19. kesäkuuta 2017

Sonyn 4K -televisio arkikäytössä

Aina joulun tai suuren urheilutapahtuman kynnyksellä joku varmasti harkitsee uuden television hankintaa. Paperilla 4K television edut kuulostavat erinomaisilta. 4K televisiossa on neljä kertaa enemmän pikseleitä, kuin 1080p näytöllä varustetussa televisiossa. Kuvan pitäisikin siis olla paljon tarkempi. Tämä kuitenkin vain sillä ehdolla, että lähdemateriaali on tarpeeksi hyvälaatuista ja katsoja istuu riittävän lähellä ruutua. Jos katseluetäisyys on liian kaukana, ei kultasilmäkään huomaa kuvassa eroa. Vaikka nyt paljon rummutetaankin UHD-elokuvia (Ultra Hight Definition), eli 4K teräväpiirtoa sisältäviä elokuvia, niin aika harvassa tätä materiaalia vielä löytyy järkevään hintaan. Todennäköisesti petyt, jos odotat pääseväsi nauttimaan vanhoista klassikoista täydessä alkuperäisloistossaan. Näistä asioista kirjoitinkin informatiivisen artikkelin: Kannattaako 4k television hankinta. Johtopäätös jutussa oli oikeastaan se, että 4K ei välttämättä ole autuaaksi tekevä mullistus, vaikka media näin haluaa kuluttajille asian markkinoida.

Sonyn 55" 4K HDR television ohjelmaopas.

Sonyn 55" 4K HDR televisio - Ensivaikutelma


Vaikka totuus voi hyvinkin olla se, että kaikesta tästä ei ole välttämättä mitään hyötyä, niin silti päädyin itse ostamaan Sonyn 55" 4K HDR television Android-käyttöjärjestelmällä. Pitäähän sitä sijoitusomaisuutta joskus johonkin tärvätäkin :D Vanhassa televisiossani ei periaatteessa ollut mitään vikaa, mutta näin tekniikan ystävänä halusin perehtyä enemmän 4K television saloihin ja sen mahdollistamiin palveluihin. Jos jotain kiinnostaa, niin ostamani tarkka malli on Sony KD-55XD7004 ja hinta oli kotiinkuljetuksineen 810 euroa. Ensivaikutelma tästä hankinnasta oli tietenkin hyvä, hieno telkkari vaikutti isolta vanhaan 50" nähden. 4 HDMI ja 3 USB -porttia tarjoaa riittävän määrän liitäntöjä kaikille viihdelaitteilleni ja kuulokeliitäntään saa hyvin aktiivikaiuttimet kiinni. Kaukosäädinkin sopi hyvin käteen. Ensivaikutelman jälkeen alta alkoi kuitenkin pilkistää myös tummia pilviä.

Nykyisin telkkarinkin ostajan pitää jo pähkäillä, tai ainakin olla tietoinen siitä, minkä käyttöjärjestelmän pohjalle älytelevisio on rakennettu. Kuten tietokoneissa tai puhelimissakin, niin käyttöjärjestelmä määrittelee sen, mitä sovelluksia laitteelle on ylipäänsä saatavilla. Yleisin käyttöjärjestelmä älytelevisioissa on Googlen Android TV, joka hallitseekin markkinoita. Toisena kisassa on Samsungin oma Tizen. Sitten muita vaihtoehtoja löytyy LG:n Web OS ja Panasonicin Firefox OS. Laajin tuki sovelluksille on luonnollisesti Googlen Androidilla, joten tämä on aika varma valinta. Yleisimmälle käyttöjärjestelmälle tehdään eniten sovelluksia, jolloin sen suosio vain kasvaa. Kun suosio kasvaa, ei sitä oikein voi enää ohittaa sovelluskehityksessä. Positiivinen noidankehä siis. Pitää kuitenkin muistaa, että älytelevisioon ei saa samoja sovelluksia, kuin Android -älyluuriisi. Toisin kuin mobiililaitteille, televisiolle soveluksia on tehty vain noin tuhat kappaletta (lähde Tekniikan Maailma 30.11.2016) Vaikka Androidille löytyykin lähes kaikki kuviteltavissa olevat ohjelmat, niin esimerkiksi ViaPlayta ei vielä saa. Toki sitä voi sitten käyttää vaikka läppärilla ja siirtää kuvan kaapelilla televisioon.



