hintoja ylös. Myös Norjan huono vesitilanne on nostanut säädettävän ja halvan vesivoiman hintaa, eikä Olkiluoto 3 aja vielä täysillä. Onhan noita ongelmia. Tuohon kun vielä lisätään joustamattoman sähköpörssin vakuuksien hurja nousu, niin halvasta sähköstä määräaikaisella sopimuksella on turha haaveilla. Olisiko pörssisähkö sitten vaihtoehto, vai onko se varmin tie tuhoon?

 

Tämän artikkelin sisällysluettelo. Linkkiä klikkaamalla pääset suoraan tekstiin. Tämä artikkeli on julkaistu 7.11.2022 ja päivitetty 26.11.2023 norjalaisyhtiö Kinect Energyn tuottaman hinnoitteluvirheen osalta, jolloin pörssisähkön hinta oli negatiivinen ja sähkönkäytöllä oli mahdollista ansaita rahaa. Viimeisin päivitys 2.5.2024 halvimman pörssisähköyhtiön osalta, joka kirjoittajalla nyt käytössä.

Omat sähkösopimukseni - Hinta on ollut todella halpa

Paljonko kulutan? - 1 400 kWh vuodessa on vähän

Ulkolämpötilan vaikutus kulutukseen - Kulutusprofiilini

Paljonko voisin joustaa? - Noin 40 % kulutuksestani siirrettävissä

Mihin sitä sähköä sitten menee - Mistä voi vielä nipistää?

Ei se minimikulutus - Kulutuksen siirto ja käyttötapojen tarkastelu

Päivitys 26.11 - Hinnoitteluvirheellä tienaaminen

Mistä yhtiöstä pörssisähkö ostaa - Yhteenveto pörssisähköstä Päivitys 2.5.2024

Omat sähkösopimukseni - Hinta on ollut todella halpa

Syksyllä 2022 halvin itselleni tarjottu 2 vuoden määräaikainen sopimus olisi ollut noin 28 senttiä/kWh ja hauskasti vielä jopa kesän lopussa itselleni tarjottiin samaa 2 vuoden määräaikaista sopimusta hintaan 14 senttiä/kWh. Jos on aikaisemmin tottunut solmimaan sähkösopimuksia noin 6 senttiä/kWh hintaan, niin tietenkin kieltäytyy moisesta. Näin jälkikäteen voi tietenkin sanoa, että tyhmästi tuli tehtyä. Olisi kannattanut tarttua tarjoukseen. Jos joku kuitenkin väittää, että tämä kehitys oli nähtävissä, niin vähän epäilen. Samaiselta Nostradamukselta kannattaa silloin kysäistä, että paljonko tuli sijoitettua rahaa pörssin kautta energiantuottajiin ja tästä tilanteesta hyötyjiin.

Sähköenergian hintaero 2 vuoden määräaikaisessa sopimuksessa sisältäen arvonlisäveron. Hintana koko maan painotettu keskiarvo (sininen) ja halvin hinta (punainen). Keltaisella oma kilpailuttamalla saatu hinta. Tyyppikäyttäjänä kerrostalohuoneisto jossa sähkön käyttö 2 000 kWh/vuosi. Datan lähde: Energiavirasto.

Yllä olevassa kuvassa on sähköenergian hinta hankittuna 2 vuoden määräaikaisilla sopimuksilla vuodesta 2006. Graafissa kulkevasta keltaisesta viivasta näkee hyvin, että olen tottunut saamaan sähkösopimukseni noin 4-6 senttiä/kWh hintaan. Se on ollut alle keskiarvohinnan kiitos kilpailutuksen ja poikkeustilanteissa jopa alle minimin, kun markkinahinta on lähtenyt nousuun. Tämän historian perusteella logiikka kieltäytyä tarjotuista sopimuksista (14 s/kWh ja myöhemmin 28 s/kWh) tuntuu siis ihan järkeenkäyvältä. 

