Arjessa säästäminen - Mentaalisia vinkkejä helpompaan säästämiseen

Nykyään taitaa olla vähän tabu sanoa, että älä osta. Kaikilla pitää olla uusimmat teknohärvelit tietenkin omenalogolla varustettua, trendivaatteet, iso auto, pari kotieläintä ja mielellään myös jo maksettu etelänmatka takataskussa. Muutenhan koko elämä on tyhjää ja merkityksetöntä. Suhtautuminen rahaan on jotenkin epäterveellä pohjalla, kun samaan aikaan noin 360 000 henkilöllä on maksuhäiriömerkintä. Rahan kuluttamisesta on tehty helpompaa kuin säästämisestä, johon tarvitaan kärsivällisyyttä ja sysäys aloitukseen. Jokainen on varmasti jo lapsesta asti nähnyt, miten ja mihin omat vanhemmat rahaa kuluttavat. Mutta kuinka moni on saanut mallia säästämisestä ja sijoittamisesta? Ei ehkä mikään ihme, että se koetaan jotenkin etäiseksi ja hankalaksi.

Tuntuu absurdilta ja tekopyhältä, että samalla kun omia kulutusvalintoja ei pysähdytä miettimään, niin silti kauhistellaan ilmastonmuutosta, muovilauttoja merillä, maapallon resurssien riittävyyttä, tai sitä, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Mediassa ekologista elämäntapaa yritetään luonnollisesti brändätä kalliiksi, vaikka oikeasti kyse on siitä, että jättää vain ostamatta joitain asioita. Jos emme osta tiettyjä asioita, ei niitä myöskään enää valmisteta. Tarjonta muuttuu kyllä, kun kysyntä muuttuu. Niin raadollisen yksinkertaista se vain on. Joku viisas on joskus sanonut, että kaikkia asioita ei kannata haluta ja vielä vähempi asia on oikeasti ostamisen arvoista. Tuo on todellakin pohtimisen arvoista.

Näkökulmamuutos - Miksi kulutut?

Ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen kertoo: "Suomessa on noin 2,6 miljoonaa kotitaloutta, jotka kuluttavat keskimäärin 35 770 euroa vuodessa. Perustarpeet voitaisiin tyydyttää paljon pienemmillä kustannuksilla kuin tällä hetkellä. Kävimme tutkimusryhmäni kanssa läpi Tilastokeskuksen selvityksen ihmisten kulutustottumuksista. Tutkimme, paljonko ihmiset säästäisivät, jos he vähentäisivät hieman kuluttamistaan, kuten päivittäistä lihan syömistä, tai shoppailisivat vähemmän sisustustavaroita. Pienillä ja varsin kivuttomilla valinnoilla yksittäinen kotitalous säästäisi vuodessa 3 564 euroa, eli kansallisella tasolla 9,2 miljardia euroa.", kertoo Linnanen.

Koko keskustelu säästämisestä pitäisikin professorin mukaan kääntää päälaelleen. Ei pitäisikään enää perustella sitä, miksi säästää, vaan miksi kuluttaa ja ostaa jotakin. Olen silloin tällöin viljellyt tässä blogissa hyvää aforismia: Säästä turhasta ja tärvää tarpeelliseen. Tähän lauseeseen tiivistyy paljon enemmän, kuin ensilukemalla avautuukaan.

Miten konkreettisesti onnistut säästämisessä

Tästä päästäänkin itse asiaan. Aika monesta säästöblogista löytyy jokin lista, joka neuvoo mistä kannattaa säästää. Nämä ovat yleensä ihan hyviä vinkkejä, mutta jokaisella on tietenkin omat neuvonsa, eivätkä ne välttämättä sovi kaikille. Jokainen meistä on yksilö, elää erilaista elämää ja tietyssä elämänvaiheessa. Toinen tykkää ja suosii siis pakostakin vähän eri asioita kuin toinen. Oikeampi ja ehkä pitkässä juoksussa tehokkaampi ja yleispätevämpi tapa säästämiseen olisikin vastata kysymykseen miten helpottaa säästämistä. Jos ei ole motivaatiota, niin säästäminen tyssää yleensä jo siihen. Aloittamisesta ei tule mitään. Raha kyllä kelpaisi, mutta ei viitsitä laittaa tikkua ristiin sen eteen. Tällä argumentilla vain todella motivoitunut henkilö voisi saada rahaa säästöön. Näin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla.