Älytelevisio - Raakile, joka on tyhmä kuin saapas ja hidas kuin etana


Jotenkin luulisi, että älytelkkari tarkoittaa sitä, että kaikkea voi muokata. Turhat Android-ohjelmat voisi poistaa ja esimerkiksi suosikkikanavat järjestää haluamaansa järjestykseen. No ei. Alkuun (telkkari ostettu 11/2016) käytin aikaa kanavien muokkaamiseen, eikä televisio kyennyt niitä enää muistamaan seuraavalla kerralla. Omien suosikkikanaviensa järjestäminen ja tallentaminen tuli onneksi mahdolliseksi noin kahden viikon odottelun jälkeen uudella ladattavalla päivityksellä. Tätä on siis "älytelevisio"nykypäivänä. Pitääkö tulevaisuudessa pelätä (vastaus kyllä pitää), että televisio myydään raakileena ja sen saa toimimaan kunnolla vain päivitystä odottelemalla? Kuulostaa vähän pelottavalta... Päivityksenkin jälkeen kotivalikko on kuitenkin edelleen Sonyn "roskaa" täynnä. Jos omistat esimerkiksi Sonyn Android kännykän (esim Sony XPeria jne.) niin tiedät mitä tarkoitan. Puhelimessasi on Sonyn esiasennettuja ohjelmia, joita et voi poistaa. Asian voisi nähdä positiivisena, jos nämä ohjelmat olisivat jotain ykköslaatua, tai tarpeellisia, mutta kun eivät ole. Pelkkää roskaa. Näitä Sonyn turhia ohjelmia ei voi poistaa ja sillä sipuli. Sama taitaa tosin päteä myös muihin televisiovalmistajiinkin. Kotivalikko tietenkin päivittyy eniten käytettyjen ohjelmien osalta, mutta silti olisi kiva saada pois tuo kaikki tarpeeton.


Sony Android TV:n kotivalikko. Turhat esiasennetut ohjelmat (kuvassa Sony Select, Love Nature, Toon Goggles)  käytettyjen joukossa.

Välillä tuntuu myös pahasti siltä, että käytössä on menty insinöörisuunnittelu edellä ja tavallinen käyttäjä on unohdettu kokonaan. Television kotivalikossa hyvältä näyttävät ohjeet eivät ole oikeasti minkään arvoisia. Ne on tarkoitettu niin yleisiin tilanteisiin, että peruskäyttäjä oppii samat asiat kokeilemalla noin kymmenessä minuutissa. Vähänkään vaikeammassa ongelmatilanteessa ohjeet ovat hyödyttämiä. Mikä potentiaali tässä onkaan menetetty. Sitten ne television asetukset ja automatiikka. Voi että kun rupesi ärsyttämään, kun kaikissa erittäin tummissa kohtauksissa näki jonkinlaista "tummuuden pumppausta". Tämän jälkeen oli pakko kytkeä kaikki automaattinen tummuuden ja kontrastin säätö pois päältä. Näinkö on, että mitä enemmän "älyä" telkkarissa muka on, niin sitä enemmän niitä joutuu kytkeä pois päältä? Epäselväksi on vielä jäänyt, mitä ihmettä teen television noin kymmenellä eri kuvan esiasetuksella, joita on valmiina (missä on muuten 4K HDR optimoitu vaihtoehto)? Samoin on valikoiden HDMI-signaalimuodon "vahvistettu muoto"kohdalla. Jos kuva näkyy jo nyt vakiokuvatilassa hyvin, miksi menisin näitä valikoita tai jotain signaalimuotoa vielä säätämään? Lopputuloksesta ei ole edes tietoa.

Eikö se olisi älytelevision tehtävä valita automaattisesti signaalityypin mukaan paras kuvasäätö? Omasta mielestäni älytelevisio olisi sellainen, että sen voi muokata haluamakseen. Kanavat ja ohjelmaoppaan voisi muokata haluamakseen. Asentaa vain sellaiset aplikaatiot, jotka haluaa. Kaikki toiminta olisi ripeää. Ongelmatilanteisiin saisi verkosta erittäinkin yksinkertaiset ohjeet. Kaikki bugit korjattaisiin viipymättä ja käyttäjien toiveita kuunneltaisiin herkällä korvalla. Käyttökokemus paranisi siis päivä päivältä. Näin ei valitettavasti kuitenkaan vielä ole ja älytelevisio on älykäs ehkä vain sen suunnitelleen insinöörin päiväunissa.