Toisaalta nykyinen energiakriisi on osittain itse aiheutettua, kun esimerkiksi Saksa on tehnyt todella tyhmää energiapolitiikkaa. Sähkö on aikaisemmin ollut aivan liian halpaa, joten lisää tuotantokapasiteettiakaan ei ihan heti ilmesty. Uskon siis sähkön hinnan kyllä nousevan historiallisen halvoilta tasoilta. En kuitenkaan usko, että nykyinen taso (Pohjoismaisen sähköpörssin Nord Pool Spot Suomen aluehinnat noin 30 s/kWh syyskuussa) olisi normaali, vaan väli voisi olla noin 10-17 senttiä kilowattitunnilta (katso hintaennuste alta). Tämän perusteella en siis mitenkään voinut lukita itseäni kahdeksi vuodeksi kalliiseen sähköön. Miksi sitten päädyin pörssisähköön ja miten sen itselleni perustelin? 

Sähköpörssin hintaennuste. Huom! Futuurien hinnat vaihtelevat hurjasti, joten ennuste saattaa muuttua lyhyessäkin ajassa. Lähde: Lumme Energia. Tarkat futuurien hinnat tarjoaa Nasdaq.

 

Paljonko kulutan? - 1 400 kWh vuodessa on vähän

Sähköä kilpailuttaessa ja pörssisähkön järkevyyttä pohtiessa olisi hyvä tietää vuosittainen sähkönkulutus. Vähän sama kuin säästämisessä budjetti ja kirjanpito on kaiken ydin. Jos et tiedä mihin rahaa menee, niin siitä säästäminen on vaikeaa. Aikaisemmin itselläni ei ollut kovin hyvää käsitystä omasta sähkönkulutuksestani ja sen kehityksestä näin vuosien saatossa. Pidän luonnollisesti kirjanpitoa ja sieltä euromääräinen summa kyllä näkyy. Tämä ei kuitenkaan vielä kerro tarkasti itse sähkönkulutusta, koska sähkönhinta kuitenkin muuttuu sopimuksen muuttuessa ja laskuja tipahtelee niin harvakseltaan. Eurot eivät siis ole läheskään yksi yhteen sähkönkulutuksen kanssa, vaikka äkkiseltään näin voisi luullakin. 

Alta löytyy vuosikulutukseni noin vuosikymmenen ajalta. Omaa sähkönkulutustaan on mahdollista tarkastella oman sähkönsiirtoyhtiön palvelusta. Esimerkiksi itse pystyn tarkastelemaan sitä Vantaan Energian sähköverkot -palvelun kautta. Toinen vaihtoehto on Fingridin tarjoama Datahub. Harva ehkä tietääkään, että Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä ja se otettiin käyttöön helmikuussa 2022. Sieltä löytyy noin 80 sähkönsiirto ja -myyntiyhtiötä. On vähän makuasia, kumpaa tykkää mieluummin käyttää, jos dataa haluaa lähteä kaivelemaan. Itse käytän oman sähkönsiirtoyhtiön palvelua. 

Oma sähkönkulutukseni eri vuosina. Luvut saatu Vantaan Energian sähkönsiirtoyhtiön palvelusta. Nykyisin keskikulutus noin 1400 kWh/vuosi. Asumismuoto 56 neliön kaksio kerrostalosta. Lämmitys kaukolämmöllä.

