27. joulukuuta 2016

Näkyykö inflaation vaikutus - Kirjanpitoni vuonna 2014

Kirjanpito ja budjetti on yksi tärkeimmistä välineistä oman talouden hallintaan. Jos et tiedä paljonko kulutat mihinkin asiaan, on oma taloudenpito erittäin vaikeaa. Tällöin eletäänkin yleensä kädestä suuhun. Rationaalinen suhtautuminen rahaan ja tavaroiden hankintaan puuttuu kokonaan. Kun palkka saapuu tilille, se tuhlataan yleensä heräteostoksiin ja sitten kuukauden lopussa voivotellaan, miksi rahat ovat aina niin vähissä eivätkä riitä mihinkään. Jos tilanne on tuttu, niin syyllinen löytyy peilistä. Vain tarkan ja luotettavan kirjanpidon avulla voit löytää omasta taloudestasi ne rahareiät, köyhyytesi riippakivet, jotka syövät joka hetki varallisuuttasi ja mahdollisuutta rahan säästämiseen ja rikastumiseen. Mitä pidempään kirjanpitoa teet, sitä luotettavampi siitä tulee ja sitä enemmän johtopäätöksiä sen pohjalta voi tehdä. Väitänkin, että varakkaaksi ei voi tulla ilman kirjanpitoa ja budjettia. Sen avulla löydät parhaat säästökohteet, vähennät kulutustasi ja mahdollistat rahan säästämisen. Tietotaidon, tahdon ja innokkuuden kasvaessa myös säästetyn rahan sijoittamisen astuu luonnostaan mukaan ja rikastumisen oravanpyörä lähtee liikkeelle.

Kuvan lähde.

Kirjanpito ja budjetti oli yksi ensimmäisiä tämän blogin artikkeleita. Avasin tässä tekstissäni omia tulojani ja menojani eri vuosina ja kerroin myös vähän kirjanpitoni rakenteesta ja sen täyttämisestä. Kirjanpito ja budjetti -artikkelin lopusta löytyy myös käyttämäni pohja taulukkolaskentaohjelmassa toimivalle kuukausi- ja vuosikohtaiselle kirjanpidolle, jonka voi ottaa halutessaan käyttöön ja tietenkin muunnella omaan talouteen sopivaksi. Kannattaa lukaista artikkeli ja sen ohjeet, jos kirjanpito ja budjetti omalla tyylilläni kiinnostaa. Nyt kuitenkin paneudumme vähän vuoden 2014 kirjanpitooni. Mitä se oikein pitääkään sisällään? Mikä on tulojen ja menojen suhde, paljonko rahaa jäi säästöön ja mitä pidemmän aikavälin suhde oikein kertoo? Näkyykö inflaation vaikutus viiden vuoden kirjanpidossani?


Kirjanpitoni vuonna 2014


Alta löytyy siis vuoden 2014 vuosikohtainen kirjanpitoni tuloineen ja menoineen periaatteessa euron tarkkuudella. Jokaiselta kuukaudelta löytyy tietenkin vielä oma taulukkonsa päiväkohtaisista kuluista, mutta nyt olemmekin kiinnostuneita enemmän suuremmista suuntaviivoista, eli vain vuosikohtaisista luvuista. Menot on pyritty jakamaan selkeisiin kategorioihin ja jokainen kuukausi löytyy omalta sarakkeeltaan.  Ylemmistä riveistä löytyy menot ja alimmista vihreistä riveistä tulot. Kun nämä vähennetään toisistaan, niin saadaan kuukaudessa säästöön jäävä osuus, eli balanssi. Jokaisesta kulukategoriasta on laskettu myös vuoden keskiarvo, prosenttiosuus ja erotus viime vuoteen nähden, jotta vertailu olisi selkeää. Kirjanpidosta löytyy myös kohta "aineeton", joka kuvastaa mielestäni hyvin elämiseen menevää rahaa. Tässä siis esimerkiksi asuminen ja ruoka ovat kokonaisuudessaan kuluja, mutta esimerkiksi television tai polkupyörän ostosta vain puolet kuluista huomioidaan, koska niillä on myydessä vielä suurin piirtein tuon verran arvoa jäljellä. Tämä on siis vain itselleni jonkinlaiseen viihdekäyttöön tarkoitettu luku, eikä sitä pidä ottaa niin vakavasti. Jotain kummaa tyydytystä siitä kuitenkin saan, kun osinkotulot tuon kohta kattavat.

