E-kirjasto - Lue Kauppalehti ja Arvopaperi maksutta

Vaikka mielestäni seuraan uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia melko hyvin, niin olen melkein kokonaan sivuuttanut valtakunnallisen E-kirjaston aukeamisen, joka tapahtui 23. huhtikuuta 2024. Tähän on muutamakin syy. Ensinnäkin fyysinen lehti on käyttökokemukseltaan vain niin paljon parempi, kuin mikään läppäriltä tai vastaavalta luettava, joten suosin sitä. Toisekseen asun aika lähellä kirjastoa, joten vaikkapa lehtisaliin on helppo marssia ja lukea uusin Kauppalehti tai vaikka Helsingin Sanomat, jos siltä tuntuu. Kolmantena on tietenkin se tärkein, eli valikoima, tai pikemminkin sen puute. 

E-kirjasto - Toppi vai floppi?

Muistan lukeneeni, että suurimmat kustantamot eivät halua myydä kirjojaan E-kirjastoon. Logiikka on varmasti se, että tämä on huonoa bisnestä. En tiedä yksityiskohtia, mutta todennäköisesti kustantaja saa tästä niin vähän rahaa. Kustantaja ei yksinkertaisesti halua myydä lisenssejä teoksiin, joista se voisi saada muiden palvelujen kautta paremmin riihikuivaa. Ihan ymmärrettävää. En usko kirjastojen selitystä siitä, että kustantamo vain on haluton myymään. Jos markkinataloudessa lyödään tiskiin tarpeeksi tuohta, niin joku myy varmasti äitinsä tai toisen munuaisen. Kyse on vain oikeasta summasta. Esimerkiksi vuonna 2022 lainakorvaus oli 31 senttiä, kertoo Sanasto. Kannattaako siis tällainen korvaus, jos se yhtäältä laskee muuta ostomäärää?

Toisaalta perinteisen fyysisen kirjan kohdalla tämä ei päde, koska kirjasto ei tarvitse lupaa printtiaineiston ostamiseen kokoelmaansa. Onko logiikkani siis puutteellinen, vai mistä on oikein kysymys? Kieltäisikö kustantamo myös fyysisten kirjojen lainaamisen, jos laki sen vain sallisi? Maaliskuun lopulla suuret kustantamot eivät olleet myyneet vielä yhtään uutta kirjalisenssiä valtakunnalliseen E-kirjastoon. Mikä on sellainen paljon hehkutettu kirjasto, jossa ei olekaan kunnolla valikoimaa? Itse kutsuisin sitä flopiksi. Yle kertoo, että tämän eteen on tehty töitä jo 3 vuotta. Toivottavasti lopputulos tulee joskus olemaan hyvä. 

Tästä herääkin filosofinen kysymys: Onko se sivistyksen kannalta haitallista, jos kaikki tieto olisi saatavissa vain kaupallisten toimijoiden kautta? Voisiko kirjastoa enää perustaa nykypäivänä? Itse olen kyllä kirjaston kannalla, mutta pakko nostaa tässä esiin vanha kirjoitukseni: Kirjastojen palvelut - Konsolipelien lainaus ja paljon muuta. Olen markkinatalouden kannattaja henkeen ja vereen. Ei tuo kirjastotoiminta kuitenkaan välttämättä ole niin tehokasta ja halpaa, kuin luulisi. Esimerkiksi vuonna 2020 kirjastotoimintaan käytettiin koko maassa keskiarvona 57,5 €/asukas. Esimerkiksi omassa kotikunnassani Vantaalla yhden lainan hinnaksi tulee 4,7 €. Se on jo aika paljon.

Vähän E-kirjaston toiminnasta ja valikoimasta

E-kirjastoa voivat käyttää ne, joiden kotikunta on liittynyt E-kirjastoon. Näitä on nyt yli 200 kuntaa ja palvelun piirissä tulee ensimmäisessä vaiheessa olemaan noin 85 % Suomessa asuvista. Oman kunnan liittymisen voi tarkastaa tästä linkistä. Käyttöön ei tarvita kirjastokorttia, vaan E-kirjasto-sovellus otetaan käyttöön vahvan tunnistautumisen avulla. Sovellus on saatavilla mobiililaitteille (Android tai Applen IOS, eli sitä voi ensialkuun käyttää vain puhelimella tai tabletilla. Homma ei siis toimi Windows-koneella tai selaimella. Todella typerää. Vaikka muuta väitetään, niin itselläni E-kirjasto toimii myös MacBook Air läppärillä.

E-kirjasto sisältää tällä hetkellä satoja nimekkeitä. Joukossa on e-kirjoja, äänikirjoja ja aikakauslehtiä. Yle kertoo, että E-kirjaston alkuperäinen tavoite oli 10 000 nimekkeen kokoelma ja se on tarkoitus saavuttaa vielä vuoden 2024 aikana. Uusia nimekkeitä on tarkoitus lisätä kokoelmaan viikoittain. 

Kuten aikaisemman väliotsikon alla sanoinkin, niin mitään uutta kirjaa tuolta on turha hakea. Uudesta Esa Juntusen Viisaasta sijoittajasta on siis turha haaveilla. Edes vähän vanhempaa Heikki Keskivälin Tähtäimessä osakkeet -sijoituskirjaa ei löydy. Itse asiassa en löydä tuolta mitään mielenkiintoista ja yhtäkään blogissani arvostelemaa (8 kpl) kirjaa ei palvelusta löydy, vaikka osa on julkaistu jo varmaan melkein vuosikymmen sitten. Aika köyhää.

E- ja äänikirjat latautuvat laitteelle, kun olet verkkoyhteydessä. Sen jälkeen voit käyttää niitä myös ilman verkkoyhteyttä laina-ajan, eli kahden viikon ajan. Se on kyllä kätevää. Lehtien lukemiseen tarvitaan koko ajan päällä oleva verkkoyhteys. Yhtä aikaa voi olla lainassa viisi kirjaa ja lehtien lukuaika on 2 tuntia.

Kesällä oman kirjastoni lehtisali on tunkkaisen kuuma. Mieluummin luen Kauppalehden parvekkeen sohvalta käsin. E-kirjasto toimii ainakin MacBook Air-läppärillä, vaikka toisin väitetään.

Mihin tätä käyttäisin - Kauppalehti ja Arvopaperi maksutta

Nykyisellään en näe hirveästi tarvetta E-kirjastolle, kun valikoima on mitä on. Toisaalta kesäisin lähin kirjastoni on tunkkaisen kuuma. En voi käsittää miten henkilökunta voi siellä työskennellä, kun jo lehtisalissa tuntuu, että ilma ei kierrä yhtään ja paita hikoaa. Vaikka lehti on fyysisesti paljon kätevämpi, niin mieluummin luen Kauppalehden, Arvopaperin, Suomen Kuvalehden, Erän, Tekniikan Maailman, Juoksijan, Mikrobitin, tai Kuluttaja-lehden omalla parvekkeellani jotain hyvää syöden ja juoden. Sanokaa missä muussa kirjastossa voi röhnöttää sohvalla pelkissä shortseissa ja samalla ottaa aurinkoa tuulen hyväillessä vartaloa :)

Oletko jo kokeillut E-kirjastoa ja mitä mieltä olet siitä?