Ajattelinkin kirjoittaa, miten omaa säästämistä voisi helpottaa. Tämä artikkeli ei tule oikeastaan käsittelemään sitä, miten motivoida, vaan miten konkreettisesti onnistuu säästämisessä. Näkökulma on enemmän neutraali ja tiedostava. Päätöksenteko ei läheskään aina nimittäin ole rationaalinen prosessi, vaan monimutkainen, osin tiedostamaton ajatteluketju, johon motivaatioiden, arvojen ja asenteiden lisäksi liittyy paljon pieniä, arjen kontekstissa olevia tekijöitä. Esimerkiksi se, että sanot inhoavasi juoksua voi hyvin johtua lapsuudestasi. Kun koulussa väkisin pakotettiin lenkkipolulle, niin lajin hienous katosi. Vaikka näin aikuisena tietäisit, että juoksu on ehkä halvin, helpoin ja sitä kautta paras harrastus kohottaa verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa, niin lapsuuden muistot ovat muokanneet asenteitasi ja arvojasi. Seuraavat neuvot toivottavasti helpottavat säästämisessä ja impulssiostosten vähentämisessä.

Vinkkilista - Seitsemän mentaalisen kuolemansynnin selättämiseen

1. Tarpeen hahmottaminen hankinnan viivästyttämisellä
Harkitse tarkasti, onko jonkin vempaimen, tai asian ostaminen välttämätöntä. Älä osta juttuja palkitaksesi, lohduttaaksesi tai piristääksesi itseäsi. Yritä tehdä hankinta järjellä, äläkä tunteella. Jos vitriinissä on esimerkiksi jo pölyttymässä 6 Muumi-mukia, niin onko seitsemäs enää välttämätön? Kysy vaikka itseltäsi, millä tavalla hankinta kasvattaisi onnellisuuttasi vaikkapa viikon päästä. Tai jos ostit juuri tarpeeseen yhdet erittäin hyvät sandaalit ja näet samanlaiset -60 % alessa, niin miksi ostaisit vielä nämäkin, vaikka kuinka halvalla saisikin? Tarve on jo ainakin poistunut. Oletko aivan varma, että ostos ei jäisi vain kaappiin pölyttymään?

Esimerkiksi itse pohdin usein pitkään, tarvitsenko oikeasti jotain tuotetta. Aika usein ostamisen halu on voimakkaampi, kuin järki säästämisessä. Tästä syystä "vitkuttelenkin" yleensä hankinnan kanssa. Esimerkiksi Lidlin tarjousläpysköissä on välillä jotain kivaa ja halpaa. En kuitenkaan ryntää päätä pahkaa ostamaan, vaan jätän asian harkintaan. Tämä tarkoittaa usein sitä, että jätän katalogin pöydällä lojumaan. Jos en viikon päästä ole sitä uudestaan avannut, niin tuskin ostos edes oli tarpeellinen. En siis osta nautinnosta, vaan tarpeesta. On itse asiassa aika hassua avata jokin lojumaan jäänyt katalogi ja ihmetellä, että mitähän tuotetta sieltä halusinkaan ja miksi? Miksi katalogin edes säästin? Harvoin sitä enää muistaa, miten yritti mieltään jollain perustelulla huijata. Hankinnan viivästyttäminen on yleensä numero yksi impulssiostosten kanssa.


2. Tappion välttämisteoria
Tämä liittyy läheisesti kohdan yksi esimerkkiin alessa olevista sandaaleista. Kun joku asia on esimerkiksi -60 % alennuksessa, niin psykologisesti tunnet häviäväsi rahasi, jos et osta näin halpaa tuotetta. Miksi näin? Mielesi sanoo, että vaikka et nyt tarvitsekaan tätä tuotetta, niin säästät merkittävästi, jos ostat sen nyt ja joskus tulevaisuudessa sitä tuletkin tarvitsemaan. Intuitiivinen aivopuoliskosi pyrkii siis peittoamaan rationaalisen aivopuoliskosi ja huijaamaan ostoskäyttäytymistäsi. Tämä on hyvä painaa mieleen, kun seuraavaksi punnitset ostoaikaitasi. Aika usein ylimääräiset ja ostohetkellä tarpeettomat tavarat jäävät kaapin perukoille ja paljon vessanpaperia enempää en hamstraisi varastoon.


3. Arvota asioiden hinta rahan sijaan ajassa
Olet ostamassa uusinta älypuhelinta, joka maksaa 900 euroa. Nettotuntipalkkasi on vaikkapa 15 euroa tunnissa. Oletko pysähtynyt miettimään, kuinka monta tuntia joudut tekemään töitä ostoksen eteen? Ihmispolona joudut raatamaan oravanpyörässä 60 tuntia, eli noin 10 päivää, jotta älypuhelimen hankinta olisi kuitattu. Siis kaksi täyttä työviikkoa. Onko hankinta todellakin sen arvoista? Vai löhöilisitkö aurinkoisella hiekkarannalla mieluummin sen yhden viikon ja ostaisitkin puolta halvemman luurin? Vai jättäisitkö hankinnan kokonaan väliin ja käyttäisit vanhaa puhelinta vielä vuoden pidempään. Kaksi viikkoa lisää kesälomaa kuulostaa nimittäin todella hienolta ja luksukselta, josta moni vain haaveilee. 2 viikkoa lisää vapaa-aikaa vuodessa on valtavasti! Aikaa on kaikilla vain rajallisesti, kulutusvalinnat määräävät, miten voit sen käyttää. 