Mistä olen positiivisesti yllättynyt


Toisaalta olen yllättynyt siitä, miten tehokasta rautaa uuden television sisältä löytyykään. Oma 1,7 Ghz Intel Core i5 prosessorilla ja 4 Gt muistilla varustettu vuoden 2011 puolivälin MacBook Air toistaa 4k videota haasteellisesti, mutta Sonyn 4K televisiolla sama materiaali toistuu aivan nikottelematta. Ei mitään ongelmaa ja kuvanlaatu on erinomainen. Itse asiassa Sonyn television kuvanlaatu on jo 1080p-materiaalista koko ruudulle skaalattuna niin hyvä, että olin ensialkuun mykistynyt laadusta. Tämä johtuu ehkä osittain siitä, että vanhempi 50" televisioni oli jo siinä rajalla, näkeekö eroa 720p vastaan 1080p materiaalin välillä, kun katseluetäisyys on itselläni se noin 3 metriä. Kun pienempi 50" telkkari vaihtuikin nyt isompaan 55" kokoon, niin Blu-rayn antama parempi tarkkuus pääsi vihdoinkin edukseen. Merkittävää onkin, että parhaan katselukokemuksen saadakseen on Ultra HD kuvaa katsottava paljon lähempää, kuin valtaosa ihmisistä katsoo. Tai sitten television pitäisi olla massiivinen.



Vertailin muutamaa elokuvaa (Piin elämä ja Revenant) 4k ja 1080p resoluutiolla televisiossani veljeni kanssa sokkotestillä. Normaalilla katseluetäisyydellä (noin 3 metriä), emme huomanneet eroa. Molemmat videot näyttivät huikeilta, kun lähdemateriaalikin oli erinomaista. Sokkotestien "mukamas parhaat" kuvat menivät iloisesti sekaisin. Välillä 4K ja välillä Blu-ray oli testipenkissä olleen arvioijan mielestä parempi. Noin 1,6 metrin päästä ruutua tuijottamalla ja muutama tunti silmää treenaamalla eron lopulta kyllä huomasi. Tässäkin ero selittyi lähinnä silmän ja katseen kiinnittymisellä erilaiseen värimaailmaan, jonka HDR -ominaisuus luo. Mikään järin merkittävä ero ei kyllä ollut, enkä pysty millään perustelemaan 4K elokuvan ostamista tavallisen Blu-ray-elokuvan sijaan (muuten kuin testitarkoituksessa). Vielä kun hintaero on vähintään tuplat ja enemmänkin, niin hankinta on turha. Ehkä 120" videotykillä tilanne voi olla toinen, mutta ei näin perustelkkarin kokoluokassa.


Sonyn älytelevisio arkikäytössä - Hyvä vai huono ostos?


Onko Sonyn 55" 4K UHD televisio sitten ollut hyvä vai huono ostos? Uskaltaisinko sanoa, että noin 800 euroa maksanut 4K taulutelevisio olisi jotain muuta kuin huippuostos? Silloinhan olisin haksahtanut ostamaan jotain huonoa ja tuhlaamaan rahaa turhuuteen. Mitään suurta vikaahan hankinnassa ei ole. Kaikki periaatteessa toimii niin kuin pitääkin. Televisiota voi katsella, ohjelmia tallentaa helposti ulkoiselle medialle, kun kiinnittää vain kiintolevyn USB-liitäntään. Kaapelin kautta normaalit HD -televisiolähetykset näyttävät isolla ruudulla hyviltä, Blu Ray ja 4K-elokuvat lumoavat loistollaan. Pelikonsolit saa kytkettyä telkkuun ja pelaaminen on yhtä juhlaa. Android tuo saataville Google Play kaupasta hyviä sovelluksia. Yle Areena, Katsomo, Ruutu, Spotify, Netflix ja vaikkapa Plex ja AirScreen -sovellukset hoitavat oman tarvittavan viihdekäyttöni vapaalla.

Piin Elämä 4K UHD -levyltä. Elokuvahan on oikeasti vain skaalattu parhailla laitteilla 2K materiaalista 4K:ksi. Silti parhaimman näköisiä leffoja UHD:n kyvyistä.