Nykyisin sähkönkulutukseni on noin 1 400 kWh/vuosi. Vuoden 2010-2012 alhaisemmat kulutukset selittyvät sillä, että kylpyhuoneeni mukavuuslattialämmitys meni aluksi taloyhtiön piikkiin ja vasta vuoden 2012 puolivälissä jokainen osakas maksoi itse oman kulutuksensa mukaan lattialämmityksen. Vaikka sähkönkulutus ja sähkölasku näin ollen nousi, laski vastike vastaavasti alaspäin, koska taloyhtiön yhteinen sähkönkulutus väheni. Muutoksen ansiosta jokainen voi itse "säädellä" sähkölaskuaan laskemalla tai nostamalla kylpyhuoneen lattialämmityksen tehokkuutta. Mielestäni siis oikeudenmukaista ja reilua. Vuosien 2013 - 2017 perusteella voi sanoa, että kylpyhuoneen lattialämmitys tuplasi sähkönkulutuksen. Jos siis mietit mitä pieni (180 cm x 220 cm mukavuuslattialämmitys) kylpyhuoneessa kuluttaa, kun lattianpinta vuoden ympäri on sopivan lämmin, niin vastaus on noin 1 000 kWh/vuodessa. Vuoden 2017 jälkeen puolestaan laskin mukavuuslattialämmityksen lämpötilaa radikaalisti. Tuo termostaatti on todella huono, kun sitä ei saa riittävän tarkasti säädettyä. Säätäminen tapahtuu hehtaaritasolla vähän sinne päin, kun optimi olisi asteen tarkkuudella. Nyt se ei taida lämmittää juuri yhtään.

Ulkolämpötilan vaikutus kulutukseen - Kulutusprofiilini

Asun 56 neliön kaksiossa, jossa lämmitys hoidetaan lämmityspatterien kautta kaukolämmöllä. Käytännössä sähkönkulutuksen ei pitäisi juurikaan muuttua oli sitten kesä tai talvi. Näin ainakin luulisi. Alempi kuva kertoo kuitenkin vähän eri tarinaa. Kun lämpötila laskee, niin sähkönkulutus nousee. 

Oma sähkönkulutuksen vaihtelu kuukausitasolla vuosilta 2014-2020. Punainen viiva lämpötila asteissa ja pylväät kuukausikohtaisia kulutuslukemia. Keskiarvo kulutukselle nyt noin 116 kWh/kk.

Mistä tämä johtuu. Ilmastoinnin lämmöntalteenotto voi tarvita kovilla pakkasilla lämmitysvastusta ja talvisin tulee kylpyhuoneen lattialämmitystä säädettyä hivenen korkeammalle. Talvisin tulee tietenkin myös saunottua useammin kuin kesällä. Tottumukseni eivät ole kuitenkaan vuosien saatossa juuri muttuneet, mutta vuoden 2017 jälkeen näkee heti, että sähkönkulutus ei juurikaan nouse, vaikka lämpötila laskee. Kas kummaa silloin otinkin tuon mukavuuslattialämmityksen käytännössä pois päältä. Nyt kulutus on suurin piirtein vakio 100-125 kWh/kuukausi. Pörssisähköön liittyen tämä käyttöprofiili onkin erinomainen, kun talvella kallista sähköä ei siis tule käytettyä enempää kuin yleensä.

Paljonko voisin joustaa? - Noin 40 % kulutuksestani siirrettävissä

Muistan hyvin, kun eräässä artikkelissa pohdin pörssisähköön siirtymistä. Yksi lukija kommentoi pörssisähköä siten, että teoriassa pörssisähkö on hyvä idea. Ongelma on se, ettei kuluttaja tosi asiassa voi juurikaan vaikuttaa tai muuttaa energian käyttöään sen mukaan, milloin hinta olisi halvin. Sähkö on pakko käyttää silloin, kun sitä tarvitsee. Myös itse vähän epäilin sen toimivuutta edes allekirjoittaneen käytössä. Kerrostalokaksio kun ei mielestäni ollut ideaaliympäristö, joskaan ei se huonoinkaan vaihtoehto. Kommentoinkin seuraavaa:

"Itseänikin tuo pörssisähkö vähän kiinnostaisi. Kännykästäni löytyykin Fingridin Tuntihinta-appi. Teoriassahan tuon pitäisikin olla halvempaa, koska hintariski on ulkoistettu kuluttajalle. Toisin sanoen siis riski sähkön hinnannoususta on asiakkaalla, joten myyjä tyytyy alempaan hintaan. Vielä kun miettii vähän mitä tekee ja milloin, omaa jonkinlaisen älytalon, jossa energiankäyttöä voi hyvin hallita, optimoida jne, niin näen enemmänkin mahdollisuuksia, kuin uhkia. Pitäisi itsekin enemmän tutkia tuota, ehkä olisi artikkelin paikka..."