4. Piilota kryptoniittisi
Oma akilleen kantapääni on se, että töissä tulee aina syötyä ilmaisia herkkuja, kun niitä vain on esillä. Samoin voisi hyvin olla kotonakin. Jos jätän vaikkapa pyöräreissua varten hommatun sipsipussin tai keksipaketin keskelle pöytää, niin voin olla varma, että se ei pysy siinä kovin kauaa koskemattomana. Tahdonvoimaa on kuitenkin vain rajallisesti ja jos joka kerta jääkaapilla käydessä mieli yrittää houkutella ottamaan vain yhden keksin tai muun herkun, niin lopputuloksen voi hyvin aavistaa. Joskus sitä kuitenkin sortuu ja kun hommalle antaa pikkusormen, niin se vie koko käden. Tästä syystä en osta talouteeni juurikaan herkkuja etukäteen. Jos tekee jotain hyvää ja makeaa mieli, eikä sitä juuri sillä hetkellä ole, niin laiskana sitä ei tietenkään jaksa kaupasta asti käydä hakemassa. Halu meneekin sitten nopeasti ohi ja järki voittaa. Kätevää.

Jos olen hankkinut vaikkapa melontareissua varten jo jotain hyvää "roskaruokaa", niin piilotan ne kaapin perukoille. Vähän mielen huijaamista, mutta toimii itselläni. Poissa silmistä, poissa mielestä. Tarkoittaa siis käytännössä sitä, että jos tiedät heikkoutesi säästämisessä ja turhien asioiden ostamisessa, niin yritä jollain konstilla välttää sitä kokonaan. Ehkä mielihalusi on sidoksissa johonkin aikaan tai paikkaan. Mitä isompi vallihauta on päätöksen ja toteutuksen välissä, niin sitä isompi työmäärä sen eteen pitää nähdä. Hyödynnä tätä jotenkin. Jos esimerkiksi olet armoton nettishoppailija, niin jäädytä luottokortti litran pakasterasiaan. Et varmasti kaiva sitä esiin yhden paidan hankinnan takia.


5. Siloita polkusi mahdollisimman helpoksi
Tämä on sitten kohdan 4 toinen puoli. Mitä pienempi on este päätöksen ja toteutuksen välissä, niin sitä helpompi sitä on noudattaa. Jos siis kuitenkin tuhlaat kaiken palkan tililtäsi ja osa menee aivan turhuuteen, niin miksi et rajoittaisi tämän rahan määrää? Kun palkka tulee tilillesi, niin laitat siitä ensin pienen, automaattisen ja toistuvan tilisiirron säästötilillesi. Näin saat aina jotain säästöön, vaikka edelleenkin tuhlaisit samalla tavalla kaiken mahdollisen tililtäsi. Näin kuun lopussa ei tule ikäviä yllätyksiä, kun rahat eivät enää kulutuksen jälkeen riitäkään vaikkapa vuokraan. Automatisoitu säästäminen on ihan ykkösjuttu, kun aloitat säästämisen. Ei mikään ihme, että kaikki hehkuttavat tätä asiaa, koska se ei voi olla toimimatta.


6. Lopeta vertailu muihin
Tämä kohta on ehkä se pahin ainakin omalla kohdallani. Oma ego ja muihin vertailu on loputon suo. Maailmassa on aina joku itseäsi parempi, rikkaampi ja pätevämpi kaveri ihan kaikessa. Vaikka olisit absoluuttisesti rikas, niin sehän ei tunnu miltään, jos ympärilläsi on vieläkin rikkaampia ihmisiä. Silloin tunnet itsesi köyhäksi, koska et olekaan enää suhteellisesti rikas. Suurin virhe lottovoittajana onkin muuttaa rikkaalle asuinseudulle, jolloin tunnet olevasi onneton. Pelkästään tuilla elävän köyhän ihmisen näkökulmasta tämä ihan todellinen tilanne kuulostaa kuitenkin jo ihan absurdilta. Eihän näin voi olla? Absoluuttisella rahamäärällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, jos sortuu vertailuun.