Enempää en siis oikeastaan tarvitse. Saahan televisioon ladattua vieläpä vaikka pieniä pelejä (suosikkini Hill Clib Racing), joita Sony -älytelevisiolla voi luonnollisesti pelata Sonyn DualShock ohjaimella. Helppoa ja näppärää. Vielä Android TV ei tietenkään puhdasveristä pelikonsolia korvaa, mutta jos ei ota pelailua ihan tosissaan, niin kyllä pelkällä älytelevisiollakin aika pitkälle pääsee. Nettiselainta ja koko älytelevisiota voi itse asiassa käyttää Android kännykällä (Video & TV SideView -ohjelma), jolloin esimerkiksi tekstin syöttäminen kännykältä vs. television kaukosäätimeltä on paljon helpompaa esimerkiksi selaimen osoiteriville yms kenttään. Ohjelmien pyöriessä televisiosta, voi samaan aikaan kännykän näytöltä selailla vaikkapa ohjelmaopasta. Kanavien vaihtamisesta saa silloin varmaan kivan riidan kotona, kun toinen käyttää kaukosäädintä ja toinen vaihtaa kanavia kännykän kautta :)

Periaatteessa 4K television arkikäytössä ei siis ole mitään ongelmaa. Odotin kuitenkin vielä  jotain enemmän, joten petyin siis lähinnä omiin odotuksiini. Televisio on edelleen televisio, tekniikka kehittyy, mutta laite on edelleen jotenkin rajoittunut. Saman lailla se on mielestäni ollut rajoittunut jo vuosikausia. Melkein jo vuosikymmen sitten Topfieldin digibokseihin sai TAP-ohjelmia. Ilman niitä itse laitteen ohjelmistot olivat aneemisia purkkavirityksiä, mutta sen PlasmaEPG oli aivan kunkku. Käyttäjän tarpeiden mukaan koodattu ohjelmaopas, jossa oli aivan kaikki mitä tarvitaan ja vähän lisääkin. Androidiin verrattuna laite on varmasti vaikeampi ohjelmoida, mutta niinpä vain sille on näppärä koodari tehnyt "käyttäjä edellä toimivan" ohjelman. Miksi samaa ei voisi tehdä Androidille ja älytelevisioille? Missä on "Vain parasta käyttäjälle" -asenne ja ylpeys pyrkiä parempaan tulokseen?

Ehkä tämä on vain tapa tuotteiden differointiin, eli erilaistamiseen. Miten muuten valmistaja voi oikeuttaa esimerkiksi kalliimman (1500 euron) älytelevision ostamista, kuin "rampauttamalla" näitä halvemman sarjan ominaisuuksia. Esimerkiksi tässä televisiossa voi ohjelmia tallentaa ulkoiselle kiintolevylle ja katsoa niitä vaikka saman tien, mutta itse ajansiirto ominaisuutta ei ole. Eihän se olisi kuin ohjelmallinen juttu yhden pause-näppäimen taakse. Naurettavaa hommaa :) Toinen juttu on tuo hybridi-TV (hbbTV) -ominaisuus. Netti-TV:hän tässä jo toimii mallikkaasti, se olisi vain pitänyt yhdistää kätevästi muuhun käyttöliittymään yhden napin taakse. Että sellaista suunnittelua.

Päivitys 19.6.2017. Sonyn älytelevisioille julkaistiin vähän aika sitten pikkuisen suurempi päivitys: Android 7.0 Nougat, joka latautui televisioon automaattisesti. Telkkari on ollut nyt käytössä puoli vuotta ja vasta nyt tulee suurempi päivitys, joka lisää ominaisuuksia. Huhhuh. Naurattaa vähän, koska huhujen ja markkinamiesten mukaan tämän piti parantaa merkittävästi käyttäjäkokemusta. Mitä nämä ominaisuudet sitten ovat? Telkkari on edelleen vähän hidas ja kaatuilee silloin tällöin. Näihin ei siis ainakaan tullut mitään parannuksia, vaikka bugeja väitettiin karsitun. Nyt kuitenkin joitain television asetuksia voi muokata samalla, kun videokuva pyörii taustalla. Toinen ominaisuus on pikkukuva, joka 10 vuotta sitten toimi jo kuvaputkitelevisioilla paljon paremmin. Se niistä uusista ominaisuuksista siis. Nauraisin, jos ei hävettäisi jo kertoa tästä. Johtopäätös: Ei kannata uneksia, että päivityksillä television käyttökokemusta juurikaan parannettaisiin. Jos haluat mieleisesi käyttökokemuksen, niin siirrä kuva televisioon aina tietokoneen kautta.