Vaikka kukaan ei kallista sähköä toivokaan, niin ainakin nyt pääsen pörssisähköä kokeilemaan ja ennakko-oletuksia murtamaan. Paljonko voisin teoriassa sähkönkulutuksessa joustaa? Säästö ei kai voi olla kovin suuri, kun uutisissakin on puhuttu jostain 10 % kuukausisäästöistä. Katsellaanpa vähän dataa sähkönkulutuksesta. Alla päiväkohtainen sähkönkulutus vuonna 2022. Pienin kulutus oli noin 1,65 kWh, jolloin olen ollut poissa kotoa, tai olen tehnyt töissä pitkän vuoron iltamyöhään asti ja mennyt kotona käytännössä heti vain nukkumaan. Kuten aikaisemmasta kuvaajasta nähtiin, niin vuosikulutukseni on noin 1 400 kWh. Kuukaudessa se on noin 116 kWh. Keskiarvona tämä tekee päivässä 3,625 kWh/päivä. Tämä olisi siis normaali keskiarvopäivä, jos vuosikulutus jaetaan tasaisesti joka päivälle. Suurin kulutus on ollut 11,35 kWh, jolloin käytännössä sauna, astianpesukone ja pyykkikone on pyörinyt ja varmaan olen pelannut pelikonsolilla koko päivän :) Räikeimmillään erotus on siis aika valtava. 

Päiväkohtaista sähkönkulutustani vuodelta 2022. Pienin kulutus noin 1,65 kWh, suurin 11,35 kWh. Ero aika melkoinen. Kaikki piikit olisivat periaatteessa jotenkin siirrettävissä. Kuva Vantaan Energian Sähköverkot palvelusta.

Käytännössä "normaali peruskulutus" on noin 2,3 kWh/päivä, jos elän normaalien tottumusten mukaan. Tämän alle pääsee helposti, jos vähänkään miettii ja optimoi kulutusta. Käytännössä pystyn siirtämään siis noin 40 % keskiarvokulutuksestani (2,3 kWh/3,625 kWh = 0,63). Pörssisähkön ollessa kallista voin hyvin olla laittamatta saunaa, pesukonetta yms päälle juuri kalleimpaan aikaan. Noiden kaikkien käyttöä pystyy hyvin siirtämään muutamalla päivällä, saunaa vaikka viikoilla. Voisin myös hyvin olla katsomatta televisiota ja katsoa vaikkapa läppärilla Yle Areenaa yms palveluita. 

Mistä sitten tietää milloin sähkönkulutusta pitää optimoida ja mikä voisi olla paras hetki saunalle yms? Fingridiltä löytyy appi puhelimeen, josta näkee tuntikohtaisen sähkönhinnan sille päivälle ja iltapäivästä myös seuraavalle päivälle (Paras sovellus on kuitenkin kotimainen Sähkönseuranta, joka näyttää äskeisten tietojen lisäksi myös Suomen koko sähköntuotannon ja kulutuksen). Yleensä myös sääennuste ja kalenteri kertoo suhteellisen hyvin milloin sähkö voisi olla halvempaa. Erittäin tuulinen päivä, viikonloppu, leuto sää ja vähän aamu/iltaruuhkasta poikkeava kellonaika, niin silloin pitäisi sähkön olla vähän halvempaa. 

Mihin sitä sähköä sitten menee - Mistä voi vielä nipistää?