Olen myös laskenut menoni ilman lainaa, koska oma asuntolainani on koroton laina. En siis maksa lainasta tai sen hoidosta mitään korkoja, vaan lyhennän vain vanhemmilta lainattua pääomaa takaisin. Periaatteessa siis varallisuus vain vaihtaa muotoaan, kun 500 e/kk käteistä vastaan lunastan vanhemmilta asuntoani 500 e/kk verran. Nykyisen osakesalkun arvolla voisin maksaa tuon lainan kokonaisuudessaan takaisin, mutta en tietenkään näin tee. Koska lainan korkokulut ovat nolla ja osakesalkku tuottaa vuosittain tuloja, niin lainaa kannattaa maksaa takaisin vain minimimäärä. Käytännössä voisi myös ajatella, että kun lyhennän kuukaudessa asuntoni lainamäärää 500 euroa, voisin "periaatteessa" hakea pankista käänteistä asuntolainaa/sijoituslainaa tätä samaa 500 e velatonta summaa vastaan (todellisuudessa se olisi vain puolet tästä). Voisi myös ajatella, että vuosien saatossa kun asunto on jo maksettu ja sen myisi, niin saisin teoriassa tämän koko maksamani summan takaisin. Näin ajatellen asuntolainani kulu on periaatteessa nollan arvoinen, vaikka se nyt toistaiseksi ja ihan tosielämässäkin kassavirtaani lyhentääkin. Ilman asuntolainan huomioimista vuonna 2014 säästämisaste on 56,1 %. Tämä laskentatavan käyttö liittyy myös Taloudellinen riippumattomuus - Eläkkeelle jo 45 vuotiaana -artikkelin ohjeisiin. Siksi käytän myös tätä "menot ilman lainaa"-lukua.

Menoni ja tuloni vuonna 2014 taulukoituna ja eriteltynä kuukausikohtaisesti.

Mitä vuoden 2014 kirjanpito sitten kertoo? Ensinnäkin menoni olivat 13 855 euroa vuodessa (keskiarvo 1 155 euroa/kk ) ja kaikki tuloni (palkka, tulot nettisivuista, luontoisedut ja muut palkan lisät sekä tavaroiden myynti) nettona olivat 17 898 euroa vuodessa (keskiarvo 1 492 euroa/kk). Tähän ei ole laskettu kuitenkaan sijoituksista saatuja tuottoja tai osinkoja. Yhteensä vuodessa jäi säästöön 4 044 euroa (oikeinpuoleisin luku alimmalta Balanssi-riviltä). Viime vuoteen verrattuna palkkatulot laskivat 872 euroa ja kulut laskivat 2 621 euroa. Tämän johdosta voitin viime vuoden 2 474 eurolla, Jess!

Jotain mielenkiintoisa pääkohtia voisin vuodesta 2014 poimia. Näistä nettisivuista sain puhdasta tuloa 604 euroa vuodessa, mikä oli ainakin itselleni positiivinen yllätys ja siitä voi lukea lisää tästä jutusta: Rahaa blogilla - Paljonko bloggaajat tienaavat? Mediaan meni vähän enemmän rahaa kuin viime vuonna, koska ostin uuden PlayStation 4 pelikonsolin ja muutaman pelin. Tammikuun vastiketta ei peritty, joten säästin reilun satasen asumiskuluissa. Liiallisten "tulojen" takia opintotukea piti maksaa vajaa 400 euroa takaisin (katso Kelan älyttömyydet opintotuen takaisinperinnässä -juttu), jotka kirjasin Finanssi - Vakuutus -kohdan alle. Tämä takaisinperintä on vielä osittain kesken, mutta todennäköisesti ne rahat ovat hävitty. Ruokakulut kasvoivat noin 5% eli euroissa noin 100, koska töissä ruuan hintaa nostettiin. Liikkumisessa säästin reilun 1 000 euroa, vaikka ostinkin uuden Fatbike-pyörän. Tämä "säästö" johtuu tietenkin siitä, että viime vuonna ostin pyöräkamaa vieläkin suuremmalla summalla, huhhuh :) Virkistys-kuluissa säästin pääasiassa siksi, että sain tämän blogin kautta osallistuttua liikuntatapahtumiin sponsorointia vastaan ja näin ollen töistä saamani liikuntasetelit riittivät hyvin muihin melonta, kiipeily yms tapahtumiin. Myös kodinhankinnoissa pääsin reilun tonnin halvemmalla, koska viime vuonna ostin uuden 50" television ja kännykän.