11 kommenttia:

  1. Ehkä olisit ollut tyytyväisempi töllöön jos olisit laittanut siihen kiinni sen ratkaisevan ylimääräisen tonnin =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, halpahan alitajuisesti mielletään huonoksi ja kallis hyväksi, vaikka totuus olisikin toinen. Ikinä ei tosiaan kannata väheksyä plasebo efektin psykologista vaikutusta :)

      Vakavasti puhuen uskon, että asia olisi juurikin päinvastoin. En ymmärrä, mitä parempaa voi vielä saada tuhannella lisäeurolla Jokin ajansiirto tai hybridi-TV-ominaisuus ei ainakaan ole tuon rahan väärti. Tietysti lisäviritin olisi hyvä, jos haluaa tallentaa ja katsoa eri kanavia. Vähän on tuota tallennusta kuitenkin tullut käytettyä, kun netistä löytyy lähes kaikki. Nykyisessä televisiossa on myös kolmen vuoden takuu, joten laadunkaan puolesta tuskin paljon kestävämpää lisärahalla saa.

      Poista
    2. Sinänsä 3 vuotta on minusta normaali takuu television tapauksessa muutenkin. Etenkin kun televisioiden tuotevastuuksi on määritelty vähintään 2 vuotta (takuu on toki eri asia kuin tuotevastuu) ja kalliimman tuotteen kohdalla tuotevastuu on jo automaattisesti vähintään 3 vuotta, vaikka takuu olisi vuoden verran. Ja laadukkaan television pitäisi kestää vähintään 10 vuotta, itsekin olen käyttänyt kuvaputkitelevisioiden aikana 20 vuotta vanhoja televisioitakin ja olisin erittäin pettynyt, jos tv hajoaisi vaivaisessa viidessä vuodessa.

      Poista
  2. Pystyisköhän tuommosen Android-telkkarin ns. roottaamaan kuten puhelimille on tehty ja sitä kautta päästy muokkaamaan myös esiasennettuja ohjelmistoja? En ole kauhean viehättynyt noista nettiominaisuuksista telkkarissa kun pöytäkone on koko ajan kytkettynä nykyiseen telkkariin, tietokoneen selaimessa saa sentään mainosestot päälle eikä tarvitse kärsiä ylimääräisistä tilpehööriohjelmista, jne. Television kanssa taitaa ylimääräiseltä "harmilta" välttyä vain jättämällä nettipiuhan kytkemättä?

    Sonyn puhelimia jo useamman vuoden omistaneena kutkuttaisi kyllä ostaa myös heidän telkkari ja sitten kiusata avokkia salkkareiden aikana vaihtelemalla kanavaa ja aukomalla nettiselainta kesken kaiken :D Ei taida tällä hetkellä olla vielä tekniikka siinä pisteessä missä olisin valmis satsaamaan yli 500€ uuteen ruutuun, nykyinen 32" HD-Ready Samsung saanee kelvata OLED-ruutujen reiluun hinnanalennukseen saakka...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahdollisesti saa rootattua, mutta oma kiinnostukseni asian suhteen on lähes nolla.

      Onhan nuo television nettiominaisuudet periaatteessa ihan kätevät, mutta kuten sanoit, paremmin niitä kyllä oikeasti käyttää suoraan tietokoneelta ja siirtää kuvan sieltä kaapelia pitkin televisioon. Siinä mielessä tekniikka ei ole kehittynyt yhtään.

      Toisaalta televisio tarjoaa paljon isomman kuvan, joka itselleni on ainakin tärkeä. En voisi enää kuvitella katsovani kolmesta metristä alle 55" kuvaa. Itse en pääsisi enää 32" kuvalla leffoissa sellaiseen tunnelmaan, kuin isomman ruudun ansiosta. Eihän niin pienestä ruudusta edes erota teräväpiirtoa, jos haluaa sohvalla röhnöttää :)

      Poista
  3. TM:n sivuilla ei ollut täsmälleen tähän Sonyn malliin säätöohjeita?