Taulukkolaskentaporno kun on se juttu, niin piti tehdä pientä listaa kodin sähkölaitteista ja niiden kulutuksesta ja käytöstä. Tuo ei tietenkään ole absoluuttinen totuus, mutta paras mahdollinen arvaus. Ensimmäisellä sarakkeella itse sähkölaite, toisella sen tehon kulutus (wattia/tunti), kolmannessa laitteen käyttötapa. Sitten tulee laitteen tuntikulutus viikossa, kWh/viikossa, kuukaudessa ja vuodessa. Alimmainen rivi summaa yhteiskulutuksen vuositasolla ja euroissa olettaen sähkönhinnaksi 30 senttiä/kWh. Oletuksena kulutus olisi noin 1400 kWh vuodessa, mitä se on ollut jo monena vuotena. Tällä sähkönhinnalla sähköenergia maksaisi noin 420 euroa vuodessa. Käytännössä en saisi itseäni edes todella kalliilla pörssisähköllä konkurssiin.

Koska yllä olevaa taulukkoa ei kukaan jaksa lukea, eikä siitä nopealla silmäyksellä löydä itse pihviä, niin tein siitä selvemmän kuvaajan. Tässä kaikkien sähkölaitteideni euromääräinen kulutus vuoden aikana omalla (yllä olevasta taulukosta löytyvällä) käyttötavallani. Mitä tuosta sitten huomaa? Suurin sähkösyöppö on Upo jääkaappipakastin aika selkeällä erolla. Sitten tulee kakkosena Sonyn 55" led televisio. Kolmantena Harvian kiuas. Valaistus, pelaaminen, lattialämmitys ja astianpesukonekin erottuvat joukosta. Noiden käytöstä se säästökin koostuu. 

Esimerkiksi itse säädin pakastimen lämpötilaa vähän alemmaksi (-24 -> -18) ja teho tippui 50 watista 37,5 wattiin. Täten kulutus laski 1,2 kWh päivästä 0,9 kWh päivässä (säästö 25 %). Näin pimeään talviaikaan television kirkkauttakin pystyy vähentämään, jolloin kulutus laski 119 watista 93 wattiin (säästö 22 %). Vaikka laitteiden valmiustilan kulutuksen ei pitäisi enää yllättää, niin silti löysin oman Daewoo mikroaaltouunin kuluttavan valmiustilassa 24/7 noin 3,7 wattia, joka tekee vuodessa 32 kWh (säästö 2,3 % koko vuosikulutuksestani). Ei ehkä kuulosta paljolta, mutta se on jo kolmasosa kuukauden sähkönkulutuksesta ja melkein 3X se, mitä laite oikeasti ruuan lämmitykseen 1200 watin teholla käyttää. Suorastaan järkyttävää. Pistin sen välittömästi kytkimellä varustetun jatkojohdon päähän. Muut laitteet ovat vähän jo kohinaa taustalla ja niiden kohdalla säästö on jo melkein penneistä räknäämistä. Kannattaakin panostaa niihin merkitsevimpiin. Suurimpia menoeriä energiankulutuksessa on tietenkin asuntojen ja etenkin veden lämmitys. Tiedätkö paljonko esimerkiksi 2 minuutin suihku kuluttaa (vastaus: 0,9 kWh)?

Energiankulutusmittareita saa lainata kirjastoista, jos haluaa tietää mitä sähkölaite kuluttaa.

Ei se minimikulutus - Kulutuksen siirto ja käyttötapojen tarkastelu

Otetaan vielä yksi graafi tuntikohtaisesta kulutuksestani yhden päivän osalta, koska se kokoaa hyvin kokonaisuuden nippuun. Koko päivän kulutus oli 2,28 kWh, eli tuo mainitsemani "normaali peruskulutus". Lähdin aamulla töihin ja tulin kotiin noin kello 17. Kulutus näkyy hyvin graafeilla. Yöllä kello 0-9 tehoa menee noin 50 wattia tunnissa. Koska olen poissa kotoa, niin tämä kulutus jatkuu siihen asti kun saavun töistä. Esimerkkipäivänä kotiin tullessa sähköteho puolestaan nousi pienen piikin jälkeen noin tasolle 200 wattia ja pysyi tällä tasolla koko loppuillan nukkkumaanmenoon asti. Kysymys onkin mihin sitä sähköä sitten tarkalleen menee ja mistä voi säästää?