Big data - Näkyykö inflaation vaikutus vajaassa vuosikymmenessä?


Se siis siitä vuosikohtaisesta kirjanpidosta ja siirrytään vähän laajempaan kokonaisuuteen. Koska rakastan lukuja, vertailua ja erilaisten kaavioiden piirtämistä, niin otetaanpa käyttöön kaikki vuodet, joina olen kirjanpitoa tehnyt. Mitä jos tarkastelemmekin vuosia 2010 - 2016 rinnakkain, näkyykö tässä jotakin trendiä tai merkittävää muutosta? Mitä niin sanottu Big data oikein kertoo? Pelkät luvut aiheuttavat helposti numerosokeutta, joten poimin omiin silmiin tarttuneet ja mielestäni merkittävimmät muutokset ja tein niistä selkeämmät kuvaajat.




Vuosikohtaiset nettotulot näyttäisivät pitemmällä tähtäimellä olevan hienoisessa kasvussa ja vuosikohtaiset menot puolestaan laskussa. Jotkin aina varoittelevat sijoitusjuttuja kirjoittaessani inflaation vaaroista ja sen merkityksestä, mutta näin viiden vuoden perusteella inflaatiota ei kyllä huomaa. Ehkä se on nostanut hintoja, ehkä ei, mutta omaan kulutukseeni se ei ole ainakaan näin viiden vuoden kirjanpidon perusteella vaikuttanut ollenkaan, päin vastoin. Todennäköisempää tietysti on, että kulut lisääntyvät, mutta tämä "riski" on mahdollinen myös toisin päin, kuten nähdään. Tekniikan kehitys, automaatio yms voivat hyvinkin laskea tiettyjen tuotteiden ja palvelujen hintoja, joka näkyy sitten kirjanpidossa. Viisi vuotta on kuitenkin vielä aika lyhyt aikaskaala inflaation huomaamiseksi, joten katsotaan tätä sitten, kun kymmenen vuotta on plakkarissa. Toistaiseksi näyttää kuitenkin hyvältä.



Vuosien 2010-2016 menoista eri kategorioittain voi myös piirtää "selkeän" graafin, josta on ehkäpä vähän helpompi hahmottaa eri menojen kehitystä. Pääpiirteittäin ne näyttäisivätkin olevan laskussa. Ruokamenot näyttäisivät kuitenkin olevan pienessä nousussa, joka enkä parhaiten kuvaakin juuri inflaation vaikutusta. Erilaisia kodinhankintoja ja liikkumiseen liittyviä isompia pyörähankintoja katsomalla tätä inflaation vaikutusta on aivan mahdoton nähdä, koska hankinnat ovat niin satunnaisia ja suuria. Muutama vuosi tai jopa vuosikymmen lisää dataa, niin tästäkin voisi nähdä jonkinlaisen trendin.