    VastaaPoista
  4. Ottakaapa puhtaan rehellisesti kantaa kuinka 4k on perusteltua umpi-tv-käytössä, kun katsot normi-tv-lähetyksiä... Kannattaako sohvaa siirtää pari metriä taaksepäin jotta 55" kuva kelpaa 99% Suomalaisista;) Kyllä itse huomannut että vähintään hd-korttia hankittava, että kehtaa suomalaisia tv-lähetyksiä seurata...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt ihan ymmärtänyt kommentin pointtia... Eihän isoa 4k televisiota kannata missään nimessä ostaa, jos sillä meinaa katsoa vain tavallista sd-kuvaa, eli kysyjän termein normi-tv-lähetyksiä. Siihen riittää ihan vanha kuvaputkitelevisiokin. Sen nyt varmaan jokainen ymmärtää.

      Oma katseluetäisyyteni on himpun vajaa 3 metriä tuolle 55 tuumaiselle. Kyllähän se tavallinen tv-lähetys melko huonolta vaikuttaa. Etenkin sillloin, jos on juuri katsonut kunnollista hd-materiaalia ja heti vaihtaa huonompaan lähteeseen. Nopeasti huonolaatuiseenkin kuvaan kuitenkin tottuu. Itselleni ei tuota vaikeuksia katsoa esimerkiksi Lentoturmatutkintaa National Geographic-kanavalta, vaikka se ei hd-tavaraa olekaan. Kun sarja on mitä mainioin, niin katsoohan sitä. Toisaalta on kyllä todettava, että jos kaksi yhtä hyvää leffaa tulee eri kanavilta samaan aikaan, niin valitsen kyllä sen, joka tulee hd-materiaalina. Onneksi kaapelissa noin puolet lähetyksistä on jo hd-tavaraa ja nykymuotoiset sd-lähetykset loppuvat 2020, niin kohtahan tuota hd-materiaalia näkee jo joka kanavalta.

      Poista
  5. Kiitos. Ymmärsit pointtini. Nyt kun 99% Suomalaisista ostaa sen 4k:n mitä myyjät suosittelevat, niin totuus paljastuu vasta kotona:

    "Kyllähän se tavallinen tv-lähetys melko huonolta vaikuttaa.", "Eihän isoa 4k televisiota kannata missään nimessä ostaa, jos sillä meinaa katsoa vain tavallista sd-kuvaa, eli kysyjän termein normi-tv-lähetyksiä"

    Pitäisi täsmentää, ettei sitä 4k, hyvä jos edes hd-sisältöä ole, ellet siitä erikseen valmis maksamaan, korottamaan netin nopeutta ym...

    VastaaPoista
  6. Oma ratkaisuni, ja erittäin hyväksi havaittu & halpa kolme vuotta sitten rakennettuna=

    - Käytetty Panasonicin 42' HD-Plasmatelevisio ilman "älyominaisuuksia" (130€). Männävuosien keskihintaista mallistoa. Plasma on edelleenkin erinomainen elokuvia varten. Tässä mallissa myös ääni on monista taulutelkkareista poiketen muhkea ja laadukas. Kuva on sykähdyttävän kaunis. Korkeammasta resoluutiosta ei myöskään kämpässäni olisi mitään hyötyä ennen kuin mennään reippaasti yli 60' koon.

    - Telkkariin kiinni HDMI:llä Minix Neo X8-H (160€). Näitä erillisiä Android-bokseja tietysti löytyy pilvin pimein markkinoilta. Käyttönopeus ja monipuolisuus jotain aivan muuta kuin telkkareiden sisäiset systeemit. Laittanen seuraavaksi vanhan Mac-minini tämän seuraajaksi.

    - Logitechin langaton näppäimistö kosketuslevyllä (30€).

    Etuna tässä on se, että voin päivittää jokaisen osan erikseen. Telkkarin hankin vastedeskin käytettynä häviämättä silti mitään. Se onkin seuraavana päivityslistalla 50 -tuumaiseen.

    Tässä nyt siis vaihtoehtoinen ja mielestäni toimivampi lähestymistapa budjettitietoiselle, joka samalla haluaa korkeaa laatua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erinomainen ratkaisu. Jos älytelevisiot eivät tästä ihan oikeasti kehity käyttäjäystävällisempään suuntaan, niin tulen sitten tulevaisuudessa ottamaan samanlaisen ratkaisun käyttöön. Säästyy rahaa ja hermoja, kun homma toimii erillisen tietokoneen kautta.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...