Kulutuslukemat ovat sinänsä ihan loogisia, jos asian jakaa pienempiin osasiin virrankulutustaulukkoa hyödyntäen. Tämä yön pohjateho koostuu jääkaappipakastimesta 50 wattia, TP-Link wlan boksista 2,8 wattia, Philips herätyskellosta 1,6 wattia, Daewoo mikroaaltouunista 3,8 wattia ja Sonoro matkaradiosta 1,2 wattia. Yhteensä kaikki noin 59,4 wattia. Noista se noin 50 watin "minimikulutus" tulee. Kotiin tullessa tähän 50 watin pohjatehoon lisätään vielä television 120 wattia ja valaistus 30 wattia, niin päästään 200 watin tehoon. Yhteensä päiväkohtainen sähkönkulutus noista siis noin 2,28 kWh (50 wattia *17 h + 200 wattia *7h = 2250 wattituntia, eli 2,25 kWh). Laskukaavasta ehkä huomaa, miten tärkeää on minimoida tuo pohjateho, koska sitä kuluu koko ajan. Tietyn pisteen jälkeen siitäkään ei voi toki säästää, ellei hankkiudu vaikkapa pakastimesta eroon.

Minimikulutuksestani en siis enää pysty säästämään. Tärkeintä onkin kulutuksen siirto ja käyttötapojen tarkastelu. Kuten aikaisemmin laskin, niin noin 40 % kulutuksestani on siirrettävissä. Entäpä mitä tarkoitan käyttötapojen muutoksella? Esimerkiksi television katselun (kulutus 119 wattia) voin hyvin korvata MacBook Air M1 (2020) läppärin katselulla (kulutus 7 wattia) tai vaikka lukea vain kirjaa. Pelihimon iskiessä voin myös miettiä pelaanko PS5 konsolilla (kulutus 209 wattia), Xbox 360 pelikoneella (84 wattia) tai Oculus Quest 2 laitteella (kulutus 12 wattia). Vaikka led valot parvekkeella eivät paljon kulutakaan (13,4 wattia), niin niihinkin voi hommata ajastimen. Tuossa nyt muutamia esimerkkejä. Pörssisähkön hinta siis sanelee, miten voisin toimia.

Led valot parvekkeella luovat tunnelmaa. Pitääkö näistäkin säästää?

Päivitys 26.11 - Hinnoitteluvirheellä tienaaminen

Jos et ole asunut tynnyrissä, niin olet varmasti kuullut norjalaisesta sähkönmyyntiyhtiöstä Kinect Energystä, jonka hinnoitteluvirhe romahdutti sähkönhinnan Suomessa 24.11.2023. Iltapäivästä kello 15 aamuun kello 01 asti pörssisähkön hinta oli alv huomioiden -50 c/kWh negatiivinen ja sähkönkäytöllä oli mahdollista ansaita rahaa. Jos joku väittää, että sähkönhinta ei vaikuta kulutukseen, niin se on paskapuhetta. Kulutus nousi Suomessa selkeästi, korkeimmillaan lähes 13 200 megawattiin. Toisaalta ennätykseen ei päästy. Kaikkien aikojen sähkönkulutuksen ennätys on talvelta 2016, jolloin kulutus oli korkeimmillaan 15 105 MW.