Ihan mielenkiinnosta olisikin kiva tietää, onko kukaan pitänyt kirjanpitoa jo yli 10 vuotta ja nähnyt tuloissa ja menoissa selkeää trendinomaista käytöstä? Vieläkin mielenkiintoisempaa olisi, jos datan suhteuttaisi ikään, eli omaan elinkaareensa. Kasvavatko vai laskevatko kulut (ja miten paljon), kun ikää tulee lisää ja siirrytään opiskelijaelämään, työelämään, perheen perustamiseen, työelämästä eläkkeelle jne. Tästä datasta olisikin sitten suhteellisen helppoa haarukoida, miten kulut muuttuvat, kun siirrytään sinkkutaloudesta parisuhteeseen tai miten paljon lapsen syntymästä aiheutuukaan lisää kuluja? Aiheena erittäin mielenkiintoinen tällaiselle numeronikkarille :)



Vielä on pakko laittaa tähän yksi graafi, joka ehkä kuvaa tilannetta taloudellisesta riippumattomuudestani parhaiten. Netto-osinkojen suhde aineettomiin menoihin kertoo kaikessa yksinkertaisuudessaan sen, milloin osingoilla pystyisi elämään vapaaherran elämää. Vuonna 2016 osingot ovat viimeinkin aineettomien menojen tasolla. Vielä pienenä muistutuksena, että näissä aineettomissa menoissa on siis pyritty mahdollisimman realistisesti kuvastamaan elämiseen menevää rahaa. Tässä siis esimerkiksi vastike, vesimaksu ja ruoka ovat kokonaisuudessaan kuluja, koska niistä ei jää mitään konkreettista käytön jälkeen. Korottomasta lainasta puolestaan menohin ei tule yhtään, koska sitä vastaa sama osa asuntoa. Esimerkiksi television tai polkupyörän ostosta kuitenkin vain puolet kuluista huomioidaan, koska niillä on myöhemmin myydessä vielä suurin piirtein tuon verran arvoa jäljellä.


3 kommenttia:

  1. Ainakin Säästöpankin verkkopankissa on suoraan valmiina kyseinen hieno ominaisuus, Finanssivahti.
    Se luokittelee automaattisesti tilitapahtumat ja voit tarkentaa niitä vielä tarvittaessa.
    On toiminut ainakin itsellä hienosti sen pari vuotta jonka palvelu on ollut. Ja on siis ilmainen SP:n käyttäjille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Finanssivahti tai muu vastaava palvelu on varmasti suurimmalle osalle erittäin toimiva, jos maksaa ostoksensa pankki- tai luottokortilla. Itse käytän kuitenkin vielä suhteellisen paljon käteistä, joten Finanssivahti ei tule kyseeseen, vaikka Nooa Säästöpankin asiakas olenkin. Toinen juttu on tietenkin itse tekeminen. Kysyyhän se aikaa ja vähän enemmän vaivaa tehdä kaikki taulukkolaskentaohjelmalla, mutta siinä samalla oppii hyvin ohjelman käytön. Itse tekemällä saa myös juuri mieleisensä lopputuloksen, graafin yms vertailun, mitä nyt vain haluaakaan seurata. Kolmas syy on se, että pyöritän taulukkolaskentaohjelmassa myös paljon muitakin "töitä", jotka käyttävät näitä samoja lukuja lähtötietoina tai vertailuarvoina. Olisi siis paljon hankalampaa hakea aina dataa jostain verkkopankin sivuilta, kuin oman taulukkolaskentaohjelman tietyltä sivulta.

      Poista
  2. Erinomainen avaud omasta henkilökohtaisesta kirjanpidosta. Pari päivää sitten Iltalehti oli antanut Terhin vinkkejä omaan taloudenhallintaan liittyen. Vinkkinä oli juuri budjetin ja kirjanpidon tekeminen. Itsekkin vuoden olen kirjanpitoa pitänyt ja "numero-rakastavaisena" on ilo aina tehdä erilaisia kaavioita sekä lukuja. Suurin hyöty on toki pidemmällä aikavälillä näkyvä kehitys. Jatka samaa rataa.

    P.s. Iltalehden kommenttien perusteella suomalaisilla vielä paljon opittavaa. Peruskommentti "ihme touhua, kun rahat ei riitä kuin juuri ja juuri omaan käyttöön. Ja luulisi ammattilaisen osaavan käyttää rahaa ilman budjettejakin"

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...