"Kun kaverilla on, niin minunkin täytyy saada” -asenne onkin yksi asia, mikä ajaa ihmisiä kuluttamaan yli varojensa ja tuntemaan itsensä onnettomaksi. Ihminen on sosiaalinen eläin, joka janoaa muiden huomiota. Hieno auto ja luksusasunto tuovat kyllä huomiota ja kateellisia katseita, mutta ne tuovat myös lisäkustannuksia. Tähän liittyen kannattaakin lukea artikkelini: Kaikkea ei kannata omistaa - Tavaroiden todelliset kustannukset. Joukkoon kuuluminen ei siis läheskään aina ole fiksua, vaan pitää uskaltaa kyseenalaistaa valintoja ja erottautua. Nykypäivänä vertailun välttäminen on mennyt yhä vaikeammaksi. Kun ennen verrattiin itseä naapuriin, niin nyt sosiaalisen median takia verrataan itseään vaikkapa filmitähteen tai vastaavaan. Vertailupohja on nyt paljon laajempi ja tuhoisampi, kuin aikaisemmin.


7. Mukavuudenhalu ja helppous
Mukavuudenhalu ajaa joskus surkeisiin ostoksiin. Mukavuuksia on varmasti kiva ostella, mutta mihin on oikeasti varaa? Absurdia hommassa on se, että esimerkiksi autolla ajaminen vähentää hyötyliikuntaa. Tai lehtipuhallin koko kropalle tehokasta haravointia. Munanleikkuri nyt on yksi turhimmista, joka tulee mieleen. Kun veitsi on jo keksitty, niin miksi hankkia munanleikkuri parin sekunnin säästön takia? Mitä enemmän ostamme mukavuudenhalua ja helppoutta, sitä kauemmaksi siirrymme oikeasta elämästä. Kuulostaa ehkä vähän karskilta, mutta vain kärsimyksellä ja siirtymällä joskus pois omalta mukavuusalueeltaan voi tietää mitä haluaa ja mikä on oikeasti elämässä tärkeää. Miten voi arvostaa asiaa, jonka eteen ei ole nähnyt vaivaa? Ongelma tässä onkin, että mukavuudenhaluista nautiskelijaa ei motivoi luopuminen, vaan uuden ostaminen ja hedonistinen elämäntapainflaatio ajaa meitä siihen, että tulojen kasvaessa myös menot kasvavat.

Voisin väittää, että tämä 7. kohta on monelle se vaikein, tai ainakin kallein tikki. Miten sen pystyisi selättämään? Niin äärimmäisyyksiin ei ehkä kannata mennä, että tekee itse kaiken mahdollisen hammastahnasta deodoranttiin. Opi kuitenkin kieltäytymään ostamisesta. Esimerkiksi jonkinlainen "Älä osta mitään karkkia viikon aikana" tai jotain itselle sopivaa. Sokerilakko on kuin itsestään selätetty, kun projektin aikana jossain vaiheessa ei vain enää tee mieli. Kyseessä on kuitenkin loppujen lopuksi vain oma kehon ja mielen totuttaminen tietyille asioille ja ärsykkeille. Karkkilakko siis ruokkii itseään. Nopeasti viikon projektista tuleekin kuukauden juttu ja äkkiä vuosikaan ilman nautiskelun kohdetta ei tunnu miltään luopumiselta. Oikeastaan se on enemmän voimaannuttavaa, kun nousee tilanteen yläpuolelle.

Jonkinlaista kategorista ostolakkoa/säästöä voi myös tehostaa sillä, että saa myös muut perheenjäsenet ympärillä osallistumaan samaan tavoitteeseen. Tai esimerkiksi blogistina ei voi tuottaa lukijoille pettymystä, jos on jotain julkisesti luvannut. Tätä kautta on helppo ammentaa itsekuria. Tavoitteesta muille ihmisille kertomalla luo siis keinotekoisesti pakon, joka aika usein toimii erittäin hyvin. Säästöhaasteen pitää myös olla määräaikainen ja selkeä, mielellään numeerinen, jotta siihen on helpompi päästä.

Siinäpä ne vinkit. Toivottavasti artikkeli antoi jollekin ajattelemisen aihetta. Poisoppiminen näistä vakiintuneista ja rutiininomaisista tavoista (tai kuten itse vähän runollisesti sanon mentaalisista kuolemansynneistä) on raskasta ja niiden muuttaminen kerralla on varmasti työlästä. Aivomme toimivat usein arjessa niin sanotulla automaattiohjauksella ja tällainen konkreettinen ohje ja asioiden tiedostaminen usein auttaa huonojen tapojen muuttamisessa. Kunnollinen raharutiini on kuin pesisi hampaat päivittäin. Älä sorru säästönäpertelyyn, suurin säästöhän tulee kulutustottumusten muutoksilla.