Fingrid jopa toivoi, että ihmiset eivät innostuisi liikaa käyttämään sähköä markkinoiden poikkeustilanteessa. Sähköjärjestelmän tila voi olla vaarassa, jos sähkön kulutus kasvaa isommaksi kuin tuotanto. Tuollainen varoittelu ja pelottelu oli siis lukujen valossa ihan turhaa. Paljon enemmänkin olisi voitu kuluttaa. Tuulivoimaa tuli ihan merkittävästi. Realistisesti kuluttajat eivät kovin kummoista hintapiikkiä edes pysty aikaansaamaan. Kotitalouksien energiankäyttö on noin 20 % kaikesta kulutuksesta. Näistä kotitalouksista noin 14 %:lla on pörssisähkösopimus. Jos normaali kulutus olisi vaikkapa 12 000 MW, niin pörssisähkön omaavia kotitalouksia on 336 MW edestä. Jos tämän porukan kulutus tuplaantuu, niin puhutaan kuitenkin vain noin 700 MW tehonlisäyksestä. Sillä ei sähköverkkoa kyllä kaadeta. Naurettavaa puhetta.

Myönnän, että itse kyllä katselin Sähkönseuranta apista kokonaiskulutusta Suomessa. Jos se olisi noussut todella korkealle, niin en olisi lisännyt kulutusta niin paljoa. Nyt pidin saunaa vähän pidempiä aikoja päällä, tein uunissa ja liedellä paljon ruokaa. Telkku ja lähes kaikki valot olivat koko negatiivisen ajan päällä ja lattialämmitys myös. Sekä astianpesukone ja pyykkikone pyörittivät likaisia astioita ja pyykkiä ja tein niille myös sitruunahappopesun. Vähän olin varovainen sen suhteen, että en polta sulakkeita, tai koko kerrostalon pääsulakkeita, joten kaikki laitteet eivät olleet päällä samanaikaisesti. Mitään typeryyksiä en silti tehnyt, eli käyttänyt parvekkeelle teollisuuslämmitintä yms ikkunat auki. Kaikki energia meni kyllä jollain tavalla hyötykäyttöön. Itse asiassa lattialämmityksen tasoa olisin voinut säätää korkeammallekin, koska se ei edes kerennyt lämpiämään 10 tunnissa. Myöskään suunnitelmissa olleita patonkeja en kerennyt uunissa tekemään, koska ruokien jäähdyttämisessä meni myös aikaa, enkä jaksanut niitä tehdä puoleen yöhön saakka.

Sähkön hintavirhepäivänä oma kulutukseni kasvoi todella merkittävästi. Kello 15 - 01 kulutus oli noin 32 kWh. Euroissa säästö siis noin 16 euroa.

Paljonko sitten sain sähköä kulumaan? Oma sähkönkulutukseni keskiarvo on päivässä noin 2-3 kWh ilman saunaa. Jos koko vuoden käyttö jaetaan vuoden kaikilla päivillä, niin saadaan keskiarvoksi 3,8 kWh päivässä. Kaikista suurin kulutuslukemani päivässä on ollut 11,35 kWh ja nyt tuli siis 32 kWh. Kulutus siis melkein kolminkertaistui siitä, mitä koskaan olen maksimissaan kuluttanut. Kuukauden keskiarvokulutus on muuten itselläni noin 116 kWh, joten päivässä kului lähes kolmasosa kuukauden sähköstä. Joku voi kokea tästä mielipahaa, mutta näin se rationaalinen kuluttaja markkinataloudessa toimii.

Mistä yhtiöstä pörssisähkö ostaa - Yhteenveto pörssisähköstä

Kun pörssisähköyhtiöitä kilpailuttaa, niin huomaa hintojen olevan lähes samoja. On muutaman euron kuukausimaksu, vajaan puolen sentin katemarginaali/kWh +spot hinta. Jos kuluttaa vähän sähköä, kuten itse, niin pieni kuukausimaksu merkitsee enemmän, kuin tuo marginaali. Itselläni oli tätä juttua kirjoittaessa käytössä Nordic Green Energy. Sieltä sai opiskelijan sähkösopimuksen, jossa 6 kk kuukausimaksut saa ilmaiseksi. Säästö siis 35,4 €. Ei tuota opiskelua tietenkään mitenkään tarkisteta.

Vapun kunniaksi Väre tarjoaa 6 kk maksut ilmaiseksi, joten tartuin tähän tilaisuuteen. Säästö noin 25 €vuodessa, koska marginaali ei kuitenkaan ole se kaikista halvin. Tästä linkistä reilusti tilaamaan jos pörssisähkö rupesi kiinnostamaan. Linkki on affiliate-linkki, joten tuosta tilaamalla saan itselleni pienen komission ja samalla tuet tällaisten blogikirjoitusteni tekoa. 

Tekstistä tuli sen verran pitkä, että summataan asiat yhteen. Miksi siirryin pörssisähköön? 

• Määräaikaisissa sopimuksissa on nyt reilusti riskilisää, hinta ei ole mielestäni pitkässä juoksussa normaali. Esimerkiksi tässä on erinomaisesti laskettu 2 vuoden määräaikaisessa vs pörssisähkössä olevan kerrostaloasujalle 85 % ekstraa. Miksi maksaisin melkein kaksinkertaista hintaa?
• Sähkönkulutukseni vuodessa on vähäinen 1 400 kWh. 30 senttiä/kWh hinnallakaan tämä sähköenergia maksaisi 420 euroa. Pahimmassakaan skenaariossa se ei vie itseäni konkurssiin. Summa alkaa olla jo sellainen, että tuosta haluaa vähän säästää. Vain pörssisähköllä se onnistuu.
• Sähkönkulutusprofiilini on tasainen, talvella ei juurikaan kulu kesää enemmän sähköä. Tämä suosii pörssisähkön käyttöä.
• Noin 40 % kulutuksestani on siirrettävissä. Saunaa, pesukonetta yms ei tarvitse käyttää juuri kalleimpaan aikaan. Selvä etu pörssisähkölle.
• Katselen jo pörssikursseja päivittäin, sähkön tuntihinnan kertova Sähkönseuranta appi menee siinä samassa.
• Olen nipistänyt peruskulutuksen minimiin ja muuttanut myös vähän käyttötapojani. Tämä maksimoi hintajouston.
• Nordic Green Energy tarjoaa 6 kk kuukausimaksut ilmaiseksi, joten opiskelijan pörssisähkössä on heti pieni etu.
• Olen suojannut itseni sähkön muutokselta osittain. Osakesalkusta löytyy Fortum ja UPM, jotka ovat suurin ja toiseksi suurin sähköntuottaja Suomessa. Jos sähkönhinta laskee, niin säästän pörssisähkössä, jos taas nousee, niin yhtiöt tuottavat itselleni hyvin. Jos näiden yhtiöiden osinko nousee esimerkiksi 10 %, niin pelkästään jo tämä korotus kattaa sähkölaskuni.

Mitä mieltä lukijat ovat pörssisähköstä, onko se uhka vai mahdollisuus? Päivittelen sitten varmaan vuoden päästä tätä artikkelia ja katsotaan tuliko pörssisähkösopimuksella säästöjä. Todennäköisesti tulen tekemään siitä erikseen artikkelin, koska tämä juttu on jo tarpeeksi pitkä. Saaduista tuloksista tehdään todennäköisesti taulukko pörssisähkön keskikuukausihinnan, oman hinnan ja määräaikaisen sopimuksen hinnan eroista. Oikein sormet syyhyää jo tuon tekemisen odottelusta. Kuluisipa aika nopeammin :) Kannattaa lukea myös artikkeli: Helenin Fiksusähkö Takuu 6kk - Ajatuksia tarjouksesta. 

(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 7.11.2022 ja nyt päivitetty)